tottahan

ku tanappana tanne tultihin niin tuli tuumattua yhtasun toista asiaa. Niinku sita jotta kuinka valtavan isoo tuo Bangkokin maalikyla onkaa, on ne risteykset maharottomia ja isoja. Ja niiton ainaki nelias tasos. Ja joista kuulemma alimmat oli taysin vedenpeitos loppuvuoresta. Ja aikalailla kauanki.
Muutenki tuo liikenne tuumautti, vaatii aikaslailla hyvia hermoja ja tajua jotta tuos osaa ja pystyy ajella. Siksiki otimme paremman vaihtarin elikkas hovikuskin joka sitte maalikylasta meitit tanne kuskas. Ja saatihin pysahtya silloon ku huvitti ja saatihin osttaa mita huvitti. Paitti mina. SangSomia ei saanu siita mihinka pysahryttihin, onneksi eres Changia. Sei eiookkaa mitaa hippivetta se.
Ja olihan siitta seki etu, jottei oolu huolta hotellin ettinnan kans vaikka se kutakuinki varma oliki. Oli niin heleppo tulla tahan ja kattella tutut paikat ja varata kortteeri ensaluuksi ainaki pariksi paivaksi. Remonttia tekevat taloos, muuteivat aloota ku vasta ysin jalakehen aamulla. Saapas nahara. Mua ei haittaa, saatan olla jo ennen seiskaa rannalla kavelemas.
Jotta kattellahan ja eletahan.

ja

tarinahan paattyy jotensakki siihen ku ne iltajuhulat sen munkintekeleen kans saatihin paatoksehen. Toki sen jalakehen paastihin kattomahan jotta kuinka tama tekeles kavereittensa kans istuksii ja viskiaki siinoli ringis... kovaa oli kylla totisenoloonen poika jottei sollu varmahan kovinkaa monta suullista ottanu.
Son muutoonki kovaa vakava ja uskonnollisestikki tarkia juttu ku joku perheesta mosieen hommaan ryhtyy ja siina joutuu perhe ja suku aikamoisellekki koetukselle. Rahallisesti voin sanoa jotta juhulat tuottaa sen mita menettaa, mutta toita siinon aiva piisallekki asti. Not kuut pisnes.
No, aamu kumminki aukes niitten iltajululien jalakehen ja sitta sinne temppeliin jossa sitte tama tulokas lopullisesti otettiin tahan veljeskuntaan. Ja sehan vei aikaa. Taas kierrettiin toistaki rakennusta ja orkesteri soitti. Ja sitte istuttiin toinenki tovi munkkien kans ja kuunneltihin toinen toistaki pirempia loitsuja. Tai mista ma sen tiaran.
Mutta siina meni tosiaan toinenki tovi ja kuvioon kuuluu kaikkia maharollista. kolikootten heittelya ja muuta yleesoa viihryttavaa toimintaa. Ma vain kuvasin enka saanu yhtakaa kolikkoa.
Ku tama siunaaminen oli tapahtunu niin siita sitta siirryttiin em. mainitulle juhulapaikalle ja syatihin iene. Ja taas maistuu. Juomaki. Ja ku munkkitoverikki oli kayny paikalla lukemas tarpeelliset liturkiat oli homma kutakuinki paketis.
Monta juttua jaanee kertomatta, mutta saatan joskus tulevis horinoos noihin sujuvastikki palata jotta harvojen lukijootten on syyta olla tarkkana.
Silla nuo juhulat kokonaisuuressaan oli tosi mittavat ja sellaaset joihin varmasti ei jokahinen paasekkaa ja jos paasoo niin ei ainakaa yhta lahelle.
Ja siina sitte lisaksi muutamat temppelijuhulat vaha kauempana ja viimeksi eilee tosi lahella. Sitte jo tuntuuki jotton aika paasta pikkuusen eremmaksi tuosta kylatouhusta ja vastaavasta.
Joten otimma suunnaksi tutuksi tulleen Cha-Amin ja siella ScandicResortin ja taalla nyt tata naputtelen.
Syotyna on 300gr pippuripihivi, mutta taytyy toreta jottei pariaa thaieineelle. No, okei. Maistuuhan se, muttei mitenkaa erinomaaselle. Jotta huomenna meinataanki viettaa kunnon BBQ-ilta. Joten taalta tuohon.

DODII!

Taala sitte Cha-Am ja voitaas toreta jotta vihiroon ja viimmeen!
Taitaa menna pikkuusen tuo kronolokia sekaasin, mutta tamahan on muutoonki niin sekavaa tekstia jotta joutaa seki menna siina samas...
Ne Munkki-juhulat oliki sitte aikamoiset systeemit. Niita valamisteltihin paivakausia ja tehtihin porukalla jos jotaki. Paaperiaate oli jotenki se jotta talakooporukka teki ittellensa haalahajat jokka sitte saivat ittellensa...
Joo, systeemi oli se jotta valamistettihin monenmoosia makeesia lahinna kookoksesta, olivat muutoon sitte tosi makoosia... Ja peli alakoo aiva aakkosista elikkas raastettiin se valakoonen liha kookosesta joko koneellisesti taikka naistyovoimalla kasin. Ja sitte sita sokerimassaa keitettihin tovi jos toinenki... Ak paasi tai joutuu melan vartehen toiseksiki toviksi ku sen isoon keitoksen hammentaminen oli naisille jokseenki liika raskasta. Ja Pumpuihan oli aiva joutava melanvartehen... Naita sitte tehtihin pari paivaa ja osa yotaki ja osa porukasta teki koko aijan talakooporukalle ruokaa joten sitoli sitte kaikenaikaa ja sita juomaa varsinki. Jottei tarvinnu melanvarres nahara nalakaa eikas janoa. Jalakimmaasta eioo juuri muutonkaa tarvinnu kattella...
Ja sitte se varsinaanen juhulapaiva alakoo silla jotta emntihin temppelihin jossa sitte porukka tanssien ja muuten irrotellen kiersi milloon mitaki rakennusta. Sitte sielta temppelilta koko konkkaroikka tanssien ja orkesterin soittaes alootti kohtuullisen pitkan matkan juhulapaikalle. Konkkaroikan mukana seuras autoja joissa sita tarkiaa juomaa ja sita sitte mukanaolioolle jaettihin varsin runsaskatisestikki. Jottei taaskaa tullu jano vaikka kuinka oliki lamminta. Ja ny ymmarsi senki jotta minkatahare lahes kaikki sivat sellaasen paahineen...
Jotta jo tuohon asti varsin merkittava ja tosi mielenkiintoonen paiva ja edeltavat ajat oli aikalailla yhyristany porukkaa ja varsinki meikalaasehen naharen ja sainki kuulemma kovin ylevia lausuntoja osallistumisestani valamisteluuhin. Mitany pienen tovin sekootin kattilaa... Muutoon vain kattelin paalta ja kavin kaliaponikalla...
Ja sitte ku porukka oli tanssaten ja musisoiden paassy juhulapaikalle pirettihin pieni paussi ja kaytihin kotona suihkus ja huokaastihin tovi. Ehtoolla sitte kokoonnuttihin aukiolle jonne oli aseteltu 500 paiikkaa ruokailuun esiintymislavoineen kaikkineen. Ja kutakuinkin pian alakoo juhularuokailu ja niita ruokia piisas siihenmallihin jottei entisia pois keriinny syara ku jo uusia pukkas... Ja sitonki vissihin turha mainita jotta juomaa piisas...
Ilta siina hamartyy ja ohojelmaa piisas ja jossakivaihees kuuluuki komento jotta "mister Hannu" ja se tarkootti sita jotta mun piti menna suarittamahan seremoniallinen tervehtiminen juhulakalulle. Sinne vain lavalle ja kumarrukset melekeen joka ilimansuuntahan ja sitte kukkaseppeletta juhulakalun kaulahan ja lavan toisestapaasta alaha ja takaasin poytahan...
Ja juhulaa kesti jokusenki tuntia ja porukka alakoo olla jo kohtuullises juhulakunnos, mutta sitte siita vain hyvas jariestykses suunta kohti kotoa ja orottamahan varhaasta aamua ja seuraavaa settia. Ja siihen palaan tuonnempana koskapa ny muuta puuhaa.

jotta

aikalailla vahilla informaatioolla on joutunu olemahan tuon ressanvaalin ensimmaasen kierroksen suhteen. On meinaan tuo mokkula siksiki hiras jotta oma paa ottaa enemman kiarroksia ku silla saa aikaa yhteyksia. Mutta toki Sauli on vahvasti mukana, yllatys oli Haaviston paaseminen toiselle kierrokselle. No siina meilla on ny sitte kaks miesta joilla molemmilla nuorehko puoliso... Enempaa en asiaa rupia tas heltees ruotimahan (vaikka tuo LEO yrittaaki viilentaa) vaan totean vain jotta Sauli saa edelleenki aaneni. Millekkaa Poo-linialle en menny, en eres periaatteen takia. Joku roti siinaki pitaa olla. Mutta jokahinen tekoo omat valintansa ja ma voin se nain julukisestikki sanoa. Jotta koskaa ennen enoo Kokoomusta mihinaa vaaliis aanestany ja en nykkaa sita teheny vaan aanestin ja aanestan Sauli Niinistoa Suomen Presidentiksi.
Paivat on menny niinku unennaos, toisensalaisia kaikkityynni. Pikkuusta festia kaikenaikaa, aina joku tuloo ehtoolla juomisineen siihen terassille ja pitaahan se vaikka vain kohteliaisuuresta muutama maliakollinen siina ryystaa. Tanaan saaasema naytti jo ennen kymmenta 42 ja silloon oli aikamoinen urakka se maaratty annos vitamiinia siina terassilla repaasta. Mutta kohtuullinen kokemus supan repimisessa autto taas kerran ja sain senki homman tehtya.
Huomenna kait sitte reissu Bangkokkiin ja voiski lahtia heti aikaasin aamulla niin kerkiaas pikkuusen kayra vaikka ChinaTownis teeostoksilla ja josko vaikka MBK:ski joutaas kaymaan. Tullu siksiki haastavia tuliaaseherotuksia joihin pitanee paneutua oikeen kunnolla... kaikemmoosta...
27. kuluvaa kuuta on ne suuret juhulat suvus ku nuorimise menee Buddhan palavelukseen ja sita sitte juhulitahan oikeen tuelta.
Saapas nahara seleviaako yhyrella paivalla vai menooko usiampiki? Mutta kuha siita juhulasta jotenki selevitaan niin sitte mennaan leikkimahan turistia vaikka Cha-Amiin tahi Phukettiin. Son varma se.
Ja taalta tahan ja johonki muualle sitte.

ja tanappana

onki aika kulahtanu huomiseen valamistautumises. On meinaan tulos pikkast suurempi paiva, noin niinku uskonnollises mieles. Eileen saaatiin paatokseen pikkuunen rakennusrojekti, pihaan ku ilimestyy uus monumentti tai miksika sita ny sanoos. kumminki paikka joka on heille tosi tarkia ja jonne sijootettihin niin isan, veljen ku siskonki tuhkat jokka roudattihin edellisesta asumispaikasta ny thana vastavalamistuneeseen paikkahan. Ja toimitusta oli johtamas Tipin veli joka munkkina laheeses temppelis. Seremoonia oli melekoonen, siina kierrettihin tata uutta paikkaa niitten uurnien kans ja sitte ko. munkki luki jonku rukouksen ja sitte uurnat pantihin niille varattuhun lokerohon joka suljettihin jotenki muuraamalla. Ja huomenna aamulla on sitte se isoompi paiva ja sita varte tanaan on kayty kaharesti torilla, ensiksi ostamas vain ko. hommaa varte ja sitte vain syamiseksi. Ja ny jo osaan olla syamatta huomiseen varattuja hedelmia ja muita juttuja. Sitte ku tilaasuus ohi ne vapautuu syatavaksi, muttei ennen sita. Jotta tarkkanaki saapi olla. Eli erelleen syan vain sita mita etehen tuarahan ja juan sita mita itte lasihini kaaran, paree niin.
Aikalailla lamminta on tanaanki pirelly vaikka tuos yrittiki pikkuusen piskotella. Ei se mitaa kastellu, kuhan pikkuusen ropisi katos ja loppuu sitte. Jyrahteliki pikkuusen, muuttei sen kummepaa. Ja ilima on yhta lammin ku muulloonki, elikkas ku leheman henki.
Joten palaan tuonne pihamokin suajihin tarkkaalemahan jotta mihinka se maailma oikeen kulukeekaa.
Jotta tuolta tanne sitte.

jotta

oikeen piti kattoa kalenterista paivamaara jotta tietaa mihina mennaan. Se temppelireissu oli entiselnailnen, eli yhdistettyna uskonnollisuus vahvasti markkinaan oli se lopputilemma. Siella oli Toyotaa ja siella oli jos sun muuta ja sitte lisaksi sita normaaila marnninahumuun kuuluvaa kraasaa ja taala kaikkeenkuuluvaa sapuskanmyyntia. Sapuskanmyyntia en pida niinkaa pahana, tykkaan ylikaiken tikkueineesta jota tarjolla joka kulmalla. Ainoastaan jai harmittamaan juomien vahainen tarjonta, ihan joka kulmalta ei olutta saanutkaa vaan tarjolla oli vain mehuja ja muita miedomipia joumia. Mutta heti ku temppelialueelta pois siirryttiin olikin tiskit taunna juomia, oli olutta ja viskia ja vaikka mita. Pidettiin siina sitte auton lavalla pienet syomajaiset ja juomajaiset ennenkuin kotimatkalle lahdettiina. Onneksi tuo matka ei mahdotoon ollu, ettei siihen tuhraantunu kallista lomaaluaikaa.
Aika taala maalla menee jotenki ku kasien valista, paivat toisensalaisia ja menee vain niinku omasta erestansa. Eileen huomattiin vanhimman jaakaapin olevan matkansa paassa ja siita vain autoon ja Tescosta uus tilalle. Siirrettiin meitin kaytossa oleva alakertaan ja tilaale uus pikkuusen pienempi mutta samaa hyvaksihavaattua Jaappnailaasta merkkia. Aamulla olik iuudes kaapis melekeen kaikki tavarat lahes jaas ku joku oli vaantany ohjeista huolimatta saadon kuutoselle. No, onneksi ei ollu olutta...
Tuoremehuhan ei pahaksi paase menemaan vaikka jaatyyski. Eika makkara. Minen ainakaa usko. Ja muulla taalei ookkaa valia. Tai niin ma ainaki uskon tahi luulen. Nyt ihimeellisen rauhallinen ilta ku tas mokis istuskelen tman ultimaattisen hitaan mokkulan kanssa. Tip toki tuossa vieressa hopottaa naapurin kanssa, muutei se mua juurikaa haittaa. oon kullemma tosi nopia kirioottamahan. Uskoosko tuota? Emma kumminkaa oo. Ainakaa kirioottamahan.
Mutta ilta on pimia ku mikaki, jotta olisko aika ruveta iltatoimihin?nKu tietaa smita nonkaa? kaikki on jo tehty, suihkuski kayty useeta kertoja ja hampahakki pesty jo ties kuinkamonehen kertahan. Ainaku ei voi olla varma jotta ollahanko menos nukkumahan vaiko vai muutoon maate... Siksiki tuloo hampahia pestya turhanki useen... Muttei kait siittakaa haittaa lienne?
Mutta nyt atidan saastaa vahaaset lukiat enemmalta riesalta ja siirtya hoperehtimahan aiva jotaki muuta. Vaikka juomahan viinaa. Jovain seki sopii.
Joten tuosta tuohon.

jotta

koitetahan kuinka tama sujuu tasta kotipihalta, istuskelen tassa pihamokis tuulettimen alla ja samalla seuraalen niin pihan ku tienki tapahtumia. Talle paivalle on jo kertyny Tescon reissu josta huvittavimpana loydoksena oli kaupan oma tuottama ranskalaanen brandy jota tas ny paivakaffin kans maistelen. Varsin oivallinen tuote, Napoleon merkiltaan ja kovin saman makuunen ku vastaava sohjolas. Mutta hinta toki huomattavasti pienempi, en edes muista tuon hintaa. Tanaan illansuus ohojelmas Ayuttajanin reissu jossa jokavuotiset usiamman paivan kestavat systeemit temppeleitten ymparilla. Ja saa uskoa jotta ku sinne lahdetaan niin on lava taynna porukkaa. Tama pihamokki on osoottautunu varsin oivalliseksi hankinnaksi. Tata ettittihin koko viime reissu, mutta sitte oli loytyny tasta lahelta ja viela ku Tip oli saanu hinnan tinkaastua passeliksi niin ei aikaakaa ku mokki oli tas ja hyva niin. Tas on niin soma iltaasin istuskella joko porukalla tai sitte itteksensa. Eileen tulin tahan itteksieni istuskelemahan ja einehtimahan, mutta ei aikaakaa ku penkit oli taynna ja poytahan ilimestyy niin juomisia ku syomisia. Tuolla ohimenevalla tiella liikkuu aina naita motoroituja keittioita joista saa ostettua pikkusyamista, sita kuuluusaa tikkuruokaa ja vastaavaa. Eileenki pisteltiin aikamoinen kasa pikkuusia makkaroota chilin ja kaalin kera. Sopii varsin oivallisesti SangSom-soodan kans.
Tosiaan tama mokkulayhteys on taala sangen hidas vaikka nopeutta luvataan kuinka. Eli tyyli sama ku siella. Mutta hinta on kuukaudes niin vaatimaton, ettei edes kehtaa mainita. Ja tuolla muuallahan on melkein paikassa ku paikassa WIFI, etta josko talla ny sitte taala malttaa surffaalla sen minka pitaa tahi tarttoo. Ei kait tas mitaa tarvetta olisi, mutta kuhan huvikseni...
Iltapaiva jo siksi pitkalla, etta vahvensin juomaa soodasta cola-soodaksi. Pikkuhiliaa mennaan iltaa kohden. Illan reissusta ei mitaa huippiaa paase tulemaan, lapset lahtee mukaan ja se takaa sen ettei meno paase yhtaa kovemmaksi ja takaa senki jotta tullahan saallisehen aikahan kotio. Tai ei se sita valttamatta takaa, mutta ehka pikkuusen kumminki.
Elama tas kylalla menee niinku aina, vanhoja ihimisia kuolee ja naita parisuhuredraamoja piisaa. Eli aiva niinku siellaki mennaan. Tapa jolla asiat hoidetaan poikkeaa melekoosesti, kasittely on jokseenki avoimempaa ja suorempaa vaikka toki kateellisa taaltaki loytyy.
Yksi asia on selevitettava senki takia jotta se mua niin kovaa ilahrutti ja mielta lammitti. Soli niita alakupaivia ku tanne maalle tultihin ja porukkaa rupes tulemahan pihahan ku kuulivat meitin saapuneen ja tietysti lapsosiet ihmettelemaan lihavaa fallea. Siihen perheen martiarkka, elikkas Tipin aitee sanoo hyvin topakasti ja selevasti etten ole mikaa farangi vaan mulla on nimi ja son PUMPUI! Ja muistutti viela lapsia ja muitaki asiasta! Se tuntui mukavalta ja vahvisti jo aiemmin aikaansaamaani tunnetta etta jollakintapaa kuulun tanne kylalle ja varsinki tahan pihapiiriin. Ja onhan tassa jo jokusia vuosia tullu haarattyaki, etta senki puoleen. Pumpuihan on sitte taas sellainen hellittelynimi jota kaytetaan aika usein pikkulapsesta jotka ovat sellaisia hellyttavan pulskia... No, eihan sita mies koskaa saa valita lempinimeaan niin miski taallakaa. Olisinkohtan Tartsani vaiko Mustanaamio...
Ja Tipin perheen ja suvun keskeinen toiminta on varsin lamminhenkista ja toimivaa, lapset hoituu porukalla ja heita liikutetaan sujuvasti paikasta toiseen ja se kuka joutaa hakee koulusta tai vie sinne. Tanaanki meita tultiin koputtelemaan kesken ip-paikkareitten hakemaan eskarilasista koulusta, no siitta vain mopolla reissuun ja flikka kotio. Ja ehtoosin piha tayttyy sukulaasista ja lahes sellaasista ja jokku vain piipahtaa ja jokku taas tulee juomisineen ja syomisineen ja jaa toiseksiki toviksi. Niinku eilen. Vaikka eileen verotettiin meitinki SS-varantoja kohtuullisesti, mutta hyvaan tarkootukseen meni ja hauskaa oli. Tipin aiteen nuorin veli edustaa kylalla virkavaltaa valtioon pain olemalla jonkisorttinen seriffi ja on vuosien varrella osoottautunu varsin oivalliseksi seuramieheksi jonka kanssa ei yhteista kieltakaan tartte ku tulee hyvin toimeen ja tulee ymmarretyksi. Ja jotenki korva on tahan kieleen tottunu, etta ymmarrys on aksvanu. Viela ku tarttuus puhekki...
Jaahans, mutta sitte onki jo pian aika ryhtya jonkisorttisiin valamisteluuhin illan reissua varte. Jos kavis viela kertaalleen suihkus ja kattelis jotaki sievaa paalle... Taalon aina paallepantavaa...
Joten taalta tahan ja sinneppain!

noniin

piti oikeen kattoa aiemmin kirioottamaani, jotta mista sita oikeen taman sekavuuren aloottaas.
Vaikka niista peijaasista joihin sitte silloon loppuviikosta mentiin. Ensiksi mentiin siihen viralliseen osuuteen johon saapuuvat munkit oikeen joukolla tekemaan ne sen mita heitin pitiki tehera. Elikkas lukia monensorttisia rukouksia ja liturkioota lahes tunteroosen verran. Ja sanomattaki selevaa oli jotta olin tilaasuuren ainoa falle ja aikalailla seurattu persoona. Vaikka kaikki paikallaolijat kylalaasia niin tottahan tallaanen kiinnostaa... tai sitte kauhistuttaa, aiva kuinka vain. Ja mainittakohot jotta tas vaihees vainaja oli jo suljettu kirstuun joka oli nostettu korkialle jalustalle sisatiloohin jossa munkikki hommansa tekivat. Me seurattiin tilaisuutta ulukopuolelta jossa rivittain muovituolia aiva tata tilaasuutta varten. Taman jalakeen alakoo ruokatarioolu jokn me passattihin ja siirryttiin valipalalle kotio joka on aiva siina likella. Ja seuraavaksi oliki vuoros se ns. ohjelmallinen osuus. Kymmenen mais siirryttiin toiseen vastaavaan paikkaan kattomaan kuinka pelatahan paikallista rulettia muistuttavaa pelia. Ja sita pelattihin tosiaan taloos jossa oli vainaja paikalla. Kaks porukkaa oli keraantyneena rinkihin huovan aarehen johon oli merkattu eriarvoosia alueeta joihin sitte laitettihin setelia poikinensa ja kattottihin nopista kelle rahat kuuluu ja kuinka moninkertaasina. Akkia siina Tipin kans hvittihin sovittu summa ja siirryttihin seuraamaan pelia. Raha liikkuu ja jokku voittiki aiva kunnon summia. Pelia pelattihin kahdella laudalla tai huovalla joista toisella suuremmilla panoksilla. Me pelattihin pikkupanoksilla ja havittihin niillaki.
No, sitte siirryttihin siihen peijaaspaikkahan jossa jo oltihin aiemminki kayty ja siella oli vaha samantyyppiset hommat menos. Pihalla pelattihin tuota samaa noppa-lautapelia ja sisalla latkitthin korttia. Ja niin sita sitte istuttihin vainajan seuras ja pelattihin korttia. Tosin ma seurasin sivusta, on kysees siksiki monimukkaanen peli etten viakaa oo paassy karryylle. Enka tottapuhuen oo kovin kovaa sinne yrittanykkaa. Oli vain aika veikia viilis istuskella siina ja kattella ku kolomekki porukkaa latkii korttia pikkurahasta ja jokku kay siina sivus hyvastelemas vainajan. Ja tarjolla oli ruokaa ja juomaa niinku peijaasis ruukaaki ja piti siina tilaasuutta kunnioottaa nauttimalla purkillinen jaakylymaa Leoa... Ja taas oli sovittu pelilimiitti ja ku se tuli taytehen paastihinki kotia ja viela saman vuorikauden puolella.
Kotio menne odottiki pienimuotoonen perhedraama jota en yksityysyys-syista johuen enempaa ala selevittelemahan. Mutta senverran voin sanoa, etta vaikutti ja vaikuttaa mietin olohon ja liikkumisehen jonkinverran. Mutta siina aamuyon tunteina kumminki paastihin vaateroitumahan ja sita unosta piisaski pitkalle aamupaivahan.
Joku tuos naamakirias kehoottiki kayttamahan vaateria vahemman ja paiviitmahna tata, mutta ei taala maalla niin jarisyttavia tapahru jotta niista pitaas alvariinsa kirioottaa ja kaikesta en senthan viittikkaa kirioottaa.
Ja tanaan oli tosiaan haat heti aamusta. Ja se tarkootti sita jotta jai se normaali pekoni-makkara-kinkku-kananmuna syomatta ja vetaasin vain teet ja tummat pressat kiilaksi. Kymmenelta alakoo haaseremoonia ja samoontein alakoo tulla sapuskaa poytahan. Ja juomanahan oli perinteinen HongThong joka miistuttaa muinaasta LionBlend-wiskia... No, ruoka oli juomaa parempaa ja sita tuliki sitte melekoosella vauhrilla poytahan ja morsiuspariki kavi tervehtimas ja keraamas rahakuoret pois. Kateva pitaa juhulat aamusta niin vaki lahtoo aiemmin poies... Oltihin meinaan kotona jo ennen puolistaja sitte pitiki otta pienen vaaterit juhulan kunniaksi. Ja ku tuli kumminki muutama kuppi sita bensaa muistuttavaa sekootusta otettua.
Ja tuota ilimaa piisaa, saaasema naytti jotta ulukona olis ollu varios 35 ja aurinkos tietty reilusti enemman. Ja mukavasti se selekaa lammitti ku tanne mopooltihin. Illalla taas SamChukin markkinat ja sinne eineen hankintaan ja sitte jotaki muuta.
Joten se niista suunnitelmista. Ne muutettihin tai pistettihin uusiksi ja niista sitte ku niittea aika on. Ny menoo aika kotosalla ja mikas on mennes ku ei huolta huomisesta. No, mopon pesin tanaan. Tai ainaki autoon ku Tip pesi. No, hyva on. Ainaki kattoon ku Tip pesi. Onko ny hyva?
Taalta tahan ja sitte tuonne.

noniin.

BKK taas nahty ja se kuuluusa viiva lahetystos vetaasty. Kovin naytti olevan innokkaita aanestajia heti kahdenmais ku siella piipahdimme. Hyva nain.
Kun sielta selvittiin niin suunnaksi otettiin Pratunamin ostosalue ja sielta loytyki siskoolle ne niin tarkiat kulukimet jokks sitte tanaan kiikutettiin postiin. Khaosn tuli kans katteltua, mutta istte alakooki kello jo olemahan siinamallis jotta piti kattella Vanikyytia kotioppain. Parisen tuntia sai istuskella tapotaydes vanis kaikkien ostoksien keskella. Mutta matka taittuu kumminki ja SamChukis kaytiinki pikasesti torilla syapaasemas nuudeliateria ja sitte kotio!
Naapurin mies kuoli tassa joitaki paivia sitte ja niita seremonioota siina ollaan seuraaltu laheltaki. Paikallisen tavan mukaan vainaja tuodaan kotio jossa ihmiset sitte kay hyvastelemas ja samalla seuraa pitamas. Eilen olivat kuulemma olleet paikalla aamutunneille saakka korttia ja muuta pelaillen. Tanaan meki kuulemman mennaan ainaki kaymaan paikalla. Tuhkaus kuulemma on vasta lauantaina ja kait kayttavat jonkisorttista balsamointia ja sitte arkku on kuulemma varustettu jonkisorttisella laitteistolla joka viilentaa. Nain oon antanu itteni ymmartaa.
Tanaan aamusta saimme pikkusen vesisateen ja ei se palioa ilimaa raikastanu vaikkaki Tip piti sita kovaaki kylymana... Mutta ny ku tanne lahdettiin niin saaasema naytti +32 joka on ajankohtaan aikalailla normaali lampotila.
Viikonloppuna on odotettavsi joku erikoonen reissu jonnekki jossa ei kuulemma juuri muita farangeja ookkaa... Saapas nahara mista sita ittensa loytaakkaa?
Ja nyt pitaa ruveta kattelemaan reissua varte bungaloweja tai muuta kortteeria, kuulemma ollaan ainaki yksi yo ja saattaa kuulemma venahtaa toiseksiki. Mullon ainaki aikaa.
Joten taalta tahan tallakertaa.

ja taalla Wangluk!

Niin sita vain paastiin perille ja ei teheny tiukkaakaa! Nyt mennaan tiistaissa ja maalla on mukavata.
Lento meni kohtuullisen hyvin vaikka koneessa taytta oliki ja vieressa istui thaikkuperhe jolla pieni lapsi. Ei heista juurikaa haittaa ollu, olipahan vain aharasta valilla. Jokusen tunnin ku sai nukuttuaki niin ei ollu aiva toivotoon vasy ku perille paastiin. Tietysti passijonos sai hikoolla toisenki tovin, mutta onneksi laukku tuli perille ja suhteellisen nopsastikki. Siita vain pakaasi hinaukseen ja treffipaikalle odottelemaan Tipia. Ja sieltahan Tip tuliki tutun kuskin kera ja alkoi matka kaupunkille. Ja ilmahan oli tutunomaisen mukava, varmaan yli 30 varjos joten sai paallimmaasen pairan panna reppuhun.
Hotellihan oliki jo monesti tuttu ja varsin hyvalla paikalla ja majoittumisen jalkeen oliki aika siirtya ravintolaan nauttimaan ensimmaista illallista ja voi miten taivaallisen hyvalt se maistuukaa. Kyytipoikana oli toki SangSom soodalla!
Koska oli aikomus aamulla menna aamutorille oli aikaanen vaateroituminen jo senki takia tarpeellista ja olihan vasymyski kohtuullinen. Aamulla ennen kuutta tuktukilla aamutorille tekemaan niita halapoja ostoksia... Ja niita kertyyki sitte toinenki kassillinen, tuli ostettua tuomisia niille joille piti ja joille ei Suomesta oikeen mitaa loytyny. Tulikohan ittelle mitaa? Ei tainnu tulla, muttei kait mitaa tarvinnukkaa. Sitte syapaastiin aamupalaa hotellilla ja parranajon jalkeen oliki jo kuski odottelemas laukut valmiin autos ja alakoo matka maalle. Parisen tuntia siina sai maisemia kattella Tipin nukkues autuaan unta.
Kotona maalla aikamoinen hulina ja jalleennakemisen riemua molemminpuolin. Siina se ensimmaanen ilta meniki uutukaases huvikatokses istuskelles ja juomia nautties. Eilinen paiva meniki aikalailla oleskelles ja tuli haettua Tipille joululahjaksi luvattu uusi Nokialaanen. Malli tais olla 303 jota ei kait sohjolas myynnis ollenkaa. Hinta oli varsin kohtuullinen ja sai Tip uutta opeteltavaa...
Ja huomenna vuoros paivan reissu Bangkokkiin ja samalla kavaasen aanestamas suurlahetystos ku kerran se ennakkoaanestys alakaa ja tuli otettua tarvittavat dokumentit mukaanki. Ja viivanveron jalakeen sitte suunnaksi MBK ja katteltavaa piisaa...
Kaikenmoosta juhulaa ja menoa on tullu suunniteltua, on haat 9aika omat) Pattayalla ja munkkijuhulia sielasuntaala ja sitte naita thaikkujen omia juttuja joihin osallistun aina suurella mielenkiinnolla. Ens viikonloppuna mennaan kuulemma johonki jossa tulen varmaan olemaan lahes ainoa falle... Saapas nahara.
Joten paatan taalta tallakertaa tahan ja siirryn tuohon soffalle orottelemaan Tipin hiushuollon valamistumista...

ja nyt!

koitti SE päivä ku mennään taas! Boardingpass rintattuna ja pian matkalaukku ummistuu ja sitte suuntana Hämeenlinna!

taas matkaan!

Aloitetaan taas tämäkin ja kattotaan kuinka tätä tulee kirjoiteltua vai viekö naamakiria voiton? Sen näyttää tulevat parisen kuukautta jotka reissussa aion viettää.
Huomenna matkaan Hämeenlinnaan ja siitä illansuussa kentälle. 2355 olis tarkoitus koneen nousta ja siihen on uskominen.