viikko

taas alakanu ja matkapäivä auennu. Pikkuusta sumua näyttääs taivaalla olevan, mutta liikenne alakanu jo raitilla ja kukoot olleet äänes jo toisenki tovin. Ja toki aamutee hautuu tuos vieres ja sittemmin vetääsen tukevan aamiaasen... kun ei koskaa voi olla varma, jotta kerkiääkö vanin vaihros einehtiä vaiko ei. Ja mitäs sitte jos kerkiääki, saatan nauttia raikkaan Fantan tai jonku muun juaman... Pikkuusen jo ehtoolla kattelin tavaroota kasaan, lähinnä lääkintäpualta ja muuta hykieeniaan liittyvää mitäny joukkohon ruukatahan ottaa. Varsinaasehen pakkaamiseen ei mee kauaa, minen tartte ku muutaman pairan ja toiset sortsit... jaa, jos kumminki kauluspairanki ottaas, mukavee mennä pikkuusen parempiin ravintoloohin eres pikkuusen paremmin pukeutuneena. Vaikkei siälä sellaasia paikkoja oo johona jotaki pukeutumiskooria olis, mutta ompahan kumminki hyvä olla vaikka varooksi. Jotta eres sitte muutaman tunnin istuminen, jotta pitääki larata kuulokkeesihin virtaa, saa kuunnella kiriaa matkan aikana. Jotta eipäs täsny justihin tämän kummempia, eileen tuliki monemmoosta vuaratusta. Jotta josko tästä alakaas miäliki parantua ja suuremmat kuahut asettua. Toivotahan meille hyvää ja turvallista matkaa.