noniin

sitte piletit junaan hallus, mutta teettipä toisenki tovin hommia. Netti kyykys aamusta, jottei puehttakaa online-varsuksista ja kovaa häjysti täälä muutoonki asiat netin kautta hoituu. Vaimo soitteli sitte muutamaan paikkahan ja lopputuloksena oli, että haettiin Lopburista liput. Onhan sinne matkaa, melekeen tunnin sivu. Tulipahan taas käytyä tuos Apinakaupunkiksiki sanotus paikas. Siälon kans näitä muinaasia rakennusjäämiä joita hallittoo aika suuret apinalaumat. Ja niihin ei pirä sattua, uskomuksen mukaan tuovat vaurautta ja hyvinvointia. No, mutta rautatieasemaki löytyy sitte kumminki ja veikkasinki oikeen sen löytyvän läheltä rautatietä… Ja aikomuksenahan oli mennä yöjunalla, mutta olivat pahukset puukanneet kaikki vuorot täyteen koko viikoksi. Jotta otettiin sitte aiempaan 1500 lähtevään junaan melekeen vastaavat paikat. Ilimastoontia eioo, mutton sentään tuuletin. Lippujen hinta oli kaharelta pikkuusen vajaa 1000bht, jottei mitää hirmuhintoja kumminkaa. Huono puoli asias on se, jotta ollahan aamulla 0400 Chiangmais, mutta näkisin hyvänä sen jotta ehtoopäivästä kerkiää pikkuusen kattella amisemiaki jokka mua lujaa kiinnostaa. Pohojooses ku enoo koskaa käyny. Ja makuuvaunusta on tokiki kyse ja ymmärsin jotta kaharen hengen hytti. Eikä mua olisi välttämättä tänään huvittanu lähtiäkkää, eikä molisi voitukaa ku ehtoolla tuloo joku vakuutusihiminen uusimahan auton vakuutuksia ja silloon on syytä olla paikalla. Tai siis vaimon. Mähän oon vain kuunteluoppilaana. Mutta ny isoo mukillinen mustaa pressaa! Muutama päivä meinattihin tuala pohojooses olla, joitaki sovittuja käyntejä eri paikkoohinki olemas jottei sinne renkää piremmäksi aikaa jääräkkää. Taitaa olla temppelijuhulat täs lähistölläki ja naiset meinaa vissihin mennä sinne teköhön pikkuusen pisnestä. Mä voin lähtiä vahariksi. Tai joksiki kumminki. Lopburis oli muuten huomattavasti lämpöösempi ku täälä ja ei sitte minkäämoosta tuulenvirettä ollu havaattavis. Sitte ku sieltä sullingista selevittihin pirätettihin tienvartehen lounaalle ja söin ehkä parhaan annoksen ikinä moises paikas. PadThai oli eineen nimi ja siinoli nuudelia, katkarapua, tofua, ituja ja kasviksia. Jotta oikeen passeli lounas ja ei tullu ollenkaa tukala olo. Ja halapaa ku mikä. Tietysti. Jotta huomenna saarahan lähtiä tästä kohta puolisen jäläkehen jotta ollahan aijoos asemalla jottei juna vain jätä. Pitkähihaasia ei kumminkaa renkää pakata muutaku vaimolle. Meinaan tarieta sortsiis ja t-pairas. Mutta mielenkiinnolla orottelen huomista ja junamatkaa varsinki. Ei vaimokaa oo täälä montaa kertaa junalla matkustanu, jotta veikkaan jännityksen olevan hänellä suuremman. Mutta kattellahan.