tänään

sitte käyty niin Samchukin vanaha tori ku se tuaretoriki, mutta kaharella eri reissulla. Ensimmääsen päätarkootus oli hakia riisiä, mutta käytiin pikkuusen nuurelisoppaa syämäs poikien ja kummilikan kans. Sanoon, jottei muitten tartte autohon tunkiakkaa ja se uskottihin. Samoon sanoon jäläkimmääselläki reissulla, oli tarkootus nuaremmalle poijista kattoa jotaki paitaa, mutta herra ei sellaasta kelevollista löytäny. Son tääläki vähä niin, jotta nuarilla on se oma maku ja sillä mennähän. Nyt ei sitte paitaa saanu, mutta sen aika saattaa tulla joskus toiste sitte. Mukava on ollu nuatten poikien kans täs olla, vaikka sitä yhteestä kiältä ei palio ookkaa niin ovat oikeen kelevollisia nuaria miähiä ja etenki mua on lämmittäny se kohteliaasuus ja huamioonottaminen jonka kohteeksi oon saanu tulla. Torella huamaavaasia ja kohteliaita poikia molemmat. Nuaree on tosissaan hakemas Suphanburin teknilliseen oppilaitokseen ja se saattaa hyvinki toteutua. Ja jos niin käy, niin saa poika (ja vain hän) asua täs meirän siives ja sitte on opiskeluasiat kohorillansa. On tyäpöytää ja on vaikka mitä. Yksityynen kylppäri ja jopa jääkaappiki. Ja taatusti saa taloosta ruaan, siitä piretähän huali. Onhan koko talous ollu nyt nelisen kuukautta meirän einehis niin sitte orottaa se vastavuaroosuus. Koulukyyrit tuloo lähtemähän tästä kylältä ja paluu samaan paikkaan ja sekää eioo hinnankiroos kuinkaa. Mutta einy kumminkaa mennä asiootten erelle, niinku vaimolle sanoon, ettei ny viälä kannata kouluvaatteita ostella... solis jo ollu ostoksille lujaa menos, mutta toppuuttelu auttoo kumminki. Talouresta lähtöö Pau ja Peu tanssihommiin Chinattiin, siksiki ostettiin torilta valamisruakaa tai ainaki värkkiä ruakiin. Huomenna sitte aamupalan jäläkeen kohti Bangkokin laitamia ja poikien majoottumispaikkaan, siitonki vuasia ku oon siälä käyny ja saattaa olla jottei vastaanotto niin kauhian lämminhenkinenkää pääse olemahan. Mutta sinne kumminki mennähän, tykättihin tai sitte ei. Sole mun päätettävis, jotta kuka tykkää musta tai ei. En välttämättä tykkää ittekkää, mutta osaan sentähän käyttäytyä niinku pitääki enkä kääntele selekää niinku poikien isäntyyppinen teki ku täs kerran tavattiin johonaki oikeustalon eteeses. Muut sukulaaset sentään tervehtii, mutta tämä taitaa kuulua siihen lukuusahan tollerootten kaartihin, kaartihin johon kuuluvaa porukkaa on meilläki taloures ainaki yks. Nojaa, kattotaan sitä sitte huamenna, jotta kuinka menöö tai on mennäkseen. kello näyttää puali viittä ja pian naiset varmaan jo sonnustautuu tanssivermeisiin ja lähtevät keikkapaikalle. Virma jota erustavat on tuas naapuris, entinen kauppias tai oikiammin tämän vävy sitä pisnestä runnaa ja toimii samalla yhtyeen solistina. Tai yhtenä solistina, yleensä niiton usiampiki, riippuen juhulien koosta ja tanssilikkojenki lukumäärästä. Joskus on piänee orkesteri ja sitte vain kuutisen tanssilikkaa, mutta sitte isoommis on pualet suuree orkesteri ja tusinaki likkoja ittiään ketkuttamas. Hyvät on yleensä orkesterit, mutta ku ne volyymit on niin lujalla, jotta aiva rinnasta puristaa ku kaiuttimien ohi kävelöö. Ja musiikki nyon sitte sitä miton, ei oikiastaan mun makuun, mutta ei tämä mikää levyraati ookkaa, soittavat sitä musiikkia miton tilattu ja yleensä son tätä. Omanlaistansa renkutusta, mutta kelepaa mulle jonsei muuta maharollisuutta oo. Tänään menny jo litra tuaremehua ja toinenki pian aukiaa, vettäki aina johonaki välis oon koittanu juara, mutta kaffia vain aamulla se isoo mukillinen. Niinja ensiksi tosi isoo mukillinen sitä erinomaasta vihiriää teetä. Pitääsköhän mennä oikeen akttomahan, jotta onko Pau teheny kärettömälle miähelleen ruaan, jottei tämä vain pääse nääntymähän ku itte lähtöö tiänistihin... vai kelepaasko tälle vätykselle isoosiskonsa tekemä ruaka. Omiani minen sille tarioakkaa, ei vaikka pyytääs. Nojaa, hillitähän pikkuusen vauhtia ja koitetahan pysyä asias. Jaa, muttaku sitä asiaa ei oikeen okkaa niin siinon vaikia pysyäkkää. Son löörtaakki ja silloon oon äiteelle ruukannu soittaa, jotta pitänee vaihtaa taas suamikortti puhelimeen ja kilauttaa muarille, jottei turhaan murehri. Vaikka kuinka siskoo sille kertooloo mun eresottamuksista, niin orottaa sitä viikottaasta soittoa. Jutellahan asioosta jokka jo oikiastaan tiäränki... Mutta tälläkertaa näihin näkymihin ja tunnelmihin. Jatketahan jos sille tuloo piänintäki tarvetta. siinä uus tuote kaurelle, makupala joka eioo liika makia. Kuvas myyntirasiaki, hinta eioo vielä selevillä. siinä torin valikoomaa, löytyy lihaa, kalaa, erimoosia friteetattuja kasviksia ja nykyään jopa sushiaki. Sen makuun enoo oikeen päässy. Lisäksi löytyy mereneläviäki mustekalaaki erilailla laitettuna ja sitte löytyy viälä bataattiaki, mutta en nyt sitä kumminkaa ottanu, mutta ehkä tiistaina hakaasen ja sitte teen taas jonku perunakotelon tyyppisen ratkaasun. Jotta siinoli toriltaki monemmoosta kuvaa ja vireoltaki saa aika hyvin asian seleväksi. Jotta tästä sitte kohti iltaa.