maanantai 3. helmikuuta 2020
nukkumasa
keskeytti tehtävänsä kutakuinki neliän jäläkeen ja eioo työmaallensa sen koomin palannu, joten otin ja nousin teen laittoon ja saman tien nakuttelemahan. Mikäs täsny sitte muukaa muka auttaa. Pimiääki viälon j akukoot vasta aloottelemas kuittaalua, mutta eihän näis aamun hetkis mitää vikaa oo ja nukkua vois sitte vaikka päivemmälläki. Jos siltä sattuu tuntumahan.
Tänään sitte ohojelmas auton kattastus ja veromerkin haku virastosta, maalikaupalla kävääsy ja ikkunasäleekön haku Jarin pajalta. Ja samalla vois käyrä huanekaluliikkees kattomas, jotta löytyyskö sellaasta kaappia tuahon jääkaapin alle. j
Haluaasin siihes kaapin johon voin laittaa lukon ja säilyttää siälä sellaasia tavaroota joitten en halua joutuvan teille tiätämättömille. Ei tua jääkaappi niin maharottoman painava oo, jotteikö siihen sopivaa pientä kaappia löytyysi ja ei nousisi liika korkialle kumminkaa. Jotta voisin pitää vaikka henkilökohtaasta paariani sen päällä... tai paremminki säilyttää niitä muutamia pulloja joita sattuu kulloonki olemahan. Jääkaappi osoottautuu oivallisen kokooseksi, sinne mahtuu hyvin meirän juamat ja mun ruaantekotarvikkeet, aamiaastarvikkeet ja muut sellaaset jokkei kellekkää muulle kuulu.
Eileen oli melekeen 250 lukijaa plokilla, jotta saattaa olla vaikka ennätyski, pitänee tuaki kirianpirosta kattoa. Mutta viime kuukausi oli kumminki varmahan ennätys lajissaan, jotta kattotaan mihin täskuus päästähän. Vaikkon pari päivää lyhkääsempiki... niin tuota vauhtia saattaa hyvinki mennä viimekuun tulos rikki. Se nähärähän sitte loppukuus. Tiämmä.
eileen ehtoolla syätihin tosiaan normiruakia ja tuan kuvan jäläkeen Pau toi vielä jostaki nauranlihasta tehtyä ruakaa, mutta se ei mun suus maistunu oikeen kuinkaa. Sitkiähköäki meinas olla ja ei ollu maullaan ja sanoonki, jotta mua varte tuata ei tartte teherä. Tipihän ei periaatteestakaa nauranlihaa syä ollenkaa ja mäki oon siitä kutakuinki viaraantunu. Paitti tosiaan jos kysees kunnon T-luupihivi kunnon soosilla. Mutta silloon on aina kyse ulukolaasesta lihasta, tämä paikallinen nauta tahtoo olla niin juuttaan sitkiää. SiPrachanis on yks hyvä STEAK-paikka johon amoisia saa, mutta kerran ollaan Jounin kans oltu sinne menos, mutta pahukkeri ku sattuu olemahan justihin silloon kiinni. Jotta saatan Pattijoella hakeutua vastaavahan paikkahan ja vetäästä sitte kunnon pihivin kaikilla maharollisilla lisukkeilla! Yleensä nämä paremmat pihilivlihat tuloo joko Brasiliasta tai Argentiinasta ja täytyy sanoa, jotta ovat olleet aina hyviä. Ja veikkaasin tuan mainitun pihivipaikanki käyttävän jotaki muutaku paikallista lihaa. Vamnnomahan en mee, mutta veikkaan kumminki meleko varmaksi.
Kana on erelleen mun ykkösruakani tääläki ja saatan sitä syärä vaikka joka päivä, mutta eileen oli lisäksi vielä possua ja kalaa jokka kaikki oikeenki hyviä. Mutta tälle päivälle mulla on vielä ittelleni yks setti valakosipuliperunoota, jotta tairan säästää illaksi sen ja syän sitte sen kans mitä sattuu tulemahan. Mionen oo kumminkaa ollenkaa nirso, syän sitä mitä sattuu olemahan. Monet suamalaaset täälä ei syä juuri ollenkaa paikallisia ruakia ja sitä pirän osittain merkillisenäki. Olis mun oloni kovaa hankalaa jos pitääs kaikenaikaa ittelle teherä tai teetättää erilaaset ruaat saatika teherä itte. Oon jopa sellaasenki tavannu joka tuaa mukanaan tänne hernekeittoa purkiis... sanoonki tälle, jotta mikset tua kuivattuja herneitä muutaman kilon ja tee itte hernerokkaa? Ei kuulemma osaa eikä viitti. Minen itte juuri koskaa suamseskaa käytä purkkihernaria, aina oon itte sen teheny ja aina on hyvää tullu ja son sellaanen ruaka joka ei pakastees pahene. Päinvastoon mä tykkään paikallisista ruuista, varsinki SomTam-salaatti on mun herkkua ja monis paikoos tulooki kokki kattomahan, jotta kuinka faranki syää samoja ruakia ku paikalliset... ja yleensä mainittu salaatti maustetaan määrätyllä määrällä chiliä ja meille se saa olla siit äykiämmästä päästä ja se ei maistukkaa jonsei oo tarpeeksi potkua. Sen kans sitte nuurelia, rillattua kanaa ja rillattua kanan maksaa... saatetaan muuten tänään taas käyrä Joyn tyänä lounaalla ku kerran siäläpäin liikutahan. Joy teköö eherottomasti alueen parhaat SomYamit ja samoon muukki eineet. Pitää siinä Jarin asunnon lähelläs ellaasta hyvin menestyvää lounaspaikkaa ja en yhtää ihimettele, jotta minkä tähäre on niin kovas suasios. Useen kuulemma värkit loppuu kesken iltapäivästä ja välillä on oikeen jonoaki eineelle. Jotta sinne maharollisesti tänään, riippuen aikatauluusta ja muusta siihen liitttyvästä.
Jotta emmä oikiastaan suamiruakia niin kamalasti kaipaa, mutta onhan se mukava välillä ittekki jotaki teherä ja mitäs sitä muutku teherä sellaasta jonka osaa ja taitaa. Niinku nämä ruaat joita oon jo teheny ja joita suunnittelen.
Ja siksitoiseksi paikalliset ruaat on halapoja ja niinku ruakateknisesti oikeen koostettu, lihan ja kasvisten osuus oikia ja mulle passeli. Siihen lisäksi pikkuusen tuaretta tomaattia ja kurkkua ja salaatin lehtiä pikkuusen niin eihän juuri terveellisemmin pysty mihinää syämähän.
Mutta son merkillepantavaa, jotta täälon lihavien ihimisten määrä aikamooses nousus ja varsinku nuaria naisia näköö yllättävänki tuhuris kunnos. Syynä lienee nämä amerikkalaastyyliset välipalat joita napsitahan normaalien ruakien välis. Ja sitte verellähän viälä ne normaalikki ruaat. Ranskalaaset perunat on tullu enemmän esille, samoon markkinoolla tariolla pastaruakia, spakettia ja muuta vastaavaa. Aiemmin niitä ei juurikaa näkyny ja yllättävän useen näyttää leipähylly ollevan tyhyjänä ja ku tariolla on vain sitä valakoosta vehenäleipää niin voi kuvitella jotta mihinkä se johtaa. Liika leivänsyänti eioo kellekkää hyväksi, ei ainakaa josson sitä valakoosta pullaa musituttavaa höttöä. Muttaku täältä ei juuri muuta saa, jos meinaa saara on mentävä Suphanburiin ja siälon sitte leipomoota jokka teköö tummempaa leipää. Jari mulle on joskus sitä tuanu, mutta en sitoo enää juurikaa tilannu ku ilimanki päriää. Jos ja kun halua niin teen pienen setin maissi- ja vehenäjauhoosta sämpylöötä. Ja ne onnistuu viimeeksi oikeenki hyvin ja mainittujen jauhojen lisäksi panin kaurahiutaleita ja runsaasti valakosipulijauhetta ja -sualaa. Jaku teköö sellaasen pikkuusen setin josta tuloo kuutisen isohkoa sämpylää, päriää sillä muutamanki päivän oieen hyvin.
Ja onhan täälä vaihtelua paikallisiski ruuis, välillä teköö riisikeitto oikeenki eetvarttia ja sitte välillä käyrään syämäs joko nuurelikeittoa, PadThaita tai vaikka PhatKhaPaota. Viimeksi mainittu on ehkäs e suasituun akturuaka täälä ja sitä löytyy melekeen joka paikasta ja sen toki osaan tilatakki... Ja herelmäthän on uskomattoman hyviä ja non sitä akikki. Samboo on yks mun suasikki, mutta kaikkityynni menöö. Eileenki syätiin illalla mangoa joka oli tuosta läheltä hakaastu ja olipahan mehukasta.
Jotta tälläästä tarinaa näin aamusta, kello on nyt ylittäny kuuren ja vois mennä ja laittaa kaffit tulemaan ja paahtaa pari siivua leipää ja siinon sitte se aamupala. Jos sitä sitte vaikka lounaaksi tulis syätyä sitä SomTamia lisukkeineen...
Jotta täältä tähän tälläkertaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti