perjantai 13. joulukuuta 2019

päivä

menny kumminki varsin kelevollisesti ja saatiin kääkyräki pirettyä kohtuullisesti aisoos. Saatiin nukkumaanki tavallista piremmät päikkärit, tais viime yö olla huonoilla unilla ku niin oli hoihruksis. Ja hoihruksis oli kanatyälääsekki ku tulivat, kumpiki vetääsi pitkät unoset ja nyt jo ovat johonaki asioolla. Se kanafirman keikka oli sitte siinä ja sanoonki, etten oikeen olisi piremmästä komennuksesta välittänykkää. Ku ei tästä oikeen pääse sitte juuri mihinkää ku aika menöö tuan touhutapin vahtimises. Kuvasin sitte kaharen kantturoos vireon ja kävin vanhalla tuvalla asti, tais tulla reilu kymmenen minuuttia vireota, jotta kattokaa kuka viittii. Areenasta ponkasin taas kerran kohtuullisen hyvän Norskituatannon, EXIT on sarian nimi ja toista osaa justihin rupesin kattelemaan ennenku tähän terassille tulin nakuttelemahan. Ja tietysti kun tuon kääkyrän kans homma on mitä on, niin päiväruakaalu on sitte ollu nuudeli-linialla ja sanoonki päivällä, jotta siitäki lajista jo piisaa ja huomenna haluan jo kunnon ruakaa lounaallaki. Eipä silti, etteikö nua nuurelikki ruaasta kävisi mutta ei pirä näläkää juurikaa. Pitääs vissihin heti suasiolla vetää kaks settiä, josko sitte paremmin asettuus. Onneksi oli vielä herelmiä jääkaapis jotta sai pikkuusen jatkettua niillä. Ja nyt kyllä orotan kunnon einettä ehtooruaalle, enää ei keitot kelepaa. Kello lähentelöö jo neliää ja selekiästi on väki palaallu kotionsa askareistansa, kuka mihinäki sitte kulukoo. Mitähän sitä sitte? Ei tuota toosaakaa jaksa koko päivää kattella ja kirian kuunteleminen rupiaa kumminki väsyttämähän, sitäki aamupäivällä kokeelin. Tescoonkaa ei viitti lähtiä, eioo oikeen mitää asiaa ja huomenna kumminki mennähän ku on tuaretori iltapäivästä. Sualakurkkuja voisin laittaa toisen setin, nyt toisemmoosella reseptillä ja pikkuusen sualaasemmalla tällä kerralla. Ja otan isompia kurkkuja ja paan siivuuna niin maustuu kuulemma nopiampaa ku kokonaasena. Tipin serkulta saan ilimaaseksi kurkkua niin palio ku haluan ja meinaan sitä käyttää hvyäkseni. Ollahan siälä joskus oltu kökäski, tai mä kuskina, Tipi oikiasti hommis ja iliman palakkaa kumminki. Silloon silloli se kukkafarmi, nyt vissihin vain kurkkua ja myy ne sitte jollekki tukkuliikkeelle joka taas toimittaa tuaretoriille. Jaa, hiarojaki näyttää pumppupyärällänsä menevän raitilla, pitääki ottaa ja tilata pieni käsittely. Son vissihin johonaki oikeen opiskellukki tuota hiarontaa, mutta meinaa olla pikkuusen liika kovakätinenki. Mutta enoo valittanu, aina on palavelu kelevannu. Kouluaasista nuaree haettiin mopolla koulusta, vanhee tuloo vissihin omilla kyytiillä vaikka pöytätennistreenien jäläkeen. Meinasin lähtiä pikkuusen mopoolemahan, mutta en taira viittiäkkää ku tuntuu niin lämpööseltä ja paree olla tas terassilla pienen tuulen kohoralla. Jaku tuo liikennekki vilikastuu, jotton paree pysytellä pois ja seurata katseella. Jaa, muttaku ei mistää saa oikeen kiinni niin taitaa olla paree siirtyä sisätiloohin johonki tähärellisempähän. Loppuvuaren paperihommat firmas aika vähääsiä, joitaki laskuja maksettavana ja sillä sipuli. Tein jo marraskuus inventaarionki valamiiksi, niinku muukki jokka vain pystyyn silloon tekemähän. Jotta nyt sitte vaikka niille töille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti