ompahan

mahtavasti lukjoota, tänäänki jo toistasataa ja siälä sohojolas eioo viälä pualinenkaa. Pau meni teinareitten kans rannalle ja mä jäin orottelemahan kaveria visiitille. Son täälä aikaa viättämäs ties kuinka monennetta vuatta ja sanoo mopoolevansa piakkoon tänne. Oli käyny jo paikanki kattomas etukätehen ku oli tuos raitilla ajellu. Mopoa minen vuakraa, paree fillari liikunnanki kannalta, sitäku meikäläänen tarttoo välttämättä ja mankelilla sotekeminen on sitä parasta liikuntaa justihin mulle. Sujuu kaikkein parhaite, käveleminen eioo niinkää nautinnollista, enemmänki kivuliasta. Lanko kuarsannu jo muutaman tunnn tuas soffalla, vetää niin komiasti ja syvähän, jottei kuinkaa käy kateheksi. Mutta tänään en tosiaankaa jaksa mihinkää paariihin lähtiä, mutta kattotahan, jotta mikon tilanne tuon kaverin kyläälyn jäläkehen. Chang kyllä joutaa mun sinne kuskata jos sitä haluan, son sen hommana. Teinarit meinas ensiksi, jotte eivät halua ollenkaa rannalle, mutta sanoon, jotta olisitta saanu jäärä kotio ja mennä kouluhun, niin alakoo ranta kiinnostaa. Uimahan niitä tuskin saa, pitääs panna lisää vaattehia päälle ennenku vetehen uskaltaasivat. Muistutin niitä siitä, jotta kun olivat palio piänempiä, ei niitä meinannu saara rannalta millää pois. Mutta siiton jo ainaki kymmenisen vuotta aikaa. Mutta nymmä meen kattelemahn, jotta koska se kaveri sujahtaa paikalle.