tiistai 11. helmikuuta 2020
päivän
asioonnit saatu tehtyä ja aamupäivästä käytiin ensiksi Samchukis maksamas sähkölasku laitoksen konttorille, tääläku se teherähän vielä vanhaan malliin. Joskus saattaa laitoksen erustaja käyrä mopolla maksuja keräämäski, mutta sähkö maksetaan aina konttorille. Vesimaksu musitaakseni käyrään tästä hakemas.
Sitte pikakäynti Tescos, taikka ei menty eres kauppaan sisälle ku siitä erustalta löyrettihin mitä oliki tarvis. Pikaliimaa, joitaki keittiötarvikkeita ja soli siinä. Sitte kotia kohti ja matkalta nuurelia lounaaksi... ittelleni tekaasin maitoon kaurapuuron ja sen kylykeen pari näkkäriä hyvin päällystettynä niin johan kelepaa.
Illalla alakaaki temppelijuhulat ja sinne sitte mennään oikeen porukalla, sotilaski porukoineen vielä paikalla, jotta saarahan lava täyteen.
Nyt iltapäivätoimien (suihku, parranajo ja lepo) jäläkeen kävääsin Jarilla kattomas hänen uutta ostosta.
Lazadas oli hankittu ja soiva peli, testasin siinä kävelemällä kymmenisen minuuttia. Näyttää sykkeet ja kaikki oleelliset. Ja mukavahan Jarin on tuolla kävellä tuulettimen eres ja kattella vaikka elokuvia... heti rupesin tuumaamaan, jotta jos osoottautuu käytös hyväksi, hommaan samammoosen ens reissulla. Tuolla olis mukava kävellä aamuun illoon ja sais jotaki liikuntaa. Tääläku tahtoo olla pikkuusen liika kuuma liikkumiselle ja aamulla ei millää viitti lähtiä ennen viittä tuonne raitilla kävelemähän.
Ja siinähän meni toinenki tovi turistes, vaikka justihin oltiin Pattijoella... mutta aina sitä vain juttua piisaa ja en usko kumpaakaa haittaavan jos vaikka toistoa sattuu tulemahan. Ei mua ainakaa haittaa.
Jotta son sitte temppelijuhulat taas ehtoolla ja sieltä jo kovaa kuulutuksia kuuluuki. Täälon tosiaan temppeli ja koulu samalla alueella ja koululaaset saa ylimäärääsen loman juhulien aijaksi, vissiin sevverran levotonta etteivät koulua pitele. Taitaa temppeli olla jotenki koulun ylläpitäjäki, enoo varma mutta uskoosin näin. Alueella on päiväkotiki ja esikoulu jois likat molemmat on ollu ja oon niitä sinne joskus mopolla kuskannukki. Mmutta siitä hommasta oon luapunu, oon ennemminki sanonu, jotta alakavat olla jo sen ikääsiä jotta saisivat kouluun mennä aiva ittekseen tai kaveriensa kans. Mutta niin ainaki kummilikkaa mopolla kouluun aamuusin kuskataan. Vanhempi menöö useen jo liika varahin kaveriensa kans, siinonki useen aamuitkujen aihe ku häntä ei päästetä aiva maharottoman aikaasin lähtemähän kouluhun... nähtäväksi jää, jotta piisaako tuota intoa vielä jokusia vuosia.
Muistaakseni nämä juhulat on sellaaset, jotta sieltä löytyy olutta usiammastaki kojusta. Jonki kerran naiseilla oli sielä pieni ruokakojuki ja neki myi olutta, vaikkaki epävirallisesti laillansa tiskin alta... varsinaasesti myyntiin tarvitaan lupa ja sitä ei kaikki halua ottaa, ei eres ravintolat, mutta sallivat vaikka omien juomien viennin ja sielä juamisen. Ja jokku saattaa hakaasta vaikka seiskalta juomat sulle...
Ja osittain päivän tapahtumista ja niitten vaatimasta ajankulutuksesta jätin päivälle suunnitellut ruuat huomiselle... oli tarkootus teherä makaroonikoteloa tonnikalasta, mutta sen kerkiää huomennaki ja se pitsa saa orottaa vaikka seuraavahan päivähän... kerkiää täs viälä teherä vaikka mitä, perunootaki on vielä ja kermaa yhtehen koteloruakahan asti. Makaroonikotelohon on maitoa ja kaikkia muutaki.
Jottei oo häränpäivää ja tuskin tulookaa... Jari sai mun menemähän puntariin niillä ja lukema oli vallan maharotoon... alakaa kuuri heti ku kone laskeutuu Hki-Vantaalle... Onhan se selevää, jotta ku on monta kuukautta melekeen mitää tekemättä ja syää ja juaa, jotta kuinka siinä käyy. Eikoo ensimmäänen kerta. Mutta ei siitä sen enempää, koitan häivyttää koko asian jonnekki. Aiva niinku sitei olisi tapahtunukkaa. Saatanan Jari.
Muuten niin mukava kaveri.
On tämä Nostalkia hyvä rariokanava, aamulla yleensä kuuntelen sitä ristikkoa teheres ja aina ajattelen, jotta kuuntelen vielä tämän kappaleen, mutta seuraavaksi tuloo taas niin hyvä ja sitte seuraavkasi viälä paree... Ja siinä menööki sitte toinenki tovi. Son sellaasta musiikkia jokon mun miäleen, ei mitää rappia eikä vastaavaa tavu-musiikkia vaan kunnon rokkia ja välillä iskelmää.
Ja niin kotimaasta ku ulukomailtaki, kaikki passaa oikeenki hyvin.
Jokohan piisaas tuan rarion kehuminen? Mitäs sitte? Eioo oikiastaan mitää ny miälenpäällä, jotta tairan ruveta vain kuuntelemahan tuota kehumaani rariota ja kattelen kylän liikennettä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti