keskiviikko 15. helmikuuta 2023

keskiviikkoa

äs laoottelen j akuuntelen, jotta temppelillä alootellahan viimmeestä juhulapäivää. Ei kuulemma eileen ollu kovinkaa hääppöönen myynti, jotta taitaa olla pikkuusen liika pitkät juhulat tällääselle kylälle. Pariki päivää piisaas oikeen hyvin, ei suameskaa markkinat juuri paria päivää pirempähän kestä. Ei ainakaa piänemmillä paikkakunnilla ja ei täskää asukkaita niin valtavasti oo ja tuskin kauempaa tänne lähtevät, ei nämä sentähän niin mittavat ja näyttävät oo. En sitte eileen käynykkää siälä, varsinki ku kuulin konsertiis tapahtuneen jopa ampumisiaki. Ja varsinki kun sitä leikkariesitystä ei sittemmin tullukkaa, niin jätin koko asian ajatuksen tasolle. Jotta ilta meni oikeen mukavasti telekkaria kattelles ja välillä kavereitten kans toimitelles. Henkkaki soitteli ja siinä tais se tunti mennä kun kerrattiin vanhat asiat ja musiteltiin uusia... vai kunka seny sitte menikää? Terveystilanteethan ne aina puhututtaa, mutta ei niihin sen kummemmin tartuttu, torettihin vain, jotta näillä mennähän ja taatusti jollaki on pahemminki.
nyt päivä saatihin kunnolla käyntihin ku mukis on kaffia ja toinen mukillinen keittimes. Tänään tosiaan sitte se viimmeenen markkina-/juhulapäivä j alikat purkaa sitte paikkansa saman tien. Päivällä mennään Jarin ja Jounin kans Taiston synttärikaffiille aika lähelle Jounia, SriPrachaniin. Taisto oli oikeen kutsunu meirät ja silloonhan sitä ruukatahan mennä. Jari tuloo hakemaan mut ja käyrään ennen tlaasuutta Makros ostoksilla, jotta tuloo seki sitte tehtyä, sieltä onki jotaki ostettavaa. Tasto asuu tuala pikkuusen erempänä, kohti Burmaa eli nykyystä Myanmaria josta vaimonsa lienee kotoosin. Taisto on kans niitä miehiä jokka teköö mitä tykkää, tosiet mitä osaa. On rakentanu talon sinne ja kaikenmaailman vehkeitä maanviljelyyn ja vaikka mihin. On vilielly maissia ja ties mitä ja vaimollansa oli muistaakseni mansikkaaki kasvamas, perunoota ainaki kasvattivat ja hyvälläki menestyksellä. Enoo Taistoa sitte nähänykkää aikoohin, ainaki nelisen vuotta taitaa olla siitä kun oltiin samalla kyytillä autonäyttelys isoolla kirkolla. Jotta on tälle päivälle pikkuusen ohojelmaaki, jotta ei mee aiva telekkarin ääres. Ja nyssitte osajan sinne Jarillekki, voin sinne ittekseniki ajella vaikka uimahan kunhan vain sattuu olemahan auto kotosalla. Mopolla en niinkää miälelläni ajele, prän autoa kumminki turvallisempana ittelle ja miksei muillekki. Nyt tömäsin ensimmäästä kertaa käsitteeseen Vegaaninen nahka ja sitähän piti oikeen kuuklettaa ja täs on pieni laihnaus: Mikä on vegaaninen nahka? Koska vegaani nahka on synteettistä, se ei muodosta patinaa kuin todellinen nahka ikääntyessään ja se on paljon hengittävämpi, koska nahan pintaan painetut huokoset ovat keinotekoisia. Yleensä vegaaninahkaa käytetään nahkavalikoiman tekemiseen, mikä tekee siitä halvemman ja edullisemman, mutta korkeatasoisen. Jotta kaikki asitä pitääki olla, kunnon vekaani ei kuulemma käytäkkää mitää eläänperäästä, ei eres sellaasta jonka valamistukseen on käytetty jotaki eläänperäästä, vaikka maalia... jotta tarkkana saavat vekaanit olla, jottei vain periaatteet romutu jonku pikkuasian takia ja sittehän se maailma pimenöö. Saan olla kovaa onnellinen, jottoon moiselta välttyny ja jatkan onnellisena lihansyäntiä. Ostan sitä lisää tänään Makrosta, no makkaraa ainaki kumminki. Tuohon ihimettelyyn onki hyvä lopettaa tämä aamuunen nakuttelu ja siirtyä vaikka keskenjääneen elokuvan kattomisehen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti