lauantai 7. maaliskuuta 2020

löörtaakki

aamu jo valiennu ja kelloki menny seiskasta yliki jo. Jotta kukookki on kuittaalunsa jo aikoja sitte aloottanu ja ovat täyres vauhris jo. Ja kiitos kysymästä, hyvin nukutti taas ja kattotaan sitte älyttömästä kellosta jotta kuinka se on tykänny mun nukkuneen. Ittestäni tuntuu oikeen hyvin nukutulta ja näin oikeen uniaki, mutten juurikaa muista mitä... niinhän se useenki on, jotta kovaaki otrenmukaaset unet unohtuu hetimmite ku siitä herää. Jotaki myymisehen viittaavaa se kumminki oli ja oltiin vaunus aika kummallises tilantees ku ei ollu oikeen mitää myytävää... Vissihin jäi siitä eilisestä kotisivu-neuvottelusta se asia miäleen ja tuli sitte uniin. Nyt tosiaan tuumattavaksi kotisivujen uuristus, mutta tuntuu vain kalliinsorttiselta hommalta ja pitää tosissaan miättiä, jotta teheräänköse vaiko ei. Näkyvyyttä pitääs saara lisää, mutta palioko siihen satsataan onki sitte se isoompi kysymys johon eioo viälä vastausta. Mutta on täs aikaa sitä tuumata ja teherä vaikka pikkuusen hintavertaaluaki. Paha teherä moisia sitoumuksia ku eioo viälä tianattu yhtää mitää, mutta asiaa pitää tosissaan tuumata ja tiätysti toimitusjohtajan kans asiasta palaveria pitää. Kunhan saarahan vain sopimahan kummanki kalenteriihin. Eileen oli tosiaan täs lähiympäristös pikkuusen sarellukki, mutta täälä ei piskoakaa ja ei näytä taivas nykkää yhtää siltä jotta siältä jotaki kosteutta alaha tulis. No, kastellahan vain siihenasti. Tuumaan täs justihin, jotta teenkö voileipää eilisistä pihiviistä, vai orotanko jotta mulle teherähän pekoni-nakki-kananmunista aamupalaa, kovaa meinaa olla visaanen kysymys ja eioo viäläkää tullu vastausta. Tairan kääntyä ensimmääsen vaihtoeheron kannalle, pääsöö nopiammin toimeen ku teköö itte. Ja kaffit kumminki keitettävä itte, siten oon ulukoostanu kuinkaa. Enkä ulukosstakkaa. Otettiin tosiaan aamiaasvärkkiäki, josko vaikka poijille maistuus, ittestä eioo niinkää väliä. Oon nuata sentyyppisiä aamupaloja jo tälläki reissulla niin monta syäny, jottei oikeen tosissaan kiinnostakkaa. Mutta voishan sitä kumminki... No, lopetetahan nyt turhanpäiväänen vetkuulu, ei tua ketää kiinnosta. Lehtijutusta on kans tullu palautetta ja kaikki vain hyvää ja hyvän jutunhan se Jurvanan uus pt saiki aikahan. Pätevä kaveri tuntuu olevan ja mukava ajatella tulevaa yhteistyätä leheren kans, pitääki seuraavaksi neuvotella ilimoottelusta, josko panis sellaasen piänen muistutusilimootuksen vaikka jatkuvasti. Jurva on kumminki meirän parhaita myyntipaikkoja, johtuen tiätysti siitä jotta ollahan siälä lauantaisin ja siälä meirät parhaate tunnetahan. Ja lisäksi tuloo viälä ne kotoa ruakia hakevat joita piisaa pitikin viikkoa ja pyhääsinki. Melekeen joka pyhäpäivä ollahan ruakia tehty ja popioitaki paisteltu ja se toki teherähän jatkoski, ei turhia vapaapäiviä kannata pitää silloon ku kauppa käy ja ihimiset ruakaa haluaa. Töitä teherähän silloon ku niiton ja tarttoo teherä, täälä huilatahan ja ei sitte välillä teherä yhtää mitää. Ja kyllä tällä huilaamsiella taas jaksaaki ahertaa yhyren myyntikauren, nähtäväksi jää jotta kuinka pitkä ja minkämoonen siiton tulos. Mutta se nähärähän sitte tuannempana, siton aiva turha yhtää ruveta spekuleeraamahan. Kesä on mikon ja sitämukaa. Nojaa, päätellään tämä aamunakuttelu tähän ja jäärähän orottamahan josko tulis (kerranki) jotaki järiellistä miälehen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti