Päivä

menny jo kohta iltapäivään ja ei oikeen mitää merkittävää oo tullu tehtyä. Aamupalan jäläkeen otin ja taivalsin kohtalaasen matkan ja sain hoirattua jalakoja parempaan kuntoon. Tunnin hiaronta jalakoohin teki eetvarttia, varsinki ku magnesiumin olin joinaki iltoona unohtanu ottaa ja sain eileen kärsiä aikamoosista suanenveroosta. Mutta ei päivää, ettei pientä harmia. Hiaronnasta lähärin sitte takaasippäin niin kuinka ollakkaa, oli jaloos vielä sevverran ölijyä jotta laähti sanraali alta ja ukko löytyy karun pinnasta. Onnekseni ei käyny kuinkaa ja paikalle sattuu ystävällinen herrasmies joka auttoo äijän ylähä ja tarkisti vielä, jottei kuinkaa ollu käyny. No, ei muutaku matkaan ja hotellille. Jari oli aamun potenu huonoa vattaa ja nyt oli sitte alakanu ripuloora voimmakkaasti. Ja tääläkää ei kaveria jätetä, jotta kipinkapin apteekkiin ja tarvittavaa lääkitystä peliin. Kaikki löytyy Imodiumista elektrolyyttiihin asti ja potilaan kunto alakoo kohentua merkittävästi. Tottahan kuon hyväs hoiros. Hyvä oli hiaromapaikka ja hiaroja asiantunteva eikä turhia jutellu eikä kyselly. Sai rauhas naatiskella hiaronnasta. Siinä kakkos-roadilla sitte poliisit olivat aktivootuneet ja pysäyttelivät mopoja oikeen urakalla ja aiehena vissiin ajolupien tarkistus ja samalla tietysti veromerkikki joutuu syyniin. Kovaa oli tohinaa ja paperia siinä setvittihin oikeen urakalla. Sitte MIKE MALLin läpikävelles tarttuu parit sortsit mukaan, oikeen reipas likka oli kauppiaana ja se vaikutti suatuusasti ostopäätöksehen... ja tuosta puarista löytyy sitte vaatteista kokoa, jopa mua suuremmillekki. Ja joka laatua oli vaikka kuinka. Nyt sitte hoirot tehty ja orotetaan potilaan elpymistä, jotta voitaas käväästä vaikka Central-Marketis kattomas makkaratariontaa ja muita ruakavärkkiä. Huomenna Jari meinas, jotta lähäretähän kotioppäin ja sehän mulle toki sopii. Mutta nyt sitte etiäppäin.