Thaimaan makuja ja kokemuksia niin taikamaasta kuin sohojolastakin. Asiaa asiasta ja varsinki vierestä. Kirioottajana Jurvalaanen vanhempi villottaja, YK-kokemusta niin Kyprokselta, Siinailta kuin Namibiastakin. Saattaa sisältää muisteluja ko. ajoilta, mutta saattavat olla hiukkasen ylivärittyneitä...
torstai 21. lokakuuta 2021
torstai
tuli alootettua reippaasti terveysaseman laprasta, sitte salille ja kaupan kautta kotio. Oikiastaan mitää merkillistä eioo tapahtunu koko päivänä, yhyren paffiloorallisen kuivattuja suppiksia otin ja rouhiin.
tuos on sellaaset parikymmentä litraa kuivattuna ja ainaki kuus sankoollista tuareena. Jotta tuosta piisaa kauanaikaa popioihin ja muihinki ruakihin. Siiton mukava laittaa vaikka lihamurekkeesehen tai sitte tekaasta vaikka keittoa johonka sitte esim. koskenlaskijaa reilusti...
Ja tekaasinhan mä sitte illalliseksi kalakeiton seistä, siis seisoppa. Ja ku ei säästele voita eikä kermaa, ei voi oikiastaan epäonnistuakkaa.
Na nyssitte on taas tullu levolle asettumisen aika. Lopetin tuon iPadin vahtaamisen ennen nukkumista ja palasin kunnon kiriallisuuren parihin.
Juhannuksena tuon ostin Jalavan kaupasta Taivalkoskelta ja nyt vasta sain aijalliseksi ruveta lukemahan. Ja hyvän kirian on Heikkinen kirioottanu, vaikka ei mestaria itteään koskaa tavannukkaa.
Mutta nyt jatkamahan kiriaa.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti