Huomenta ja uutta vuotta!

en sitte suunnitelman mukahan jaksanukkaa valavoa ja orottaa vuaren vaihtumista, näytti vaihtuneen iliman mun valavomistaki. Ja ei pahemmin paukutelleet täs lähistöllä, jotta sain senki pualesta nukkua rauhas. Tosin muutaman kerran heräälin yön aikana, mutta uni jatkuu melekeen välittömästi. Ja nyt vuaren ensimmäänen aamupala tehty ja syätyki, vaimo oli vielä jemmannu oikeen hyvän nisun kaffin kans, jotta kelepaa täs tätä vuatta alootella. Keli näyttää taas totutun laiselta, yhtäkää piliveä ei näy ja ei juuri tuulekkaa jotta saattaa olla lämminki päivä tulos. Onneksi autos ilimastoonti pelaa, miksei ku on justihin huallatettu seki. Tänään tarkootus ajella Ayujuttajaniin (ei viäläkää menny oikeen) kattomahan Tipin nuarempaa poikaa temppelikouluun johona hän opiskeloo. Tipi vain orottaa vahavistusta poijan tilanteesta, jottei vain olisi jotaki tähärellistä kesken ja voitaas lähtiä ajelemahan. Ei sinne viitti ajaa jos ei poikaa näekkää, matkaa tuloo kumminki yhtehen suuntahanki 100km. Mutta veikkaasin liikenteen olevan kohtalaasen rauhallista tänään, onhan huamennaki vielä vapaapäivä ja näin kaupunkiihin menijät lähtöö vasta huomenna iltapäivästä. Ja tuonne ny on enemmänki sellaasta moottoritiän tyyppistä paanaa, siton heleppo päästellä menöhön. Tottapahan viivähretähän siinä temppelis toinenki tovi, taitaa olla kohtalaasen isoo paikka ku on oikeen sisäoppilaitoski paikalla. Temppelit täälä on isoja ja toimivat yrityksien tapaan, valtio ei tosiaan anna patiakaa toimintahan vaan kaikki kerätähän kansalta jonka käsi on karttuusa. Vaikkei rahaa palio olisikkaa, temppelille annetahan sille kuuluva osa. Joskus rahaa, useemmin ruakaa. Tästäki ohi munkit kulukoo ja kerää annettavat ruakalahajat maitokärryyhinsä ja menevät temppelille suarittamahan jakoa. Joskus sinne viärähän sellaasia pakettia johona erilaasia tarpeellsia juttuja, niinku pesuaineita ja vessapaperia. Joiski paikoos temppelit myy niitä pakettia annettaviksi ja sitte ku ne annetaan, ne palautuu myytäväksi uurestaansa. Oon tuanki itte omin silimin havaannu, mutta si siinä mitää. Yleesin tapa on kerätä sellaasta rahapuuta, ruukku johona puutikkuja pystys ja sitte sinne jokahinen laittaa kykyjensä mukahan seteliä jokka sitte viärähän munkiille. Siunaamisen jäläkeen rahat päätyy esillä olevahan isoon kassakaappihin. Isoos temppeliis on joskus montaki sioa kaappia rivis, jotta kertyy sitä rahaaki. Yks toimeentulon kohore temppeliillä on niitten juhulien järiestäminen, myyvät myyntipaikat hyvällä hinnalla ja alueella monemmoosta toimintaa josta kaikesta osa temppelille. Temppelin alueella ei juurikaa olutta tai viinaa myyrä, korkeintaan tiskin alta ja pussiin laitettuna... Mutta alueen välittömäs läheisyyres on useen hyviäki ruakapaikkoja johona täyret tarioolut. Yleensä nämä paikat on parkkialueen lähellä, jotta siinon soma käyrä eineellä ku on ensiksi kävelly jalakansa puuruksihin markkinoolla ja kattellu kaikenmaailman ihimeet. DonChedi on täs aika lähellä varmaan se suurin juhulapaikka ja siälä kestää viikon toistaki juhulat. Ja väkiä piisaa joka päivälle, uskoosin näin. Ostettavaa löytyy lairasta laitahan, mutta paitoja eioo miesten kokoa... Niitä pitää sitte kattella muualta, mutten ny justihin niitä tarttekkaa. HuaHinistä löytyy kauppoja johona teltan kokoosiaki paitoja. HuaHinis mullon tuttu räätäli jolla meinaan jotaki teetättää, housuja vaikka. Yhyret housut mullon mukanaki, saa pienentää niitä ku tuli aikoinaan tilattua pikkuusen väliemmät housut. Mutta sitä akttotahan sitte ku sinne asti keritähän. Nyt kattotahan tämä päivä ensiksi, seuraavaksi kupillinen sitä Ginseng-kaffia jolla pitääs olla kovaa terveyttä eristävä vaikutus. Siis edistävä, ei eristävä.