kääkyrä

tuli meille aamupuolesta nukkumakylähän ku äitinsä lähti kanafarmille keikkatöihin ja Pau meni samaan paikkaan. Mukavahan soli tuallaasen kääkyrän kans pikkuuseaikaa nukkuakki ja kuunnella pienen pussutusta. Nyt kello pikkuusen vajaa seittemän ja mulla ensimmäänen kupillinen teetä haurutettuna. Kääkyrä katteloo piirrettyjä Tipin puhelimesta... sellaaseksi son menny, jotta sieltä vaan piirrettyjä. Mutta kääkyrä eioo kauaa paikallaan, pian on päävaharinki noustava peitoosta hommiin. Mutta mielestäni nukkuu meillä paremminki, kukaa ei ääntele eikä muutenkaa paa kuinkaa. Ei eres puhuta kovalla äänellä, jotta tuos kovaa tyytyvääsenä katteloo Tipin kainalosta piirrettyjä. Tottahan mäki. Eilinen päivä ei ollu niin viiliä ku erelliset, mutta vieläki mentiin iliman ilimastoontia ja tuuletintaki ja villasukat piti jalakoohin vetäästä ennenku keittiöön teenlaittoon lähärin. Tuuli näyttääs asettuneen, ei ainakaa tästä kattottuna puitten oksat heilu juuri ollenkaa. Sokeritehtaalta oli kuulemma soitettu, jotta järiestelevät töitä ja vuoroja uusiksi ja soittavat ku Paun sinne pitää seuraavan kerran rientää. Tämä kanakeikka on vissiin vain tämän päivän mittaanen, niille tuloo niitä ruuhkia ja silloon ne kylultä kerää lisää väkiä. Ja tästä on aina ollu hyvin lähtiöötä, jotta näille oikeen soitetaanki ja sitte kasaavat määrätyn porukan ja käyvät keräämäs rahat taskuuhinsa. Saiskohan tuosta keikasta sellaaset 40€ kutakuinki, mutta son varsin kelevollinen päiväpalakaa täälä. Joo, ei tämä kääkyrän vahtiminen mitää rakettitiärettä oo, itteasias kovaaki heleppoa. Ruakaa vain tasaasesti niin pysyy kaveri tyytyvääsenä. Kattoonki justihin, jotton riisikeitin päällä ja sillä alootellaan. Justiin vetää viimmeeset maitonsa pullosta jota aamupuolesta alootteli ja sillä päriää kotvasen kunnes saa riisiä. Jotta kattotahanny sitte jotta minkämoonen tästä päivästä tuloo, kääkyrä tuaa siihen taatusti oman värinsä. Mutta nyt kohti uutta päivää ja toivotellaan sinne sitte sen alakaua kun sen aika on.