kuinkahan

mä tuan vanhan kuninkaan syntymäpäivän tuallalailla unohrin, monena vuatena ollaan koitettu päästä paraatin jaloosta pois ku ollaan isoolla kirkolla oltu. Ja sen se saattaa joiski paikoos teherä, jotta alakohoolia ei niinkää myyrä, ei ainakaa joka paikoos. Mutta mulle ei tuata onkelmaa, alkohoolia on justihin sevverran mitä itte sitä tartten ja täälä maalla tuskin sitä niin kiriaamellisesti nourattavat. Ei ainakaa nämä kyläkaupat. Nämä myy aina ja kaikenaikaa, mitäny sattuu sitte kulloonki hyllys olemahan. Valikoomahan on sen mukaanen, jotta mitä menöö. Turhahan son kauppiaan pitää sellaasia artikkelia joita ei osteta, turhaan raha niis vain kiinni. Aikoinaan tämä naapurikauppias piti mua varte määrättyjä juamia hyllys, muttaku lähärin ei enää täyrennystä ottanu. Ja silloon en juuri muualta mitää ostanukkaa, mitäku sai tuosta muutaman kymmenen metrin päästä. Oluekki sai melekeen huutamalla terassille toimitettuna. Samoon jäitä tuatihin monta kertaa, joskus melekeen kysymättäki. Mutta eioo nykkää kauppa kaukana, olisko 150m matkaa. Mutta ei vain tuu sillälailla käytyä mitä tuos naapuris, siinoli mukava istuskella ja vaikka nakutella ja ottaa samalla jotaki raikasta juamaa. Nyt on taas koittanu vesiaijat, nyt lasis sooravettä runsailla jäillä. Jäitä jäi eilisestä ja vielä aiva hyviä tuollaases kylymäpoksis. Täälä jäät jäärytetään pikkuusen isoommiksi ja se pitää ne pirempään hyvinä vaikkaki lasis nopiammin sulavat. Tuo jää on täälä aika hyvä pisnes joka paikas, niitä käytetään ja ne eioo kalliita oikiastaan kellekkää. Isoo pussillinen maksaa 10 senttiä ja niillä päriää vaikka kuinkaki hyvin. Jäätelömopoki tuos ajeli, mutta ajeli vain ohi. Enkä olisi siitä mitää ottanukkaa. Mutta se SomTam-mopo sais tontille tullakki. Tuos kuulemma johonaki mainittua salaattia teherähän, jotta voisiki vaikka huomenna haetuttaa lounaaksi sitä ja jos siihen sais vielä rillattua kanaa niin olispahan komiaa.. Ei mulla näläkä oo, vastahan lounaaksi vetelin Paun tekemää loistavaa paistettua riisiä kanalla ja kasviksilla. Son sellaanen paikallinen pyttipannu johonka pannahan mitä keittiös sattuu olemahan. Nyt oli kanaa ja kaikemmoosia kasviksia joita eiliseltä mukataalta jäi. Mutta hyvä oli eine ja ei mikää raskas kumminkaa. Jotta kattotaan mitä ehtoolla pöytään ilimestyy, naiset oli Tescos käymäs jotta tottapahan sieltä jotaki kumminki ottivat. Minen viittiny lähtiä ollenkaa, olivat naapurien kyytillä ja samalla hoitelivat pankkiasiootansakki. Huomenna onki sitte Suomen ittenäisyyspäivä ja mun ensimmääsen poikulin synttärit. Yleensä oon ollu poikien synttäriillä (Tuomas 6. ja Roope 8.) paikanpäällä, mutta nyt tultiin pikkusen aiemmin ja jäi ne arvokkaat juhulat väliin. Presitentin vastaanottoa tuskin tuloo kattottua, ku täälä ollahan viis tuntie erellä ja kello olis aiva liikaa niitä livenä kattoa. Tottahan niistä saa kuvaa ja kaikkia vielä pitkän aikaa. Mutta kattotaan sitä sitte huomenna ku on sen aika. Tuomakselle pitää ottaa oikeen WU-puhelu passeliin aikaan. Nyt tosiaan tuulee sevverran, jotta viime yö tais olla ensimmäänen, ettei meillä ollu ilimastoonti ollenkaa päällä, eikä tänäänkää oo ollu se eikä eres tuuletinkaa vaikka oon sisällä telekkaria kattellu. Tuo tuuli jotenki viilentää sisätilojaki, vaikka nyt täs etuterassilla nakutelles (iliman paitaa) on oikeenki mukava oleskella. Mutta niinku oon aiemminki maininnu, on joskus joulukuu ollu aikalailla viiliäki, vaikka ei kahteen viimeesehen. Mutta joskus muistan lämpötilan laskeneen yällä viirentoista huikkeille ja silloon oli viiliä aamulla. Villasukkaa sai kattella jalakahan ja fleeseä päällensä jos meinas kaffit terassilla ryystää. Rakennuksilla ei ainakaa vapaata piretä, tuolta kylän periltä kuuluu kaivinkoneitten ja muita rakentamisen ääniä, mutta eine ruukaa muitakaa juhulapäiviä vapaina pitää. Silloonki ku tätä meirän laajennusta tehtihin niin tekivät joka päivä hommia, varsinki sen mun puhuttelun jäläkeen ku ei meinannu oikeen homma eristyä. Vähä turhan useen kuali isoäitiä ja muuta vastaavaa... sanoon, jotta nyt jos ei ala tapahtua niin vaihtuu urakoottia. Sitte tapahtuu ja tuli lisääki väkiä. Urakoottia meinas ensiksi, jotta teköö meirän hommaa niinku sivuhommana ja häärää muualla samaan aikaan, mutta suunnitelmat muuttuu. Olin rakennsuaikana Jounilla evakos ja sieltä sitte tultiin tänne käymään ja tyämaalla ei ketää. Tipi soitti mun käskystä urakoottialle ja kymmenes minuutis oli autollinen tekijöötä tontilla. Jotta kyllä täälä hommat tapahtuu, mutta valavontaa tarvitahan melekeen kaikenaikaa. Jotta sitte alakaa taas iltaan asettuminen ja asianmukaaset toimenpiteet. Sielä vesisatees (äsköön juttelin justiin Henkan kans joka asustaa pääkaupunkiseurulla) lähestytään vasta pualista. Jotta täältä tähän ja näihin tunnelmiin.