sunnuntai 5. helmikuuta 2017

eilinen

oliki sitte se raskas päivä. Ensiksiki oli yön aikana satanu jäätävää tihkua ja teheny sitte tien niin pirun liukkaaksi. Teuvan kautta ku lähärettihin niin meinas jo alakumatkasta mennä hartiat jumihin ku auto mutkitteli suaralla tiällä. Oli kyllä oikia pääkallokeli! Teuvalle kumminki päästihin ja kantatie 67 oliki astetta paremmas kunnos ja sai purotella rajootuksien mukahan aina kasitielle asti jok aoliki sitte aika hyvin sualattu ja matka alakoo oikiasti taittua. Siunaustilaasuus oli Nakkilan varsin komias kirkos ja sinne kaveri saateltihin isoon kuusen kupeeseen, niinku puunkaatajalle hyvin sopiiki. Muistotilaasuus oli paikallises juhulataloos ja tapasinki niitä ihimisiä joista olin kuullu Esa-Matilta. Kaikki mukavia ihimisiä, tilaasuus vain pikkuusen väärä enempähän tutustumisehen. Sitte hyvis aijoos kasitielle ja taas Kristiinankaupunkin apsille kaffille. Siitä sitte puroteltihinki Maalahtehen asti ja tultihinki Sarvijoen kautta kotio, olin meinaan kattonu vasepuukista jotta olivat karhunneet ja hiakanneet tien. Siitä oliki hyvä ajella kotio. Jaku Tipi oli teheny maistuvan iltaeineen, rupeski silimiä painamahan siihenmallihin, jottei muutaku peitonalle. Ja unta piisaski yllättävänki kauan. Mutta nyt ollaan jo pian lähärös Vaasaan hankinnoolle, jotta Jurvalaaset saa einettä ehtoommalla. Poikkeuksellisesti piretähän kauppaa auki tänään. Moni on orottanu saavansa popioita, ettehän täs muu auta ku teherä. Ja nyt oikiastaan voinki sanoa jättäväni tämän nakuttelun kutakuinki ja keskittyväni täihin oikeisiin hommiin. Mutta eihän sitä koskaa tiärä mitä sitä päähänsä saa, jotta aina voi vaikka vilikaasta, jotta onko tullu mitää uutta... Kiitoksia taas lukioolle ja ajtketahan sitte ku jatketahan,

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

tänään

alakoo sitte arki, käyty jo Vaasas hankinnoolla ja valamistelut iltapäivän kestävään valamistus-sessioon menos. Pilko-kuori-punnitte toiminnalla ensiksi...