tiistai 31. tammikuuta 2017

lento

takana ja ny orotellahan Vaasan lentoa. Vajaat 11 tuntia tuli könnättyä paikallaan, kerran kävin vessas ja siinoli liikkumiset. Tipi hornas ikkunapaikalla ja mun viäres rys..., eiku venäläinen kolomivitonen mies jonka henki haisi ku ketunraato. Niinku muistatta, menomatkalla oli se pahanhajuunen ruattalaasmiäs... Jotta näillä mua nyssitte siunattihin. Tämä paluumatka meni kohtuullisen mukavasti, vaikken torkkunukkaa ku parisen tuntia. Ja taas piisas niitä huutavia ja itkeviä kakaroota aiva riittävästi. En kyllä hattua näille vanhemmille nostaasi vaikka sellaasta pitääsinki, jonkimmoosta sääliä tunsin ku yrittivät lastansa pitää hiliaasena ja eivät siinä oikeen onnistuneet. Hikipääs yksi miäs pianokaastaansa koitti suhuritella. Piänin tais olla pualivuatias ja sitte oli niitä alle nelivuatiahia yhteensä pualisentusinaa, äänistäki päätellen. Ja taas tiätysti kävi niin, jotta ku justihin meinasin nukahtaa niin alakoo sen taivaallinen huutokuaro, tuntuu jotta kaikki olisivat vetäneet yhteen ääneen. Tipi kumminki nukkuu... Ja mä sitä oikiasti siitä karehrin. No, onneksi täs isoommas konees on paree se viihrytysosasto jotta pistin korvihin napit ja äänet kovemmalle. Siältä löytyy muutamia hyviäki elokuvia ja niitoli mukava siinä torkkues kattella joka toisella silimällä. Ruakaaki tuli parihinki kertahan ja soli kumminki aika hyvää, moni niitä arvostelee mutta minä en. Ja tilaa tuas konees on aika mukavasti, etten moiti sitäkää ja enoo koskaa ajatellukaa matkustavani ylemmis luakiis, en kumminkaa saisi nukuttua ja ottaas koppahan vain enemmän. Onneksi ei tartte huamenna ansiohon, ainakaa heti aamusta. Kunhan täältä ensiksi Vaasahan selevitähän ja siitä sitte kotio. Tytär tuaa YETIn kentälle ja jättää avaamet infoon, jotta saarahan lähtiä siitä heti ajelemahan kotio. Voiku onki mukava käyrä suihkus ja pistää pää omaan tyynyhyn. Sitä orotelles. Jokos mä kiirin lukioota? Voin teherä sen vaikka uusiksi ja kattotahan saanko ny mitää yhteenvetoa tehtyä. Mutta kiitos ja kuulemiin.

Muorollisuutet suaritettu ja tunti aikaa!


maanantai 30. tammikuuta 2017

Pian

Alakaa kotimatkan ensimmäänen osuus siirtymällä kohti Suvan kenttää. Toivotaan Finskin olevan aikataulussa.

Täyrellinen iltaeine! Nuudelia kanalla ja PhatKhaPhau riisillä!


Pakkaukset valamiina!


sitte onki

kaikki hommat tehtynä ja laukut ummistusta vaille valamiina. Ei täsny oikiastaan mitää kummempaa viitti, mihinkää ei oikeen viitti lähtiäkkää. Jotta mennee täs vain huilies ja valamistautues huamiseen kotimatkaan. Siitä tämon mukavaa, jotta aina ollahan kotio menos kumminki ja molemmin päin on mukava mennä. Jotten tås ny oikeen osaa mitää kummallisempaa satuulla, kiittelen lukioota kärsivällisyyrestä. Teiton ollu aika mukavasti, mitoon tuata tilasto-osuutta koittanu seuraalla. Jotta kiitos vain ja aanteeksi.

pakkaus

melekeen tehty, jotaki piti jättää pois jotta saatihin tähärellsiemmät mahtumahan. 4x23kg tuli äkkiäki täytehen, vaikkei Finski ainakaa ennen oo ollu niin tarkka, en kumminkaa mielelläni ylipakkaa. Jottei sitte kentällä tartte ruveta vekslaamahan. Vielä on 2x8kg, mutta ei sinne matkustamohon mitä tahansa voi ottaa kumminkaa. Jotta kyllä tämä tästä. Hiki valuu aivaku paremmaski reenis. Kello vasta ohittanu kympin, moon jo melekeen päivän askarehet teheny. Enää ei tartte juuri mitää hakia, ei maharu niin ei maharu...

Siitä se alakaa



seuraavaksi

tuumaustuakio ja aamiaasen sulattelu, sitte pakkauksien aloottelu. Kattotahan kuinka homma etenöö.

Reissun viimmeenen aamupala


aamutori

käyty ja oltiin siälä jo ennen viittä... Tuoreita kasviksia ja joitaki muita vietäviä tarvikkeita aiva kantaa asti. Ja väkiä liikkeellä oikeen kunnolla, autoakaa ei aiva lähelle saanu, mutta silti ei ollu pitkä matka ostoksia kantaa. Nämä kylätiet on kans aika vaarallisia nuan pimiäänki aikaan, meinaan lähinnä noita koiria jokka makaa keskellä tiätä ja ei aina meinaakkaa siirtyä. Tekis miäli rysäyttää vain yli! Pitääsivät koiransa pihoos, sinne ne kuuluu eikä nitten tartte teitä vahtia! Ristus notta! Meirän koira ei tiellä makaale, son melekeen aina pihas ja hoitaa hommansa varsin kelevollisesti. Ja aina ku meen kaupalle, se tuloo mukahan varmistamahan jotta pysyn paikallani... Ja sitte tuloo taas mukahan ku tovin päästä kotio palaalen. Son tosiaan sitte viimmeeenen aamu täälä ja eres enää varahaanen ylähänousu. Pakkauspäivä ja iltapäivällä varmahan viälä käyrähän jotaki puuttuvaa hakemas joko torilta tai Teskosta, teen ensiksi alustavan pakkauksen ja pikkuusen arvioon tilaa ja painoja, jotta mitä maharollisesti mahtuu jos jotaki mahtuu... Chiliäki tuli ostettua vielä lisää, jotta sitä piisaa myyrä asti. Son suames tosi arvokasta, jotta meiltä sitä nyt saa niin uuret ku entisekki asiakkaat. Mutta niistä asioosta sitte paremmin POPIAn vasepuukin sivuulla tai www.popia.fi Oltiin takaasin joskus kuurelta ja ryyppäsin vain kaffit ja söin pikkuusen torilta ostettuja hyviä pullapaistoksia, jotta ny vois olla pian aamupalanki aika, son sitte se vihiviimmeenen. Kentällä sitte jotaki einettä ja konees ny mitä sitte sattuu. Helsinkis meillonki sitte aikaa syärä vaikka paremminki, orottamista piisaa melekeen viis tuntia... Toivotahan, jotta lennot pitää kutinsa. Mutta ny vonkaamahan aamupalaa.

Aamutorilla


sunnuntai 29. tammikuuta 2017

nyt sitte

toiseksi viimmeenen ilta täälä, huamista ei oikiasti lasketa ku pitää yrittää nukkuakki pikkuusen ennenku kolomen kantturoos startatahan kohti Suvarnabhumin kenttää. päivä menny tyhyjää värkätes ja vanhoja muistelles. Nuota tarinoota piisaas vaikka kuinka, mutta enoo varma jaksanko niitä nakutella, sohojolas ei taharo oikeen olla aikaakaa ja vaatii eres jonkimmoosen keskittymisen jos oikeen johoronmukaasesti alakaas pärvöttää. Mutt ayhyren muistelon saatan täs nakutellakki, mua melekeen nauratti ku sitä muistelin... Tapahtuu vuanna 2011 ja Tipi oli ensimmäästä kertaa suames. Mentihin käymähän mun tyäkaverin tyä, silloli thaivaimo ja ajateltihin treffata sitä ensisijaasesti. No, sinne mentihin ja oli tämä mainittu tyäkaveri kotona teinaripoikansa kans. Tyäkaveri viätti vapaapäivää ja oli jo hyvääses laitamyätääses ku sinne mentihin ja vaimoa orotelles otti viä lisää punkkua loorasta... No, siinä toinenki tovi istuttihin ja juteltihin niitänäitä, ennenku tämän vaimo saapuu töistä kotio ja naiset alakoo oman kalakatuksensa. No, sitte aikaasten päästä ku lähärettihin kotioppäin, Tipi kysyy jotta juaako kaikki suamalaaset tuallalailla? Vastasin, jotta jokku juaa ja jokku ei ja jotta tämä kaveri ruukaa vapaapäivinään jonkuvveraan punaasta ottaa... En maininnu eres nimiä, jottei tartte sitä vaihtaakkaa... Ja, mullon usiampiki entinen tyäkaveri jollon thaivaimo... Jaa, rupiaasko jo orottelemahan einettä vai meniskö suihkuhun? Ei taira viä suikhuttaminen kannattaa ku täson aikalailla lämmin täs terassilla ja tuota riivatun sokeriruakoa sateloo niinku mustaa lunta. Polttavat sitä ja sitte se tuhka laskeutuu vaikka kuinka kauaski. Temppeli on toistaaseksi hilientyny, jotta tairan kuunella tovin vaikka rariota.

Lippujaki löytyy


nuan vain

käytiin Tipin kans kaksistaan vanhalla torilla. Oikeen mukavaki mennä kaksistaan, varsinki iliman lapsosia... niitten perähän saa kaikenaikaa kattoa, non lisäksi kaikenaikaa haluamas jotaki... Niinku kakarat ruukaa teheräkki. Vanhalta torilta löytyy tarvittavat liput vaunun koristukseen, apteekista nuuskut ja muu tähärellinen. Lisäksi pikkuruusia tuliaasia, muttei niistä enempää. Ne saa kuka saa. Ilima alakaa olla totutun lämpöönen, muttei viäkää juurikaa tuuleskele ja enemmänki tuala kaupunkilla oli sellaanen hautova ja seisova ilima. Joen rannalla ei tuullu yhtää ja kujaset oli aika lämpöösiä käveleskellä. Kello eioo vielä yhtätoistakaa, jotta mitähän täs sitte tekis? Oliskohan viä jotaki temppeliä käymättä? Kattellahan ja palatahan asiahan jos tarvetta ilimenöö.

Nyt oli huippu aamupala! Pian kaurapuuroa mustikoolla...


ei olisi

pitäny mainita temppelistä mitää, heti alkakoo sen taivahallinen selostus kaikua ämyriistä... Muttei kumminkaa isompaa pimputusta, taitaa olla vain tiarootusluantoosta asiaa. Amusella tuas viälä petis olles rupesin kattomahan majootusmaharollisuuksia kentän läheltä, muttei oikeen merkittävää ja etuusaa löytyny, jotta taitaa vain olla paree lähtiä täältä ajelemahan aamulla 3-4:n kantturoos ja olla siinä kuurelta kentällä. Koneen pitääs lähtiä yhyreksänmais, mutta siihen saarahan varmahan aikalailla pian varmistus. Yleensä tuloo päivää kahta ennen sähköpostis ilimootus lennon lähäröstä. Ja aamupualesta on kumminki joutuusee ajellakki kentälle, päivällä saattaa mennä tuplakki. Mutta nyen puhu temppelistä mitää, son ny justihin hiliaa...

aamusella

mittari näyttää vain +25 ja näin alakaa totutteleminen pikkuusen viiliämpähän... Muttei yhtää tuule ja se eres vähä auttaa kestämises. Kukot riakkuu, mutta temppeli on aikalailla hiliaa. Jotta nyt aamukaffit (murukaffin nyssitte vain...) kumminki terassilla.

lauantai 28. tammikuuta 2017

alakaa

jo pikkuhiliaa veto loppua noitten torien kiertämisehen... SamChukis käväästihin ja käveltihin alue melekeen kokonaansa läpi, aikaa meni mutta mitää ei oikeen löytyny. Ku ei ollu oikeen tarvettakaa. Maanantain viimeenen käynti SamChukin vanhalla torilla ja sieltä sitte ne vihoviimmeeset hankinnat. Onse muuten jännää, ku tuuli tyyntyy aina iltaa kohori ja nykki aika lämpöönen viilis täs terassilla ku enoo vielä saanu aikaaseksi tuuletinta virittää. Temppeli julistaa taas tuota omaa juttuaan, muttei sitä vieläkää kukaa oikeen kuuntele. Vissihin tiätävät miston kyse. Torilla käyres aiheutti pientä tykytystä mainio liikenteen ohojaaja joka oli oikeen pillillä varustettu ja kovaa ylypiää näytti mulle jotta anna mennä vain. Ja toisesta suunnasta tuli mopo ja lujaa! Onneksi en ollu liika pitkällä ja sain pirätettyä. Näytin nyrkkiä tälle saatanan pillimiähelle. Ajoon pois. Aiva turhaa tuallaanen liikenteen ohojaus jonsei oteta kaikkia liikkuvia huamioon. Mutta onneksi on hoksottimet ja refleksikki viä kohtuullises kunnos. Mutta pikkuusen se puhallutti ja ku kotio pääsin piti ottaa hermojen rauhootuksehen napsu loistavaa paikallista Meridiania... Jotta sellaasta. Mutta tuo on arkipäivää täälä, varsinki noitten mopojen kans, ei voi koskaa tiätää jotta mitä ne kulloonki teköö ja ne ei käytä vilikkua eikä mitää. Ne vain ottaa ja kääntyy silloon ku tykkäävät. Ja nämä kylätiät on kumminki aika kapoosia ja koiria makaa pitkin ja poikin ja pihoosta peruutellahan tielle kuinka sattuu. Jottei passaa kovaa prääsätäkkää, jottei tuu selittelemistä... tahtoo vain mennä niin, jotta ulukolaasesta leivotahan syyllinen vaikkei olisikkaa niin. Mutta näin tänään. Nyt tuuletin pöräjää ja mä pistän musiikin soimahan.

olipahan

hiano reissu tuanne temppelialueelle. Soli sama paikka mihinä oltihin aiemminki käyty, mutta nyt katteltihin paikkoja johona ei oltu aiemmin käyty. Oli uus mestari tekemäs PadThaita ja siltä vaimo sai oppia vaikka kuinka. Ja sitte katteltihin niitä temppelijuttuja ja osa niihin osallistuuki. Mielenkiintoosin oli se muistopuisto johon aollahan käyty joskus vuasia sitte. Son jostaki kansakunnan muatoutumisen aijalta perääsin olevan taistelun muistopuisto ja varsin näyttävä on patsaski. Komia siinoli kenata ja asettua valokuvahan. Nyt kotona ja pian sitte viimeesen kerran SamChukin maalaastorille siihen Teskon kulumille. Enimmäkseen vissihinki ruakia hankintalistalla, mutta viälä pakaassiihinki jotaki kumminki mahtuu. Minen uskokkaa jotton viälä 100kg täynnä tavaraa... Fitbit meni juntturahan ja sain takuta toisenki tovin ennenku sain sen resetootua, mutta ny taas pelittää niinku pitääki. Eihän nuata voi millää muistaa, mutta kuukle auttaa ja onneksi valamistajalla on hyvät apusivut. Vaikkaki lontoon murteella, mutta taittuu senverran jotta taas pelittää. Mutta pikoohin tosiaan sinne torille, ei viitti ennen sitä mennä eres suihkuhun ku siälä kumminki hikuaa...

Tyrniää pattahalla


Temppelihommia


Fanta maistuu!


oon täs

aina aikani kuluksi koittanu mettästellä varahaasia työkaveria muinaasilta Honkalammen keskuslaitoksen aijoolta ja jotaki oon jo löytänykki. Laitosta sinällään eioo olemaskaa, laitospuali on keskussairaalan hoteis ja asumisyksiköötä laiteltu sinne ja tänne. Honkalampi-säätiöllä erimoosta toimintaa vaikka mihinä. Ja ku hoitajaksi valamistuun oli vuasi 1983 ja heti seuraavan vuaren alakupualella menin ko. laitoksen palaveluksehen ja viätinki siälä sitte kymmenisen vuatta. Joitaki löytyy jo naamakiriastaki, mutta naiset on tiätysti vaihtaneet nimiään jo muutamahanki kertahan ja se teköö löytämisestä hankalaaki. Mutta yks (laillansa haustaki) tapaus tuli justihin miäleen ja koitan sitä nyt muistella. Panu (nimi muutettu) oli uurehko kolleeka osastolla ja sitte mentihin koko solun henkilökunta (olisko meitä ollu 4-6) opintokäynnille Kuusankosken vastaavaan laitokseen. Opintokäynti meni oikeen mukavasti, mutta sitte Kouvolan asemalla junaa orotelles mentihin pitsalle koko kööri. Ja tiätysti tilattihin oluset pitsan kyytipoijaksi, Panuki muitten mukana. Siinä sitte syätihin ja tarinootihin, yhtäkkiä rupesin kattomahan jotta Panu vaihtaa väriä punaasesta viäläki punaasemmaksi... Jäläkenenpäin selevitti, jotta hänellä oli antabus-kapseli ihin alla, mutta otti kumminki oluen... No, siitä selevittihin säikähryksellä ja otettihin jatkos juttu huamioon ja jätettiin oluset tilaamatta. Mutta niin vain tämä kaveri näyttää selevinneen urastaan varsin mukavastikki. Son mukava havaata. Vanhempi vajaamielishoitaja J.Partanen ei ollu tämä nimensä vaihtanu Panu, mutta Jormasta piisaaki muutamia hyviä tarinoota kunhan niihin pääsen. Olokohot vaikka ensimmäänen se ku Jorma (nimeä eioo vaihrettu) kovana työväenliikkeen miähenä ajoo kokeneemmalla iällä ajokortin ja hankki uuren tulipunaasen (kuinkas muutoon) LADAn, toki sellaasen karvahattumallin. Tuli sitte kerran kovaa tohoruksis osastolle iltavuaroon ja siunaali tuota Neuvostoliittolaasta tekniikkaa... Asiaa ku kyseltiin niin oli pakko mennä parkkipaikalle ihimettelemään ku Jorma selevitti jotton kovaa hankalaksi tehty öliyn lisääminen ku reikä on niin pirun piäni ja siinon sellaanen pitkä korkki... Soli yrittäny lisätä öliyä siitä tarkistuspuikon reijästä. Ja tälle asialle naurettihin kauna ja Jorma sai siitä kuulla ja saa toki viäläki. Sitte on ne lekentaariset piimäpiirakat... Muttei ny yhyrellä kerralla enempää.

Aamiaanen


temppeli

alootti loilotuksensa ja julistuksensa heti varahin, mutta olin varustautunu korvatulupilla ja sainki nukkua kohtuullisen mukavasti vähä yli seittemähän. Ja koska maatemeno oli suhteellisen varahaanen, niin siihen välihin mahtuu jonkuvverran elokuvan kattomistaki. Päätalon Nuoruuteni Savotat tuli kattottua ties kuinka monennen kerran. Ja aina son yhtä hyvä ja mukava kattella. Pannaan pikkuusen rariota päälle jotta ei tartte vain tuata yksitoikkoosta loilotusta kuunnella. Vaikka varmahan tärkiääki sanomaa pukkaavat tuutista, muttei se näytä väkiä juurikaa kiinnostavan. Veikkaanki noitten ämyrien pianki poistuvan kyläkuvasta, mutta saatan veikata vaikka kuinkaki väärin. Nyt viimmeenen moccona pian tippunu, loppuaika mennähänki sitte samalla tuatemerkillä, mutta muruuna. juu, ei tänne välttämättä tartte kaffiakaa raharata, tämon ollu aiva hyvää suarattamalla ja murunaki siärettävää, jottei oo juurikaa tullu sohojolan kaffeet miälehen. Marsalkka siälä parahia kaffia, Liiteristä saa ja on hianoksi jauhettua ja näin riittoosempaa. Niinku tämä Mocconaki. Samoon löytyy kaurahiutaleet ja muukki aamiaastarpehet jos vaikka muroosta tykkää. Ja siihen kylykehen löytyy maitoa ja vaikka kuinka montaa merkkiä ja laatua. Jotta kaikkia löytyy ja laatu aiva yhtä hyvää. Makkarootaki usiampaa sorttia ku suames ja melekeen kaikki paikallista tuatantoa. Jottei oo minkäämoosta syytä valittaa jonku puuttumista, perunoota minen suameskaa juuri syä ja niitäki täältä sais jos haluaas. Viimeksi oon perunoota syäny Taistolla joulun aatonaattona ja oliki Saibua teheny hyvän lohikeiton norialaasesta lohesta. Ranskalaasia oon joskus syäny ku on käyty KFC:s kakarootten kans ja pitsaa muutamaan kertaan. Aiva niinku suameski, kerran kuus korkeentaan. Tänään ku on löörtaakki on tarkootus mennä johonki nähtävyyspaikkahan, toriki siälä kumminki on. Ollahan vissihin käyty siälä joulun tianoolla, mutta seki seleviää ku paikalle mennähän. Serkkupoika kuulemma haluaa sinne mennä ku siältä saa jotaki sellaasta ruakaa jottei muualta juurikaa saa. Jos moon yhtää oikias niin kysees on jonkimmooset vanhanaijan markkinat ja kuinka ollakaa niin temppelin alueella. Saatan olla vääräski, niinku joskus oon ollukki. Taitaa tulla lämminki päivä, yhtää ei tunnu tuuli käytvän ja aurinko nousoo kovaa vauhtia vaikka ekllo vasta pian kahareksan. Siälä sohojolas nukutahan viälä täyttä häkää. Ens viikolla sonki taas se aika, jotta saa opetella uutehen aikahan ja nousta varahin ku uni ei vain tuu. Siihen menöö viikon verran aikaa, mutta senki kans kyllä päriää ja tasoottuu joskus nopiampaaki ku toisinaansa. Huomenna rupian kattomahan pikkuusen laukkuja ja suunnittelemahan pakkaamista, varsinaanen pakkaus ja punnitus sitte maanantain hommia ja vielä on aikaa hankinnoollekki jos siltä tuntuu, jotta jotaki tarttoo ja mahtuu viälä painoohin. 4x23 kg ja 2x8kg on määrät, jotta jotaki luulis mahtuvan. Mutta kyse tasaasesta pakkauksesta ja yks isoo keikkalaukku (iippokassi) jonne voi pakata oikiastaan vain vaatetavaraa tai särkymätööntä. Mutta tavaraa piisaa joka lähtöhön ja aina oon saanu tarvittavat matkahan. mutta koskaa eioo ollu neliää laukkua, on meinaan ensimmäänen yhteenen matka ku koskaa tehty. Aina menty ristihin ja rastihinki, mutta aina kumminki kaharella laukulla. Ja suurin osa hankinnoosta tuloo virmalle, jotta saamma laskuttaa aikamoosen summan kunhan saarahan kassahan ensiksi rahaa... Mutta se ihanuus alkaa sitte heti keskiviikkona ja jatkuu torstain ja periantainki. Ja isoo remmi päälle sitte heti maanantaina. Jaa, nyt iPhone muistuttaa tarpeellisten lääkkeitten nauttimisesta, jotta sitä sitte.

Aamukaffit!


perjantai 27. tammikuuta 2017

menipäs

iltapäivä mukavasti ku Jouni kävääsi kyläs ja istahrettihin kaupallaki tovi jos toinenki. Ja toi vielä tullessaan juomaostoksekki jokka hakaasi siitä läheltä kotoaan jonkimmoosesta viinatukusta. Paikallisia juamia tokiki. Ja ne juamat menöö sitte kotomaan käyttöön, mutta saattaa mennä toinenki tovi ennenku niitä narautellahan. Ja nythän on se kiinalaasen uurenvuaren aatto sitte, muttei sitä sen kummemmin juhulisteta, aamullahan oli nämä omaasten muistamiset. Ja temppeli raikaa taas kualinilimootusta, on taas senkimmoonen kilikatus ja kalakatus jottei paremmasta väliä. Mutta näin son tämäki päivä menny täs aivaku ei mitää. Ajatukset alakaa jo siirtyyllä aika vahavasti kotomaahan ja työn parihin. Loppuviilauksia tehty asiakaskirieeseen, tilauksia otettu vastaan niin Teuvalle ku Seinäjoellekki. Eioo ihimiset meitä unohtanu, oikeen mukavaki päästä taas tekemähän oikeita töitä ja ihimiseten parihin. Kunhan Lasse sais vain sen uuren auton toimitettua, olis pareekki ajella vaikka eremmäksiki joko vaunu peräs tai sitte REKOohin. Lapualle ny ainaki ensiksi, Alajärvi ja Vimpeliki mahtuus varmahan kalenteriihin. Ja sitte vaunuulut kunhan kelit sen sallii, ensiksi toki Jurvas ja sitte alietahan Teuva ja kurikka ja vaikkapa kauhajoki. Jotta piisaa askarta ja ompahan täs jo huilattuki aiva piisalle asti. Jotta jaksaa painaakki taas koko kesän ja syksynki perähän. Valakosipulit ja chilikki peraattu ja orottavat pakkaamista kunhan sen aika tuloo. Nyt vain otetaan rennosti ja kenatahan täs terassilla.

kiinalaasta

uuttavuatta nyssitte juhulitahan, sion laiteltu kohta pariki päivää ja kanoja keitetty julumettu määrä. Mutta hyvää soli aamupalaksi pistelemäni nuurelijuttu kanan kera. Ja täytynee myäntää jotta meni muutama kuppiki täs ehtoolla istuskelles, jotta pikkuusen meinas aamusella runkoa rvaistaa. Muttei sekää haittaa. Kello lähentelöö jo yhtä ja orotellahan Jounia ja Eniä tulevaksi ehtoopäivän eineelle. Tualla ruakamäärällä ruakkiis vaikka kuinkaki suuren porukan, juattaaski jos jois tuata paikallista pontikan ja polttoöliyn yhyristelmää. Siten sentähän maistakkaa. Kerran oon maistanu ja viäläki muistos sen tympiä maku. Hyi olokohon. Temppeliki on ollu aikalailla hiliaanen koko aamun, vissihinki oli pikaasempi tämä tapaus ja lienee jo poltettuki. Asiakaskirie saatu loppujenlopuksi viilattua toisen oikoluvun jäläkehen, kiitokset vain naamatutulle Ouluun... Aina se jotaki oikoo ku usiampi lukoo ja koriaa pahimpia kiäliopillisia juttuja. Ku enoo kaikinaijoon ollu äireenkiälen oppitunnilla hereellä, vissihinki tuumaallu aiva muita juttuja... Flikat rupes perkaamahnan eileen ostettuja valakosipulia, jottei tartte turhaa sinne raharata. Ylimäärääset kuaret pois ja sillee.

torstai 26. tammikuuta 2017

Aamun systeemit


Illan eine


rariokaa

ei oikeen taharo kuulua ku tua pimputus vain yltyy... Pitänee vissihin laittaa korvanapit, ei millää viitti kammariin mennä ku täs terassilla tuuleskeloo niin mukavasti. Ja tämon tätä tämän kylän elämää, näin täälä mennään ja tähän on vain asennoiruttava. Onhan tämä muistutusta päivien rajallisuuresta, niinku oon täs lähiaikoona kovaa konkreettisestikki joutunu havaattemahan. Mutta nyt nautiskelen jääkaffista (lorahti sinne pikkuusen rommiaki...) ja kuuntelen nostalkiaa sen minkä pystyn.

Päiväkaffina jääkaffi


temppelistä

kuuluu taas. Eli joku kylällä kuallu, mäki sen tunnistan tuasta rytmistä ja pimputuksesta. Pian saarahan tiätää jotta mihinä viikatemiäs on heilunu. Ei kovin lähellä, enoo ainakaa tiänny jotta kukaa lähiomaanen olis häjys kunnos. Jotta son nyt sitte taas tätä kolomisen päivää.

DonChedi

oliki sitte se hankintojen korore tänään, mutta mikäs siinä ajeltihin sinne ja tehtihin hankintoja mitä oli tarkootuski. Erimoosia sipulia ja erilaatuusia kuivattuja chiliä ainaki tuli matkahan. Lisäksi joitaki maustejuttuja joita ei suamesta saakkaa, ei ainakaa kovin halavalla. Hiliaasta oli näin päiväsaikaan, mutta ruakien ja kuivien tavarootten kauppiaat aika hyvin erustettuna ja löysin ittellekki jotaki. Juhulat siälä jatkuu vissihin loppukuuhun asti, mutta tämoli meirän viimmeenen reissu sinne. Nyt on sitte lauantaina SamChukin isoommat markkinat, ne saa olla vissihinki sitte ne viimmeeset hankintapaikat, jos ei tuo parempi pualisko jotaki kuivatavaraa keksi jostaki hakaasta. Jaa, mutta sonki iltapäivän kaffien aika, sitte sitä.

DonChedis hankinnoolla



oikiasti

täs jo alakaa tarvitakki toimintaa, alakuhun tuntuu mukavaltaki suunnitella arien toimia ja kuinka taas pistetään vaunu tuattamaan niinku on tarkootuski. Lisää tuloo ku Rinta-Jouppi ja Lasse saa meirän auton toimitettua. Proacella on sitte tarkootus vetää vaunua ja käyrä erempänä REKOoski ja tavaraa mahtuu mukahan aiva toisellalailla mitä YETIs vaikka se kuinka hyvä auto onki ollu. Ny huutaa tilaa ja sitä sitte on hankittava. Ja kahta autoa ei täs tilantees yksinkertaasesti kannata pitää, muutoon menöö kaikki tuatto niihin ja se eioo tarkootus. Tarkootus on saara toiminnasta elanto. Oikiasti, eikait kukaa oo ajatellukkaa jotta huviksemma toriilla vaunuulemma... Saas nähärä joutuuko täs viälä Teskon keikalle? Vaikka tuota tavaraa näyttääs olevan kuinka, veikkaan kumminki jotta jotaki on unohtunu tai puuttuu muutoon vain. Mikäs siinä, mennähän jos tarttoo.

valamistautuminen

huamisaamun ISOON tapahtumaan jatkuu eileen viä ehtoollaki ja Tipi kävi jostaki mopoolemas herelmiä joita sitte kiällettihin syämästä. Ennen huamista. Ja niitoli palio. Mutta ei niistä eikä siitä enempää. Aamulla taas puuro maistuu hyvältä ja isoo mukillinen mocconaa meni aivaku tyhyjää vain. Täs on koko aijan valamistauruttu jo tulevaan viikkoon joka onki varsin toiminnallinen. Tiistaina ehtoolla pitääs olla kotona joskus 22-23 jos kaikki menöö niinku pitääs ja varsinki jos lennot onnistuu niinku pitääs. Keskiviikkona onki sitte eres hankintamatka Vaasaan, varastot melekeen tyhyjät ja torstaiksi pitää olla Teuvalle popioita, sitte periantaina Seinäjoelle. Lauantaina onki sitte se raskas reissu, kaverin siunaustilaasuus Luvialla. Jotta sellaaset on ollu tuuminkit tänään aamusella. Mutta tuumitaan ny ensiksi nämä asiat täälä, teherähän viälä hankintoja ja muutoonki nautitahan näistä lämpöösistä keliistä.

Taas maistuu!


keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Olipahan taas eineet!


periantaina

taas isoo juhulapäivä, Buddhan merkiis tokiki ja siksiki piti jo käväästä Tescos ostoksilla, ennenku huamenna alakaa oikeen isoommat ruuhkat. Kärryyn tuli kokonaasia pakastettuja kanoja, herelmiä ja vaikka mitä. Lähikaupasta sitte hakaastihin juamia joita pannahan sitte anivarahin periantai-aamulla tariolle noihin pihatemppeliihin. Toki ruaat syärähän sitte pikimmite, mutta son tua määrä joka pikkuusen tuumauttaa. Mutten puutu asiaan kuinkaa, kattelen vain ja mielessäni siunaalen. Tai mitäs itä siunaalookaa, tehköhöt justihin niinku pitää ja sillä siisti. Mulla vastasuaratettu mocciona mukis, jotta mikäs täs on olles. Toki ruakavärkkiä ostettihin piisalle asti, jotta veikkaan lautaselle ilimestyvän sitä mun tykkäämää possua paistettuna... Oikeen rapiaksi paistettuna son sitte hyvää, näillon siihen aiva oma marinaari. Ei niitä kauaa marinoora, mutta maku tuloo aiva taivaallinen. Mukavasti tuulahteloo täs terassilla istues, toki tuuletinki siinä pikkuusen avittaa. jotta jäärähän orottamahan, minkämooses muaros sikavainaa pöytähän ilimestyy.

Eiliset eineet



kotona

taas ja hyvä on olla. Bangkokista aikamoinen minivanis istuminen SamChukkiin, siälä piti käyrä eineelläki ku Tipillä oli näläkä... Molisin kestäny kotio, mutta tiätysti taivuun toivomuksehen. Ja oltihinhan meitä toki vastaski. Nyt sitte ostoksien purku, pian suihku ja parranajo. Onde tua pääkaupunki vain sellaanen kyl, jottei paremmasta (tai pahemmasta) väliä. Siirtymiset viää aina aikaa ja kävellen ei oikeen pääse mihinkää ku ei pääse katujen yli vaarantamatta henkipolostansa. Maanantain akiärrettihin Pratunam, joka valtava ostosalue ja aiva täynnä kauppoja ja erimoosia puatia ja siältä saa sitte melekeen vaikka mitä. Se katteltihin sevverran, jotta saatihin sitä mitä mentihinki hakemahan ja sitte oliki taksin mettästys enää ja päästihin takaasin hotellille ja eineelle. Seuraavana aamuna oliki vuaros BOBAY-tori joka aukee jo anivarahin, me mentihin joskus neliän jäläkehen ja väkiä oli jo ku pipoa. Siälä myyrähän kans vaikka mitä, me otettihin joitaki vaatekappalehia mitäny satuttihin tarttemahan. Sitte hotellille aamupalalle ja huilimahan. Jotta jaksoo lähtiä MBK kattelemahan. Siitä taisin kuviaki laittaa, mutta son kans meleko huhuritoon paikka, mutta siältäki sitä mitä tarttettihin ja muu aika kierreltihin ja katteltihin. Sitte piti tutustua NANA-alueeseen joka jonkimmoonen baarikeskittymä, muttei siälä mitää ihimeellistä ollu iltapäivän alakupualella. Muutama Leo siinä meni ja katteltihin ihimisvirtaa. Ja taas taksilla hotellille, kunhan löyrettihin taksi joka ajaa mittari päällä. Mitää ryästöhintoja me ei makseta, turha kysyäkkää. Valinnanvaraa taksiis piisaa ja aina löytyy suhari joka ajaa mittarilla. Kehtaavakki yrittää paikallista sumuttaa. Tekis miäli tuallaasista kuskiista teherä ilimootus, mutta annoompa taas olla tekemättä. Solis heleppoa ku ottaas vain sen numeron siitä kuvakortista joka jokaasella pitää olla näkyvis. Ja kaikilla sonki, niin tuk-tukiilla ku mopotaksiillaki. Mopotaksiilla son kuskin seliäs muavitaskus. No, eileen ehtoolla mentihin samahan ravintolahan, ei viittitty tai jaksettu kattella parempaa. Jaku tykätähän tuan paikan ruaasta. Väsy alakoo kumminki painaa ja seiskan kautta hotelille lepohon. Aamulla sitte kohtuullisen aamupalan jäläkehen tuumattihinki, jotta mitäs me hotellillä kykitähän. ja otimma ja menimmä sinne etelääselle bussiasemalla josta sai noutaa Tipin passin. Sieltähän sen sai hakaasta. mä istuun ja kattelin ihimisiä alakerras ku Tipi kipaasi passinsa. Sitte oliki jo melekeen minivanin lähtöiaka ja sinne haettihin piletit ja istuttihin autohon hyville paikoolle. Auto tuliki melekeen täytehen ja alakoo matka kohti kotiseutuja. mukavasti se meni siinä torkkues, kuskiki pysyy herellä ja ajeli varsin kohtuullisesti, mutta reippaasti kumminki. Ja lopunhan mä jo kerroonki, ettei tästä päivästä ja Bangkokista juuri muuta ookkaa. Ja jos tuloo, nakuttelen johonaki välis lisää. Nyt sinne ruiskuhun ja leuka siliäksi.

Bangkok

Pian sitte taputeltu, eileen kohteena MBK ja Nana-alue. Jotta tallaamista piisas, tämon sellaanen kylä jotta siirtymisehen paikasta toisehen menöö aina aikaa. Taksikkaa ei aina suastu ajelemahan mihinkä haluaas, ne muka valikoo kyytinsä. Pitäkööt tunkkinsa.
Illallinen samas hyväs ravintolas, ei jakseetu hakia parempaa.
Nyt aamupalalle ja sitte vähä kamoja kasaan. Tipin passi otetaan siitä samasta paikasta mistä lähtöö meirän minivani. Elikkä etelääseltä bussiasemalta.
Jotta sinne sitte.

maanantai 23. tammikuuta 2017

Eineitten aatelia


Aina alietahan juamilla


Näkymä partsilta. 7th floor.


Ja täälä

Bangkok. Pratunamin ostoshelevetti kävelty kertaalleen läpi ja olipahan taas väkiä liikentees. Piti toki pitää pariki tankkaustaukoa jotta jaksoo tömpätä siälä väenpalioures.
Mitää ei oikiastaan löytyny, mutta aina jotaki kumminki. Jos ei mitää konkreettista, ainaki ireaa yrittämiselle ja einehille.
Nyt oltu jo tovin hotellilla huilimas ja valamistautumasmehtoon menoohin. Ehtoon einepaikaa eioo kaikana, mutta kattotahan jotta mihinkä siitä sitte mennähän. Metro ku on siinä aiva nurkalla, sillä pääsöö vaikka mihinkä...
Ja ny ku mullon vain tämä iPadi mikana, säästän lukijat enimmiltä kärsimyksiltä ja siirryn takaasin kiriallisuren parihin.

HuaLamphon rt-asema


Hotelli


sunnuntai 22. tammikuuta 2017

näin niinku ehtoommalla on nakuttelu hakalampaa, ku eioo oikeen kunon alistaa...

ja menöö rivikki kuinka sattuu... Joku soittaa hanuria polovilatansa aiva hyvin, muuta minen pysty tähän jos läppäri on polovilla ja viäläpikkuusen vinos. Alahappäin.. Jotta tairan pakata tämän kumminki huamenna laukkuhun, jotten aiva höperöksikää tuu. Tai ainakaa enempää. Kuinkahan se mahtaa ollakkaa? Mutta nyon kello jo siinämallis, jotta pitää pian asettua vaaterihin. Jotta vaaterihin sitte pianki.

vesipuisto

sitte käytynä ja seki osoottautuu kutakuinki kakaroolle suunnitelluksi paikaksi. Mutta valavonta oli tiukkaa ja pilli soi heti jos kakarat kohelsi. Niinku pitääki. Oli siälä muutama liukumäki, mutta jätin laskematta ja viilentelin ittiäni vain syvemmäs latahas johona ei niinkää ketää ollu. Aikuuset istuu enimmäkseen reunoolla ja vahtii lapsosiaan, niin meilläki. Kukaa mun lisäksi ei kastautunu. Ja edelleen tääläki paikalliset nouratti samaa kaavaa, jotta melekeen lisätähän vaatetta ku mennähän uimasilleen. Varsinki naispualiset pistää kokouimapuvun johona on viä varmistukseksi sellaanen hamoonen lisukkeena jottei varmahan muarot näy. Son sitte väärin. Ja ne parahaat ei menny vetehen ollenkaa, istuuvat vain ja vahtiivat. Moon niin tottunu siihen, jotta mua vaharatahan ja en anna sen haitata yhtää. Oon justihin niinku en olisikkaa. Aikani siinä altahalla köllöttelin ja siirryyn suihkupualella ja siitä sitte vesipuiston ulukopualella olevanhan ravintolahan aikomuksena nauttia kylymä olut. Muttei tullu mitää. Eivät myyneet koko olutta. Kuulemma alueen takia eivät halua myyrä, liikaa humalaasia. En varmahan olisi ruvennu riahumahan jos olisin oluen tai kakski saanu. No, ei siinä mithää. Ajeltiin aiotulle parfyymnipaikalle ja siinä sopivasti seiska viäres josta sain ostaa neliän pakkauksen tosi kylymää LEOa. Olipahan mairiaa auaasta purkki ja kiataasta jääkylymää! Maistuu kuskillekki, mutta annoon sille vain yhyren. Itte join kaks ja yks meni tuanne jääkaappihin orottelemahan... Jany seki saa vuaronsa, oon täs jo senaikaa istuskellukki. Huamenna matka suuntautuu Bangkokkihin ja puukkasinki jo hotellin kahareksi yäksi siitä läheltä rautatiäasemaa jostoon aiemmin nakutellukki. Näin päästähän hyvänäärelle ja halavalla. Hotellia olis ollu vaikka kuinka tariolla, mutta pääryyn tähän sen takia jotton tuttu paikka ja kelepaa meille oikeenki hyvin. Sisältää aiva kunnollisen aamupalanki ja kaks yätä oli viitisen kymppiä euroopan valuutas. Ja siiton lyhyt ostoksille, metroki aiva nurkalla ja sillähän pääsöö vaikka mihinkä. Mutta nämä paikalliset (vaimohan on justihinki niitä) jotenki viarastaa tuata maanalaasta, on kuulemma henkimaailman juttuja... Mutta sillä mennähän ku son niin nopia ja sillä pääsöö lähelle oikeita paikkoja ja heleposti ja halavalla. Taksilla jos tuala liikkuu, ei se palioa maksa mutta viää aikaa. Tuk-tuk on oivallinen liikkumisväline, mutta tuala isoolla kirkolla on tua ilima siksiki häjyä jotten sillä miälelläni liiku. Ainakaa päivällä. Aikaasin aamulla sillon nopia mennä, osaavat kaikki oikotiät ja on aina ennemmin paikalla mitolis taksilla. Ja halapaa toki seki. Mutta tänään lupasin väelle, että vapautan koko naiskaartin ruaanlaitosta ja viän sakin syämähän itte valittemaani paikkaan tuahon lähelle. Son joen rannalla ja siälä saa aiva taivaallsita ruakaa, kalaa ja lihaa. Ja raikkahia juamia kans on tariolla. Jotta sinne sitte tuas kuurenkorvis. Jotta täältä tähän ja huamenna en otakkaa tätä läppäriä mukahan jotta nakuttelut liänöö enemmänki kuvien muaros. Ei sekää varmahan ketää haittaa. Jotta täältä tähän.

Näkötorni


Vesipuistos


eilinen

päiväkää ei aiva menny iliman hankintoja. Ensiksi käynti pankkiasioolla Tescos ja sieltätulles sitte autopesulaan tähän lähelle. No, pesulas ruuhkaa jotta siitä sitte ajelu kotio huilille ja orottamahan jotta ruuhka helepottaa. Ja sitteku sinne päästihin niin alakooki perusteellisin autonpesu mitoon täälä koskaa nähäny. Ensiksi auto ajettihin (pesulan pualesta tokiki) ylennöksille johona sitte pestihin niin alahaalta ku muualtaki painepesurilla ja oikeen aineilla. Kun tämä hualellinen alakupesu oli tehty ajettihin auto alaha ja alakoo jynssäys jota kesti varsin kohtuullisen aijan. Sitte seuras sisältä imuroonti ja hualellinen pesu. Tuli pestyä joka pualelta ja varsinki imuroonti oli oikeen hualellinen. Ja sitteku kaikki oli pesijän miälestä hyväs mallis, auto ajettihin siihen pihalle hollille kuskin toivomahan suuntahan. Ja pesun hinta oli 180bht ja mä maksoon 200bht. Ei ollu hinnankiroos. Aikaa meni se reilu tunti. Sitte oliki aika suunnistaa SamChukin maalaastorille, siihen Tescon lähelle. Siälä oliki jo niin palio väkiä, jotta parkkeerasin heti ensimmääselle sopivalle paikalle enkä ruvennukkaa kattelemahan paikkaa lähempää niinku täälon tapana. Mä kyllä kestän kävelläkki muutaman satametriä. Ja sen saa kestää muukki, mukana ei ollukkaa ku kummilikka vaimon lisäksi. Sitte kävely läpi torialueen joka lauantaisin viälä normaalia laajempi ja lisäosa enimmäkseen vaattehia ja muuta vastaavaa. Löyrettihinki Barcelonan futisasut poikuliille, mutta se MESSIn nimi jäi viä uupumaan... Muttaku tähärellisemmät oli löyretty oliki aika ajella kotio, kurkkuaki kuivas jo niin lujaa ja tuli ne jääkaapis hytisevät LEOt miäleen... Eihän siitä ajele ku vartin niin pääsi sihauttamaan ja ihaalemahan puhurasta autoa tuas katokses. Ilta meniki samoos merkiis. Tänään oli aikomus mennä sinne Kwai-joen suunnalle, mutta Tipi oliki luvannu flikoolle vesipuistoon menon Suphanburiin... No, en ruvennu lyämähän juntturaa, mennähän sitte toiste vaikka arkena sinne Kanchanaburiin. Kansannaapurihin, niinku joku sanoo... Jotta sinne saa olla pian menos, jottei käy niinku viimeksi jotta näytetähän kämmentä niinku entiselle poijalle ravintolan ovella. Enkä toki tarkoota ittiäni. Jotta aurinkoosesta Wanglukista rattoosaa pyhäpäivän alakua sinne sohojolahan. Toivottavasti siälä alakaa oikiasti lämmetä ja tiäkki sulaa, olis niin mukava verellä vaunua Teuvalle ja Kurikkahan...

lauantai 21. tammikuuta 2017

Torilla



Auton pesetys


johan oli

markkinat. Meinaan eileen DonChedis. Usiamman hehtaarin laue täynnä monemmoosta tariontaa, ruakaa ja mitä erilaasempia tavaroota tariolla. Mutta oikiastaan mitää tähärellistä ei löyretty vaikka melekeen koko alue käytihin läpi. Ja väkiä rupes olemaan jo pikkuusen liikaaki ja liikkuminen hankalaa ha hirasta siinä väenpalioures. Komiat oli valot ja ääntä piisas mones paikas, tuntuu jotta nupit oli kutakuinki kaakos kaikis paikoos ja aikaansai aikamoosen kakofoonianki. Jotta oikeen korvat kiitti ku alueelta pois päästihin ja istahrettihin nauttimaan kylymiä juamia ja syätihin ostettuja tikkuruakia. Tikkuruakia oli tiätysti kanaa, maksaa ja vaikka mitä. Ja sormiriisiä lisukkeena. Ravintolat ei paa ollenkaa pahaksi vaikka syääki omia eväitä, ostettiinhan me kumminki juamia ja ei viivytty kauaa. Ja ku ajomatka ei ollu pitkä, olimma kotonaki ennen yhyreksää. Tuumasimma, jotta voitaas päiväsaikaan käyrä alueella uurestaan ja kattoa pikkuusen tarkemmin tariontaa, vaikka kaikki paikat ei auki olisikkaa. Mutta kattotahanny, saarahanko aikaaseksi sinne enää mennä. Maanantaina olis tarkootus mennä Bangkokkihin, Tipin pitää uusia passi ja onhan siälä se Pratunam jokon sitte valtava ostosalue. Ei mikää tavarataloo, pikemminki katujen sokkelikko johona liikkeitä osittain usiammaski kerrokses ja siältä löytyy palio halavemmalla ku esim turistien suasimista tavarataloosta. MBK on aiva maharotoon sokkelikko, ainaki viis kerrosta jos ei enemmänki ja joka kerros täynnä samammoosta tavaraa, elektroniikkaaki sitte piisaa ja saa sekä kopioota jotta kopiootten kopioota vaikka mistä laitteista. Ja takuu loppuu heti ku paikasta poistut... Jotta sinne ei tosiaankaa tee miäli mennä. Saatetaan olla yks yä siinä HuaLamphonin aseman lähellä olevas tutus hotellis ja siinä nurkilla meirän lempparipaikka josta saa sitä katkarapueinettä... Sitä teköö aika lujaa miäli. Mutta kattotaan ensiksi kuinka tämä päivä etenöö. SamChukis on pikkuusen isoompi tori tänään ja siälä ny tariolla normaalia enemmän vaikka vaatepualta. Ittelle en siältä juuri orota mitää löytäväni, mutta poikuliille aina jotaki löytyy. Vaatetta meinaan, leluja en enää meinaakkaa täältä raahata, vievät vain turhaan tilaa ja menevät kumminki tuatapikaa rikkiki. Ja toki ruakaa tuloo hankittavaksi samalla, mutta ensiksi muut ostokset ja sitte viimeseksi ruaat niin pysyvät parempina täs kuumuures. Vaikka ei ny aiva maharotoon kuumuus vioä ookkaa vaikka kello lähentelöö yhtätoista, pikkuunen tuulenvirekki käy ku täs terassilla nakuttelen ja kylän ääniä kuuntelen. Naapurien kukoot kiakuu viäki vähä väliä, nyt niiton usiampi kuaros. Son tosiaan löörtaakki ja toiseksi viimeenen täälä tälläkertaa ja sitte alakaaki se viimeenen kokonaanen viikko. Ja maanantai oikiastaan sitte se viimeenen päivä, tiistaina aamulla pitääki lähtiä jo aamukolomen kantturoos ajelemahan kentälle jotton pikkuusen pelivaraa jos matkalla jotaki sattuu tai tapahtuu. Enkä tarkoota, jotta ittelle, mutta saattaa olla vaikka tiet poikki onnettomuuksien takia ja sitte tuloo pitkäki kiartomatka joka viää aikaa. Ja kentällä on aina syytä olla aijoos paikalla. Muttei murehrita sitä viälä, täson kumminki siihen reilusti toista viikkoa aikaa. Mennähän ensiksi tämä päivä ja kattotahan mitä keksiis huamiseksi. Se Kwai-joki kiinnostaas, mutta siälon pirusti porukkaa kumminki. Mutta toisaalta, sinne eioo pahan pitkä matka ja menishän siinä päivä mukavasti. Varsinki jos ei tarttisi itte ookata. Kummilikka Lek käyy vähä väliä kattomas mun nakuttelua ja tiätysti orottaas jotta mentääs johonki, muttei täs ny osaa mihinkää viälä lähtiä. Suphanburin vesipuisto on kumminki täytehen tupattu, sinne pitääs mennä arkena mutta silloon lapsosten pitääs olla koulus ja minen ainakaa eherota jotta ottaasivat rokulia. Pitää kysäästä, jotta onko tulevalla viikolla vapaita viikolla, jos vaikka sitte silloon sinne. Mutta kattotahan kuinka päivä etenöö.

perjantai 20. tammikuuta 2017

DonChedi käyty!



Juhulakunnos!


hankinnat

tältä päivältä tehty ja löyrettihin mitä pitiki ja pakkauspaikkaki oli suvaannu auaasta ovensa. Ja osoottautuuki torelliseksi löyröksi, tavaraa oli monehen sorttihin ja halapaa ku saippua. Jopa halavempaa ku täälä muualla ja siksiki tuli otettua yhtäsun toista ja aikalailla palioki. Ku lisäksi viälä täyrennettihin Tescosta niin oliki aikamoonen kuarma päällä. Pikappi sisältä täynnä ja lavallaki tavaraa. No, mitää pilaantuvaa ei ollu ja herkimmät mahtuu autohon sisälle, lämpötila oliki jo siinävaihees siinämallis, jottei oikeen lihoja viittiny ottaakkaa kuarmahan. Ja sitä piisaa viä kotona laitella asti. Tänään mennähän sinne DonChediin ja on tarkootus einehtiä siälä, jotta täälä teherähän vain paikallejääville jotaki einettä. Tottapahan flikat tiätää, ei munoo tarvinnu ennenkää siihen kuinkaa puuttua. Kalamakkaraaki haettihin oikeen reilusti mukahan ottaakki, mutta sitei tuu vaunuhun myyntihin, kotonaki sitä tariotahan vain harvoolle ja valituulle. Son siksiki hyvää, jottei sitä piisaa myyrä asti ja ei sitä huhurittomasti viitti ottaa mukahankaa. Painorajat ku tuloo kumminki vastahan. Meinasin ny punnitakki nua hankitut tavarat, jotta osaan paremmin arvioora mitä voi viälä hankkia ja kuinka palio. Meillon koko kapasiteetti 4x23kg ja 2x8kg, jotta jotaki siihen mahtuu, muttei maharottomia kumminkaa. Ja sinne matkustamohon ei mitä tahansa voi ottaakkaa jotta seki pitää suunnitella ja sitte hyvin. Mutta oon siihen jo tottunu ja aina oon saanu kaikki tarpeelliset mahtumahan ja koskaa eioo tullu valituksia ylipainosta, ei ainakaa Finskillä. Kyse kokonaispainosta käsimatkatavarat mukaanlaskien ja aina niitei eres punnitakkaa ja silti saattavat ottaa ne lukuun. Iltapäiväkaffit voiski olla paikallaan, mutta tairan vain ottaa mocconaa tälläkertaa. Meillon meinaan sellaanen vesiautomaatti joka suarattaa muutoonki puhtahan veden ja sitte joko kuumentaa tai kylymentää sen. Se ostettihin joitaki vuasia sitte, oon ollu kovaa tyytyväänen siihen ja justihin täs käviki kyseesen firman miehet ja lupasivat hualtaa laitteen entistä ehommaksi. Vaihtavat joitaki suarattimia ja systeemiä. Son kätevä laite, ei tartte erikseen lämmitellä vesiä ja juamavesi on justiin halutun lämpööstä. Ei liika kylymää kumminkaa, justihin sopivaa. Ja aina on kuumaa vettä kaffihin tai teehen, seki on mukavaa ja heleppoa. Nopeuttaa vaikka kaurapuuron valamistamista. Vaikka käytänki siihen kylymää vettä, ei tuu liika klimppistä. Jotta sellaanen aparaatti. Tipin pikkuveliiki näyttää kotiutuneen pellolta, jotta kerkiää virkistäytyä ennenku saa/joutuu olemahan kuskina. Tänään moon kuskinhommani teheny ja siirryn kyytisolevien kaartihin. Vaikka kuinka pystyysinki ookaamaan, nouratan periaatetta jotta jos otan en aja. Ja jos jotaki sattuus ku ajaas vaikka pikkuuseski pöhönäs niin taatusti susta leivottaas syyllinen vaikket sitä olisikkaa. Jotta paree olla ajamatta. Sitte taas huamenna ehtoopäivästä on eri juttu. Nyt piti asentaa tuuletin terassille ku meinas tupata liika lämpööseksi olon. Justihin tähän tulin. Vietin pikkuusen siastan kammaris ja suihkun jäläkeen kattelin taas Kummelia levyltä. On sitte parasta huumoria miton koskaa suames tehty. Tosin oon juutuupista kattellu Lapinlaharen lintuja ja neki on oikeen hyviä laillansa. Kun nua viimmeeset Kummelit kattelen niin sitte onki levyt katteltu ja voin antaa koko setin Jounin hoitoon, saapi hän ja viaraansa kattella jos sellaanen tarve joskus tuloo. Yhteensä toista sataa elokuvaa ja mukahan mahtuu niin kotimaasta ku muutaki ja sekä toimintaa että komeriaa vaikka kuinka. Seuraavalla kerralla tuan lisää levyjä, niitei tuu suames kattottua juurikaa ja joutaa tuara tänne johona niitä on paremmin aikaa kattella. Mittari näyttää +33 ja tuule ei juuri yhtää ja näinollen melekoosen mukavanki lämmin. Vettä pitää vain muistaa juara tarpeeksi, samoon sualaa pitää osata ottaa justihin passeliksi niin ei rupia vetämähän suanta eikä muutenkaa kramppaamahan paikkoja. pariki litraa ku koittaa vettä juara niin aika hyvin välttyy mainituulta vaivoolta, senki oon havaannu. Ja ei tuu pääkää kipiäksi. Tipillä ruukas ennen aina ehtoopäivällä tulla pää kipiäksi, mutta tilanne helepottuu ku annoon määräyksen juara vettä tarpeeksi aamulla ja päivällä. Eikä kolajuamia liikaa, niitei kenenkää pitääsi ottaa, muutaku lantrinkiksi joskus. Niis on enemmän lisäainehia ku kehonrakentajis. Sualantarpeen oon ruukannu tyyryttää lisäämällä aamulla joko puuroon tai sitte paistettuuhin kananmuniin ja sitte iltapäivällä vaikka pikkupussi oikeen sualaasia sipsiä tai puali teelusikallista ehtaa sualaa ja vettä päälle. Niinku justihin äsköön teinki. Tuaki on jämerää, täälä naapurit huuteloo keskenään ja näin säästyy puehaikaa... Aika lujaa saa ensiksi huutaa jotta saa yhteyren muarostettua... Josku soikeen äänehen pitää nauraa tualle. Nykki tua vetelyspoika huurettihin jollekki asialle ja niin poika lähti ku talonmiäs jäiseltä peltikatolta mopolla. Ei täälä kukaa juurikaa kävele saatika ajele fillarilla. Fillariista tuli miälehen, jotta ne on lisääntyny nuan niinku yleesesti ja tuala isoommilla teillä näkyy isojaki ryhymiä paikallisia jokka selevästi hariootteloo pyäräälyä ja varmahan ajavat pitkiäki matkoja. Siinä pitää olla oikiat juamat mukana, jottei tuu uupumus kesken treenin. Mutta tottapahan tiätävät mitä tekevät, ovat sentähän täälä ikänsä asuneet. Täälä kylällä ei juurikaa pyärääliöötä näy, ei eres kakarat tai nuaret ajele. Kaikki kynnelle kykenevät ajeloo mopoolla. Ens kerralla ku tänne tullahan, ostan ittelleni pyärän ja taatusti sellaasen jokon vain ja ainoastaan mun käytös ja ei liika montaa vaihretta. Ja sellaanen paksukumminen kumminki. pitäneeki pikkuusen kattella hintoja ku seuraavan kerran mennähän vaikka Suphanin Tescoon, siälon julumetun isoo osasto täynnä erimoosia urheelutarvikkehia. Painonnostopenkki olis kans kova sana, siihen vain tanko ja soppelist painoja niin vosi aikansakuluksi nostella vaikka tuas nurkantakana johonka ei iltapäivästä enää aurinko paista. Siinolsi sopivasti tilaa penkille. nuan vain meni isoo muki mocconaa ja hyvääki oli. Suaratinkaffia mullon viä pikkuusen jäliellä ja loppuaijan juan sitte vain mocconaa tai tuata väen käyttämää neskafeeta. Sitäki juaa enneku selekähänsä ottaa. Jaa, mutta kello lähentelöö pian kolomia, pitänee ruveta valamistautumahan ehtoon menoohin riittävällä arvokkuurella. Päälle pikkuusen parempaa paitaa ja sortsia. kysees kumminki arvokas tilaasuus, vaikka kuinka markkinatyyppistä toimintaa onki. Tipiki tuli jo hiushoirosta kovaa iloosena... Jotta siihen sitte.

Pitihän sitä hankinnoolla pikkuusen syäräkki


Paikallinen Pepsi maistuu torilla!


kello

tuli kahareksan ja komiasti taas kajahti kansallislaulu vireon kera televisiosta. Son aika hiano vaikken palio siitä ymmärräkkää. Ja son joka aamu kahareksalta ja ehtoolla kuurelta sama. Istun jo toki terassilla aamukaffilla ja flikat on kuskattu jo kouluhunki jopa ennen meirän ylähänousua joka muutoon tapahtuu justihin ennen kahareksaa... Korvatulupat auttoo nukkumises huamattavasti, temppeli ku alootti taas jonku julistuksen ja sain siitä ehtoolla ennakkotiaron ja varustauruun sen vaatimalla tavalla... eileenehtoolla jätin terassi-istuskelut kokonaan väliin ja siksiki on kohtuullisen mukava istuskella täs ja kuunnella kylän ääniä. En tiärä onko tuasta yhyrestä kukoosta hankkiuruttu erohon, ei kiakaalo niin lujaa ku eileen... ja justihin taas alootti saman repertuaarin ku eileen... ei olisi pitäny sanoa mitää... Meinaan eileen se kiakuu pualisehen asti melekeen tauotta ja veikkasinki sen pääsevän/joutuvan patahan, mutta veikkaus meni piälehen. Valitettavasti. Meinaan meillä kanaset munii aiva mukavasti iliman kukkoaki. En sitte eileen lähtenykkää mihinkää, Jouni ajeli tänne ja istahrettihin tovi täs meillä ja asetettihin muutamia asioota kohorilleensa. Tänään ehtoopualesta kohteena DonChedi ja pikkuusta suuremmat temppelipirskehet. Tapahtuma kestää vissihin viikon ja on alueen isoommat ja pitkäkestoosimmat. Temppelialue on valtava ja aiva täynnä kaikemmoosta myyntisysteemiä ja vastaavaa. Siältä voi orottaakki löytävänsä viälä löytämättä olevat jalakapalloolian asusteeta. Mitä torennäköösemmin. mennähän sinne isoolla porukalla, sanoonki jotta lava täytehen kylälääsiä jos vain haluavat mukahan tulla. Kyyti ei maksa mitää, kävin justihin tankkaamaski... Täälon muutoon paikallisilla jännä tapa tuas tankkaukseski, ne tankkaa 300-500bht kerrallaan ja sitte sitä useemmin. Mä tankkaan täytehen ja kerta maksaa 1200-1500bht ja ei tartte olla jatkuvasti asemalla. Vaikka täälei tartte autosta noustakkaa ku palavelioota piisaa, yks tankkaa ja toinen rahastaa ja kolomas saattaa pesaasta tuulilasin... Tipin pikkuvelii vaimonsa kera valamistautuu peltohommiin ja 18 vuatias poika vetelehtii pihalla... On maailma mallihinsa menny. Poika on isäänsä laiskempi ja melekeen yhtä saamatoonki. Oikeen pahaa teköö akttella, mutta Tipiki sanoo asiasta puhuneen mutta iliman vaikutusta. Vanhemmat ei ota oikeen mitää kantaa, vissihin ajattelevat pääsevänsä niin helepommalla. Nyt ruakapaussi. jovain maistuu taas aamiaanen, vaikka myäntää täytyy jotta alakaa tua pekoni-makkara-munasysteemi jo pikkuusen tympiäkki ja miälehen tuloo kaurapuuro mustikoolla. sanoonki, ettei tartte enää varantoja täyrentää vaan syän sitte loppuaijan puuroa ja muita einehiä. Vaikka riisikeittoa jokon oikeen oivallinen aamiaanen. Leipää enoo enää ostanukkaa enkä sittemmpi juustoa ja makkarootakaa, non jokseenki turhia muutoonki vaikka kuinka hyviä ovakki. Varsinki se lauantaimakkaran tyyppinen johona on chiliä mukana maistuu aiva taivaalliselta paahretun leivän päällä johona ensiksi cherraria siivu... No, piisaa jo. Jaa tuliki komento lähtiä kävääsemähän SamChukis, mikäs siinä ku pirssi on katokses ja kuski timmis. Tipillä kumminki viälä aamun askarehet kesken jotta kerkiän viälä juara kupposen mocconaa ennen tarttia. mennähän kattomahan joko se pakkausvirma on saanu ovensa auki ja saatetahan pyärähtää torilla vaikka nuudelisopalla, jos näläkää meinaa pukata. Ja yhyrelle hyvälle ystävälle lupasin kattella sellaasen kartionmuatoosen hellehatun. Sellaasen joita ootte nähäneet elokuvis kiinalaasilla riisinvileliööllä... Jotta siinä tuli askaresta tällepäivälle. Kattotahan sitte iltapäivää ku sen aika tuloo. Temppelihin lähtö siinä viiren kantturoos, ennen suurempia ruuhkia. Jotta saarahan auto säällisille paikoolle lähelle sisäänkäyntiä. Jotta täältä tähän.

torstai 19. tammikuuta 2017

aamua

joka aukeni aurinkoosena ja vailla piliven hattaraakaa vaikka sääennuste muka niin väittää. Suamen ilimatiäteenlaitoskaa ei läheskää aina onnistu nuas ennustees, asteet menöö kuinka sattuu ja luvattua saretta eioo tullu oikiastaan ku nimeksi. Kerran autolla ajelles piti pyyhkiöötä laittaa päälle mutta vain hetkeksi. Ja son tosiaan ollu vähä niinku sumutuspullsota joku suihkuttaas sellaasta usvaa... Tuos Tipin pikkuvelien poika toimettomana kulieskeloo, poika on 18 täyttäny, mutta lopettanu koulunsa aiva liika aikaasin ja nyt käy jonkusorttista oppisopimuskoulutusta aikomuksena valamistua joskus jonkimmoosehen sähkömiähen ammattihin. Eioo töitä juurikaa tariolla jos eioo mitää koulutusta, raskaammat maatyät ei nuarisoa tääläkää näytä juuri kiinnostavan. Ainoan piänen ansaantamaharollisuuren tarioaa tua naapurin musiikkipisnes, mutta ei sitäkää oo kaikenaikaa ja yhyrestä päivästä maksetahan 300-400bht, jottei sillä viälä kuuhun mennä... Tua poika ku on isäänsä oäätänsä piree pitääs eherottomasti mennä armeijaan ja hankkia sitäkautta kunnon ammatti. Armeija kouluttaa yliopistoski ja samaa teköö temppeli jos sen tiän valittoo. Mutta niin tääläki nuaret äkkiä tottuu toimettomuutehen ja häviää kaikki oma-aloottellisuus ku havaattevat jotta näinki tulevat toimeen. Täälä tosin valtio ei ojenna kättään kuinkaa, suku son joka elättää nämä toimettomat. Ahkerasti ollaan ruaka-aikaan paikalla, mutta ei panna tikkuakaa ristihin. niin tuttua, niin tuttua suamestaki. Mutta se nuarisosta ja sen saamattomuuresta. Kukot on melekeen saanu aamun viästittelynsä valamiiksi ja enää yks kiakuu tuas naapuris, ei sille enää kukaa vastaa. Vissihin kolleekoolla muita kiiruhia. Mutta mulla eioo juuri mitää, ei varsinkaa kiiruhia. Meinasin mennä aamupäiväkaffiille Jounille, mutta auto oliki lähteny johonki. Vissihin joku kasteluhomma ku eileen sinne punnasivat isoon säiliön jonne sitte letkuttivat tuata haisevaa jokivettä. Mutta kattellaan koska pirssi palautuu, teherään sitte uusia suunnitelmia. Kanchanaburiki tekis miäli käväästä, son se Kwai-joen paikka ja sinne haluaasin erityysesti mennä sen hautausmaan takia. Son jotenki niin vaikuttava ja rauhoottavaki paikka, kävellä ja kattella nuarten miästen laattoja ja siunaalla maailman järiettömyyttä. Oon muutoonki ruukannu harrastaa hautuumailla kävelyä ja silimäälyä, Jurvaski tuloo käveltyä ja samalla akttella tuttujen ja kavereittenki hautojen ohes uusia ennen näkemättömiä hautakiviä ja ihimetellä ihimisen elon arvaamattomuutta. Alakuviikosta Bangkokkiin, siellä yks yä ainaki, sitte loppuviikoksi vois suunnitella vaikka aiva jotaki muuta. Jos nyt loppuviikosta menis Kanchanaburiin. DonChedis vissihin alakaa isoot temppelimarkkinakki, sinne pitää eherottomasti mennä. Non ehkä alueen isoommat juhulat ja kestääki useita päiviä ja meno sen mukaasta. Siältä voiski poikuliille löytää niitä jalakallooliootten asuja... Mutta nyt on tuplakaffikki jo juatuna ja vois vaikka koittaa kattella jotaki luutimista tuasta pihamaasta, sais senverran hikiä pintahan jotta olis mukavee mennä suihkuhun... Tai miksei vois laittaa lenkkarit jalakahan ja teherä pieni kävelylenkki, ei sekää väärin olisi. No, kattellahan. Onhan äts aikaa. Näillä sanoilla toivottelen sinne hyvää alakavaa työpäivää ja orastavaa viikonlopun alakuaki.

Kiriallisuutta ja kaffia


keskiviikko 18. tammikuuta 2017

tänään

sitte oikiat hankinnat SamChukis ja lähistöllä. Pakkaustasrvikkeita ja ruuanvalmistukseen kuuluvia systeemiä monista paikoosta. Vanhalla torialueella menin kultasepälle tarkootuksena oikaasututtaa sormusta joka oli jääny joskus johonki kiinni ja oli pikkuusen moikuliaanen. No, oikeshan seki, mutta otin samalla ja uusiin sormuksen miälestäni pienellä välirahalla. Täs välis ku kullan hinta on muuttunu meikälääsen kannalta erullisempahan suuntahan. Ja nyon niin komian keltakultaanen sormus nimettömäs. Varsinaanen pakkaustarvikeliike oli jostaki syystä kiinni, mutta Tescos oli joitaki tariiouksia jokka käytiin keräälemäs pois. Jotta alakaa pian matkalaukkuuhin tulla painoaki. Ja rahallisestikki täältä tuaminen kannattaa, hinnat on osittain kolomanneksen ja osin neliänneksen suamen hinnoosta. Esimerkiksi jauhettu chili on aiva naurettavan halapaa ja sitä pitääki ottaa usiampi kilo, jotta innokkaammat asiakkaat saa sitte ostaa pienemmis pussukoos. Samoon monet muukki kuiva-aineet ja varsinki mausteet kannattaa tuara täältä. Kärryyn kertyy monemmoosta siämentä ja yrttiä kuivattuna ja meni sinne jokunen purkki chilipastaa ja samoon pullollisia aina joka ruakahan laitettavaa kalakastiketta muavipulloos. On jokseenki kevyempi ja paree pakatakki. Mutta viä kerkiää hankkia yhtäsun toista tähärellistä. On meinaan yks kokonaanen viikko jäliellä ja tämäki vasta pualivälis. Ilima ollu tänään välillä pilivinen ja välillä jopa kuuma. Tescosta ku lähärettiin niin piti ottaa lihatavaroota sisälle autohon ku lavalla oli jopa kuuma. Olis kylymäketju pahasti katkennu... Vaikkei täälä kukaa sen perähän kysele, eikä omavalavontakaa kanna tänne asti. Virmalle otettiinki toki vain kuiva-ainehia, jottei vaaraa... Tescosta on meille sellaanen kymmenen minuutin ajelu, ettei siinä aijas viä mitää koriaamatonta pääse tapahtumahan ja kaikki kiikutettihin nopiaa jääkaappihin mikkä sinne kuuluu. Pattayalla oli taas joku britti hukkunu juavuspäissään, luin asiasta jonku linkin kautta. Jotta siälä sitä sattuu ja tapahtuu, jotta onhan siälä toki väkiäki aiva erilailla. Saapas nähärä, tulooko käytyä koko pattijoella tällä reissulla, Tipin serkku kovaa meitä sinne orottaa. Jompparilla asustelevat ja siälä lähellä tosi hyviä kalaravintoloota johona saa sitte viimesenpäälle tuaretta ja amistuvaa mereneläviä. Ens viikolla on vissihin pistäyryttävä Bangkokis, Tipin passihakemus laitettava vireille jotta pääsöö kulukemahan. Ja Pratunamin ostosalueelta pitääs pikkupoijille kattella niitä jalakapalloolian asuja joita on toivottu. MESSI pitää lukia seliäs... Ja jos/kun sinne mennään niin vois olla vaikka yhyren yänki siinä Hualamphonin aseman lähellä ja käyrä siinä meirän vaikipaikas syämäs sitä katkisjuttua... Niinku ootta huamannu, ruaka-asiat on aika näkyväs osas näin nakutteluus ja kuviski. Varsinki tuala vasepuukin pualella jokku on jo pikkuusen osoottanu ärsyyntymistä jatkuviin ruakapäivityksiin, mutta kehootin näitä ärsyyntyneitä poistamaan kavereista niin ei tartte ärsyyntyä liikaa... Ja aina joskus jokunen juamakuvaki saattaa livahtaa joko tänne tai fb:n pualelle, mutta eioo pakko jonsei halua. Meinaan kattella. Niin mäki ruukaan teherä, jotta jos jonku päivitykset alakaa nyppiä niin poistan kaverin pois listoolta. Sillä siitä pääsöö, eioo vaikiaa. Ja muutoonki mullon riteerit kaveriksi ottamiselle se, jotta mun pitää olla tavannu tämän aiva kärestäpitäen. Joitaki YK-hemmoja enoo sillälailla tavannu, mutta sonki eri asia se. Tås pihas on menos jännä vaihe ku nämä lehtipuut tiputtaa lehtiä kaikenaikaa, muttei koskaa kaikkia kerralla vaan uutta pukkaa koko aijan. Jotta saa luutia lehtiä kaikenaikaa, muutoon on jokseenki siivotoon koko pihamaa. Ja onhan täs toki aikaa siihenki. Mutta koska kaffit tuli juatua lounaaksi syämäni puuron päälle, voiski olla aika nauttia vasta hankittu ja pakasteeseen jäähtymään asetettu LEO-purkillinen. Se iso pullo on pikkuusen liikaa, son sentään melekeen kuus ja puali resiä. Tölökki on soppelin kokoonen nautittavaksi ja ei kerkiä juurikaa lämmetä. Ja jollakilailla maistuuki paremmalta ku ei jua niin palioa, eikä tuu liika täytehenkää. Oon tiatoosesti koittanu välttää liikaa oluenjuantia ja miälestäni oon siinä aika hyvinki onnistunu, joskus menny pariki päivääe tten oo ottanu yhtää olutta ja josksu vain yhyren. Ja ei ne muukkaa juamat niin maharottomia pääse olemahan, joku on saattanu saara toisemmoosen kuvan muttei siinäkää mitää väärää oo. Jokahinen saa muarostaa kuvansa aiva itte, mä teen justihin niinku teen ja nakuttelen justihin mitä tykkään. Ja nymmä haen sen Leon pois siältä pakastinlokerosta... Ja se ensimmäänen puraasu... Mitähän illalla? Oliskohan MUKATAA mitää? Son kyllä sellaasta mättämistä, mutta olishan siinäki jotaki ohojelmaa... Kattotahan kuinka homma etenöö.

Nyt!


Hankintoja


Menin oikaasuttamahan, mutta pienellä välirahalla vaihtuuki uutehen!


tiistai 17. tammikuuta 2017

Ja päivän päätteeksi aiva loistava iltaeine! Possu paistettu justihin oikian rapiaksi!


tänään

tehtihin uus käynti temppeliin johon äskeettäin käytiin iltamarkkinoolla. Nyt käynnin päätarkootus oli se varsinaanen temppeli ja soliki hieno paikka ja väkiä liikkeellä. Siäloli muumiootuna joku kuuluusa munkki ja sitä käytiin sitte kumartelemas. Ja munkit piti omaa selostustansa samas tilas, niitoli kolome ja kaikki samaan ääneen pärvötti tulemahan. Samaa tapahtuu ulukopualellaki, munkit siunas heille annetut lahajukset jokka siunaamisen jäläkeen palautettiin pöyrälle josta ne sitte seuraava lahajoottaja osti. Näin temppeli kerää tulonsa, isoommat onki melekoosia yrityksiä ja yleensä johtajana on länsimais koulutuksen saanu paikallinen. Kaikki maksoo jotaki ja lisäksi vielä annettiin erikseen rahalahajoja, jokaanen kykyjensä ja halujensa mukahan. Panin mäki muutaman kakskymppisen isoon lootahan ja esitin terveesiä kaverille sinne jonnekki. Kaverista tuliki mieleen, että siunaustilaasuus on 4.2. jonne toki mennähän muutaman päivän päästä siitäku ollahan kotona. 31.1. meirän pitääs olla ehtoopualesta Vaasas mikäli lennot natsaa. Luvian reissusta tuloo raskas reissu, son varmaa ja oon aloottanu muistopuheen suunnittelun. Meinaan kumminki tilaasuures puhua, seki on varma. Mutta son vasta suunnittelilla, riviäkää eioo vielä valamiina. Juu, mutta Tescos käytiin temppeliltä tulles ja täyrennettihin niin mehu- ku muitaki juamavarastoja ku kerran kello oli oikias asennos. Mutta nyt ip-kaffit ja vaikka pieni huili kuulerin alla. Sataa piti muka tänään, mutta temppelillä tuli vähä niinku suihkupullosta ja takaasin ajelles pikkuusen niinku tihkua. Mutta lämpö on toki yli 30 pilivisyyrestä hualimatta. Mutta ny peli jatkuu.

Jotta

Joku ny ei tykkää nakuttelista ku ei pääse läppärillä... eikä tällä luurilla jaksa...

Ja maistuva torilounas!


Tärkiä paikka



maanantai 16. tammikuuta 2017

uutisis

näytti jo olevan tietoa Pattayalla tapahtuneesta kännäilystä jonka seurauksena suamalaasmiäs hyppäs sillalta. muttei vetehen, vaan ajotielle... jotta sellaasta siälä. Täälei sentään moista pääse juurikaa tapahtumahan. Ku eioo turistiakaa juuri ollenkaa, eikä näinollen kännääjiäkää siinämäärin mitä ko. paikkakunnalla. Jotta se siitä. Kattokaa vailla Iltaleherestä. Täälä maalla on tosiaan sellaanen tapa, jotta erilaasia kasviksia ja vastaavia kasvattavat ihimiset kulukoo sitte taloosta toisehen kauppaamas tuotteitansa. Tänäänki täson pari mopoa piipahtanu jotaki myymäs, ompahan ainaki tuaretta mitä myyvät. Joku myy panaania, joku vihanneksia ja mitä milloonki. Eikä siihen tartte keltää mitää lupaa kysyä. Meiltäki viärähän ylimäärääset kananmunat tuohon kaupalle ja siitä sitte kauppias myy ne pienellä voitolla halukkaille. Ja halukkaita piisaa, ovat meinaan niin hyviä munia, meirän kanoja ku ruakitahan kunnon rehulla eikä millää jätteellä. Ja non sioja mohnakkeita, munakki kohtuukokoosia. Ja maistuu aiva erimoosilta ku esim. suamalaaset markettien munat. Suamipoppi soi ja juttu lentää. Pian lounaan aika, kattotahan kuinka käyy ja mitä pöyrälle ilimestyy. Keittiös on siksiki kova hyärinä, etten sinne nenääni meinaakkaa pistää. Tipillä on tätinsä opettamas sille jotaki makeisten tekoa ja paree jotten mee sinne yhtää sekaamahan. Son sitä tuotekehittelyä se. Jotta orotellahan ja kattellahan.

Aamupuuro


ensinnäki

siitä eilisestä onnettomuuresta, jottei onneksi tullu henkilövahinkoja ja minivani oli tyhyjä, kuskiki pääsi pois ennenku roihahti. Nämä minivanit on kaikki kaasukäyttöösiä ja selittää tuon raivokkaan palamisen, se melekeen räjähtää. Koko vanin peräosa on täynnä kaasusäiliöötä, jottei sinne juuri mitää matkatavaroota maharu ja siksiki meirän piti ostaa oma lippu meirän isoolle laukulle jotta mahtuu joukkohon. Nyt puuroaamiaanen syäty ja kaffit supermehun kera menos. Eileen ehtoopualesta flikat sai tuatekehittelyn tehtyä (ensimmääsen version) ja siitä tuli oikeenki hyvä. Täytetty omeletti ja nyt oli täytteenä possua ja vähä nakkia. Myyntiin tuloo liha ja kasvistäytteellä. Yhtehen omelettihin menöö kolome kananmunaa, jotta siitä piisaa melekeen kaharellekki, varsinki jos syää jotaki muutaki sen kans. Sonki vähä niinku välipala tai lisäke muulle ruualle. Mä eileen toki pistelin koko annoksen melekeen yksin, muuta en sitte syänykkää koko ehtoon aikana. Jaa, mutta kävihän täs yks nainen myymäs farangeja, non sellaasia omenoota etääsesti muistuttavia herelmiä. Oikeen vitamiinipommia ja hyviäki, sellaasen pistelin viä ehtoommalla. Ja hyvin jaksoon aamuhun. Veispuukkiki ilimootti heti aamulla, jotton tulos lämmin päivä ja näyttääs ettei ilimoottanu ropakanraa. Ei näy piliven hattaraa ja aurinko on jo kovaa nousus. Samchukkiin olis tarkootus mennä joillekki firman hankinnoolle, listalla pakkausmateriaalit (muavipussien luvatus maas ku ollahan) ja jotaki muuta vastaavaa. Jotta josko suarattaas viä toisen mukillisen Mocconaa ja alakaas suunnittelemahan ookausta.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

pyhäpäiväksi

sanoosin olleen jo tähänasti varsin tuloksellinenki, omienki hommien osalta. Tullu tehdyksi tuoteseloste, lisäksi muokattu sekä POPIAn ruokalistaa että värkätty asiakaskirjettä joka piakkoin lähetetään. Mutta laiskahan se töitänsä luetteloo... Liikenne verkkaista vaikka väki töissä osa onkin, munkit kulkevat keräillen heille lahjoitettuja ruokia ja muita tarvikkeita. Munkeista tuli mieleen Tipin veli joka oli vasta munkkina, mutta jäi sieltä pois. Hän on kuntoutunut siihen malliin, että tuli tänään tänne meille ittekseen kävellen. Toki vaimonsa varmisti kulukemisen. Istui tässä toisenki tovin ja juttuakin tuli. Oli ukko pikkuusen paremman näkönen, johtuen varmaanki leikkauksesta toipumisesta ja viinan jättämisestä. Toki jonkiasteinen lääkityski varmaan päällä. Asuu tosiaan perheensä kans Tipin vanhassa kotitalossa joka heille myytiin vissiin melekolailla pilikkahinnalla ku tämä meirän haussi valamistuu. Sinne eioo pitkä matka, talo kohtuullises kunnos ja ovat jotaki remppaaki siinä tehneet. Ainaki vessa on tehty uusiksi ja eri paikkaan missä ennen oli. Tämä koko Wanglukin kylä on enemmänki sukua keskenään, Tipin vanhemmat molemmat täälä syntyny ja molemmat isoosta perheestä joten niitä sukulaasia piisaa. Ei millää taharo pysyä träillä jotta kuka on oikiasti serkku ja kuka vain seimerkiksi naapuri joka joskus luakitellahan melekeen sukulaaseksi. Esimerkiksi meirän lähinaapuri on Tipin velien leski uuren miehensä kans ja niitä piretähän sukulaasina vaikkei ne sellaasia ookkaa. mutta on niitä oikeitaki serkkuja vaikka kuinka palio, samoon setiä, tätiä ja enoa... Ja sitte ku laskoo näitten pualisot ja niitten lapset niin johan alakaa olla sukua... Ja täälä vanhempi väki eioo varmahan kovinkaa kaukana kylältä koskaa käynykkää, veikkaan jotton palio niitä jokkei oo koskaa käyny pääkaupungis. Varmahan palio. Mutta sellaastahan soli suameski muinoon maalla, ei sitä niin vain lähäretty esim. Helsinkiin käymähän. Jaa, mutta ny tuli näitä mainittuja serkkuja käymähän. Pikkuusen niinku näytille, veikkaan. Jotten kehtaa samalla nakutella...

taas onnettomuus

minivan ja henkilöauto taas tuhoosas kolaris. Justihin Tipi sai asiasta tiaron ja ei vielä tietoa kuolleista. Muistakaa, mistä luitte ensimmääsenä tästä... Son täälä tua liikenne sellaastaki, jotta aina saa ittensä siunata ja varsinki ku noise minivaniis ajeloo. Ja miksei muutoonki saa olla kieli keskellä kämmentä ku itte tuala ookaa. Tääläku tua autokoulu ei kovin kummonen pääse olemaan, nykyynen pääministeri kyllä yrittää koko aijan sitä kohentaa muttei heti mitää tapahru. Mutta tämä vain tämän onnettomuuren tiarootus. Muuten oon saanu tuateselostuksen tehtyä ja lähettänykki sen ja muutoonki tuatekehittelyä on tekeellä. Sitä eileen markkinoolta ostettua simpukkaomelettia meinaavat köökis kokeella. Sitäku jo tiarusteltihin, ruvettihin heti toimeen. Jotta aurinkoosta pyhäpäivän jatkoa sinne!

leppoosaa

sunnuntaita täs terassilla viettelen ja kuuntelen Nostalkian hyvää musiikkia. Viikonloppuusin ei ookkaa suamipopilla muutaku joitaki uusintoja ja niitäny kuuloo suplasta jos haluaa kuunnella. Suplasta kuuloo toki palio muutaki, monta rariokanavaa ja niiren suasituummat ohojelmat ja juantajat. Areena vain on poikkeus, se ei näytä ulukomaille ku määrätyt ohojelmat, uutiset ja sensellaaset. Siälon palio kattottavaa, mutta ku ei niin ei. Juutuuppi alakaa tympiä, melekeen kaikki kattottavat elokuvat kattottu ja joitaki komedioota useemminki. Reinikaanen ja Tankki täyteen melekeen kokonaansa kattottu ja samoon Lapinlahden lintujen setit. Nonki oikeen osuvia, ei nykyään taharo tulla vastaavia. Kummeliki on kyvä, samoon Tabu joita molempia mulla levyylläki. Cha-amista löysin resortin hyllystä muutaman dekkarin joista toinen jo pian luettu, mutta Jounin kiriastosta löytynee vielä luettavaa ja vien sinne nämä luetut orottamaan lukiaansa. Väki lähti taas pellolle hommiin ja Tipi touhaa kototöitä tapansa mukaan. Mä keittelen kaffia ja kuuntelen musiikkia. Menöö se näinki oikeen hyvin. Tosin täs sivus suunnittelen POPIAn asiakaskiriettä ja uusin ruakalistaa niin REKOon ku muutoonki. REKOn ei kannata mennä koko setillä, tuloo liikaa hommaa teherä yhtä annosta yks ja toista toinen... Selekiästi suasitummat eineet REKOon ja sitte laajemmin erikoostilauksesta. Vaunus aina omat ruakansa ja muukki myytävät. Dokamit on jo suunnitelmis, niillon ollu koko aijan nouseva menekki ja toivottavasti jatkuuki. Tuate on hyvä, mutta vaatii omat naamanliikkeensäkki ennenku ovat siivosti pakattuna somaan pakkaukseen. Ja tuateselostus pitää laatia sillekki, jotta saa pläntätä sen sitte pussin kylykehen. Jotta piisaa täs hommaa ittellekki. Jotta jos lopettaasin tämän nakuttelun ja suunnittelisin sen tuoteselostuksen DOKMAI-keksiille...

Eilisiltä markkinoolta