eiollu

auki sen kummemmin parturi ku jalakahiarontapaikkakaa, mutta saimpahan kohtuullisen hyvän kupillisen kaffin korvikkeeksi kattottavaa juamaa niitten väliin aukaastus uures paikas. Paikas pitäjänä falle ja asiakkaina sattuu olemahan Irkku pariskunta, siskoo ja sen velii. Oikeen mukava kaffituakio oli niitten kans, olivat matkalla Kwai-joelle, eli Kanchanaburiin jossa tapaavat tämän siskon pojan joka asuu Uures-Seelannis ja nyt tosiaan siälä kortteeraamas. Tästä eioo maharotoon matka sinnekkää. Näitten Irkkujen kans oli tosi mukava praataalla, sanoonki jotta ollahan jollakilailla sukulaas-sialuja. Ehkä luanteenlaarunki mukahan, oon aina tullu heikäläästen kans hyvin toimeen. Niinku yleensäkki oon ruukannu tulla ihimisten kans toimehen. Kattelin siinä kaffilan kiriahyllyä ja tämä Irkku siinä yllytti mua lainaamaan siitä vapaasti. Sanoon siihen, jotta mun kielitaito ei oikeen riitä lukemisehen tualla lontoon murteella, tähän tämä herrasmies sanoo jotta puhun oikeen sujuvaa enklantia. Sanoon mun kieleni olevan enemmänki sellaasta keittiölontoota jonka oon maailmalla puhumalla oppinu. Luen kyllä auttavasti, mutta kirian lukeminen kovaa tyälästä. Puhuminen palio helepompaa, ku eioo niin nuukaa vaikka joku menis väärinki ja aina saa ittensä ymmärrettäväksi. Mutta nyt kumminki parta ajeltu ja toki suihkuteltuki ja orotellahan Suwaneeta ja Kristeriä ku tulevat noutamahan meitä viaraalulle. Tipi oli menny sopimahan, jotta mentääs sinne kortteeria, mutten siihen taivu. Asuvat siksiki kaukana ja enkä viitti olla heirän kuskattavana kaikenaikaa. Paree olla täs holliilla ja käyrä kyläs. Jotta jatkettaneen kortteeria täs loppuviikkohon ainaki. Joten täältä tähän.