perjantai 28. helmikuuta 2014

nyt sitte

koitti matkapäivä ja ei täs juuri kerkiä enempää. Kattotaan kuinka maalla toimii yhteyret. Joten pääsettä näin vähällä ny.

torstai 27. helmikuuta 2014

olipahan

hauska viimmeenen ilta. Ensiksi mentihin ja luavutettihin munamankeli sinne mistä se vuakrattihinki ja siitä sitte teputettihin aika likelle syämähän välipalaksi aiva loistavaa nuudelisoppaa. Olipoka hyvää vaikken koko soppa syänykkää, noukiin vain lihan ja parahultaasemmat palat. Ja join vettä. Siitä sitte kevyt kävely jo tutuksi tulleeseen paariin johona mukavaaki mukavampi tuakio paariflikkojen kans. Ja tuli siihen muitaki samahan paarihin. Sellaanen pikkuusen muriottu miäs papaukaijan kans ja toinen oikeen hauska ukkeli. Tämä ukkeli otti vaimon kohteeksensa ja jekutti sitä monellatapaa ja muut saatihin nauraa aiva kippuralla. Olipoka huaska ukkeli ja osas joitaki taikatemppujaki. Mutta niin vain joi pullon kolaa ja lähti jatkamahan matkaansa. Oli näemmä paarin vakituunen huvittaja, näin sain ymmärrettyä. Mutta hauskaa oli ja välillä aiva vesi silimistä valuu ku piti niin lujaa nauraa… Sitte siitä Cha-am Pubiin johona oli live-musiikin ehtoo ja paikan omistajana MC Sons of Cainsin resirentti. Ja meirät otettiin ilolla vastahan ku meilloli justihin ostetut kyseesen kerhon Support-pairat päällä. Kattokaa sanakiriasta mitä tua tarkoottaa, minen ny kerkiä sitä teille selostaa. Siä sitte muutamia rinkkiä ennenku orkesteri saapuu ja asettautuu lautehille. Niinku ruukatahan musiikkipiiriis sanua. No, orkesteri oli aikalailla hyvä muttei kumminkaa soittanu mun varsinaasta elmpimusiikkia. Mutta paikallaolijoota musiikki viihrytti lujaaki ja viäreesillä paikoolla istuuvakki vakikävijät ja vetivät välillä sellaasiaki sonnikuaron juttuja jottei mitää väliä. Muttaku joukos oli paikan pomo ja kerhon resirentti niin ei oikeen voinu moittiakkaa. Siinä sitte kuunneltihin kohtuullinen tovi ja hyväs järiestykses poistuttihin ja tervehrittihin resirenttiä asiaankuuluvalla tavalla. Ja sitte pikkuunen kävely ja mopotaksi alle. Vaimo keskelle ja mä perälle ku kerran nainen oli kuskina. Siinä sitte huristettihin rantakatua horvi ja oltihinki resortis. Kävellen olis ollu palio piree. Ja site tua rakkaus hakaasi mulle sitä luvattua pannukaakkua ja sitä tuas äsköön jsutihin söin ja nyt täs nakutelles juan viilentäviä juamia… Palio ei renkää niitä nauttia, huamenis on matkapäivä ja sitei oo kiva viättää jos ohimoota vihiloo. Jotta tästä tuahon ja vaikka tuannemmaksiki. Yhtää en osaa sanoa jotta kuinka yhteyret kotona pelaa, mutta saattapa olla rauhas jossei pelaa kuinkaa. Ei niin pahaa jottei hyvääki.

tämän kerran

viimeenen rantasessio suaritettu totutulla tyylillä. Kumma ku tuala on läskiä kääntäny toista viikkoa melekeen joka päivä niin on tottunu joihinki siälä samaa touhaavihin ihimisihin. Ja antanu niille nimiä, muttei näkyny tissiakkaa eikä sikaariukkoa tänään. Olivat vissihin siirtyneet toiselle paikkakunnalle. Skanrinaaveja olivat, ruattalaasiksi veikkaasin. Eipä koskaa tullu mitää puhuttua, mäku tykkään olla puhumattaki ja varsinki rannalla. Eisoo mikää sosiaalinen tilaasuus. Ennemminki antaa tilaasuuren miätiskellä tai olla vain ajattelematta yhtää mitää. Seki multa onnistuu. Ehtoommalla siton paree olla sosiaalinen vaikka paaris. Tottahan vaimolle pitää puhua, sehän kirkastuus jos mä mykäksi heittäytyysin. Ja tulukittis jotta moon sille mohonus jostaki, mitoon aika harvoon jos koskaa. Mossahtaa se kyllä mulle, muttei kestä koskaa kauaa. Yleensä niin kauan jotta saa ruakaa tai vettä juaraksensa. Ei nämä paikallisekkaa aina muista juamisen tärkeyttä, syärä ne kyllä muistaa ku ne teköö sitä melekeen koko päivän, tai ainaki siltä tuntuu. Ja ehtoosin tua rantakatu on täynnä ruakakojuja joista saa toinen toistaan parempia ruakia, herelmiä ja sitte niitä aiva uskomattoman hyviä pannukakkuja joihin saa erilaasia täytteetä. Mun suasikki on se panaanitäytteenen ja siihen viä suklaakuarrutus päälle. Muttei ollenkaa mun ropalle sopivaa, mutta joskus pitää antaa lupa siihenki ja saattaa olla vaikka tänäehtoona sen aika. Tänään ohojelmas totuttua joutenoloa, fillaroontia ja lepoa. Sitähän sen loman pitääki olla. Huamenna sitte minivanilla Bangkokin kautta kotio. Tai niin on suunnitelma joka toki saattaa muuttuakki, Tip tuas justihin soitteli Jounin vaimolle joka pualestaansa yrittää saara käsiinsä (tai paremminki puhelimehen) jonku melekees sukulaasen jollon taksi isoollakirkolla. Jotta jsoko hurahutettaas taksilla kotio. Mutta sen näyttää aika ja mäki sen saan sitte aikanani tiatohoni. Mutta josko nyt ottaas tuan rakkauren tarakalle ja veis sen syämähän papaijasalaattia, rillattua kanaa ja vaikka sitä laappia. Son sitte niin oivallinen lounasruaka ja sen päälle sitte ne ruakaperääset tahi ettoneet. Tiämmä. Jotta täältä tuohon. Jatkuu… Tuasta rantahommasta viä senverran jotta turistien annetahan olla kuinka sattuu, naisekki saavat olla yläosattomis jos vain kehtaavat mutta jos paikalliset tekis niin niin olis poliisi nopiaa paikalla ja ei vähällä seleviääsi. Tuaki seliittää tuon nuorten pukeutumisen uimisehen. mutta nämä turistirouvat ei häpeele mitää, ei haittaa vaikka tissit roikkuuki ku tyhyjät pussit. pikkuusen mummiälestä vois ajatella paikallista kulttuuriaki vaikka kuinkollahan lomalla ja tästä maksetahan. Emmainakaa kulieskele pelekis uikkariis, mullon eres sortsit päällä ja pyyhe hartioolla ku hilippaasen tuasta tiänyli rannalle. Palatessani en aina viitti sortsia pukia, mutta tuosta eioo mikää matka ja yleensä meen takaovelta johona voi letkulla huuhrella hiakat jaloosta enneku kiipiää yläkertoohin. No, se siitä. Käytiin syämäs aiva loistava lounas ja pöytähän kannettihin viä muitten suunnittelemieni lisäksi rillattu kala jokoli aiva loistavaa ja samoon oli toki rillattu kana ja varsinki se laappi! Ja siinä viä nuudelia kyytipoikana niin johan maistu! Ja lounasjuamana oli Fanta, ku kello ei ollu viä pualespäiväs jokon mulla rajana juamisten kans. Sitte heitettiin mutka paarin kautta, Tip anto pois käyttämättömiä vaatteitaan paarilikoolle ja samalla pelattihin muutama erä piljaarttia. Ja silloon oli kello jo yli kakstoista, mutta vain yks paukku. Ja fillarilla resorttihin, suihkuun ja päikkäriille. Ja ny olis eres pyärän palautus, pikkuusen ostoksia, paarittelua ja vaikka ehtoolla Cha-am-Pubiin johona on kuulemma elävää musiikkia aina torstaki-ehtoosin. Jotta sellaasta. Ja huamiseen kotiomenohon tuliki sellaanen mukava ratkaasu ku kaverini Jouni soitti ja eherotti jotta hän vois hakia meirät Bangkokista. Jouni tiätää bussiasemanki johonka mennään ja ku on automiäs viimesenpäälle niin tykkää ajellakki. Ja toki mä tykkään tuallaasesta eherotuksesta. Ei tartte istua tuntitolokulla pussinkyyris. Mutta ny seiskaan ostoksille, juamat ei piisaa. Mikähän siinäki on. Siitä tuliki miälehen kummallisuus enkoo varma oonko siitä toimittanu jo, mutta tulukohot uusiksi sitte. Seiskas on sellaanen roti jotta myyvät alakohoolipitoosia juamia sillälailla jotta 14-17 ei myyrä ja on toinenki aika jolloonka on muutama tunti jottei myyrä, mutta viäreeses yksityyskaupas myyrähän kaikenaikaa. Pattayalla kuulemma seiskakki on ruvennu myymähän kaikkina aikoona, jottei sekää kait mikää rikkomattomaksi tehty sääntö oo. Ja joiski Tescon tavarataloos myyrähän kaikkina aikoona jos ostat enemmän. Minen näitten kaikkien aikojen kans pysy träillä, jotton pareekki hakia juamansa muista ku seiskoosta niin ei tuu noloa tilannetta juamien jääres tiskille. Muttei jääny ny tiskille. ja tuota oluttahan saa toki melekeen joka paikasta ja on paikkoja johona myyrähän kaikemmoosia juamia kaikenaikaa, jottei täälä kukaa sen takia pulahan jää jonsei seiska myisikkää. Mutta tämon vain yks ihimeellisyys täs maas. Ruaan myymisen suhteen eioo mitää rajootuksia ja taitaa olla jottei kaikilloo minkää valtakunnan lupia jokka nuata ruakakärryjään tua kuskaalevat. Vaikka aiva hyviä ruakia ovakki, emmä sillä ollenkaa. Päivälläki ku käytihin syämäs niin se paikka oli sellaanen äkkiä kyhätty bambuunen rakennus johona pitäjät piti majaaki ja soli vain tekaastu tyhyjälle tontille. Ja aiva loistavaa ruakaa tekivät näemmä perheen voimmin. Enkä sano sanaakaa lapsityävoimasta. Mua tympii koko aihe ja se kuinka siitä suames jaksetahan vääntää. Olisivat perskele ostamatta anannasmehua jonsei sitä teherä heirän tyylillään. Tämon aiva eri maailma mitä siä suames ja täälä eletähän toisella tyylillä ja tavoolla ja minen ainakaa oo mikää näitä arvostelemahan tai morkkaamahankaa. Veikkaan suames olevan aiva parpeeksi omiaki murheita joihin olis asiallisempaa keskittyä ja panna ne ensiksi kuntohon. Ja ruveta vaikka sitte parantamahan muuta maailmaa jos siihen sitte intoa piisaa. Ja vaikka rahaa. Mutta se siitä, tekstiä tulis mutta pistän jarrua päälle. Ja läheremmä palauttamahan tuata munamankelia ja sitte vaikka vähä viihteelle tai jotaki. Jotta täältä tuonne.

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

tuntuu

jotta suameski meria keskittyy epäolennaasihin asioohin, niinku nykki yhyren ministerin ottamisihin ja nukkumisihin. Mitä tuas nyon jos joskus jollaki menöö pikkuusen ööveriksi, oli vaikka kuinka vasuri ja tyäläästen asioolla. Ja mitä se kellekkää kuuluu notta minkämoonen kello sillon käres. Mun pualesta se saa maksaa vaikka mitä josson omillansa ostanu. Aiva sama. Eiköhän suameski olisi tähärellisimpiäki asioota. Vaikka tua kauppaliikkeetten monopooli? Ristus, lisää vain ulukolaasi aketjuja maahan niin johan hinnat laskoo. liiteri (Lidl) on sen jo näyttäny ja viä mahtuu lisää moisia. Ei sillä, mullon kummanki isoomman ketjun kortit, mutta son vain se vöhöriäänen käytös kuoon keskittäny kaikki polttoaineet ja enimmät ruakaostoksekki sinne. Mutta jos siitä veroa pitää ruveta maksamahan niin leikkaan heti kortin kahtia ja lähteän takaasin, son varmaaki varmempaa. Ristus. No, käytihin toisespääs aluetta markkinoolla ja olihan taas markkinat. Ruakaa monensorttista ja samoon vaatetta ja muuta sälää. Mukahan tarttuu yhtäsun toista, tottapahan asianomaaset sitte näköö ja muille son aiva sama mitä mä ostin ja kellekkä. Sitte siitä taas mopotaksilla (ja sonki huvittavaa) paarihin johona muutama virkistävä rinkki. Tua mopotaksi-homma onki jännä, ne ottaa kevyesti kkaksiki kyytihin ja riippuen kuskin sukupualesta määräytyy istumajäriestys. Jos kuski nainen, menöö vaimo siihen välihin ja jos kuski misä niin mä sitte. Ja saatatta kuvitella jotta kummoon reilu satakiloonen niin mopo huajahtaa jos iitäki painosta. mutta niin vain ajellahan poistiähensä ja ei hualenhäivää. Joo, sillä sitte sinne tuttuhun paarihin ja siitä samammoosella kyyrillä tähän. Sanoon jotten enää viitti kävellä ku jalaakki on niin hyviksi hiarottu… Vaimo uskoo asian. En huijannu yhtää. En ainakaa palioa. Ja senki tei rakkaurella. Nysitte täälä resortis ja tuumattavana jotta onko mun viä näläkä? Jos on niin mun on mentävä alakertahan eineelle, vaimo jo pisti yäpuvunki päällensä. uskallanko heittäytyä moiseen seikkailuhun? Jotten vain ota polokumasiinaa ja lähäre pahuuren teille? Ja mitä mä siältä hakisin? Aiva turha ajatuskaa. Mukava päivä vaikkei rannalle päässykkää. Mutta ny jotaki muuta ja ennenkaikkia tuuminki siitä jotta onko mulla oikiasti näläkä vaiko ei? Sonki aikamoonen jaakopinpaini se. Muttei auta, seki on vain painittava. Jotta nähtäväksi jää kuinka siinä käy. Eikookki jännittävää? jotta jätän teirät tämän piinaavan jännityksen parihin ja poistun näyttämöltä eli tästä tuanne.

tunnustan

olleheni viikko villis. Luulin jotenki aamulla tänään olevan torstain, mutta jsutihin äsköön valakeniki jottonki keskiviikko. Ja tualitoon päivä. Vähä moon sekooksis. Enkä pyytele anteeksikaa, ku eioo mitää tapahtunukkaa. mutta kunhan tuan havaattin, niin ensiksi koriasin päivityksen, mutta sitte majattelin jotta joku nälli kumminki on sen jo havaannu. Saaki havaata jos niikseen on. Mutta ny jatkuu tämän keskiviikon kulutus ja tuas jo syätihinki vaimon tuamat papaijasalaatit ja rillatut kanat. Laappi oli unohtunu, mutten siitä moittinu yhtää. Hyvää oli ja nyon soma mennä vattansa viärehen maata ja lukia kiriaa se kuuluusa horvi. Jotta tästä tuahon.

Nyt täytyy

sanoa jotta löytyy se paras ikinä-hiaronta! Ei puhunu paarin likat apulantaa ku tätä kehuuvat ja menin aamupäivällä ohiajellessani kattomahan jottonko hiaroja jo tyämaalla. Ja olihan se ja eiku hommiin. Ja ristus ku osaski hiaroa! Ei mitää sivelyä vaa piti välillä oikeen ähkäästäkki ku löysi sellaasiaki paikkoja joita sitte rumpiootti oikeen huolella. Sanoonki heti kättelys, nottei renkää ollenkaa antaa armoa vaa reilusti vaan liha liikkumahan. Ja kaks tuntia siinä hommas meni ja ei menny turhaa. Rauhallinen huone ja tuuletin mukavasti hollilla ja hiaroja ei turhia höpissy, teki vain töitään. Ja molin kuulkaa aivaku uus miäs ku tua kakstuntinen oli menny. Ja hinta oli 15€! Ja sen päälle maistuuki pari viilentävää juamaa sen saman melekeen suamalaaspaarin tuulettimen alla. Hiaroja tuli ja toi loppurahat ja ku sitä siinä lujaa kehuun pyysi kirioottmahan suasituksen. Kiriootinki ja toki suameksi! Ei menny aikaakaa ku hiaroja tuli suupiälet leviällä näyttämähän ja oli muavittanu tämän mun suasituksen. Kovaa jäi tyytyvääsenä tuan laminaattituatteen kans ja kehootinki sitä näyttämähän kaikille maharollisille asiakkahille, kyllä niistä jokus aattaa olla suamalaanenki. Siinä paaris oli yks miäs jonka mä jo puhuun tälle asiakkahaksi, lupas huamenna mennä ja ottaa saman käsittelyt. 600bht eioo palioa kaharen tunnin toimituksesta. Ja ristus kuon paikat rentona, niin vatta ku selekäpualiki. Mutta taisin sitä jo kehuakki, mutta kerta kiallon päälle kumminki. Eikä kello oo viä yhtäkää ja minen oo syäny muutaku piänen aamupalan. Josko tua rakkaus tulis hiushoirosta niin voitaas mennä syämähän vaikka raikkaat papaijasalaatit rillatulla kanalla ja laapilla. Rillattu kana on selevää kaikille, mutta tua laappi on sellaasta maustettus possunlihaa kasviksilla ja armottoman hyvää varsinki näin puolisena nautittuna. Kuala rupes valumahan. Vähä moon herkäs mallis. Niinku se kuuluusa Koskimäen kuaro joka alootti laulamahan jo ennen lupaa… Täytyy vain toivoa jotta sama hiaroja löytyy täältä ens kerrallaki, enkä meinaakkaa muualla käyrä. Mutta tulipahan sitä jo kehuttuaki, lopetan jotten menetä niitä muutamia kattojia. Eileenki oli ollu kumminki 55 katteliaa sivulla, muttei yhtäkää kommenttia. Mitä ihimiset pelekää? Vois sinne sanoa vaikka terveesiä tai jotaki yhtä älykästä mitä tämä ploki yleensäkki on. Eli aiva mitä vain. Kakarat ne vain jaksaa tuala meres pulikoora ja vesijetit vetää niitä panaanivenehiä ja muita rinkuloota. Kakarat huutaa ku sisävesihinaajat. Mukavaa kattottavaa ja kuunneltavaa. Ja liikenne rauhallinen ja mukava ajella polokumasiinalla aiva itteksensäkki. Kävin kuvaamas yhyren resortin jonka nimi oli PASO. Mullon yks naamatuttu joka on käyttäny tuata nimeä kauanaikaa, siinon kaks kiriaanta etu- ja sukunimestä. Ja tästä tullahanki siihen mistä tua hanjaa-nimi tuloo? Hannu Jaakkosta ja käytin samaa nimeä aikoinaan Hölkkärissä jossa sattaaltihin aikoonaan kovaaki ahkeraa. No, en resortin kävin kuvaamas ennen hiarojalle menoa. Oli hiano paikka ja täynnä heti avajaasten jäläkehen. Ny vaimo tuli ja toi tullessansa justihin sitä mistä mainittin. Ny eineelle äkkiä!

ei

sollukkaa niin heleppoa tua rannalla käveleminen mitä mä muistin. Otti lujaa nilikkoohin ku ranta on niin vitees ja niin nilikat jokseenki luannottomas asennos. Ja hiakka painuu alla niin se lisää raskautta. Mutta niin vain kävelin niin kauas ku pääsin ja takaasin. Mukava ilimahan oli kävellä, mereltä tuuloo aina mukavasti ja aallot huuhteli välillä varpahia. Ja mukavan rauhallista, muutama muuki aikaanen käveliä oli liikkeellä. Samoon thainuaria käsikäres käveleskelemäs. Ja lukemattomia kulukukoiria makoolemas lämpöösellä hiakalla. Siinä aamun tunnelmia. Toki aiva ensimmääsenä kaffinkorviketta ja pientä purtavaa seiskalta. Sanon jotta korviketta ku se ei sen kummempaa nimitystä ansaatte. Mutta alakerras auottihin vasta ovia ja samoon näytti olevan viereesiski paikoos jottoli vain tyytyminen siihen mitä sai. Ja mikäs siinä. Huamenna saa jo ittensä keittämää pikkasta parempaa resitenttiä. Niin, tamon toiseksiviimmeenen päivä ja ylihuamenis olis tarkootus suunnistaa kotoa kohti. Ja johan sitä joutaaki, emmoo oikiasti mikää tällääsen lomaalun suuri kannattaja. Viikko, vähä toista menöö mutta sitte rupiaa jo tulemahan miälehen jotta jotaki muutaki vois olla. Maalla son sitä rauhaa ja osittaasta hiliaasuuttaki. Ja tottahan on seki jotta tuo rakkaus alakaa tympääntyä palio mua enemmän ja ei varmahan kaikkia kehtaa näyttääkkää saatika sanoa. Kunnollinen vaimo ku on. Mutta tänään viä ohojelmas polokumasiinalla ajelua, hiarontaa ja hiushoitoa. Mulle hiarontaa ja vaimolle hiushoitoa, mitä tee ajattelitta? Mä jo hiukseni hoirin ku äsköön suihkus pesin. Mutta luvas on oikeen kunnon hiaronta eikä mikää hively. Siitonki horvi kuoon kunnon hiarojan rookannu, yleensä näitten voimat loppuu siihen ku saa osan ukosta muakattua ja sitte se menöö siihen sivelyyn jostei oo mitää hyätyä jos kerran hiaronnasta puhutahan. Tämoli hiarojan näköönenki ja uskoosin voimia piisaavan munki muakkaamisehen. Mutta ny ensiksi polokumasiinalla toisehenpäähän raittia ja tiätysti takaasin. Täältä horviksi tuanne.

tiistai 25. helmikuuta 2014

ristus

ku piti taas vetää ittensä aiva piukialle tuala Mukataa-paikas. Olihan taas rillattavaa. Kasviksia monemmoosia, samoon mereneläviä ja tiätysti lihoja! Ja sitä mainittua maksaa. Istuttihin kyllä pitkä tovi siä, mutta vaikka kuinka yritti syärä rauhallisesti täyttyy se isoompiki säkki silläki tyylillä. Ja viä peräruaaksi aiva loistavia tuarehia herelmiä. Oli ananasta, mangoa, meloonia ja vaikka mitä. Ja siinä vaihees oli jo täynnä ku tynnyrintappi. Mutta nuan vain selevittihin siältäki ja fillarootihin takaasin. Toki paarin kautta johona pikkuusen sai naurattaa flikkoja puhumalla niille suamia. Aiva niinku nolis ruvennu pääsemähän träille, kovaa niitä ainaki nauratti. No, siinä otettihin muutama rinkki kumpaanenki ja sitte sopuusasti taas lähärettihin yhtä turvallisesti polokemahan resorttia kohori. Ja hyväs järiestykses mankelootihin tänne ja nyon vaimo jo kattomas elokuvaa jota pitiki tulla kattomahan. Eikä mulla mikää jääny siä paaris kesken, hyvin jourin lähtemähän. kelloki melekeen jo yhyreksän. Aamulla ei tarttekkaa töihin (rannalle) ku on se tualitoon päivä, mutta ajattelin lähteväni tekemään sen koko rannan kävelyn johonka menöö se sama aika jonka oon ruukannu rannalla maata. Ei muutaku uikkarit vain jalakahan ja rannalle. Siinon mukava kävellä siinä kohoras jota meri huuteloo, ei upota niinkää. Ennen kävelyä toki seiskalta kaffit ja joku pianoonen suupala, niinku tänäänki. Mutta ei täältä ny tämän kummempia ja ku ei sen suurempia aivopiaruja oo tuloollansa niin voi olla paree lopetella näihin tunnelmiin. Ei kuviin kunnen oo kumminkaa opetellu niitä laittamahan. Enkä taira viittiäkkää. Jott aötysiä kaikille joilla sellaanen alakaa käsis olemahan ja niillekki joilla son eres.

Ja sitte

tuli tämä tiistaiehtoo tai ainaki sen alakupuali. Ja tuntuu resortin wifi olevan jumis jotenki, eioo toiminu muutamahan tuntihin. Tosin osa aijasta oltiin enemmän tai vähemmän unten mailla jottei mitää haittaa. Rannas ankara tohina ku tuolit summuut systeemit pitää raijata pois ja jokku haluaas viä istuskella...Son vissihinki kuutehen se aika ku non niinku maharollista pitää, ainaki moon niin ymmärtäny ku kerran niitten pitää olla pois ennen pimiän tuloa. Tuas uutisis tuloo justihin juttua siinä lauantakises pommiräjährykses kualleitten omaasten haastatteluuta. Näitten lasten isää justihin haastateltihin ja se kertoo veliensä lähteneen lasten kans ostoksille ja kuinollakkaa justihin siihen Big-C tavaratalohon johona se pommi sitte räjähti. Ne kualleet lapsoset oli 4 ja 6-vuatiahia. Ja tiätysti niinku siälä niin tääläki varsinki lapsosten kualema koskettaa ja lujaa. Turha on aina turhaa ja toivottavasti pommin asettajat saarahan vastuusehen teostaan. Ja meillä tarkootus tästä johonakivaihees suariutua tuonne pienen mtakanpäähän syämähän Mukataata. Jos enoo aiemmin selevittäny niin son sellaanen thaimaalaanen rilli johona samalla valamistuu keitto ja muut rillattavat. Ja nämä paikat on yleensä sellaasia jotta saat hakia niin palio rillattavaa ku sialu siätää. Siälon kaikki meren elävät ja samoon lihat, varsinki mun kestsuasikki possun maksa. Son sitte taivaallista ku se sopivasti rillatahan ja sitte saa siitä sen puikoolla napata ja käyttää sellaases rippikastikkehes ja vetäästä kitusihin. Aiva meinaa kuala jo ruvata valumahan ja tähän on laillamma näläkää kehitettyki ja siksiki päivällä syätihin vain riisikeitot ja tuas ehtoopäivällä pieni annos papaijasalaattia, ei eres kanaa otettu ku ajateltihin iltaa. Vaimo lupas maksaakki ruaat (100bht/nuppi) erellyttäen jotta otan omat juamat mukahan. Tokiki taas suastuun. Son paree teheräkki niin ja mitä sitä ny tuallaasesta rupiaa vänkäämähän. Minen ainakaa. Kyykys on liniat viäki ja ny rupes vaimo tälläytymähän ja se tarkoottaa sitä jotton sellaanen vartti aikaa lähtöhön. Mun ei tartte ku vetäästä paita päälle niinoon valamis ku melperi sotahan. Moon sentähän vanha partiolaanen ja siinä vyäshän oli solieski: Ole valmis! Sitä moon koittanu nourattaa ja pyrin kaikin voimin välttämähän sitä jotta mua pitääs muiren orottaa. Eikoo montaa kertaa päässy käymähän, jos eres kertaakaa. Vissihin tua muisti suajeloo mu ny justihin. Ja mä suajelen teitä maharollisia lukioota lopettamalla tämän ja siirtyä vaikka kiriallisuuren parihin. Hua-hinistä yhyrestä kioskista löysin suamen kiälellä rekkarin ja sitoon tuas alootellu. Siäloli muutoon myynnis jostaki kiriastosta poistettuja kirioja. Suamenkiälisiä ei ollu ku muutama opus, mutta tuata en ollu ennemmin lukenu. Hinta oli reilut kaks euroa ja sisäsivulla oli kirppishinta ja soli euro. Vähä niinku mustalaasten pisnestä. Myyrähän pienellä voitolla. No, son kysynnän ja tarionnan laki tääläki ja moon kovaa tyytyväänen ostokseheni. Sinuhea viä toinen osa lataamatta, mutta vaihteeksi mukava oikeen lukiakki. Moon aina ollu kova lukemahan ja olin varmahan Jurvan kiriastoski laihnaajana jo ennen koulun aloottamistaki. Liimakan Arvo oli kiriastonhoitajana ja muisti kaikkien laihnaajanumerot ulukoa. Mulloli 1421 ja käytin kiriastoa ahkerasti ja Arvo aina jemmas mulle sellaasia kirioja joita tiäsi mun tykkäävän. Tuli luettua kaikki tartsanit ja muut seikkaalukiriat. Oliskohan läksyt jääny pikkuusen vähemmälle? Mutta näihin tunnelmiin.

tämä

päivä on niin samammoonen ku muukki ja ensiksi meinasin jotten kirioota mitää, mutta kuinka ollakkaa ku tualta Hua-hinistä kotiuruttihin niin tähän vain ajauruun.Kello on kolome ja on pienten ettonien aika. Tai olisko ne ruakaperääset vaikkemmoo juuri mitää syänykkää. Äsköön pikkuusen salaattia ja kananmunaa. Lämpömittari on menny yli kolomenkymmenen tänäki päivänä ja ei piliven hattaraa. Mä jo aamulla töihin (rannalle) mennessäni kuvittelin niitten vanhempien saknrinaavien lähtenehen pois savuttamasta rantaa, mutta niin vain tulivat mutte onnekseni tuulen yläpualelle. Parisen tuntia siinä meni täsmällisillä käännöksillä ja olipahan mukava ottaa suihku sen päälle. Kylymää suihkua täälei saakkaa aikahan, muttei tartte kyllä yhtää lämpimällekkää panna. Saa tulla sellaasenaan ku tuloo. Ja friskaa päätä ja niskaa. Otin viä äsköön sellaasen pikasuihkun ku niin hiotti tuan polokumasiinan ohojaaminen. Vaimohan ei palioa tahtia haittaa, pikkuusen on keviämpi polokia itteksensä, muttei palioakaa. Käytihin siinä melekeen suamalaaspaaris rinksuulla ku meirän pyärä oli niitten vaharittavana siinä jokusen tunnin ajan ja siälä rookasin hiarojan joka näyttiki hiarojalta. Ja kovaa paikallaoliat sitä kehuu. Sovittihin jotta meen huamenna käsittelyhyn. Huomenna ku on taas se tuolittoman rannan päivä. Aina keskiviikkoosin anta pitää olla tyhyjänä ja ne ehtoolla viääki kaikki tualit, variot ja pöyrät pois jonnekki kauemmaksi. Ja sitte rehaavat aikaasin torstaina takaasin. Ja kukaa eioo mulle selevittäny jotta mistä moinen johtuu. Ei kukaa tairakkaa tiätää. Mutta ny päikkäriille jotta saarhan homma etenemähän.

maanantai 24. helmikuuta 2014

ja ja

taas piti vain ruveta nakuttelemahan, aiva kuei olisi muutakaa tekemistä. Vaimo kattoo jotaki tosi tärkiää saippuaoopperaa joka kiinnostaa mua vähemmän ku kilo sontaa. Ja kuei siitä ymmättä mitää ja se (siis vaimo) hermostuu alta aikayksikön ku rupian sille aivaku selostamahan mitä siä tapahtuu. Ja ku teen sen viä suameksi niin saan lähärön aika nopiaaki. Joskus tyrkkäyksen kylykiluihinki, vaikka non kuinka hyvin läskillä suajattuna. Silti ottaa kipiää. Mutta naurattaa kumminki. Tuas se tyrniää makaa peitoos ja plaraa samalla iipäriä ja kattoo telekkua. Son kummaku se pitää olla päällä melekeen kaikenaikaa vaikkei sitä kattoosikkaa. Joskus oon sammuttanu niin on heti heränny kysymähän tai sanomahan jotta hän sitä kattoo. Oonki sanonu thaimaalaasten olevan parahia kattomahan silimäluamiensa läpi. Jos on silimät kiinni viiski minuuttia ei pysty mitää kattomahan. Mutta enhän mä voi muuta väittää, hän tiätää ittensä parahite. Löysin muuten lisää rariokanavia joita ruukaan siäki kuunnella. Groove on yks parahia, mutta juutinat lopettivat sen toimittamisen muualle ku pääkaupunkiseurulle. Netis toimii kuitenki aiva hyvin. Ja nykki rokki raikuu kuulokkehista. Joo, käytihin syämäs tosi hyvä iltaeine tuala muutaman kilometrin pääs ja olipahan hyvä eine. Otettihin vain kasviksia ja kalaa ja ruakaa oli aiva piisalle asti ja ei tullu ollenkaa ähkyhyn niinku ruukaa käymähän. Ja juamaaki aiva sopivasti. Ja äläkää kysykö jotta mitä. Mähän juan mitä itte tykkään, se ei teille kuulu sitte yhtää. Äläkääkää muuta kuvitelkokkaa. No, sitte piti tiätysti polokaasta takaasinki ja jonkivverran ohi ku rouvan piti päästä automaatille toimittamahan joku tärkiä asia. Ja mä täyrensin kukkaroa riittävästi. Ja sitte taas mankeli jalakojen välihin ja resorttihin. Palakittin itteni muutamalla (tais mennä kolomekki) paukulla alakerras ja tulin tänne kattomahan kuinka vaimo oli saanu kasvonaamionsa tällättyä… . Minen oo koskaa sitä moittinu tuasta kauneurenhoirosta, päinvastoon oon yllyttäny. Jaksaa rasvata naamaansa aamuun illoon ja vähä väliäki. somahan siton kattella jotten moiti yhtää. Ku on maanantai niin ranta aikalailla hiliaanen illasta, ei ollu ylimäärääsiä paaria karulla. Ruakapaikkoja kumminki normaalisti, mutta kiärrettihin ne kaukaa kummoon jonkimmoosella rieetillä tiämmä. Tai sanotahan, jotta yritän välttää ylimääräästä ja jaoutavaa syämistä. Normiruaakki tuntuu aiva hyvin piisaavan. Nykkää eioo yhtää näläkä vaikka syätihin vain kasviksia ja kalaa ja pyäräälin muutaman kilometrinki. Sellasta son. Ei heleppoa, sen jokahinen voi kuvitella koharallensa. Mutt aoliskohan paree jos ottaasin illan viimmeesen ja menisin tuanne vaimon viärehen peittojen alle. Vissihinki paree niin. Jotta täältä tuahon lähelle.

taas on

päivä kulahtanu tyhyjää värkätes. Mutta niinhän sitä lomaa ruukatahanki viättää. aamun aurinkosession jäläkehen mentihin alaha ja syätihin hyvät riisikeitot kalalla. Ja oli kuulkaa sitte hyvää! Sitte siitä polokumasiina alle ja toisehenpäähän kylää johona on niitä luksushotellia joihin meilleioo mitää asiaa. Siälä aiva pääs oli yks hotelli tyhyjilläänsä ja oli isoo pytinki. Kahares osas ja neliäas kerrokses ja ei näyttäny kovaa vanahaltakaa, muttoli vissihin joltaki rahat loppunu tai pankki pannu lapun luukulle.Pihamaita näytti joku pitävän kunnos, josko vaikka joku joskus jatkaas hotellinpitoa. Ja toisaalta aikalailla lähelle rakennetahan uutta, isompaaki systeemiä. Ihimetellä passaa tuataki. Ja matkan varrella toinen toistaansa isompia ja komiampia taloja, aiva yksityyskäytös varmahanki. Yhyrenki luksushotellin katolle oli rakennettu aiva niinku omakotitaloo ja olipoka komia, melekeen ku temppeli. Jotta kaikemmoosta sitä näköö ku katteloo ja saa ihimetelläkki kaikemmoosta. Sitte ajeltihin takaasinpäin ja käytihin yhyres tutus paaris pelaamas vähä pilijartia, paari on osittain suamalaanen vaikka thaimaalaanen rouva oliki lähteny suameen ja jättäny paarinpiron muille. Vissihin lopettaa koko paarin jonsei palaja suamesta. Miästä enoo koskaa tavannukkaa, asuu kuulemma johonaki Lohjalla tai siäläpäin. Siinä sitte pelaaltihin muutama kiarros ja taas vaimo keksii uusia sääntöjä… Thaimaalaaset on kovia kehittämähän uusia sääntöjä milloon mihinki. Mä tiätysti suastuun kaikkihin. Vaikka voitinki melekeen jokaasen pelin. Eihän nämä täälä oikiasti osaa pelata, tuurilla saattavat joskus voittaa. Ja moon sentähän joskus oikiastikki osannu pelata ja pelannu palioki. Ja ku täälä vain tarpeeksi pelaa niin alakaa pelisilimä löytyä ja pallot menöö joutuusastikki pussiihin. mutta tämon tälläästä hupia vain ja voitaas seuraavaksi mennä alakertahan pelaamahan vaikka korttia. Oon vaimolle opettanu muutamia peliä ja son kovaa innostunu niistä, varsinki ku pannahan piäni rahapanos peliin. Thaikut on niin pelihimoosia ja niillon monia rahapeliä joita pelaavat. Suurin osa laittomia, taitaa tuo lotto olla ainoa laillinen. Tai son oikiastaan tavallaan niinku raha-arpa tai vastaava. Arvonnan kylykiääsenä pelaavat varjo-lottoa samoolla numeroolla. Ens löörtaakkina taas ja siksiki mennähän takaasin kotio jotta vaimo saa hoirella lähisukulaasten peliasioota. Kyllä moonki kovaa suastuvaanen, mutta mikäs son olles. Ja tottahan tämä alakaa jo ittiäänkii jollakitapaa puuruttamahan ja onhan täs viä aikaa keksiä jotaki menemistä tai tekemistä. Oliki tuas jo puhetta jotta mentääsihin yhyres naapurien kans yhtehen pyhinvaelluspaikkahan johona mollahan joitaki vuasia sitte käytyki. Chantanaburi oli musitaakseni paikka ja sinne ylähämeno oliki aikamoonen ohojelmanumero ku sinne mentihin monella ajoneuvolla. Auto oli kaikki sellaasia isoja maastoautoja jois oli isoommat renkahan ja moottorikki ja nousu oli aikamoosta ja sinne ei ajanukkaa muutaku nämä mainitut autot. Olivat rariolla toisihinsa yhteyres ja osasivat näin varoa toisiansa. Vauhti oli kova ja nousu jyrkkää. Ainaki kolomes eri kyyris piti olla ennenku oltihin huipulla josta viä hyvämmoonen kävely sinne pyhälle kivelle. Ja sitte samalla tyylillä alahappäin. Toki välillä oli kaikemmoosta paikkaa josta sai ruakaa ja jotaki juamaaki. Ei kaliaa eikä viinaa kumminkaa. Son kumminki pyhä asia buddhalaasille. Jotta sinne menemisestä oli puhetta tänään ja se voiski olla passeli päätös reissulle. Kuulemma suames on jo melekeen kevät, jännitettäväksi vain jää jotta tulooko se takatalavi viä? Viime vuanna tuli viä mun paluun jäläkehen lunta ja aikamoosia pakkaasiaki viä maalliskuun loppupualella. Seki jää nähtäväksi. Oliskohan täs täksikertaa? Vissihin kuei mitää tuu miälehen. Sitte täältä tuanne.

reet

taas nautittu ja samalla ohojeestuksella, kuinkas muutoon. Rannalla kohtuullisen rauhallista, mutta taas sattuu joku savuttaja siihen tuulen yläpualelle. Ja polttaa tohootti melekeen kaikenaikaa, mutta hillittin hermoni ja kuuntelin vain Sinuhea. Ja ny pian mennähän syämähän aamupalaa ja eminasin ruveta terveelliseksi ja ottaa vain riisikeiton joko kanalla tai kalalla. Soli viimeksi niin hyvää jotta tairan ottaa sen kalalla. Olymppialaasekki sitte ohi ja ei sitä vähääkää hualta. Tai mulla eioo ollukaa mitää hualta, kuunnellu muutamia matsia Ylen Puheelta. Elävää kuvaa en vain saanu aikaaseksi vaikka lupaavia linkkiä sainki, mutta joko ei tairot riitä tai sitte vain ei toimi täälä. Ei toimi Netfliksikää täälä, saa tytär kattella kaikes rauhas vilimiä ja sarioja. Moon kattellu tuolta juutuupista noita kotimaisia maaseutukomerioota niinku Mooseksen perintö ja vastaavat. Non mukavia kattottavia ja välillä meinaa nauruki päästä. Kanttori Piiparinen aiva loistava hahamo. Sitte moon kattellu Kummelia, Pulttiboisia ja vaikka mitä. Aiva vain aikani kuluksi. Meirän ruakakunnas ku näitä vehkehiä piisaa molemmille niin ei tartte orotella vuoroansa ja saa kaikes rauhas teherä vaikka tätä turhuutta. Mutta ny sinne riisikeitolle ja äkkiä sittenki.

ja taas

uus aamu auennu Aasias ja täälä Siaminlaharen rannallaki. Ranta herää pikkuhiliaa vaikka kakarat on jo pelaallu pariki tuntia. kovaa aikaasin aloottavat tuan kisaalun, tänne tulee linia-autoottain koululaasia milloon mihinkäki tutustumahan ja yäpyvät näemmä täälä vuakrattavis olevis taloos ja isoos asunnoos. Ny tuli muutoon ennätys plokin lukioos eileen, peräti 115 ihimistä kävi ainaki luikkaamas ja taas yllättävistäki maista. Puola ja Saksa ny ainaki erikoosimmista ja samoon Viro. Muttei tuata renkää enempää ihimetellä. Tairan ottaa tuan täytehen laratun iPhonen ja mennä rannalle kuuntelemahan Sinuhen seikkaaluja. Palatahan tuannempana jos on asiaa tai sitte palatahan vaikkei oliskaa. Aiva kuinka vain.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

ei

näytä ruatti saavan kumminkaa kultaa kiakosta. Olisko se kumminki niinjotta ronssi voitetahan ja hopia hävitähän. Pian tämän jäläkehen meen tuanne peitoalle vaimon kylykehen. Jotta täältä tuohon.

eipäs

kumminkaa Heikkisen poika onnistunu taktiikasnansa, mutta hyvä ku yritti. Olis voinu onnistuakki, muttei ny tälläkertaa. Jaa, viä olis se kiakon loppuottelu, muttoon vissihin jo usiaanki kertahan maininnu jotten sitä meinaakkaa ainakaa vain kuunnella. Jos en sitte saa tuata yhtä linkkiä toimimahan, epävarmalta se kyllä näyttää. Tuas viäres olis toki yks norialaaspaari johona kuulemma näkyy isoolta kankahalta, mutten taira sinne viittiä lähtiä. Alakerras on kans isoo skriini, pitääski kysyä isännältä jotta saako se ottelun näkymähän niin vois siinä syäressään kattella ainaki sevverran. Kello lähentelöö pualta kuutta ja pian alakaa iltaki pimenemähän ja näyttääs olevan laskuveren aika ku vesi on parikymmentä metriä alempana ja ny rantaa näyttääs olevan vaikka kuinka… Onneksi kuuluu tämä rario Nostalkia, siältä tuloo niin mukavaa musiikkia, nykki Sinatraa! ja kuuluu tänne toki Nova, SuamiPoppi ja muutama muuki netin kautta. Muutoon pitääs olla vissihin pikkuusta paree vastaanotin jos meinaas suaraan kuulla. Kyllä mä sitte jsokus hommaan sellaaset laitteet ja yhteyret jotta kuulen kaikki suamen rariot ja näen kaikki tähärelliset ohojelmakki. Jounilla siinä meirän lähellä on sellaanen kanavajuttu joka maksaa satasen verran vuares ja siältä näkyy melekeen kaikki kanavat ja niitä voi kattella muutaman tunnin viiveellä. Olikos se viitisen tuntia lähetyksen jäläkehen ku non kattottavsi, vissihinki niin. Satelliitti meillon jo taloon päärys ja siihenhän sais vaikka mitä kanavia näkyville, mutten viä viitti sellaasia laitella ku oon vain muutamia kuukausia täälä ja tuala kotosalla viä vähemmän. No, täson aikaa suunnitella ja kattella. Saan tosissaan olla kiitollinen jotta rookasimma tuan Jounin kans, sillon tiatoa ja kokemusta monista asioosta ja kovaa auliisti neuvoo ja opastaa. Ja moon kova poka oppimahan, osaan ainaki kysellä niin kauan jotta pääsen träille reiruhun. Jos ymmärrättä mitä ajan takaa. Tai sitte että. Näin se täs vain aikaa on kulunu tämän turhuuren paris tunnin verran. Toki oon touhannu täs montaaki asiaa. Jaa mitäkö? Mitäs se kellekkää kuuluu. Jotaki yksityysyyttä mullaki pitää olla. Muka. Vaimo jso tiätääs mitä tänne kirioottelen niin moittiis lujaa vaikkemmä mitää kovaa yksityystä kiriootakkaa, mitä ny jos häntä välillä moitin. Mutta senki teen rakkaurella. Tokiki. Ny sitte muutama aperitiivi (vai oliko se Aperiitta) ennen ruakaalua. meinasimma jotta mennähän tuahon alakertahan eineelle, siinon oikeen oivallinen lista ja aiva loistava kokki köökis. Isännän mukahan uusi miäs, mutta taitava ku mikä. Ja saa siältä länsimaastaki ruakaa, mutten oo sitä juurikaa syäny ku se ei oikeen taharo mun suus maistua. Mialuummin syän paikallsita ruakaa, sen ne osaa parahite teherä ja se näkyy päivälläki ku käytihin syämäs tuas puolisen aikoohin. Koko lasku oli kolomisen euroa ja siihen kuuluu yks yhteenen keitto ja molemmille riisi-liha-kasvista isoo lautasellinen. Son aiva sopiva ja hyvä ruaka pualisen aikoohin. Ja siinoli pullo vettäki mukana, jottei täälä ruaka maksa juuri mitää. Mitä suames saa sillä rahalla? Mäkkäristä jonku hampurilaasen? Suames pitää lounaasta maksaa sen vajaan kympin jos meinaa saara syäräksensä. Aasialaaspaikoos taitaa olla 8-10€ se buffeesysteemi. Tualla kympillä täälä syärähän komiasti sellaanen neliän ruaan illallinen, niinku eileen syätiinki. Ja son täälä veikiää ku saat viärä ravintolahan oman pullon viiniä tai vaikka rommia ja tuavat viä isoon sankoollisen jäitä ja lantrinkia jos sitä tarttet. Tai sitte jos ostaa ravintolasta sen pikkupullon niin saat ottaa sen mukaan ku lähäret ja jatkaa sen juamista vaikka paaris. Ja suames takkuavat siitä jotta saako terassiilla enää juara mitää. Voi annammun kaikki kestää. Siinoli vähä tuata sosiaalipolitiikkaa vai mitä se mahtookaa olla, olipahan mitä oli. Päivällä ajelin tuas raitilla ja kävääsinki yhyres oikeen viinakaupas ja johan oli tariontaa. Löytyy votkia usiammastaki maasta, samoon viskit melekeen lairasta laitahan. Mutta tuontitavarahan maksaa aina enemmän, muttei toki suamen hintoja. mutta siinä ku niitä pulloja kattelin niin tulin tuloksehen jotten tartte siältä mitää. Mulle riittää nämä juamat mikkä löytyy seiskasta ja tuasta toisesta kaupasta. Paikallinen rommi (jota viskiksi täälä sanovat) SangSom on mun vaki juama ja maistuu melekeen ku suamalaanen Jaloviina. Ja jos haluaa niin löytyy paikallista valmistetta niin votkasta ku kinistäki. Ja paikalliset juamathan on halapoja, ravintolastaki ostettuna. Ja oluethan on kans halapoja ja aiva hyviä, mutta niinku taisin mainita niin tein päätöksen olla juamatta niitä. Hyllyystä löytyy toki lisenssillä tehtyä Heinekeniä, mutta on pikkuusen kalliimpaa ku muut. Leo on (tai oli…) mun olut ja yleensä pikku purkki maksaa kaupasta ostettuna 33bht ja pikkupullo ravintolas 50-55bht, riippuen paikasta ja ajankohorasta. Jaa, laskekaa kurssit itte jos tykkäättä. Euro on suurinpiirteen 44bht. Jottei oo sekää kallista. Mikähän täälä olsi kallista? No tuantitavara tokiki. Ja jokku paikalliset tuatteet. Käytiin tänään sellaases puaris joka myy nahkatavaraa ja aika kalliitaki käsiveskoja oli, mutta olivakki aitoa nahkaa ja ykski veska maksoo 300€ muttoli aitoa rokotiilia. Mutta sitte löytyy kopioota ja kopiootten kopioota, muttei niistä aina saa seleville onko kysees kopio vaiko ei. Ja monestihan kaikki teherään samas tehtaas, airot ja kopiot. joitaki pikkuusia eroja on, mutta mistäs maallikko niistä tiätää? Kengät näytti olevan kans aika halapoja ja vanhana kenkätyälääsenä kattelin jottoli kovaa hyvin tehtyjä enkä moittimista niistä löytäny. mutten ny justihin kenkiä tartte, niiton suames pirettäväksi asti. Ja täälei juurikaa umpikenkiä tuu pirettyä, nykki on menny koko aika sanraaliis ja mennee loppuaikaki. Eikä sukkia renkää pitää ollenkaa, siis ei valakoosia tennsisukkia sanraaliis… Eikä oo paita sortsien sisällä ja vyä kiriällä. Tuloo väkisinki miäleen yks kaveri joka kuvaali tuallaasta tilaa ja sanoo jotta jos mä näen sen sellaases niin saa taluttaa sunan taa ja päästää tuskistaan. Enhän mäny kaveria kumminkaa minkää nurkantaa taluttaasi, varsinki ku on sioo miäs ja vois panna lujaaki hanttihin. Voi ku rupes lujaa naurattamahan. Jaa, olskohan aika päättää tämä satuulu ja lähtiä vaikka alakertahan akttomahan mitä ovat teheneet riisin kans syätäväksi. Vaimo meinas jottei osallistu einehrintähän ollenkaa ku valittaa vähä mahaansa. No, mä haes sille seiskasta pikkuusen merisiiniä, oommä kumminki alan miähiä. Muka. Mutta nymmä meen täältä tuanne. Ja kiitoksia taas seuraajille, kommentookaa. Mutta äläkää moittiko taimmä mossahran ja sittei eioo kellää kivaa.

saapas

nähärä tulooko viä mitalli vai simahtaako tua Heikkinen. 12 kilometriä viä maalihin, jännää on taas kuunnella Ylen Puheelta lähetystä. Illalla tulis se kiakon loppuottelu, mutta saattaa jäärä seuraamatta, kuuntelemahan en ainakaa rupia. Päivän reevitamiinit otettu aiemmin mainitulla ohojeestuksilla. Ja pyäräältyki jo tovi ja viä ehtoommalla mennään tuanne eremmäksi eineelle niin siinä tuloo muutaman kilometri lisää. 14 sekunttia on Heikkisellä etumatkaa seuraajihin, nyppoka vauhtia! Josko keskittyys vaikka yhtehen asiahan ku ei oikeen suju kuuntelu ja kirioottaminen. Tänäänki jo melekeen 50 lukijaa, mitähän neki täs näköö? No, se eioo mun asiani, mä vain nakuttelen. Ja ny hiihtoa!

alakaa

vissihin nua kisat olemahan vinaalis, olisko niinjotta tänään viimmeenen päisä? Vissihin se kiakon vinaaliki tuloo ehtoommalla, mutta johan tua eilinen oli niinku vinaali. Ainaki mummiälestä. Täälon aamu auennu normaalin aurinkoosena ja täs istun terassilla seiskalta haetun kaffeen kans. Se eioo läheskää pikkasta parempaa, mutta menöö niinku korvikkeena. Kuumaa ainaki on, oli vissihin verenkeittäjä ollu vihaasella päällä. Mitähän sitä tänään touhaas? No, rannalle kumminki ensiksi. Mutta mitäs sitte? Vissihin ajelemma ympäri kylää polokumasiinalla, vaimo ainaki eileen meinas jotta menis johonki eremmäksi hiushoitohon, jotta vissihin mä lähären kyyttäämähän ja seuraamahan katseella toimitusta. Jonsen mitää tuata turhempaa satu keksimähän. Nyei ainakaa tuu mitää miälehen. Ei tämä eres maistu kaffilta. Ku on menny kaikki niin hianoski jotton vain lattea, espressoa ja kaikenmaailman sekootuksia. Ennen oli rehellsitä murukaffia ja sitä sentähän voi joskus itteksensä kuttua kaffiksiki. Tämoli jotaki sekootusta ja makoostaki meinaa olla. Mutta juarahan pois. Eikä ruraata aina. Aallot on eilisestä asettunu ja näyttääs oikeenki rauhalliselta tuas rannas. Tairan ottaa ja lähtiä sinne niin tuloo eres jotaki tähärellistä tehtyä. Ja sekö muka tähärellistä? Kait se kuuluu lomaaluhun käännellä läskiä insinöörin ohojeilla. Ja mä kuuntelen Sinuhea kuulokkeista. Sonki oivallinen aijanviattotapa. Voin oikeen suasitellakki. Nuata näkyy saatavan vähä jokapualelta, mä tilasin tuan Elisa-kiriasta ja ei sollu eres maharottoman kalliskaa. Ja ylen arkistos näyttääs olevan kuunnelmaki, muttei oikeen taharo pelittää tänne asti. Mutta tästä tuonne.

lauantai 22. helmikuuta 2014

Hyvä Suomi!

näyttääs jotta ronssia tuloo kiakosta. Ei ny justihin muuta.

on kuulkaa

jännää kuunnella kiakkoa, tuloo aiva miälehen aijaat ku kaikki kuunneltihin rariosta. Ny justihin ensimmäänen erä loppuu ja saa pikkuusen huakaasta. Aiva täs meinaa hiki tulla vaikkon kuuleriki päällä. Vaimo tuala kaikkien peittojen alla katteloo omia ohojelmiansa. Non sitte somia nua thaikkusaippuat, aivaku muka osaas selostaakki niitä ku non jokseenki samammoosia ku siäläki. Raamaa, raamaa kaikenaikaa. Sellaasta samammoosta ku aina. Ei mitää sen kummempaa ku ihimisten keskeestä sähäläystä. Ja siinähän jokapaikas piisaa ihimettelyä ja jos sen toistaki. justihin kävin kattelemas terassilta tuota menoa rantakarulta ja panin merkille varsin mukavan systeemin. Nuari miäs oli tuunannu volkkarin kleinpussin aika mukavahan mallihin ja siitoli tullu paari. tuahon se sen parkkeeras aiemmin ja ny näytti olevan meno täysilla ja porukkaa vaikka kuinka. Eikä sillollu ku muutaman pöytä ittellään, mutta vissihin vuakras joitaki rantatualia ittellensä jotta porukkaa mahtuu aikalailla siihen istumahan ja juamahan. Hintoja en viittiny lähtiä kattomahan, mullon täälä kumminki palio halavemmat. muttei varmahan tuu täyrennystä jos sattuus tekemähän välipään. Veikkaasin jotta itte joutuusin lähtöhön. Joka oliski mulle aiva oikeen, saatanan tunari jos kerran juamat loppuu. Muttei muuten lopu. Siitäs saitta. Sellaasta mukavan letkiää menoa tuas alahaalla, ei haittaa mitenkää tänne toisehen kerroksehen ja ei muutoonkaa. mutta ny takaasin kiakkooluhun.

nuan vain

tämäki päivä alakaa olemahan ehtoos ja on piakkoon aika lähtiä mettästämähän illallista. Tai sitä vähää mitäny tälläänen lihavahko pötkälse tarttoo. Muttaku tua vaimo on jakuvasti näliäs ja ei itte osaa olla syämättä… No, tunnustan jotta mun suurin helemasynti on tua oluen juanti jotei saisi harrastaa ollenkaa. Se vain pöhöttää ja pönöttää vaikka kuinka välistä hyvältä maistuuki. tarioolialikakki pikkuusen ihimetteli ku tualta kyliltä tullessamma tilasinki vain sooravettä… Oikeen kysyy viä jotta eikö olutta ollenkaa? Vakuutin olevani täyres ymmärrykses ja joinki kaks pulloa sooravettä ku oli niin lujaa janoki. Ja tottahan on seki jottei täälä tuu palioakaa liikuttua, ei ainakaa jos sitä siihen vertaa mitä siä toises kotomaas oon ruukannu harrastaa. Siä ne kotona sauvat kenottaa kaapinpäällä vaikka kuinka olis tarpeen mennä "tikkikselle"… No, alietahan sitte taas ku kotiurutahan. Nyon nautintojen aika, tämän takiahan siton töitä taas vuasi paiskittu iliman pirempiä vapaitakaa ja miälestäni oon tämän täyrellisesti ansaannu. Ja siksitoiseksi mun ei sitä tartte kellekkää seliitelläkkää, kuha täs joutessani vain höpäjän. Vaikka tätä kuinka luetahanki Japania myäre. ja Inroneesiaski. Tytär opiskeloo sellaaseksi personaalireineriksi ja meinaanki jotta saa musta oivallisen kohteen. Voi olla haasteellinenki. Tarttisin oikiasti ravintoasioos sellaasen ohojeestuksen joololis hyvä mennä ja päästellä. Sellaasen mä hommaanki. Sanoonki justihin vaimolle tuas ku pukeuruun jotta kymmenen kiloa pois siihen mennes ku hän suameen tuloo kesäkuun aluus. Ja sitte ollaan siinä yhyreksänkymmenen kilon paikkeilla. Johona molinki vasta, mutta kuinka tämon tähän menny? Pitää oikeen ihimetellä. No, nyon kumminki polokumasiina vuakrattuna ja kuliettelen tuata rakkautta sillä ympäri kylää ja ensiksiki ny lähäremmä jaelemahan ja kattomahan jotta onko se yks meirän suasikkiravintola auki vaiko ei. Ja jonsei oo niin sitte ajelemma toiseen. Tämän valtakunnan epävakaus näkyy siinä jotta kuinkon ravintoloota ja paaria pistetty kiinni. Samoon muiski paikoos. Juttelin tuala Hua-hinis tutun räätälin kans ja se jutteli samammoosia jottei oo liikaa asiakkaita silläkää, mutta toimeen tuloo ku ei liikaa pullsitele. Ja tuntuu jotta epävakaus ei ainakaa asetu, saattaa mennä viä häjymmäksiki ku oikeen nua riisinvileliät innostuu. Nojaa, ny kumminki alakertahan ja pian pyäränpäälle. Jotta sinne tästä.

päivän

reevitamiinit otettu tunnetulla taktiikalla. 20 minuuttia ja käännös. Son oivallinen taktiikka ja tänään olinki melekeen ensimmääsenä paikalla ja evästinki tämän tualihoitajan, ettei sitä sikaarimiästä lähellekkää ja sehän hoiti hommansa ja sikaari savus aikalailla kauempana. Muttei tuala aikaansa pirempähän renkää olla, 80 minuuttia piisas aiva hyvin ja siihen päälle pistäytyminen meres ja resorttihin suihkuhun. Nyt tarttoo vähä nesteytystä (vettä ja voimajuomaa, M-150) ennenku lähäretähän Hua-hiniin noutamaan se räätälin tilaus ja samalla vaikka ostella jo joitaki viemisiä. Pikkupoijille lähinnä, aikuuset saa jotaki jos on saarakseen. juha saa kyllä, mutta sonki parhaita kaveria. Vaikka seki juakales kehtas pyytää palio viinaa ja huumehia. Eiköhän sille piisaa jos sille löyrän sen teltan kokoosen pairan ja rouvalle melekeen airon käsiveskan. Mutta ny piremmittä puheitta vaattetta päälle ja matkahan.

aasian

aamu valiennu eilistä aurinkoosempana ja meriki jokseenki rauhallisempi. Taitaa olla tulos ranta-aamu? Tuolihoitaja jo vilikutteli ja toivotti tervetulleeksi paikoolle. Ja tairan mennäkki jotta saan hyvän paikan. Ja se sikaarinpolttelia sais pysytellä johonaki muualla. Eileen tuli kuunneltua kiakkoa ja niinhän siinä taas kävi jotta länsinaapuri vei voiton. Ei siinä mitää, peli on peliä ja taitavampi viää voiton. Tykkäs siitä sitte eli ei. Siinä urheelukatsaus. Jaahans, kilikuttelu kuuluu kovaa tuosta rannasta, pitää mennä kattomahan jotteivät laita varioa mun paikoolle, mäku haluan olla aurinkos sen minkä oon. Jotta täältä tähän. Niin eileen oli ennätys, melekeen 70 plaraajaa… Siitäs saitta.

perjantai 21. helmikuuta 2014

Ylelle

välillä kumminki kiitosta. Löysin Ylen Puhe-kanavan jossa nettirario ja saan eres selostuksen kuulumahan. Jännäähän tämä meinaa olla, joten täältä tähän.

Jestamenteeraa

ku yli 40 katteliaa jo tänäänki! Sitäpä täs joutessaan joutaa ihimettelemähän. Ja aiva joutavanpäiväästä höpinää. Mutta tuo riisinvilelijöötten raktorimarssi alakaa tosiaan paisua paisumistaan ja tukkii jo teitä ja esim. lentokentälle kehootetahan jo menemähän sillä ilimajunalla ku tiet saattaa olla aiva tukos. Kuvista päätellen raktoria on satoja jossei tuhansia ja hitaasti matelevat. Mihinkä ovat menos ei mulle oo käyny seleville, mutta tottapahan ne meinaa johonki parkkeerata tai ainaki kääntyä. Ja joitaki väkivaltaasuuksiaki siinon ollu, tarkempaa selevitystä en viä saanu. Tottahan siä joillaki hermot menöö väkisinki ku nuan palio on porukkaa liikkeellä. Rahattomat ihimiset on herkimmilläänsä. Noh, mullon kolomisen viikkoa aikaa orotella lentokentälle siirtymistä, eiköhän seki sitte aijallaansa onnistu. On aina onnistunu. Paitti 2008 marraskuus ku nämä punapaitaaset tukkii koko lentokentän ja kotiomeno viivästyy toista viikkoa. Mullahan ei mitää hätää ollu, mutta joillaki oli. Silloon(kin) tyänantaja jousti aiva loistavasti. Ja minkäs sille teet ku et pois pääse niin et vain pääse. Täälä alakaa ilima selekenemähän ja jo vetävät tuos rannas niitä panaania kovalla vauhrilla. Uimasillaan ei juuri porukkaa näy eikä muutoonkaa rannalla, thainuarukaaset näemmä jaksaa tuala veres klotata vaikkolis minkämoonen keli. Tottahan ku niillon melekeen täys vaatetus päällä. Kello on justihin tullu kahtehen ja täs mä vain istun ja ihimettelen. Ei kait täs tämän kummempaa. Johan tuoski oli taas samaa liniaa.

aamua

täältä Siaminlaharen rannoolta, pikkuusen sellaanen utuunen keli näin aamusta ja meri noussu aika korkialle ja aallokki lyää melekeen tualiriviihin asti. Eileen tosiaan piskootteli pikkuusen ja niin on nykki sellaanen taivas jotta saattaa sen toistaakki, mutta saattaa olla toistamattaki. Kävääsin itte tuas alahaalla pienellä aamupalalla ja hakaasin tuolle myähääsherännääselle vaimolle seiskalta kaffia ja jonkummoosen syämisen. Kello oli vasta kahareksan, mutta meirän resorttia oltihin vasta aukaasemas, mutta viäres olivat aloottaneet aiemmin ja paikka oliki aikalailla täynnä aamupalan syäjiä. Pieni omeletti teellä maksoo sellaaset kolomisen eruoa, en pitäny kalliina ja riitti aiva hyvin. Minen siitä leivästä niin piittaakkaa ku sen kans tuloo aina voita ja marmelaaria ja non aiva turhia tällääselle pökkelölle. Jotta tuolla mennähän pitkäki tovi. Ja eihän täs mitää kiirusta pirä ollakkaa, lomallahan me molemmat ollahan vaikka vaimoa jo kovaa kotio pikottaaski. Meinaan kumminki jotta ensviikko viä menöö täs lomaalles ja sitte palaallahan loppuaijaksi malle. Uutisista katteltihinki jotta maanvileliät on tukkinu teitä lentokentällekki ku ovat lähteneet raktoriensa kans peräämähän maksamatta olevai rahojaan. Riisin vileliööstä kyse, son se päätuate täälä. Vihaasia näyttävät nämä vileliät olevan ja pääministeri ei juuri kehuja saa ja sehän opposition harmaapäistä päällikköä varmahan miällyttää lujaaki. Saamatta on rahoja vaimollaki ja sen veliillä, mutta eivät oo sellaases pulas ku jokku muut. Jaa, mitähän sitä touaas tänään? Se polokumasiina pitää vuakrata ja ajella taas tämä rantakatu päästä päähän ja käyrä toisespääs vaikka jalakahiaronnas ja toisespääs ehtoolla syämäs osteria ja muita mereneläviä. Mutta son vasta illalla ja siihen on pitkä aika. Seittemältä pitää olla koneen ääres ku alakaa se kiakkoolu ruattia vastahan ja pitänee olla varmahan muutoonki valamistautuneena ja juamat varattuna. Olishan tuas nuata hotellia joitten altailla vois loikoolla, mutta mitä siä teköö jossei aurinko paista? moon muuteenki häjy aurinkos makaamahan saatika sitte altahalla. Mutta kattellahan kuinka homme etenöö ku saan tuan rakkauren tuasta lyäntihin. Tuas se viä yäpuvus tepasteloo… No, ei sen pualehenkaa kiirusta oo eikä pirä teheräkkää. Siirryn terassille valavomahan aamuliikennettä ja sen sujumista. Viä pitää ihimetellä tämän plokkerin levinneesyyttä ku tätä munki nakuttelemaa turhuutta luetahan ympäri maailmaa. Puola, Malesia, Indonesia, Japani ja Amerikka. Joillaki on aikaa plarata kaikenmaailman plokia vaikkei kiältä ymmärtääsikkää. Amerikas mä sentähän tiärän muutaman maharollisen jokka tätä lukoo, mutten muualta ketää. No, seki on vapaas valinnas. Ny kumminki täältä tähän.

torstai 20. helmikuuta 2014

justihin

oltihin tuas alakerras eineellä ja tuli sellaanen vartin kestävä hianoonen sarekuuro jotta reunimmaasis pöyris ei oikeen viittiny istua ku satoo suarahan pöyrälle. Mutta sopu tilaa antoo ja saatihin syärä kuivis tiloos. Ruaka oli taas taivaallista, muttei sitollu liikaa. Ruakaalun jäläkehen ei jääty siihen mariaalemahan vaan käytihin seiskasta jotaki tähärellistä ja palattihin resorttihin. Ei tuanne ny renkää mennä ollenkaa, istutahan täälä ja kattellahan thaimaalaasta saippuasariaa. Tai vaimo kattoo ja mä surffaan mitä surffaan. kisooskaa ei mitää erikoosta oo ja vaikkei niitä tänne saa näkymähän niin tuloo seurattua tualta ylen sivuulta. On se jännä seurata vaikka kiakkoaki ku näkoo tapahtumat minuuttien väliin. Jännää kumminki ja varmahan huamenna ruattia vastahan peli tuloo seurattavaksi. Alakaaki sovivasti seittemältä ehtoolla ja silloon pitää olla konehella ja tarkkana. Muka. Mukavan kostia tuuli lepattaa terassin karteekia ja ei tartte pitää ilimastoontiakaa päällä, mutta veikkaampa panevani sen päälle enneku maata meen. Sanoo vaimo sitte vaikka mitä. Se nukkuu kumminki ku pikku possu, oli se päällä eli ei. Aallot käy kohtuullisina ja oikeen mukava kuunnella tuata kohinaa. Varsinki ku liikennettä eioo oikiastaan ollenkaa, vaikka kello on vasta justihin tullu kahareksahan. Jaa, tairan ruveta kattomahan jotaki sariaa tualta juutuupista, olisko se vaikka Taivahan tulet vai joku muu? Areena ja vastaavat kuei suastu näkymähän, mutta tua juutuuppi näkyy kyllä. Jotta täältä tähän.

nuan vain

tuli Hua-hinis käytyä ja kyllä piti trmapata erestakaasin katuja ja kujia. Räätälille pianoonen tilaus ja sitte einettä ja juamaa. Ja tramppoota. Justihin tultihin ja ny on pakko ottaa pikkuusen ettonet jotta ehtoolla jaksaa. Aamupäivästä olin rannalla ottamas sitä reevitamiinia ja tarkalleensa insinöörin antamilla ohojeilla. Jotta pikkuusen taas nahkas tuntuu. Mikähän torviruuo tuas karulla kulukoo, soittavat jokseenki hautajaasmusiikkia tai kovaa sinneppäin. Eileen täs resortis oli kaharen miähen muistotilaasuus, muttei se kai sitä voi olla? Komiasti poijat rumpetilla vetää. On niillä jokku ristilliset viitat päällä, mutta paikallisia ovat molemmat. näemmä. Olisko jonkimmoonen iltasoitto? No, olokohot ny mitä tahtoo. Tänä aamuna oli taas rantatualit paikoollansa niinku ennenki ja niitten asennus alakoo aamulla heti ku rupes valakenemahan ja kovaa oli taas porukkaa aurinkoa ottamas. Yks haittapuali aamupäiväs oli ja soli seku viäres oli pikkusikaaria poltteleva sakemanni. Ja poka poltti kaikenaikaa ja oli viä justihin tuulen yläpualella. Mutta maltoon miäleni ja en menny lopettamahan moista tuuhastusta. Moon sentähän riplomaatti vaikken varsinaanen herrasmiäs olisikkaa. Ja olihan tuala Hua-hinis porukkaa, vaniinki tuli heti suamalaaspariskunta ja olipahan taas mukava haastella. Vaikka Jounin kans tuas muutama päivä seminaaria pirettihinki niin oli mukava treffata nuaria suamalaasia. Flikka oli Phuketis mataoppahana ja poikakaveri oli tullu sitä kattomahan. Mukavia nuaria, oikeenki mukavia. Ja mähän oon mukaville aina mukava, muille en niinkää. Jaajotta, mitä sitte? mitäs se kaikille kuuluu. Ei kait muutaku ettoneelle ja sen jäläkehen alakertahan kattomahan jotta kuinka kokki onnistuu riisinkeitos. Ehtoolla ei viittitä juuri mihinkää kauemmas lähtiä, huamenna vuakratahan polokumasiina ja saan sitte tuata rakkautta sillä kyyritä pitkin tuata rantakatua. Milloon toisehen päähän hiarontahan ja ehtoolla toisehenpäähän eineelle. Sopii mulle. Mutta ny kuulokkehista horvinaikaa Sinuhea ja sitte vaikka pianooset nokoset. Jotta täältä tähän.

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

ei täälä

mitää mainittavaa tapahru. Son aamupalan jäläkehen aurinkon ottoa, sitte einettä ja päikkärit ja taas einettä. Siinon koko ohojelma. Kaveri vaimoonensa lähtöö huamenis kotioppäin ja jäämmä viä ensviikoksiki tänne lepuuttamahan. Jottei täs kummempia.

tiistai 18. helmikuuta 2014

tiistaita erelleen

nyon sitte ensimmäänen päivä kääntymäs iltapäivää kohti ja aikaansaatu jo vaikka mitä. Rannalla läskin kääntelyä insinöörin ohjeistuksen mukaan, mutta kohtuurella seki tokiki jottei nahka kuariuru. Lihashualtoa suaritettu ja hiuksekki leikkuutettu. tua jäläkimmäänen tapahtuu paikkakunnan ainuas leiripoi (ladyboy) salonkis ja johan hommansa osasivat. Klipperöö hiukset varsin mukavahan mallihin kuha ensiksi pesivät hyvin. Sitte oliki soma kävellä tähän resorttihin ja nauttia pikkuusta einettä virkistävien juamien kera. ja nyon jo virallisekki päikkärit otettu, vaimo toki viä tovin jatkaa. kauneuren taki vissihinki. Ja siksiki mulle riitti kymmenisen minuuttia. Saas nähärä mistä sitä ittensä ehtoolla löytää. Varmahanki jostaki syämästä ja veikkaan paikkaa aikalailla läheltä rantaa. tuala muutaman kilometrin pääs on aiva mahtava rantapaikka johona uskomattoman hyviä ja tuarehia kaloja ja muita mereneläviä. Mutta nähtäväksi jää viittitähänkö sinne asti lähtiä. Kaveri vaimoineen on viä kyläälemäs tuas Huahinin ja tämän paikan välimailla ja kuhan tänne palautuvat niin piretähän jonkimmoonen suunnitteluistunto. Jotta siihen asti pirän täs terassilla omaa istuntoa ja kattelen tuata rantakarun liikennettä. Kaikki rantatualit on kerätty poies ja huamenna onki sellaanen päivä jottei niitä tuukkaa. Son aina keskiviikkoosen. Enkä oikeen taharo muistaa mikä moiseen on syynä. Buddha tai hallitus varmaanki. Mitää oikeen järiellistä se ei kumminkaa pääse olemahan. Ei ainakaa mummiälestä. Thaimaalaasilla on huvittava tapa uira melekeen täyres vaatetukses, kellää eioo uimapukua vaan sortsit ja viä teepaitaki päällä. Varsinki nuaret naiset tuntuu lisäävän vaatetusta ku ja jos vetehen menevät. mutta päivällä ku tuas rannalla makoolin oli meitä ulukolaasia enemmistö ainaki tualla paikalla johna molin. Ei eres nuaret miähet kehtaa ottaa paitaansa pois ja aikalailla kakaroollaki on vastaava vaatetus. Noh, tehköhöt justihin niinku tahtovat. Mäki melekeen ainaki. isoja koululaasryhymiä näyttää kans tuas piipahtelevan, ovat varmaan lähistöllä käyneet johonaki merkkipaikas. Täs likillä on kuninkaan huvila johona meki ollahan kerraasti käyty ja uskoosin sen kuuluvan koululaasten käyntipaikkoohin. Kuninkaat on sitä paikkaa käyttäny vuasisatoja ja soliki kovaa mahtava paikka. Nykyynen kuninkas eioo siä ollu varmahan vusihin, taitaa viettää enimmät aijat Bangkokis sairaalas johonon kuulemma kokonaanen kerros varattu kuninkaallisille. Mutta josko lopettaas tämän turhuuren ja rupiaas keskittymähän johonki tähärellisehen. Eli teksi vaikka mojovan paukun ja kattelis maailmanmenoa tästäkäsin. Jotta sellaasta tälläkertaa.

tiistaita

täältä Siaminlaharelta tai sen rannalta. Aamu auennu kuinkaas muuten ku aurinkoosena ja meri tuas aiva viäres mukavasti kuahahteloo. Pitääski oikeen ottaa ja lähtiä rantakävelylle aamiaasen jäläkehen. Tai ainaki tuumata sitä. Sehän onjo melekeen sitte tehtyki ku son hyvin tuumattu. Soma son täs huaneen terassilla istuskella ja kattella, vain kaffikuppi puuttuu. Sonki ainua puute täs resortis ku eioo verenkeitintä jotta sais eres murukaffia aamuusin. Tairan kysäästä isännältä josko sillolis johonaki mulle sellaanen. Mollahan kumminki monivuatisia asiakkahia ja aina vähintään sen pari viikkoa ollahan täälä oltu. Mutta kattotahan sitä tuannempana, ny kumminki ainaki alakertahan kaffille ja voishan sen ensimmääsen aamiaasen vetäästä oikeen amerikanmallihin. Jottei täs ny tämän kummempaa, ihimetelkää ny tätä ensiksi tovi niin kiriootan lisää yhtä turhanaikaasta.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Pyhäpäivänä

On aikaa nakutella tätä turhuutta, varsinki ku nyt iltapäivästä alakoo tuo valtakunnallinen lottoarvonta joka kestää toisenki tovin. Sen varjos piretähän näitä ”pimeetä” lottoja joita tääläki pelatahan aikalailla. Lisäksi on viä omat lotot jois piretähän omat arvonnakki. Kerranki oltihin oikeen paikanpäällä kattomas moista ohojelmanumeroa ja sitä pyäritti valtion viraasta eläkkeellä oleva vanhempi herrasmiäs. Tämä eläköötyny virkamiäshän piti mua ku piispaa pappilas ja ei loppunu syäminen eikä juaminen pöyrästä. Lisäksi herra puhuu auttavasti lontoota tai ainaki ymmärsi sitä. Jopa munki puhetta. Eileen sattuu mukavasti ku yhtäkkiä aukes joku suajaamaton linia ja olin netis varmahan pariki tuntia ja sain seurata Ylen sivuulta naisten viästiä joka oliki pirnalehen jännä. Niivvain flikat nappas hopiaa. Hiano suaritus. En usko mitallien tuahon jäävän, mutta uskon erelleen jotta naiset niitä tuaa. Suamen miähistä ei näytä olevan juuri mihinkää. Oliskohan urheelu siinä? Ehtoolla pitääs pikkuusen pakkaalla ku aamusta suunnathan sinne Cha-amiin ainaki pariksi viikoksi. Eihän tätä maasoloaikaa oo enää ku vaivaanen kuukausi jäliellä! Seki viä vajaa ja kuukauren päästä pitää olla jo valtion verhoos rivis tiukkana ku naulapussi. Muttei ajatella sitä viä yhtää. Eres pari viikkoa vieläki totaalisempaa huilia, kävelyytä hiakkarannoolla, hyviä ruakia ja miksei juamiaki. Hiarontaa, jalakahoitoja ja vaikka mitä. Hua-hin on siinä aiva likellä ja siältä löytyy jos jonkimmoosta ostoshelevettiä ja sinnekki varmahan pitää jollakitapaa uhurautua. Mutta mitäs täs tämän kummempaa, orotellaan jotta tulooko jostakusta lottovoittajaa ja kattotahan pitääkö joku sitte vaikka hariakaasia... Jotta täältä tähän. Ja täälä jo Cha-am ja maanantian alakuehtoopäivä. Ei tullu taloutehen lottovoittajaa ja näin säästyttihin matkapäivää ereltävältä hariakaasehtoolta. Aamulla kyyti Jounin ja Enin resirenssihin ja sieltä sitte rattoosa matka tänne. Matka sujuu mukavasti ku rouvat haasteli omalla kielellänsä ja me omallamma. Ja sujuvasti kaikki samahan aikahan. Kerran vain pysähryttihin tankaamahan autoa ja pikkuusen ittiämmäki. Matkaa oli sellaaset vajaat 300 km ja mukavastihan tuo meni ku liikenne ei aiva maharotoon ollu ja oli loistava kuski! Paikkana tuttu ScandyResor joka brittivetoonen, mutta niinvain flikka respas väänsi suamiaki jonku sanasen. Tämä paikka oli muinoon sualalaas-thaimaalaases veros, mutta parisen vuatta sitte siirtyny nykyyselle omistajalle. Paikka aiva rannas ja tuasta meirän parvekkeelta varmaan alle sata metriä rantahan. Siis aiva loistava paikka! Ny vain tavarat paikoolleen, juomia jääkaappiin ja vaikka einehtimähän jotaki johonki. Tähän sopiiki hyvin jotta täältä tähän ja tuanne.

lauantai 15. helmikuuta 2014

nuan vain

Somaa son kattella löörtaakkiehtoon pimenemistä tästä omalta pihalta ja samalla nauttia raikasta juamaa. Kello lähentelöö seittemää ja samoon lähentelöö pimeys joka tuloo aiva niinku äitee vetääs karteekit etehen. Ja samoon se valakeneminen aamulla tapahtuu niinjotta jos hetkeksikää herpaannut niin jo on valiennu. Ittekseni saan viä täs istuskella, mutta veikkaampa jotten kauaakaa mee ku joku tärähyttää pihahan mopon sarvis kassit kilisten. Huamenna onki pyhä ja ei mitää tyävelevollisuuksia kenelläkää, mutta vaimo ei kumminkaa malta sen kummemmin lepopäivää viättää. Mutta maanantaista lähtien joutuu viättöhön pakkolepoa. Ei maissipeltoa, ei riisiä eikä muutakaa vilielystä. Osaa se senki sitte kuon sen aika, senki oon oppinu. Jotta täsny sitte vain ihimetellähän, kuunnellahan kaskahia ja lintuja ja kattellahan pimeyren tulemista. Näihin tunnelmiin ja näkymihin. Ja niinvain piti tulla nuata moskiittoja pakohon tähän pikkuusen ylemmäksi taloon terassille. On tua tuuletiin pikkuusen tehokkaampi ja eivät heti havaatte jotta moon siirtynykki ylemmäksi. Ja enhän mä täs meinaa aikaani pirempähän istuakkaa ennenku otan ja meen tuanne viilennettyhyn lemmenlualahan... Huamenna on taas lottopäivä ja vaimo jo valamistautuu siihen kiriaamalla ihimisten numeroota joilla ne meinaa voittonsa voittaa. Paikalla on viimmeesen arvonnan suurin voittajaki suupiälet ylähällä ja uusien voittojen ajatuksis tokiki. Mä vain pelekään jotta mulle käy niinku useemmmite, eli ei voittoja. Muttei kaikki voi aina voittaa. Moon aina ollu häjy voittamahan, joskus muinoon tarinan bingos voitin välibingolla makkaralenkin. Son vissihin se suurin voitto. Tai tuo vaimon löytöhän se se varsinaanen voitto oli, muttei sollukkaa mikää arvonta. Tuuria laillansa kumminki. Nymmä havaatten rupiavani pian höpäjämähän normaalia joutavampia jotton paree jotta rupian keskittymähän tähän terassilta maailmanmenon tarkkaaluhun paremminki ku joutavan nakutteluhun. Kiitos ja anteeksi.

jotta joo

Lauantaitorilla taas käyty ja ihimettelyt samansuuntaaset ku ennenki. Jotta kovaa on tuoretta tavaraa niin lihoos ku kasviksiski, mutta ihimettelyä aiheuttaa se kuinka ihimiset plaraa lihoja omin käsin ja eivät läheskää aina ota sitä jota plaraavat. Vaimolle oon koittanu opettaa, mutta mikäs hykieenikko mä täälä olisin. Riittää ku ihimettelen ja täälä sitä joillekki sitte siunaalen. Kaikki tämä ruaka tosiaan kypsennetähän, niin liha ku kalaki. Raakaa kalaa täälei syäräkkää, oli tuala joku sushikauppias mutta hiliaastaki näytti kojulla olevan. Minen siitä oikeen välitä. Maistanu toki oon, muttei vain satu mun suuhun ja silloon eioo pakko jonsei halua. Eihän? Siinäpä tämän päivän tapahtumat oliki. Jaa, mutta meenkö laiskan kirioohin jos luettelen töitäni? Tai puhutahan yksikös. Otin ja tein sellaasen urotyän jotta puhuristin meirän kammarin tuulettimen. Son sellaanen seinämalli ja oon jo vuasia hualehtinu sen puhuristuksesta ja ei nykkää vaimon tarvinnu montaakaa päivää siitä muistuttaa ku jo otin tyänalle. Pitääkö siitä niin useen huamauttaa? No, tuuletin seinältä pois ja osat irti ja hualellinen pesu astianpesuaineella, huuhtelu ja kuivatus. Ja sitte takaperooses järiestykses osat takaasin ja tuuletin takaasin seinälle. Ja johan oli paremmat tuuletukset! Siis siältä seinältä. Minen juurikaa tuulettanu vaikka hikiki meinas tulla. Ja tuliki. Sitte palakittinki itteni raikkaalla juamalla. Soli kuulkaa inkivääriolutta jottettä ihimettele jotta joko se nyttaas klottaa oluella. Jos joku on juanu mainittua tuatetta niin siinon mun makuhun juama! Suames siton vain kovaa harvoos paikoos ja tahtoo olla tyyristäki, mutta täälei. Sos sellaanen sopivan kirpiä ja raikas juama tuallaasen urakan päälle. Ja ny sitte pian alaatahan viättää lauantakiehtoota perinteesellä tavalla hakemalla halukkaille (vaimon pikkuvelielle) olutta ja ittelle sooraa tuan viskiksi mainitun kyytipoijaksi ja sitte istahretahan tuahon terassille ja orotellahan ku naiset passaa ruakia pöytähän. Kyllä mun kuulkaa kelepaa. Mutta maksan sitte siä kotomaas takaasin ja pirän tuata vaimoa ku kukkaa kämmenellä ja passaan yätäpäivää kaikin tavoon. Makkaraaki paistan joskus yhyreksänki jäläkehen ehtoolla. Saatika muuta. Muttei tuu herkäs tilas tehtyä liikaa paliastuksia koitan pukata tämän turhuuren tuanne muitten joukkohon ja tosiaan asettua asiaankuuluviin hommiin. Joten täältä tähän.

14.2.

Temppelijuhulas justihin käytynä. Ja vois sanoa jotta johan oli markkinat. Pienet kylläki, muuta meno kiihkiää ja palio ihimisiä kohtuullisen piänellä alalla. Ja ny tätä nakuttelen huanees kuulerin alla, pihalle ei renkää mennä ollenkaa. Siälon moskiittoja niin raakasti. Paree puhutella niitä moskiitooksi jottei kukaa luule tää lehemien lentävän. Itikoostaki ku puhutahan hyttyysinä. Nämon toisemmoosta sukukuntaa ja sanoosin näiren olevan häjympiä. Jonset suajaaru niin havaattet aamulla jalakojes olevan ku norsulla ja kutituksen olevan aiva maharotoonta. Seki on tullu riittävän monta kertaa koettua, jotta josko jo pian oppiis jotaki jostaki. Ruakaa siäloli taas monensorttista ja jotaki tarttuu meillekki vaikka kuinka viiren jäläkehen syärä mätkittihin. Lopetettihin se motelli-sessio ja samalla hakureissulla käytihin syämäs pikkuusen paree illallinen ja pöytähän tuatihin ainaki viis erisorttista ruakaa ja jokahinen toistansa paree. Jottei oikeen ollu näläkäkää vaikka kuinkoli hyvän näköösiä ruakia ja palio. Joku raja sentähä pitää olla. Mullaki. Ja juamaa siälei myyty ku limukkaa, kaliaa en oikeen mihinää nähänykkää. Ja jo päivällisellä olles havaattihin jotta tämä Valenttiinen päivä ja Buddha-juhula lyää toisiansa kovaa kintuulle ku ravintolas ei myyty olutta eikä väkeviä mutta viäreesetä pikkupuarista voi hakia ja juara ravintolas. Mikähän järki tuaski sitte oikeen on? Saahan tuata kysyä, muttei oikeen taharo tulla vastausta minkäämoosta. Ei tälläkää kertaa. Emmolisi ollu sitä vaillakaa. Hyvin päriäsin päivällsiellä ja markkinoollaki. Ei tullu janokaa. Ainakaa kovaa lujaa. Ja noli tuas aiva likellä jotta mopolla sinne hurahutettihin ja takaasin. Eikä ollu yhtää mukkaviriä ku itte ookasin mennentullen. Ja kello eioo viä yhyreksääkää jotta josko pistääs muutamia moskiittokarkoottehia palamahan ja menis kattomahan maailman menoa tuahon terassille. Ja ottaas vaikka lasillisen. Tai miksei vaikka toisenki. Joten täältä tähän ja tuonne. Ja seuraavana aamupäivänä. Nymmun kuulkaa pitää oikeen julukisesti (niinku tämolis muka julukista...) moittia tuota rakasta vaimoa! Se kuulkaa nousoo ja lähtöö sänkystä ku se talommiäs jäiseltä peltikatolta ja rupiaa hetimmite pesemähän pyykkiä ja lakaasemaha lattioota! Ainaki yks maharollinen lukia (mun rakas siskoo) tiätää Tipin tyylin ja sen jottei se juuri osaa olla mitää tekemättä. Jotta olokohot nämä moitteet meirän muutaman kesken julukisia. Eikä puhuta vaimolle mitää. Eihän? Nojaa, sain ku sainki keplottelemalla yhteyren tästä pihamökistä toimimahan. Koplasin Tipin iPhonen yhteyren tähän isoolle koneelle ja sain yhyren laskun maksettua. Vaikkei sillolisi mikää kiirus ollu niin halusin sen pois mielenipäästä. Ny täs saaki sitte taas rentua kenata ja lukia romaania (siis kiriaa tarkootan) ja teherä vaikka välillä ristikkoa. Kaffikki tuli jo tuas juatua ja olipahan taas armottoman hyvää resitentistä keitetty pikkasta parempi! Saatihin me vaimon kans eileen niinki palio räntihin jotta saatihin suunnitelmat taloon laajentamiseksi valamihiksi. Homma olis pitäny teherä jo tänä vuanna, mutta meistä riippumattomista syistä siirtyy joko ens tai seuraavaksi tammikuuksi. Mutta hyvin täs kerkiää suunnitella ja vaikka muuttaakki suunnitelmia. Niinku nua naiset ruukaa teherä. Seku on heirän oikeutensa ja meirän kuuluu vain myätäällä. Niin tääläki. Ei muutaku pitää saara lisää tilaa tuonne makuukammariin ja jatketahan tupaa leveyssuuntahan jokusella metrillä ja saarahan sinne tilaa vaikka jonkusorttiselle oleskelupaikalle tai vastaavalle. Mutta josko kumminki rupiaasin tähärellisempihin askareesihin ku tämän nakutteluhun! Täältä tuonne.

perjantai 14. helmikuuta 2014

ei se

niin hääppööstä oo tälä motellioleelu ainakaa täs paikas ja teheränki paluu kotio ehtoolla. Asiat erenny siihen mallihin suatuusasti jotta moiseen ryhyrytähän. Ja onhan ny kumminki Valentine´s day ja vaikka mitä. Temppelijuhulakki käymättä ja kaikki. Eileen tuumattihin vakavasti, jotta yhteyret tuala kotona on pakko saara toimimahan, täs on ollu siitäpualehen mukava olla jotta wifi toimii kaikenaikaa ja näin helepottaa monellatapaa olemista. Mutta ensiksi kumminki syämähän, muttei viä kumminkaa… Tuata äsköön tuumasin ku noita tilastoja kattelin, jotta kukahan Japanis ja Saksas mun plokia katteloo. Amerikas on joitaki tuttuja, mutten tunne ketää noista paikoosta. Ja ku eioo eres kuvia. pakko olla suamalaasia jokka plaraa kaikki maharolliset plokit. Mutta ny jotaki muuta.

torstai 13. helmikuuta 2014

hotelli

tai paremminki motellimajootus jatkunee tuonne sunnuntain seurulle. Tämon varsin kohtuullinen paikka ja Tescon tavarataloo tuas aiva viäres ja samoon monta hyvää ruakapaikkaa. Tänään yllätin itteni ja varmahan ravintolan väenki tilaamalla ruakani paikallisella kiälellä. Ja sainki justihin sitä mitä pitiki. Tosin samaa ku mitä eileen syätihin, muttei sitä lasketa. Samoon kävin aiva ittekseni kiertelemäs tavarataloos, oikiastaan viilentämäs ittiäni ku pihalla oli aika vari. Ny alakaa kello olla siinämallis jotta lähäretähän tuohon likelle hiushoitolaan johona vaimo hoirattaa kauneuttaan, mä voin mennä viäres olevahan puatihin nauttimahan raikasta olutta. Ja sitte vaimon sisarenflikan kans syämähän mukataata. Son sellaanen paikallinen rillijuttu johona rillatahan erikoosella rillillä erilaasia lihoja ja juttuja. Emmäny jaksa teille ruveta sitä selostamahna, kattokaa veispuukista kuvia jos niitä sinne muistan laitella. Kylällä ei välttämättä wifi toimi, täälä ihimeekseni toimii. Mutta täältä tähän.

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

jany

olosuhteetten ansiosta hotellimajootukses aikalailla koron lähellä. Joskus pitää näinki teherä, ei siitä sen enempää. Ja majootus Cha-amiin tehty ja sinne matkatahan maanantaina Jounin ja ihastuttavan Eni-vaimon kera. Ei mulla ny muuta.

taas

Näyttää olevan kovaa epävakaalla pohojalla tämän kylän nettiyhteyret. Nyt ovat olleet katki jo melekeen viikon ja justihin sain ymmärtää jotta kolomisen päivää menöö enneku mitää parannusta asiaan on orotettavis. Mutta minkäs teet, näin täälon tapana ja tyylinä ja ei auta vaikka kuinka ottaas kupolihin. Se ei yhteyksiä paluta, mutta saattaa viivästyttää jos häjysti sattuu. Onneksi sain eileen kaverin tyänä tähärellisimmät asiat hoirettua, ettei täs ny niin olisi oikiaa asiaa ollukkaa. Eileen Tip hakaasi mut kaverilta ja käviääm porukalla syämäs siinä lähelle avatus ravintolas ja oli kuulkaa fiksu paikka. Hianosti joen rannalla ja tyylikäs ku mikä, päärakennus kahares kerrokses ja pihalla sellaasia pöyrällisiä katoksia useeta ympäriinsä hyvinhoirettua puutarhaa. Me istahrettihin reunimmaasihin pöytihin ja oltihin näin aiva joen rannas, mutta hyvän matkaa sen yläpualella. Ja ruaka. Voi juutina ku oli hyvää ja sitä tuli naisten tilaamana pöytähän aiva piisalle asti niinjotta jokahinen oli aiva ymmyriääsenä. Ja juamaa tuli. Limukkaa, vettä, olutta ja pullollinen täälä viskiksi kuttuttua viinasekootusta. Ja ku laskun aika tuli niin otin sen ja maksoon pois. Koko porukan syämisen ja juamisen hinnaksi tuli 36€, jottei voi kalliiksi moittia ja meitä oli sentähän kuus aikuusta pupeltamas. Olisko ollu nuppia kohoren kuutisen euroa. Ja toki ylijääneet juamat saa ottaa mukahan. Molin ainoa ku sitä viskiksi mainittua juamaa muutaman lasillisen sooraveren kans otin, mutta ku sitei saanu piänemmis annoksis ostettua. Ja tuala se kenaa ny television viäres ja orottaa vajentumistaansa. Kattotahan jos vaikka ehtoolla... Eileen täälä alakoo neliäpäivääset temppelijuhulat tuas aiva likellä ja sen takia kakarakkaa ei mee koko loppuviikolla kouluhun ku son siinä samalla alueella ja siälon monemmoosia sähkövirityksiä. Kakarat saa näin ylimäärääsen loman koulusta. Tai eiväthän nua oikiaa koulua käy viä kumpikaa, toinen esikoulua ja toinen leikkikoulua. Mutta ehtoolla vissihin mennähän juhulihin patsastelemahan. Ei siä mitää kummempaa oo, son sitä normaalia juhulatouhua markkinakojuuneen ja ruakapaikkooneen. Mutta aina son vaihtelua tähän arkehen. Ensviikon alakupualella suunnatahan Cha-amiin jokon siinä Hua-Hinin likellä. Kattokaa kartasta kuka osaa. Son sellaanen meille passeli aijanviattopaikka, rauhallinen ja justihin sopivan kokoonen. Ollahan jo muutamana vuatena majoottuneet aiva rannan likelle Brittilääsen pitämähän Scandic-resorttiin ja seki on meille kaikinpualin sopiva paikka niin hinnan ku laarunki suhteen. Jounillaki saattaas olla miälenkiintoa lähtiä paikkakunnalle, jottei oo ollenkaa maharotoon jos saisimma vaikka kyyrinki. Seki jää nähtäväksi. Onhan meillä tuas pihas auto, nottei oo kyyristä kiinni. Ja kohtuullinen kuskiki löytyy. Enkä tarkoota ittiäni. Moon sellaanen hätäaikojen kuski elikkäs ajan aikalailla harvoon. Pitääs vissihin vain ruveta ajamahan enemmän, mutta tua liikenne tuala valtateillä joskus aiva hirvittää ku näillon pikkuusen toisemmoonen käsitys liikennekurista ja siinä käyttäytymises. Täälähän ajokortin saaki verrattaen helepolla. Muutamia ajotuntia, pienenpiäni kuulustelu ja piänenpiäni ajokoe jokon lähinnä peruutuskoe. Ja sitte sullon lisenssi lakkaris. Suames son taas veretty sinne toisehen ääripäähän. Mutta tällä haluan laillani julukituara liikennekäyttäytymisen eroja. Emmä omaa ajamattomuuttani halua milläämuatoa seliittää, sehän on kokonaansa mun ja itteni asia. Tottahan mä täälä maalla kurvaalen pois tiähensä ja se piisaa toistaaseksi. Ja mopollahan täälon oikeenki mukava päästellä pitkin maita ja mantuja. Nykki pian meinaan mennä kattelemahan jotta mistä pellolta sen vaimon löytääkää... Johonki se lähtiähilippaasi, mutten havaannu kysyä tarkempaa sijootusta. Mä suurinpiirteen vaihtoeherot tiärän ja meen niitä kattelemahan. Jotta täältä tähän.

maanantai 10. helmikuuta 2014

voi kuulkaa

kummä kovaa ihimettelen jotta oikeen yhyrysvallostaki joku katteloo mun plokia. Ja täältäki toistakymmentä. Mä tiärän vain yhyren. Oonko mä muka kuuluusa? Saksasta minen tunne ketää, mutta siältäki joku katteloo. On tämä maailma kuulkaa mallihinsa menny. Ja kuinka nämä näppäämekki vaihtaa aiva paikkaansa? Jaa, mutta munhan piti jo lopettaakki. Lopetan sitte.

oli tuas

muutama päivä jottei ollu minkäämoosia yhteyksiä meirän kylältä, ei pelannu netti eikä juuri puhelimekkaa. Mutta johan rupes pelaamahan ku tulin tänne kaverille kyläälemähän. Sillonki oikeen kotomaasta tuarut vehkehet ja pelit jotta pelittää. Istuttu taas mukava ilta maailmaa parantaen, muttei kumminkaa sitä valamihiksi saatu. Ja ny pitää lopettaa jottei tuu enempiä kiriootusvirheetä ku muutoonki menöö niin hitahalle. Täältä tähän ja pian tuanne peitonalle.

päivitystä takaperoosena

Tais olla muutamaki päivä jottei tullu kunnolla eres naamakiriaa aukaastua. Oli meinaan matkapäivä ja matkustettihin minivan-busseilla ensiksi Jomptienilta Bangkokkiin ja sitte siä vaihto ja toisella Samchukkiin. Kotona olitiin vasta iltapäivällä ja ei ollu yhteyksiä naapurikaupalla. Mutta mennäämpäs takaasin hetkeksi Pattayalle. Maanantaina ku sinne mentihin niin olin jo ittekseni (omasta ja vaimonki pualesta) päättäny jottoli viimmeenen yskäänen yä meirän perhekunnas, ku ei meinannu kunnolla saara nukuttua ku piti köhiä ja kurkkua kutitti niin juukelisti. Noh, onneksi on tuo matkavakuutuspuoli kunnos ja kaverilta saadun hyvän vinkin perusteella suoriuruumma Bangkok Pattaya Hospitaaliin joa ei ookkaa mikää pienoonen sairaala. Yksityynen tokiki ja niinku jäliempänä palaiastuu ei mikää halapakaa. No, siitä sitte vain ilimoottautumahan ja antamahan taurista kuvaa ja näyttämällä tiätysti asiaankuuluvia rokumenttia niinku vakuutuskorttia ja passia.ja aika riuskasti homma liarahti etiäppäin ja tuotapikaa oltiinki jo lääkärin vastaanotolla ja lääkäri puhuuki aiva ensiluakkaasta enklantia, jotta sai oikeen ittekki pistää parastaan jotta osas oikeen tilanteen kuvata. Sitte viä ottamahn rintakuva iliman päätä. Ja kaikki toimenpiteet molemmista. Jo kuuntelemalla lääkäri totes mulla olevan selevääki selevemmin keuhkoputken tulehrus elikkäs bronkiitti. Tip sai lempiämmän lausunnon. Jo ennen kuvan ottoa lääkäri antoo kaks vaihtoehtoa, joko jäärä yäksi sairaalaan saamaan asianmukaasta lääkitystä tai lähtiä hotelliin omien lääkkeitten turvin. Otettu röntkenkuva näytti kumminki keuhkojen olevan asianmukaases kunnos, eli tulehrus oli putkes. Siinä jo kuvia orottaes alootettiin lääkitys maskin avulla ja puolisen tuntia siinä hengittelin sitä lääkehöyryä ja pikkuhiliaa alakoo henkityski kulukia niinku sen pitää kulukiakki. Ja siinä samalla kerkisin tuumata lääkärin antamia vaihtoehtoja ja uurestaan ku raatattihin tämän varsin sievän ja viehättävän lääkärin kans niin päätin jäärä yäksi paremmalla lääkitykselle. Siitä eteenpäin kulietus tapahtuuki pyärätualilla, aivaku amerikkalaasis elokuvis. Pyärätualilla osastolle johona oli yksityyshuane valamiiksi laitettuna ja oliki hiano huane! Kylypyhuane oli melekeen saman kokoonen ku suames ptilashuane ja huaneen pualella oli soffat sun muut. Ja oli siinä vaihees jo selevää, jotta vaimo voi yöpyä samas tilas jos haluaa ja tottahan tua halus. Jottei ollu olosuhtees mitää valittamista ja lääkityski alakoo vaikuttamahan ainavain paremmin ja samoona settuu muukki arvot niille kuuluville paikoolle. Tottahan son niin kovaa rynkytystä päiväkasuia kestävä jatkuva yskiminen. Hermoohinki se meinas jo ottaa. Ja hoitajat oli mukavia ja nättiä ku lootuksenkukat. Yks mittas kuumeen ja verenpaineen, yks kiikutti lääkitysta ja yks kyseli jotta mitä herra haluaas einehtiä. Oikeen listalta sai valita ja kovaa flikkoja nauratti ku sanoon jotten syäkkää mitää lankkäriruakaa. Thairuakaa vain ja äkkiä. Ja tosiaan huane oli muistaakseni 14. kerrokses ja näköalat aiva huimaavat yhyrelle Pattayan liikennöörymmälle karulle. Muttei melu kuulunu yhtää ja oli muutenki rauhallista. Hoitajat tuli vain kelloa soittamalla paikalle tai tuamalla sovittuun aikaan sitä maskilääkitystä tai muuta tähärellistä. Ehtoolla kymmenen jäläkehen ei mitannu enää mitää, kerran vain yän aikana se maski tuatihin ja sen siitä hengittelin ja jatkoon unosia. Aamulla normaalit rutiinit mittauksineen kaikkineen ja loistava aamupala tarjolle. Tilattuna aiva loistavaa riisikeittoa ja hedelmiä. Niillä ajattelin päriääväni lounaalle asti. Lääkäriki siinä kävääsi ja sanoo jotta saan hänen puolestaan lähtiä poiski, muttei hanttihinkaa paa vaikka vielä toiseksi yäksi jäisin. Sanoon jotta ymmärrän hyvin,e ttei hanttihin paa ku kuulin vuarokausihinnan ja soli ensimmääseltä päivältä 30000bht ja seuraavilta 25000bht. Jotta tuloo siinä hoirolle hintaaki. Vakuutuspaperikki siinä saatihin pienellä hoputuksella kuntohon. Ei se mainostuksesta hualimatta riitäkkää jotta sitä korttia tiskillä vilauttaa, sairaalan pitää saara viä erityyynen vahavistus tai maksusitoumuksestako siinä puhuttihin. Mutta se toki sitte tuli sieltä ja sain tarvittavat lääkkeet mukaani ja täsmälliset ohojeet niitten käyttöön. Ja lääkäri tuli itte nämä ohojeet antohon oikeen asiakseni. Ja kävis iinä pyärähtämäs suamalaanenki virkaalia jokoli sairaalan palavelukses auttamas ulukomaalaasia tulukkaukses ja muis asioos. Oli nähäny listoolta jotta osastolla suamalaanen ja tuli vain morienstamahan pikaasesti. Sitte vain kirioottauruttihin paikasta pihalle ja pian oliki Tipin serkku hakemas meitä piänimuatoosiin juhuliin. Oikiastaan en ollu milläälailla juhulaviilikses, mutta niin vain mentihin ja jokunen tunti siinä istahrettihin ja syätihin ja pikkuusen juatihinki. Lääkäri ku ei sitä kiältäny. Päivät siinä vain meni lomaalles ja turistina olles. Ostoksilla käytihin ja toimitettihin muka tähärellisäki asioota niinku puhelinten hualtoa ja muuta vastaavaa. Pattayalta ku löytyy kaikki mitä voi kuvitella tarttevansa. Ja vähä viä senki jäläkehen. Yhtenä päivänä käytihin kaverin kans saunomas ja löylyt aiva kelevolliset ja kysees oli se miesten sauna jostoon tainnu mainitakki, ettei siitä sen enempää. Lavataksit kulietti paikasta toiseen ja halavalla. Yks suunta 20bht ja se eioo yhtää mitää. Viimmestä erellisenä päivänä oltihin Tipin serkun luana oikeen yätä ja kävimmä syämäs sellaases rantapaikas jossa kalastusveneet toimittaa tuoretta tavaraa jatkuvasti. Oomma enneki käynehet samas paikas ja ruaka oli justihin niin hyvää ku ennenki ja sitä kannettihin pöytähän aiva riittävästi. Ja turha kai mainita, notttei juamakaa päässy loppumahan. Aina ku lasi vajeni niin tarioolia tuli sekoottamahan uuren kupillisen. Vähä vain tämän serkun Tanskalaasen aviomiehen kans moitittihin jotta flikat teki kovaa miatoja paukkuja ja piti itte lorauttaa pikkuusen lisää rommia... Ja aika mones paikas keriittihin käyrä syämäs ja kertaakaa ei tullu miälehen jottei ruaka olisi ollu hyvää ja se ei olisi maistunu. Kerran vissihin syätihin pauliksi sellaanen club-sandwitc joka vissihin lasketahan länkkäriruakihin, mutta otimma sen niinku välipalana. Ja pualiksi. Eikä tuas matkaskaa mitää moittimista oo, se on vain tehtävä jos kerran johonki lähtöö. Tilaa niin sutoos eioo liikaa, mutta kohtuullisesti kumminki ja kerran aianki pysähryttihin jotta pääsi vessahan ja ostamahan juamista. Yks kummallisuus oli kumminki eileen. Söimmä täsmälleensä samammooset ruaat koko päivän ja ehtoolla ku söimmä täälä niinku päivällistä niin kumpiki tuumattihin, jottei oikeen oo näläkäkää. Oli jotenki sellaanen kummallinen tunne vattas. Noh, menin siitä pikkuhiliaa makuulle lueskelemaan ja jokusen aijan päästä oliki rynnättävä vessahan ku kaikki tuli pihalle. Ja äkkiä! Ja ei menny pitkääkää ku vaimo tuli kans asettautuakseen levolle yhteesehen aviovuateeseemma ja joutuu suarittamahan samammoosen tyhyjennyksen. Selitystä emme asialle löytäneet oikeen minkäämoosta, mutta pakko meirän on ollu saara pöpö jostaki iltapäivän aikana. Bangkokis syätihin nuudelisoppaa ja välipysäkillä vain Magnum-jäätelöt. Mutta ei ollu olos mitää moittimista aamulla ja jo tuas tuli riisikeitto vetäästyä. Tutkimattomia ovat herranki tiet joskus. Ja nyssitte vain kotoosia askareita täs markilla, kasvimaan hoitoa ja kastelua. Vaimo kökkähommis maissipellolla. Mulla täs tämä huusholli valavottavana, että kiirustaki meinaa pitää. Siirryyn tähän hyvimajaan nakuttelemaan, jotta näen valavottavan alueen paremmin. Pian voiski pistäytyä kaupalla, josko nettiki toimiis. Eileen ei teheny merkkiäkää. Poliittisesta tilanteesta mulleioo oikiastaan mitää asanottavaa, mun käsityksen mukahan vaalit menis uusiksi. Mutten oo asiaa seurannu eikä mulle kukaa oo siitä mitää maininnu. Ei kait täs ny tämän kummempia. Päätän täältä tähän.

perjantai 7. helmikuuta 2014

Päivää

Jompparilta. Aika menöö tyhyjää värkätes eli niinku lomalla kuuluuki. Eiöinen ehtoo jä yäki meni viaraalles Tipin serkun ja Tanskalaasen puolison seuras. Ruaka oli taas taivaallista ja seuraskaa ei mitää vikaa ollu. Viskiäki meni kohtuullinen määrä, muttei niin jottolis hankalaki viilis. Peli jatkuu taas samammoosena joten täältä tähän.

torstai 6. helmikuuta 2014

ensimmaanen

talla reissulla nettikaffilas tai vastaavas. Tama kampaamo johona pari konetta joita saa kohtuusummalla kaytella. Ja niinku kaikki (onko niita...) lukiat havaattoo puuttuu kiriaamista jotaki, mutta mita? nappaamisto on muutoonki niin kummallinen jottei meinaa oikn osata kirioottaa sitakaa vertaa mita joskus oon osannu.... Mutti s varmahan mun kiriootuksis koskaa oo haitannukkaa. i ainakaa mua. Paiva on tahan asti mnny rouvan kaunurnhoiros, on ollu jalakojen krapaamista, hiushoitos ja vaikka mita. kaunurn then nakyy pitavan vaivaaki nahara ja i mulla tuohon mitaa pahaa sanottavaa ookkaa. Rannalla on tullu jo laskia kaannettya aiva riittavasti ja kelloki on jo senverran jotta kehtaa virvokkeitaki nautiskeella. Vaikkei se nain lomalla nokunnuukaa ookkaa onko kello puolenpaivan yli vaiko ali. Lahistolta loytyy aiva loistava kaffilaki josta sai aiva juatavaa kaffia, sinne renkaa menna toistekki vaikka kupillisesta saiki sen pari euroa maksaa. Mutta ku tua murukaffee ei oikeen taharo mun suus maistua. Ja ku sita keitinta ei kumminkaa viitti mukanansa raijata. Illalla olis tarkootus menna Tipin serkun ja hanen Tanskalaasen puolisonsa kans tuttuun merenrantapaikkaan syamaan oikn pitkalla kaavalla. paikas aiva loistavat mern elavat, loytyy osteria, simpukkaa ja vaikka minkakokoosta katkarapua ja tiatysti kalaa. Ja kaikki nmman ku tuarita, saa valita altaasta kalan jonka sitt siina nakosalla putsaavat ja valamistavakki. Toisaalla olis tariolla visaaluhtoo suamipaaris, mutta paikallinn ruakakulttuuri viaa ny voiton maanmiesten seurasta. Ja ku toisaalta tiaran sen kuinka tympiaa vaimolla sia olis, kuunnella viarasta kialta kaikenaikaa... Vaikka toisaalta ma teen sita samaa kaiknaikaa tuala maalla, jotta vois olla hanll oikenki.... En viitti kumminkaa kiusata. Eilinen ehtoo oli kyllansa mukava viettaa maanmihen ja kaveerin kans saunon ja jutustellen. Oli oikeenki terapeuttinnki ehtoopuhure. Mutta ny paatan taman turhaaki turhmman postauksen, mitaa ihimeellista taala ei paase tapahtumahankaa ja kaikesta sentaan ei rnkaa kirioottaakkaa. jotaki pitaa jaara salaasuurn verhon elikkas karteeekinki taakki. Jotta taalta tahan ja tuonne.

Paikka vaihtu

Jo maanantaina ja on ny Jomptien siinä Pattayan kylies. Ja heti tiätämättömille sanottakohot jottei Pattijokikaa oo ollenkaa paha paikka. Toki siälon kaikkia maharollista ja kaikkia palio, mutta kyse onki siitä jotta mitä haluaa nähärä ja saara. Täältä löytyy kaikki maharolliset harrastukset liikunnanki suhteen ja palio kaikemmoosta nähtävää, isoa ja pientä. Lääkinnällistäki apua piti hakia Babgkok Pattaya Hospitaalista pitkittyneeseen yskähän. Ja tropit löytyy tutkimuksien jäläkehen. Matkavakuutus on hyvä asia. Ja nyt vaiva voitettu ja peli jatkuu. Eileen oltihin kaverin kans saunomas oikias saunas ja ei juuri yhtää löylyt hävinny kotomaiseen. Saunan jäläkehen oliki mukava ajella lavataksilla tänne rauhallisemmille maille. Nyt vältyttä enemmältä kiriootukselta ku mulla völiys vain iPatti ja ei tällä viitti mitää raittiuskilipakiriootuksia kiriootella. Lämmintä piisaa ja rannas tuuloo mukavasti, tairanki siirtyä kääntelemähän läskiä insinöörin ohojeitten mukahan. Täästä tähän.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

eilises

Lotos tuli voittajiaki oikeen kunnolla, anopin siskoo nyppäs 80000bht ja hänen poikansa 20000, Tip 15000bht. Ja mä en mitää. Näin mulle annettiin ymmärtää. Eikä mun numerot ollu siä päinkää joillolis jotaki voittanu. Ja ehtoolla sitte tämä eniten voittanu pisti terassin pöytää koriaksi niin juamista ku syämistäki ja soli sellaanen sosiaalinen pakko osallistua. Jotta sillälailla meni se ehtoopuhure, muttei yhtää tihkaassu aamulla ku punnattihin anoppia autohon hakemahan temppelistä pikkuusen parannusta meneelläänsä olevahan tilahan. Kattotahan sitte tuattiko käynti mitää. Päätän täältä tähän tälläkertaa ja siirryn terassille seuraamaan vaalipäivän liikennettä ja aistimaan sen tunnelmia.

vaalipäivän

Aamua eletään ja televisos monella kanavalla asiaan liittyvää, mutta otanny tuasta selevää. Oppositio yrittää tukkia teitä ja äänestyspaikkoja, mutta palio näytti olevan maastopukuusia liikkeellä. Olisivakko jtenki turvaamas äänestyksiä? Kello on ny vasta vähä yli seittemän ja kahareksalta aukiaa äänestyspaikat ja kestää kolomehen. Ja veikkaan jottei ääntenlaskenta oo aiva heti valamis, paikkoja ku on palio ja ihimisiä tiätysti sen mukahan. Huomenis jos on selevä niin hyvä on. Yhyrellä isoon kirkonkylän alueella näyttää siltä jotta 100000 ihimistä ei voi äänestää ku paikka tukittu opposition toimesta. Justiin kattottiin uutisia. Ja kolome varttia aikaa vaalihuoneistojen avaukseen. Uskallan viäki ihimetellä opposition lopullisia tarkootusperiä? Luulooko ne tosissaan jotta saavat perustaa sen neuvoston joka johtaas maata? Tuntuu jotta niiren päätarkootus on ajaa pääministeri maharollisimman kauas, mutta mitä tilalle? En usko kenraalien tuollaasta kauaa kattelevan, onhan tämä maa varsinaanen sotilasvallankaappausten luvattu maa. No, koko kuvaa tilanteesta on meikälääsen maharotoonta nähäräkkää ku ei pääse tuota kaikkia ymmärtämähän ja vaimon kääntämänäki vain pienenpienen siivun. Mutta riittäkööt se mulle. Kaveri oli matkalla lentokentältä Pattayalle ja viestitti tien vetävän hyvin ja jotta lisääntyny liikenne ehkä kiinalaasen uurenvuaren ansiota ennemminki ku vaalien. Äänestyshän on jaoteltu aika hyvin alueellisesti ja näin ihimisten ei tartte palioakaa liikkua äänestyksen takia, niinku ei meiränkää. Mutta kattotaan huomenna kuinka moottoritie vetää ja onko kuuma? Josko ottaas vain rauhallisesti ja vetäytyys tuohon terassille kiriallisuuren parihin, kohtahan on aamiaasen aikaki ja kaffikki pitääs korkian omakätisesti keittää. Jotta touhua piisaa niinku vissypullos.

lauantai 1. helmikuuta 2014

jos kumminki taas

Sitä koittaas taas jotaki tähänki nakutella, aiva niinku aikansa kuluksi. Niinku aina muuloonki. Tämä päivä kulahtiki Ayayattajanin kelluvilla markkinoolla, tai ei ne oikiasti enää mikkää kelluvat oo. Markkinat kylläki ja kohtalaasen isoot. Matkaahan täston sellaaset 80 kilometriä Bangkokin suuntahan ja tuo vaikiasti muistettava paikkahan on se johonka kuningaskunta muinoon perustettihin ja siälon hienosti laitettu valtavia alueita monenlaasehen kuntohon ja aiva keskellä kaupunkiaki on niitä tornia ja muita raunioota joko kesken kunnostuksen tai aiva kunnostamatta. Osa varmahan tarkootuksellaki jätetty aiva sellaaseksi ku aika on sen teheny. Ei me siä mihinää raunioolla keriitty kävellä, kierrettiin markkinoota kohtuullinen aika ja syätihin pikkuusen välipalaa. Vaimo sanoo ensiksi jotta syärähän täs pikkuusen, mutta sitä ruakaa kannettihin kaikenaikaa pöytähän jotta jouruun kysymähän jotta tulooko muitaki samalle ruaalle... Ei tarvittu muita, aiva itteksemmä selevitettihin papaijasalaatti ja riteeratut kanankoivet. Tais siinolla viä joku äyriäästyyppinen salaattiki, mutta kaikki meni ja hyvää taaski oli. Kiinalaasta uuttavuotta ku vietetähän niin väkiä oli aikalailla palio liikkeellä, sen havaatti liikentees ja varsinki torilla. Son vapaapäivä kaikille joilla jotaki yhteyttä kiinaan, siis jos vaikka töis kiinalaases omistukses olevas virmas niin son palakallinen vapaapäivä. Täälä kakarat kylloli kouluusnansa, jotta oltihin vain aikuusporukalla liikkeellä ja oliki oikeen mukava ku ei kakarat ollu kaikenaikaa jotaki vailla. Eileen ehtoolla pistäyryttihin täs lähellä olevas temppelis juhulis, mutta temppeli aika pieni ja juhulakki sen mukaaset. Kakaroolle oli pomppulinnaa, junarataa ja muuta vastaavaa. Aikuusille bingoa muistuttavaa peliä ja tietysti kaikemmoosta syätävää. Rihkamaa ei ollu palioakaa, mutta sevverran kumminki jotta tuas terassin pöyrällä on kaks toimimatonta saippuakuplapistoolia... Ei ne palioa maksanu, muttei kauaa kestänykkää ja itkuahan siitä tuli ku eivät toimineet. Päivä alakaa painua ehtooseen ja Tip kasteloo puita, puskia ja muita istutuksia. Pakko on kastella melekeen joka ehtoo jos meinaa eres joitaki pitää vöhöriääsenä, meinaa tua ilima ruveta oikeen tosissaan lämpenemähän. Ny on jo melekeen pakkoki pitää ilimastoontia päällä ainaki osan aikaa, yöksi vielä riittää tuuletin. Poliittisesta tilanteesta eioo kuulunu yhtää mitää, mutta ne vaalit piretähän ylihuamenna ja sitte taas kattotahan jotta kuka saa päähänsä ja mitä ja mitä kuki sitte teköö. Se politiikasta. Mukavaa on istua täs terassilla ja kattella illan tulemista, pian alakaa hämärtyäkki ja sitte tuloo pimiä aivaku narusta verettäs. Ja nuan vain meni taas yönseutuki jotta narahti ja koitti löörtaakki. Tämonki vaihteeksi taas Lottery-päivä ja vaimo askarteloo sen paris puoliseen ainaki. Kerää ihimisiltä numeroota ja toki rahaaki jota sitte antaa takaasin jos joku voittaa. Emmä tuasta sen enempää tiä, muttei se aiva laillinenkaa oo. Ei vaikka yks poliisiki kävi täs sitä pelaamas, jäi viä tuohon pihakatokseen olusellekki Tipin pikkuvelien kans. Mulle on aiva liika varahaanen, kello eioo ku justiin ylittäny ykstoista. Kaffit pistin tippumaan ja ne saan juara ylhääses yksinäisyyres. Tai sen kaffin osalta, porukkaa on toki kotona ja palio tullu Bangkokista viikonlopun viettoon kotomaille. Niinku tuo poliisiki on tästä kyliltä kotoosin. Puhuu auttavaa enklantia ja sanooki tulevansa tänne maalle melekeen joka viikonloppu jos ei satu töis olemaan. Siinä me yhyres moitittihin tuata isoa kirkonkylää jotta kuinkon häjy ilima ja palio autoja... Niin aina. Tuallaasella hianolla uurenkarhialla Tojotalla se pihahan kurvas, kattotahan lähtöökö autolla jos toisenki pullollisen kaliaa tuas juaa. Täälei oikeen tuata kaliaa lasketa miksikää ja kuskikki saattaa ruaan kans ottaa pariki isoa pullollista ja lähtiä vain ajelemahan. Siksikää minen täälä palioa autolla ajele. En sen takia, jotta kaliaa ja muuta enemmän joisin ennemminki sen takia ku muut niin teköö. Mialuusti ehtoolla otan muutaman sormenleveyren vaikka rommia tai viskiä, mitä ny sattuu hyllyllä kulloonki olemahan. Huomenna on sitte ne vaalit ja kovaa nua ämyriautot tuas raitilla ajeloo erestakaasin. Taitaaki täälä olla se eniten käytetty mainontamuato, mitää prosyyria minen oo ainakaa nähäny yhtäkää ja ulukomainoksiaki aika harvakseltaan. Televisios jonkivverran, mutta kait lähinnä puolueitten yleesjuttuja, ei niinkää henkilökohtaasuuksia. Pääministeri näyttävästi esillä lähes päivittäin, mutta niin on oppositioki jatkuvasti framilla. Nyt loton esivalamistelut selevillä, arvonta sitte ehtoopäivällä ja sitte alakaa lappujen syynäys jotta kuka voitti ja kuinkaki palio. Tip on joskus parhaimmite voittanu kait jotaki kahtatuhatta euroa vastaavan summan ja sehän vastaa täälä monen, monen kuukauren ansiota. Moon vissihin joskus voittanu joitaki satasia joista enoo nähäny yhtäkää, mutta uskon rahojen menneen hyvään tarkootuksehen... Huamisen jäläkeen tuumattihinki siirtyvämmä ihimisten ilimoolle ja tarkootus olis suunnata pattijoelle, elikkäs Pattayalle johonka tuloo kaverini Kimmo jokon teheny vapaaehtoostyätä filippiiniillä. Siinä saattaa jokunenki tovi mennä ku tarinoorahan tapahtuneesta pualin ja toisin. Seki on kumma jotta tavathan melekeen useemmin täälä ku siälä... Tosin viime kesänä ku Tipin kans pohojoosen reissua tehtihin vietettihin yks yänseutu Kimmon soffalla. Majootustariontaa alueella on sevverran jottei renkää juurikaa etukätehen varaalla, alue johonka mennähän on tiaros ja son vähä rauhallisempi, mutta kumminki melekeen rannalla. Ja merihän on aiva siinä rannas. Jaa, alakaa mennä entistäki tympiämmäksi tämä teksti, jotta tairan pistää kannen kiinni ja käyrä pian tyrkkäämäs tämän sinne muitten jatkoksi. Mutta senki tuas havaattin jotta aina joku tätäki tai näitä jaksaa lukia. Eileenki peräti 25 lukiaa. No, jokahinen päättää itte mitä lukoo ja mistäki. Nii mäki. Täältä tähän.