lauantai 1. helmikuuta 2020
3558
oli se viime kuun "virallinen" luku. Aika hyvin, reilusti yli saran keskiarvolla mentiin. Kattotaan, kuinka täskuus sitte mennähän.
Päivästä näyttää tulevan aikalailla lämmin, vaikka aamupalaa syäres tuas etuterassilla oli niin jotenki raikas ja mukava keli, mutta muuttunu täs reilus tunnis aikalailla samammooseksi mitä joka aamu on ruukannu olla.
Tuota ikkunaristikkoasiaa oon tuumannu ja tullu siihen tuloksehen, jotta pyyrän Jaria tekemään siihen sellaaset kiinnikkeet jotta sen saa heleposti poiski paikaltaan. Yhteen sivuun vain sellaaset pikakiinnikkeet joilla se puristetahan paikalleen ja kahteen muuhun sivuun sitte vain kiinnikkeet joitten varas pysyy... oon tuon mielessäni suunnitellu, pitää vain Jarilat kysyä jotta onko toteuttamiskelepoonen suunnitelma. Koska muutoon niitä ikkunoota ei pääse kuinkaa putsaamahan jos sen ruuvviilla kiinnittää. Oon melekoosen varma, jotta Jarilla on asiaan eherotus, jotta paree jäärä sitä orottelemahan. En vielä viitti soittaa, josko herra vaikka uinaaloo vielä... on vissihin sellaanen iltaihiminen joka saattaa aamulla nukkua pikkuusen pirempähänki. Mä taas olin jo täs pöyränääres pian viireltä, mutta äsköön tuas kyllä piänet koomat tempaasin aamupalan jäläkeen.
Jaahans, son sitte löörtaakki ja toripäivä ehtoopäivällä. Jokohan illaksi valakosipuliperunoota... ja makkaraa... Seki nähärähän tas päivänaikana.
Keno oli taas tuattanu kympin voittoa, jotta laitoon uurestaan pyyrykset pyytämähän. Jotta sitä isoa voittoa orotelles. Tänäänhän tääläki on se iso LOTTO, siis se virallinen josta on oikeen pitkä suara lähetys televisioski. Jotta saattaa se pamahtaa vaikka sieltäki, oon muutaman mielestäni hyvän numerolapun ostanukki. Täälä väki yrittää kaikin keinoon eresauttaa oikeitten numerootten löytämistä, mutta eioo vielä löytyny kumminkaa... aina menöö justihin väärältä pualelta ohitte. Niin aina, mutta eivät oikeen usko siihen, jotta kysees vain ja ainoastaan tuurinkauppa ja torennäköösyys oikian numeron sattumisehen kohoralle onki sitte enemmän ku tuurissansa. Ja sitte lisäksi käyvät niitä varjolottoja moneski maas ja näillä samoolla numeroolla. Kansa kutakuinki pelihullua ja siksikää kaupoos eioo minkääsorttisia automaattia tai pelikoneita. Niiton vain kasinoos ja niiski käy aiva liikaa sellaasta porukkaa joilla oikiasti eioo rahaa pelata. Saattavat pelata koko vuaren tienistinsä yhyres illas ja sitte onkin kimurantti tilanne, jotta millä perhe sitte ruakitahan? No, otetahan velekaa siitä virmasta josta otetahan seuraavaa satoa varte riisintaimet sun muut... ja velekaannutahan vain lisää, ennestäänki on jo velekaa vaikka autosta ja mopoosta. Ja sitte tuloo pankki ja viää sen tarpeellisen auton, ku ei pystytä maksuja maksamahan. Jotta se siitä pelihulluuresta, surkiaa tarinaa piisaa etten oikeen viitti niitä musitellakkaa.
Pahukkeri vain, jotta se yks kav... eiku naamatuttu kerkiää vissihin Pattijoelta pois ennenku sinne meen. Jari meinas maanantaita, mutta saattaa muuttua vaikka huomiseksi ja kerkiääsin eres pikkuusen treffata tätä mainittua herraa. Toki tavataan varmasti loppukuusta, mutta olishan se mukava livenä kuulumisia vaihtaa, vaikka vain pikaasestikki. Mutta läheskää aina ei mee aikatalulut yksiin, ei varsinkaa tällääses yllättäväski tapaukses. Yks toinen naamatuttu (Namibian ajoolta seki) on tulos maahan, mutta KohLantalle ja sinne on pikkuusen turhan pitkä matka lähtiä treffaamahan, vaikken oo ko. heppua nähänykkää sitteku viimeksi Namibiasta poistulles ja sieltähän kotiuruttiin keväällä 1990. Jotta jokunen vuosi on menny ja aivaku käsienki välistä.
Mutta aina Pattijoella tuttuja on paikalla, ja jos eioo niin ompahan uusia tuttvuuksia. En yleensä ruukaa kauhiasti suamipaariis käyrä, joskus oon osallistunu Majatalon tietovisaan ja mukavaahan siinon aina ollu vaikka menestystä eioo kauhiasti tullukkaa. Ja jonku kerran käyny syämäs suamiruakaa Pineapples ja Helmes ja molemmis paikoos uskomattoman hyvät on ollu eineet.
Mutta kattotaan sitä reissua sitteku sen aika tuloo, nyt mennähän tätä päivää ja suunnitellahan jotta mitä erikoosta tänään touhaas. Ristikkohomma on maalauksen pualesta valamis ja jatkuu asennuksen suunnittelulla, mutta se pikkuusen tuonnempana. Pikkuristikoota olisi sisäpualella, mutta ne eioo juurikaa hapettunu ja saavat olla sinällään. Uluko-ovi vois olla lakkaa vailla, mutta son pensselihommia ja mullahan on sohojolasta tuatu hiomakonekki, jotta jos hakaasis lakkaa... No, kattotaan kunhan saarahan kaikki asiat kasattua, josko vaikka oikeen Tescoon olis aihetta mennä. Torilta löytyy kyllä sitte kaikki ruaanlaittoon tarvittavat, mutta ei koskaa osaa sanoa jotta mitä rouva kulloonki tarttoo ja mistä. Josko haluaa vaikka lounaalle... itte en mitää lounasta tartte.
tuolla päriää toisenki tovin, vaikka sen söinki jo pian seittemän jäläkeen.
Mutta kattotahan taas kuinka se päivä tästä lähtöö.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti