23.3.2025

ja sunnuntaita täs pikkuhiliaa koitan alootella. Eilen tehtiin tosiaan sellaanen pikkuvisiitti Kanchanaburiin ja pääsin justiin niille paikoolle johonka halusinki eli ensiksi sille hautausmaalle ja sitte museoon ja sillalle. Paikalla oli aika runsaati väkiä, varsinki sillalla sai olla tarkkana, ettei joku jääny jalakoohin tai muuten tukkinu kävelyreittiä. Eikä me siltaa kokonaan ylitetty, hyväku puoliväliin ja sitte eiku takasin ja siihen kupeeseen ravintolaan eineelle. Kysääsin siinä tarioolialta niitä proomuhotellia, mutta tämä tiesi kertoa, jotta on kaikkityynni puukattuna ja viittas sillalla oleviin turisteihin.. ja niitä ei kovin montaa paikkaa eres ookkaa, jotta se siitä. Meillä oli tosiaan mukana 4-kk vanha Eeva, jotta sitäki piti pikkuusen ajatella vaikka tämä pikkulikka kuinka terhakka ikääsekseen onki. No, siinä sitte ruakaalun jäläkeen pikkusen katteltiin myyntikojuja ja löytin ittelle kesäksi myyntipairan.. saatan sitä toki muutenki pitää, komia paita ja muistuttaa taas tästä käynnistä. Se hautausmaa on tosiaan se paikka joka pysäyttää ja teki sen taas ja olisin voinu sielä käveleskellä vaikka kuinka kauan, mutta piti mennä sinne museoonki joka on siinä aiva vieres. Museo oli aika hyvä, varsin kattavasti kerrottu ja kuvaaltu vankien olosuhteita ja sitä työn määrää jokka ne teki ja missä oloissa. Oli malariaa ja vaikka mitä ja ruakaakaa ei aina saanu tarpeeksi.

tuollaasen teoksen ostin siitä ulukopualella oelvalta kaupustelialta ja pitää siihen perehtyä oikeen kunnolla sitte tuonnempana. Vireoolta näettäki koko alueen ja samoon näettä sillanki josta en erillistä kuvaa sattunu ottamahankaa. Jotta jos ootte vaikka Bangkokiskaa lomaalemas niin kannattaa eherottomasti teherä se päivän reissu tuonne, monet yrittäjät niitä järjestää ja pakettiin saattaa kuulua vaikka mitä kiertoajelua ja meki joskus muinoon ajettiin sillä kuoleman rautatiellä sellaasella museojunalla.. jotta eherottomasti suasittelen paikkaa, mulle son tämän valtakunnan parhaita paikkoja. No, sieltä sitte ajeltiin hissuksiin kotioppäin ja tiputettiin Lungin porukka kotionsa ja ookasin siitä sitte tänne kotio. Iltapuali meniki sitte urheelun merkiis, hiihros oli joitaki sprinttikarsintoja, mutta Kiinasta kattelin hallikisoja ja oli upeita suarituksia. Vaikka hiihtoa kattelles meniki taas kuva ja selostus eri aikaan enkä sitä saanu oikaastua niin kattoon vain sitä yleesurheelua kunnes netti taas alakoo takuta.. ensiksi luultiin, jotta on jääny maksamatta, mutta sitte vaimolle tuli tekstari jossa sanottiin asiaa korjattavan.. mutta ei eres mobiili toiminu, jotta jotaki merkillistä siinä oli. panin vielä hautausmaavireon laillansa muistutuksena paikasta. Sillastaki on vireo, jotta jos joltaki jäi näkemättä kattelkaa juutuupista. https://www.youtube.com/@55hanjaa ja tuolta löytyy kaikki muukki vireot jos niitä haluaa kattella. Sunnuntait täs tosiaan alootellahan, mutta sehän eioo yhtää sen kummempi päivä ku muukkaa, jotta kukkafarmilaaset menöö noukkimahan kukkia ja sitte on se niitten lajittelu ja pakkaus täs meirän pihamaalla. Pikkuusen täytynee kertoa siitä menomatkasta tuonne Kanchanaburiin. Lähties unohrin käyrä vielä viimmeesen kerran vessas ja sillä matkalla alakoo pukata melekoosta kusihätää ja jo hetken pelekäsin, jotta housut kastuu.. mutta viime hetkillä Lung kurvas huoltoasemalla jossa oli se tilanteen tasoottava paikka. Mutta täytyy sanoa, etteioo ollu montaa kertaa nuan lähellä katastrooffi ja oli taas muistutus siitä jotta mitä pitää teherä ennenku lähtöö automatkalle.. aina käytävä vielä kerran vessas. Mutta mitää vahinkoa ei tosiaan päässy käymään ja matka sitte jatkuu. Mutta justiin tuohon suuntaan mennes ei niitä liikenneasemia juuri satu olemaankaa, jos lähtöö vaikka isoolle kirkolle niiton vähäväliä ja joka paikas on hyvät veeseetilat. No, niin oli täski paikas vaikka se pikkuusen ajeluttiki. Olisinhan toki voinu pysäyttää auton siihen pientareelle ja kusaassu penkalle, mutta tilanne hoirettiin toisin.. Son se aamuunen kaffi joka pistää nesteet liikkeelle ja siihen kun vielä lisää pikkusuen muutaki juamaa niin johan se alakaa pois pyrkiä. Mutta se siitä tukalahkosta tilanteesta. Onneksi ei ollu se isoompi hätä kysees.. siinä pieni klippi sillasta jos sitä jäi joku kaipaalemahan niin siitä voi kattella. Elokuvaahan ei täälä eres kuvattukaa, se tehtiin vissisti SriLankalla ja se eioo mulle selevinny, jotta tehtiinkös eiihen oikiasti se puusilta joka sitte räjäytettihin, mutta siihen saan varmahan valaastusta tuosta teoksesta kunhan sen saan katteltua. Toki netistä löytyy aiheesta vaikka mitä, jotta jos jotaki kiinnostaa niin pankaa kuukle hommiin niin alakaa valaastusta löytyä. Mutta tosiaan vaikuttava käynti oli tuo ja sitä passaa taas musitella ja asettaa sioota oikiahan järiestyksehen ainaki omas nupis. No, illalliseksi sitte söinki lounaalta jäänyttä aiva lositavaa kanaruakaa ja siihen vain riisiä ja olin ravittu. Joku kyseliki, jotta eikö täälä oo perunaa koskaa pöyräs ja vastasinki, jotta eioo ollu kertaakaa perunoota tariolla ja mitä perunaa syän niin keittelen itte ja vain ittelle.. nykki keittiös orottaa peräti kolome perunaa josita meinaan teherä sillilaatikon ja käyttää siihen viimmeeset matjesfileet jokka on kärsivällsiesti jääkaapis orottanu. Pitääs olla sopivan sualaastaki.. Peruaa, sipulia ja silliä ja siihen sitte sakiahko munamaito päälle ja uuniin kypsyttelemähän. Pitääs tulla syätävää. Huusholli pimeni kun vaimo lähti farmille ja jäin tähän nakuttelemahan. Kello tuli justihin kuus ja kovaa on vielä hiliaasta, kylältä ei kuulu muutaku kukkojen kuittaalua. Uutisis ei juuri kummempia näkynykkää, sitä melekeen normaalia säätämistä vähä joka pualella. Mutta sieltähän alakaa pian aamukilipaalujen lähetys, jtota pitänee kattella hollille se mistä se alakaa ja siirtyä soffalle.. Jotta taas kiitos ja anteeksi.