maaliskuu ja keskiviikko

alootettu ja normaaliis merkiis, ei liika aikaasinkaa. Oli vaimolla raskas reissu eileen, olivat toki saaneet ne aamutorin ostokset tehtyä aijoos, mutta sitte piti orottaa jonku liikkeen aukeamista, musiikkikaverin piti sieltä jotaki tähärellistä saara mukaansa. Jotta olivat takaasin vasta puolenpäivän aikoohin. Akamoonen keikka kun lähtivät pikkuusen yhyren jäläkeen yällä. No, oli hyvä, etten sinne tekeytynykkää, arvasin sen jotton kova reissu ja saa/joutuu istumahan palio autos ja sitte siä torilla kävelemähän ja sehän ei mulle oikeen täs nykytilantees oo paras maharollinen. Bobay-tori on tosiaan aikaanen aamutori ja aika mittavaki ja siältä käyvät ostamas vaatteita myytäväksi kauaski maakuntin ja turistipaikkoohin. Mutta tämä naapuri kun tiätää, jotta mistä mitäki ostaa niin ittelleen nopiasti löysi mitä oli tullukki hakemahan ja se toriostaminen oli kohtuullisen nopiasti tehty. Tipi ei oikeen ollu valikoomihn tyytyväänen ja ei juuri pöytäliinojen lisäksi muuta sitte siältä löytänykkää, ei ainakaa mulle esitelly. Mutta mitkästä reissusta hualimatta, Tipi men viälä ruakaa myymähän, Pau oli pannu homman käyntihin ja siitä vain päivä vaimolla jatkuu aina iltahan asti. Mutta olin panevani merkille, jotta nukkumatti tuli aika riuskasti paikalle jj siinei juuri saippuaoopperaa keriinny kattelemahankaa. Eiliseen teemaan liittyen, oon hakemas Kansallisarkistosta isän veljen Yrjön kantakorttia ja siihen tarkootuksehen laitoonki ko. Yrjön tyttären leskelle kyselyn syntymä- ja kuolinajosita, kun sattuu ne tiarot olemahan Jurvas. Kumma, etten niitä oo sähköösehen muistihin pannu mihinkää, kaikki maharolliset paikat oon koittanu kattella. Mutta asiallahan eioo kiirus ja kattotaan, jotta saanki sen kortin sähköösenä vai toimitetahanko kiriallisena niinku Vikin kohoralla tapahtuu. Olis oikeen hyvä saara sähköösenä, pääsisin jo täälä sitä akttelemahan. Yrjö kun jäi etääsemmäksi, vietti elämänsä Siilinjärvellä ja sinne sitä matkaa oli aika reippaasti ja ei siihen aikaan niin vain kauemmaksi lähäretty kyläälemähän. Ei ainakaa sellaasella porukalla mitä meitäki oli. Yrjö ja vaimonsa Tyyen olivat Harjamäen sairaalassa (mielisairaala) Siilinjärvellä töis, Tyyne laitosapulaasena ja Yrjö puuseppänä ja kait jonkinlaisena työnohjaajanaki ja asuuvat siinä sairaalan lähellä Yrjön ittensä rakentamas taloos jossa muistelen kakarana olleenikin. Jotta näin sitä saa sukulaisiinsa tutustuja aikojen takaa. Mielenkiintoosta, vaikka näkööki vain vilauksen heirän elämästään ja senki vain sotilaspualelta ja aika niukin tiaroon kumminki. Vikin kohoralla ei mitää merkillistä ollukkaa, terve miäs oli ollu niin ei ollu juuri merkintöjä ja palaveluski näytti sujuneen hyvis merkiis, ei ainakaa muuta ollu mainittu ja veikkaasin kantakortis olevan jos sellaasehen olis ollu aihetta. Oma kantakortti vois kans olla miälenkiintoonen... saiskohan senki tilattua?

pikkuusen haastavaa on tuo käsialan tulukinta, kaikki pysyvät merkinnät kiriootettu ajan tavan mukaan käsin ja mustekynällä ja aiva kaiesta ei meinaa saara selevääkää. Mutta on mulla aikaa niitä kattella ja tutkiskella. Josko sitte muihin asioohin.

Kalastajayhteesös viihtyvältä naamatutulta saamani epävirallisen tiaron mukaan olis luvallista pitää yhtä kasvia/talous, jotta kattotaan ilimestyykö meille moinen kasvi vaikka terassille... voishan tuosta teetä keitellä ja vaikka kuivattuna laittaa sämpylätaikinaan... Tuonne vasepuukkihin en tuallaasta viitti laittaakkaa, alakaa sellaanenki hulapaloo ja joku jo kuvitteloo mun suameen sellaasta kuskaavani. Jotta menkööt tämäki vähä niinku huumorin piikkihin. Nyt kaatelen ittelle (no, kellekkäs muulle sitte...) sen toisen mukillisen kaffia ja perehryn vaikka pikkuusen tarkemmin uutisihin.