ilta

pimenee ja eminaa väsymys painaa päälle juuri nautitun iltaeineen jäläkehen. Oliki oikiastaan ainoa päivän ateria, sitä konees tariottua ei voi oikeen ruakana pitääkkää ja aamupalasta on jo aikaa. Ja ny sai oikeen kunnon kotiruakaa, oli maksaa vihanneksilla ja kanaa toisemmoosilla vihanneksilla. Ja pieni riisisatsi, johan tuli tarpeeseen ja kaikki meni mitä etehen tuatihin. Toki ostin leipää, juustoa ja makkaraa mutta non aamupalooksi tarkootettuja eikä eänäehtoona renkää oikiastaan mitää syäräkkää. Jottei mee päivän kaloorit yli… Tua ChiangMai oli oikiastaan varsin mukava paikka, niin ilimastonsa pualesta ku muutoonki ja voirahan toreta meirän nähäneen keskeesimmät jutut mitä ihimiset siälä ruukaa kattella. Yäpasaari tuli hyvinki tutuksi, samoon ne kukkavestivaalit johona oli pikkuusen tunkuaki. Mutta antaa ny kulua tovi ennenku sinne uurestaan mennään. Meillon jo tiaros omakotitalooki vuakralle jos sinne joskus mennähän, Tip tutustuu lyhkääsen lavataksimatkan aikana iäkkäämpähän naisehen jolla taloo kalustettuna ja olis ollu valamis sen meille antamahan varsin kohtuullisella hinnalla. Mutta meilloli hotelli jo maksettuna, jottei me menty eres kattomahan. Sanottihin vain, jotta jos tullahan joskus isoommalla porukalla niin voirahan soitella. Josko taloo viä silloon tyhyjänä. Tuosta tuli miälehen, jotta pitää oikeen taas pikkuusen tuata vaimoa kehua. Ku hän osaa puhua nuatten ihimisten kans sopevasti ja varsinki näitten kokeneempien naisten kans. Tottahan non aina uteliahia tiätämähän jotta mistä moon ja mitä vaimo siä kulloonki teköö. Ja eihän niis asioos mitää salaasta oo, täälei vain oo kovinkaa tavallista jotta miähet on hoitoalalla. Mutta mähän oonki ollu enimmäkseen sykiatrian ja vammaashuallon pualella ja niis meinaan jonkivveraan viä jatkaakki. Mikäli hommia piisaa mulle asti. Ja näyttääs niitä piisaavan ku joulukuuski tein melekeen puali normaalia listaa. Tai siis sen tunniista. Täälä kulttuuri on sensuuntaanen, jotta nuaremman pitää puhua vanhemmalle ensiksi tai ainaki tervehtiä ja siinä asias näitä nuaria joskus pikkuusen moitinki. Ne menöö vain korvat luimus ohi, hyvä jos uskaltavat vilikaastakkaa. oonki vaimoa ojentanu, jotten moo mikää näkymätöön miäs ja ei mua oikeen voi olla havaattematta. Jotta vähintään pitää silimihin kattua ku meille tullahan. Tottahan jokku tervehtii oikeen kunnolla wai-tyyppisellä tervehryksellä. Muutoon tämä tyyli on täälä erimoonen, esimerkiksi ei täälä toivotella sen enempää huomenia ku yätäkää. Se tuntuu aluuksi jotenki merkilliseltä ja kyllä me tiätysti keskenämmä käytetähän kumpaaki ja Tip on asian siälä oppinu varsin hyvin. Jotenki täälä tuntuu vuosien saatos käytöstavakki jotenki löysentyneet, johtuuko tästä kirotuksiki sanotusta internetistä ja jotta solis jotenki viaraannuttanu ihimiset ariesta. Mee ja tiärä. Perinteesesti täälon aina kunniootettu vanhempia ihimisiä, mutta moonki sanonu jotta koskooko se vain paikallisia ja me farangit ollahan joteni eri kastis. Moon kyllä sanonu, jotten alakuhunkaa sellaasta hyväksy, en omalla kohoralla enkä muittenkaa. Ja tämän huushollin nuaret ja kakarat sen on oppinu tiätämähän ku ovat asiasta siksiki monta kertaa kuulleet ja saaneet ojennusta. Eikä selitykseksi riitä "jotta son jotenki erikoonen", olokohot vaikka kuinka erikoonen niin silti pitää osata eres alakeet käyttäytymisestä jos kerran kylälle lähtöö. Moon joskus kovallaki äänellä tervehtiny näitä korvat luimus ohikulukevia ja opastanu vaimoa seleventämähän tilannetta ja toivonu asiaan koriausta. Ja aika monen kohoralla onki näin tapahtunu. Enkämä vaari maharottomia, pientä huamioontia vain. Eihän täälä kovinkaa monen kans pääse mitää puhumahan, kielitaito kuon melekeen olematon. Ja vaikkoliski jonkimmoonen on rima aika korkialla, jotta kukaa uskaltaas tulla puhumahan. Ei vaikka kuinkoon yllyttäny näitä nuariaki. Tottahan ne kouluski jonkivverran oppii, mutta oppisivat palio enemmän jos vain olis rohkeutta käyttää sitä vähäästäkää taitoa käytännös. Ja molisin täs terassilla aiva joutilaana… Niin, siitä suihkusta sinällään ei tullu mitää. Vesi tuli pikkuusen norumalla, jotta meni nappohommiksi ja kostoksi jätin parran ajamatta. Kosto se kourii. Mutta ny kello pian seittemän ja josko menis käymään vaikka kaupalla juamas vaikka pullon limunaatia.