maanantai 9. joulukuuta 2019

aamu

taas auennu ja omatoiminen aamupalaki jo syätynä. Rupes niin tekemään puuroa mieli, jottoli pakko sellaanen keitellä, vaikkei siihen voisilimää ollukkaa. Mutta oli justihin tarpeeksi rasvaasta maitoa, jotta hyvä siitä tuli ja hyvin maistuu ku oli tarpeeksi sualaa. Täälä alakaa nyt opettelu siihen, jotta mitäson ku molemmat vanhemmista käy ansios. Pau on päivävuaros ja ajeloo mopolla sokeritehtaaseen ja Chang sitte veliensä kans ennen kahareksaa omaan ansioonsa. Siinon vain kaikilla opettelemista. Minen tuohon puutu kuinkaa, en rupiakkaa ketää töihinsä kuskaamaan, saavat opetella itte seleviytymähän arjestaan. Koululaasekki joutuu heräämään palio aikaasemmin laittautumahan päivää varte, varsinki ku ovat siihen tottuneet jotta äitee kaikki teköö. Mutta siihenhän on tultava muutosta, puhuun justiin Tipille asiasta jotta koskahan täälä alakaa sellaanen kotitöihin osallistumisen aika. Vaimo tykkäs, jotta sen aika alakaa oelmahan justihin nyt. Likat on 10 ja 12 ja ei sitte tikkua panna ristihin, muttaku ei mitää vaarita. Kääkyrää pikkuusen kattovat, mutta aika vähäästä son ja häjyäki jos silimät pitää olla kaikenaikaa kännykäs. Siitä sanoonki, jotta jos kääkyrä on heirän vastuullaan, silloon ei sitä kännykkää vaharata kaikenaikaa vaan hualehritaan vaharittavasta ja siitä, ettei tämä juakse vaikka tielle. Tuos tiellä ajetahan kumminki aika lujaa ja jos portti on auki eres pikkuusen, yrittää kääkyrä sinne juasta. Ja juaksoo aika lujaa jo, jotta saa siinä tarkkana ollakki. Minen anna yhtää etumatkaa, knoppaan heti kiinni ku näyttääkää starttaavan juaksuhun. Jaa, jos sitte menis ja laittaas aamukaffit tippumahan.20 näytti mittari justihin, mutta niin vain oli pantava villasukat jalakahan. Nämä kivilattiat on siksiki viileitä ainaki aamusta, jotta sukat tuntuu oikeen mukavilta jaloos. Tuule ei niin kovaa ku aikaasemmin, mutta ei vieläkää tee mieli mennä etuterassille kaffittelemahan. Jotta jatkan täs makkaris ja samalla pienellä karemiälellä kuuntelen vaimon tyytyväästä nukuksimista. Mulla ku ei tuota unta piisaa ku se määrätty määrä ja sitte on aiva turha enää yrittääkkää. Tänään uni loppuu siinä pikkuusen ennen kuutta ja pian kuuren jäläkeen nousinki jo teen laittoon. Lankomiehen poika Rung on armeijasta lomalla, mutta vaimonsa haluaa pitää miehensä ittellään ja ei päästä eres kotonaan käymään. Kävivät lauantaina ehtoolla sielä ja sinne on melekeen tunnin ajaminen. Puhuttiinki eileen Tipin kans, ettei tuollaanen tyyli menesty kauaakaa, jotta eihän tuollalailla voi toista kieltää kotonaan käymästä. Ei vaikka kuinka lapsia onki, onhan se perhe tärkiä jokaaselle ja täälä poijalla on vanhempien lisäksi kaks siskoa ja muuta sukua vaikka kuinka. Jokka varmaan kans mieluusti suvun ensimmääsen sotilaan näkisivät. Mutta näin ouron ja merkillisen asenteen on tämä poijan vaimo ottanu. Eikä sen kummemmin tuu käymään lastensa kans, sanoo kuulemma jottei oo hänelle huonetta... ei kait oo, ku huonees jossa muinoon asuuvat asuu nyt kääkyrä äitinsä kans. Son sanalla sanoen pikkuusen erikoosempi tapaus tämä Rungin vaimo. Hänet on adoptoitu varsin pienenä ja näillä hänen vanhemmillaan on pieni ruakayritys jossa samas pieni kauppaki ja siinä tämä Poon sitte vanhempiaan auttelee. Vanhemmat alakaa olla jo ikäihimisiä ja ei aiva terveitäkää, jotta vissihin Poon haluaas miehensä jäävän siihen hänen kanssaan ja oli kovin pettyny armeijaan menosta. Ja sitte vuarattaa naamakirias surkeuttaan, muttei ota tarjottua apua vastahan. Sille on koitettu sanoa, ettei ny aiva kaikkia naamakiriaan laittaasi, mutta ei vaikutusta. Noniin, se siitä tapuksesta ja nyt kaffia. Kääkyrä painaa olohuanees ersstakaasin ku maul, onneksi taitaa olla sisäovi lukos, ettei pihalle pääse. Tästäku on vielä portaat enneku on maan tasalla, jotta kiiruussaan saattaa niis kaatuakki. On siksiki nopia jaloostaan, jotta niinku sanoon etumatkaa ei kannata antaa. Ei mun ainakaa. Pau näyttää kans vielä kotona oleskelevan, jotta olisko vuoro vaihtunu toiseen. En ottanu asiasta selevää, seku ei kuinkaa mulle kuulu. Oottako kukaa kattonu naamakirias niitä Watch-vieroota? Mä ruukaan niitä kattella ja niis on aika erikoosiaki oivalluksia niin tekniikas ku vaikka ruaanlaitoski. Vanhoja nyrkkeelymatsiaki tuloo joskus kattottua vaikken mikää sen alan harrastaja tai seuraajakaa oo. Mutta niihin jää joskus aiva koukkuhun, mutta ruukaan sitte kattoa kelaamalla jos jonku asian lopputulos sattuu kiinnostamahan. Jotta koittakaapas luikata, ne löytyy siitä vasemmalta olevasta valikosta. Jaahans, josko sitä sitte kattelis sen yhyren murhajutun loppuhun jonka eileen alootin. Son orotettava tuan rakskuren virkistymistä, sitte maharollisesti palaistuu päivän teema. Jos sellaasta sattuu olemahankaa. Maalaria piti kysellä tänään, on siksiki konstikas tuo olohuone, etten sitä itte rupia maalaamahan. kattoki pitää maalata ja son kolomes eri tasos ja maalariilla on telineet ja vehkeet valamiina. Minen viitti sen takia ostaa kaikkia vehkeitä. Takakeittiön ja ikkunaristikootten maalauksen teen itte, mutta se tapahtuu spray-maalilla ja suurin työ on irrottaa joku ristikko, jota pitää ensiksi pikkuusen hinkata. Kymmenes vuares ruastekki meinaa jo jotaki asioolle teherä. Uluko-oven meinaan kan sottaa ja hionnan jäläkeen lakata uusiksi. Jotta onhan tuas jo suunnitelmaa yhyrelle. Jotta täältä tähän ja hyvää päivänalakua sinne sitteku sen alootatta. Arskallaki aamut senku vähenee... vitsi, vitsi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti