keskiviikko 4. joulukuuta 2019

eilinen

tuntuu pikkuusen jaloos, mutta ei haitaksi asti. Sellaanen rapian neliän tunnin käveleskely rasittaa yllättävästikki, vaikka tosiaan käveleskelyä niin tuntuu enemmän ku oikia reipas käveleminen. Ja kertaakaa sen aikana en istahtanu mihinkää, tais olla BurgerKingis sitte se seuraava kerta. Tosiaan nähtävää piisas vaikka kuinka ja koko isoo halli tuli kierrettyä osiin kahteenki kertaan. Ensiksi kuvasin viitisen vireota ja sitte panin gimbaalin pois ja kattelin kaverit käsiini ja jatkettiin tutustumista porukas. Joka osastolla tiätysti esiteltiin sitä parasta osaamista, niin autojen ku muittenki sivutuatteitten suhteen. RollsRoysen osastoa ei löyretty ja porukalla päätettihinki, jottei koskaa kukaa meistä sellaasta osta. Kun eivät eres messuulle tuu uusimpia mallia esittelemähän. McLarenilla oli muutaman auton osasto, mutta kavereitten mukaan autoja ei saa eres rahalla vaan pitää olla joitaki meriittejä ennenku pääsöö sellaasta ostamahan. Mika Häkkinen kuulemma vois saara sellaasen ostaakki. Näytillä oli Thaimaalaasen kuskin erelliskauren ajokki F1-sariasta ja eherottomasti kuulemma näyttelyytten kallein pirssi. Jotta olihan monemmoosta luikittavaa. Ja nätei flikoi ku pairanknapei jok osastolla. Mutta soli merkillepantavaa, jottei yhtäkää kaffilaa eikä ruakapaikkaa koko isolla alueella, jotta sieltä piti poistua jos meinas välillä jotaki haukata tai juara. Joillaki näyttelyösastoolla oli vettä tariolla, mutta ei muuta. Karun toisella pualella oli sitte ravintoloota, mutta ei me sinne menty ku vasta viimeeseksi. Suomes vastaavis näyttelyys on ruakapaikkoja useeta, samoon monensorttisia juamapaikkoja. Mutta täälä näin ja näillä mentiin. Vissiin eivät halua ruakamyyjiä sotekemaan paikkoja ja sekoottamahan pakkaa liikaa. Mutta siälä olis voinu viihtyä vaikka pirempäänki jos olis välillä saanu istualtaan haukata pientä purtavaa ja juara vaikka raikasta juamaa. Mutta näinki päriättiin ja maistuupahan BurgerKingin kanapurilaanen hyvältä moisen tepastelun päälle. Oli melekeen samammoonen tuate ku sohojolas, paitti jotta se long-chickuen oli pantu pauliksi joka helepotti sen syämistä. Mehän mentiin sinne hyvis aijoos, isoo parkkihalli oli melekeen tyhyjä ku mentiin ja saatiin valittua hyvä paikka josta olis sitte poistues heleppo lähtiä. Mutta lähties halli oli tupaten täynnä ja autoja parkkeerattu aiva mielipualisesti mihin sattuu. Mutta Jopuni taitavana rattimiehenä peräytteli siitä paikasta pois ja pois koko hallistaki tosi taitavasti. Tosiaan ku hyvis aijoos mentiin ei mihinää ollu maharotoonta tunkua, mutta koko aijan väkiä alakoo tulla lisää ja poislähties oliki jo sitte aiva toisemmoonen tilanne. Jotta ajootus oli partempi ku loistava. Ens kerralla toimimme samoon. Tuo näyttely järiestetään joka vuosi, tämä oli mulla toinen kerta ja voihan tuonne mennä uurestaanki jos tilanne sen kulloonki sallii. Samas tilas järiestetään monensorttisia näyttelyytä, jonki julisteen mukaan olis häämessut tulos johonaki vaihees, mutta sinne en lähtisi vaikka pyssyllä uhattaas... Jotta oli ehtoolla pikkuusen takajalaat väsyksis ja hyvän eineen ja parin oluen jäläkeen alakooki jo nukkumasa huurella kelekkaansa. Ja hyvin unta kelepas lähelle seittemää. Nyt toki jo kaffilla etuterassilla ja väki lähtrös päivätoimiinsa, joku töihin ja jokku kouluun. Aamulla kattoon lämpötilaa niin oli +21 ja soli kutakuinki kuuren kantturoos, jottei se kovaa alaha oo laskenu. Ainakaa vielä. Mutta joulukuu onki vasta alakamas ja voi tapahtua mitä vain nuatten lämpötilojen suhteen. Pitääki rautakaupasta kattella kasteluletkua, sellaanen 30 metriä olis tarpeen ja sitte sellaanen joka kestää. Pakko nuata kasvia on kastella, muuten kuivuvat liikaa. Ainaki nuata jokka jotaki tuattaa, niinku limeä ja chiliä. Muut puskat ja puut kyllä seleviää vähemmälläki kosteurella. Kääkyrällä taas täys vauhti päällä heti aamusta, kuinkas muutoon. Mennä viuhtoo erestakaasin, jottei äitinsä meinaa peräs pysyä. Ja kaikki pitääs saara käsihinsä, niinku mun kaffikuppi justihin. Varsin vilikas ja kerkiäväänen on tämä kääkyrä. naurattaa tua naapurin pariskunta, rouva heiluu veitten kans askareis ja herra hianosteloo pikkutakis kaikes rauhas poltellen ja seurustellen. Mutta niillon varmahan sellaanen tyänjako. LungPheng on pisnesmiähiä enemmänki ku käsillään tekijä. Osteloo milloon mitäki ja tuskin koskaa tappiolla myy, mäki siltä ostin oikeen hyvän isoon matkalaukun ja ei sitäkää tappiolla myyny vaikka satasen tinkasinki. Jotta tälläästä tänä aamuna, kattotaan kuinka se tästä jatkuu. Kunhan päällikkö saa silimänsä auki niin alakaa tapahtua. Näin siinä on aina ruukannu käyrä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti