torstai 5. helmikuuta 2015
ChiangMaihin
juna saapuu kutakuinki neliän kantturoos. Siis aamulla. Ja sain muutaman tunnin paris pätkäs nukuttuaki, jottei se aiva hullusti kumminkaa menny. junas meinas olla jo pikkuusen viiliäki ku ikkunoota oli auki ja tuulettimet pörräs katos kaikenaikaa. Verhot vain makuukopperootten erustoolla lepatti ku mennä nytkytettihin. Useen asemalla tuliki isoompi nytkährys ku vissihin joko lisäsivät tai ottivat vaunua pois letkasta. koko juna pikkuusen hypähti. Mutta kuon tarpeeksi väsy niin sitä väkisinki nukahtaa ja niin mullekki kävi. Mutta kaharemmais sitte karistin rippehekki unesta silimistä ja rupesin lueskelemahan. Makuuvarustuksena oli sellaanen ohkaanen peitto ja soliki tarpehen siinä aamuyän tuntiina. Lopuuksi nousin jo istumahan ja peitto hartioolla sitte lueskelin siinä kaikes rauhas ja kuuntelin erimoosia kuorsauksia tai raskahasti hengittämistä niinku sitä jokku yrittää seliittää. Vaimo oli -tapansa mukaan- tutustunu matkan aikana maan-naiseensa ja niillä juttua alakumatka ainaki piisas lujaa ja tämä musliminainen osoottautuuki varsin avuliaaksi ja mukavaksi ihimiseksi. Asemalle ku päästihin ja saatihin jotaki kaffin tyylistä ostettua niin tämä nainen tuli istumahan meirän kans ja aloottivat taas jutustelun. Sen aikana selevis, jotta nainen on sieltäpäin kotoosin ja oli tullu pienelle lomalle äitiänsä kattomaan ja hänellä oli meille heti hyvä eherootuski aamun varhaasille tunniille meinaan. No, siinä samas tuliki sellaanen oikeen mukava nuaripari (Israelis syntyny flikka, ny Englannis asuva) kysymähän ensiksi multa jotaki bussiasemasta, muttenhän mä sellaasesta mitää tiänny ku olin vasta ensimmäästä kertaa eläessäni paikkakunnalle tullu. No, seki asia selevis ja nuorten bussi oli lähärös vasta aprin tunnin päästä ja tämä avulias musliminainen lupas ne sinne asemalle saatella. Meirät hän ensiksi saatteli tänne aamuyän kortteeriin joka osoottautuu aiva hyväksi tarpeeseen. Oltihin viiremmais huonees ja ei muutaku vaaterihin.
Kolomisen tuntia uinuun melekoosen sikiää, mutta sitte karisi neki unet ja hain respasta (sellaanenki täälon) vähä kurkunkostuketta. Paikka jämerä, vähä niinku antikvariaatin ja matkustajakorin sekootus. Aulas ja käytävillä kaikemmoosta vanhaa tavaraa, keräälykamaa erityysesti ja samoon vanhoja valokuvia ja vaikka mitä. Aulan seinät täynnä kaikkia vanhaa; limukkapulloja, purkkia, kaikenmaailman paffipakkauksia ja erityysesti havaattin mittavan kokoelman tulitikkulootia. Kaiken seas muutama pöytä tualiineen johona sitte voi virvokkehia nauttia, niitä toki on myynnis. Hintaa tälle viipymiselle tuli 300bht, ettei ollu hirmuhinta. Jaku vastaavan aija olis pitäny notkua vaikka asemalla johona oli pikkuusen vilakkaki aamusella ainaki. Ny näyttääs olevan kumminki jo 23 mittaris, mutta viiliämpihän täälon ku meillä Wanglukis ja sanoonki vaimolle jotta ainaki sille pitää ostaa jotaki lämmintä päällelaitettavaa ja ei se ittellekkää hulluutta olisi. iltaa ajatellen, jotta jos meinatahan johonaki viivähtää. Ruokamarkkinat täälon kuulemma oivalliset ja samoon oon kuullu menon olevan muutoonki hiukka toisemmoosta ku muualla. Nähtäväksi jää.
Mutta oli se sellaanen junamatka, jotta tuumasimma vaihtavamme matkustusmuotoa paluuta ajatellen. Se tapahtuu joko bussilla tai lentämällä. Pitäneeki täs joutessaan pikkuusen kattella lentojen hintoja, niin osaa tinkiä paremmin nois pikkuusis matkatoimistoos.
Jotta mullon ny pikkuusen hommia, jotten joura tätä turhuutta pirempähän nakuttelemahan. Ikkunastaki näkyy vain toisen taloon seinä.
Huoneesta kumminki muutama sana. Niinku hinnastaki voi kuvitella, ettei tämä mikää tähtiluakan kortteeri oo. Mutton kumminki toimiva vessa (normi pytyllä) ja varsin kohtuullinen peti. Mitäny vessan aktosta vettä tippuu. Haitannooko tuo palioa? Ei mua ainakaa enää.
Jotta tästä ny muihin askaresihin tai johonki kumminki.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti