keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Joulu

oli ja meni ja meniki aiva kohtuullisesti. Tulipahan syotya aiva kohtuullisesti, ei ahkyyn eika edes lahelle sita. Ja juominenki kohtuullista jos aina sitakaa. nyt tultiin ihan kaamasellaan tahan nettikaffila-kampaamopaikkaan, mutta ei ollu kampaajalla aikaa Tipille joten jain tahan kuuitenki toviksi naputtelemaan. Aika on vain menny tuolla kotosalla oleskelles ja tyhjaa varkates, tullu luettua paljon ja supaaki revitty aiva piisalle asti. Tahtoo vain paivisin olla niinki lamminta nottei renkaa kovin pitkia matkoja kaveleskella jos eioo juonu riittavasti ja siltiki syyta olla vesipullo lakkaris. Silla takaa sen, ettei yllata huono olo missaa vaihees. Mitahan muuta. Jotta jos siela Kurikas Kartsa tata lukee vaikkapa Jarkon valityksella niin voidaan todeta, etta on ne Hirvinummella vietetyt paivat olleet usein mielessa ja varsinki ne keskustelut Kartsan kanssa. Unohtumaton mies ja suuri ystava. Jaa, notta alakaako menna sentimaaliseksi. Saa se valilla mennakki. ja jos tama kiriootus jossainvaihees nayttaa kummallisemmalta mita normaalisti, lienee osasyy silla nottei tas konees oo kaikkia kiriaamia lankkariksi ja ovat hiukka eri paikoos ja en jaksa kaikki akoriaalla. Jotta jos tata joku viittii lukia niin saattaa teettaa pikkuusta enemman hommia. Pikkuusesta tuli mieleen oivalliset kaffit joita taala keittelen omalla keittimella ja kaveriki toi tullessaan lisaa tummaa pressaa niin mias siton keitelles. kaffit tuloo piisaamaan reilusti, varsinki ku juojia ei kovin montaa ole. Paikalliset ku ovat tottuneet juomaan enemmanki nessieta tai sen tapaasta juomaa. Ja menee se mullaki paremman puuttees, mutta ne ppk:t on kylla paivan kohokohtia. Illaksi on suunnitelmis hakaasta torilta eineet ja tekaasta taas pikkasta parempaa syotavaa. Eileen syotiinki varsin oivallisia pikkusammakoota. Uskomattoman hyvia ja maku aiva muikkua vastaava. Kuulemma tanaan on vesirottaaki tarjolla, mutta kattotaan jotta mihina vaihees sita tuloo maistettua. Ei tuo rotta oikeen taharo olla mieleenen elukka vaikkaki kysees toisenmoonen mita siella kotona. Kello on ny ohittanu puolisen ja voitaas pikkuhiliaa poistua takavasemmalle ja kayda vaikka syomas nuudelisoppaa tai jotaki vastaavaa. Varsinaasesti nalaka ei oo, mutta jotaki suolaasta pitaa suuhunsa panna. Ruokaa meinaan. Kuulemma huomenna on lahella olevas temppelis jonkutyyppiset juhulat ja tarkootus olis niihin osallistua ja kattoa jotta minkamooset on uskonnolliset juhulat maalla. Muuta ohjelmaa ei oikeen ookkaa tiedos, eika tarttekkaa. Ollahan ihimisiksi. Taalta tahan.

perjantai 24. joulukuuta 2010

Noniin!

Taas tuli toteennaytettya ja koettua olemattomat atk-tairot tai paremminki niiren puuttuminen. Luulin olleeni kovaaki nokkela ja kirioottelin juttuja muistitikulle, mutta en tiatystikkaa saanu niita sielta siirrettya mihinkaa. Ei tama kylan ainoan nettikaffilan kone suostunu sita aukaasemahan ja eihan taala oo ketaa kelta sita eres osaas kysella. No, emnoo tama nainki.
 Eli tulimma tanne SamChukkiin ja tarkemminsanottuna Wanglukin kylalle 20. paivana aamupaivan aikana. Matkustaminen yobussis sujuu paremmin ku hyvin ja bussi oliki varsinaanen VIP-bussi! Jalakatilaa yllinkyllin ja penkin sai melekeen makuuasentoon ja nukuunki tovin jos toisenki. Joten se meni paremmin ku hyvin ja perille paastiin aikataulus ja tuttu taksari oli meita Bangkokin bussiasemalla vastas ja ajeli sitte meirat tanne. Taala sita olla kollotellaan ja joulua on vastaanotettu jo jonkuaikaa. Tanaan koristeltiin kuusi joka kaytiin paikallisesta taimistosta hakemas. Olikohan se eileen ku oltiin maakunnas LopBuris ajelemas ja siela sellaaseski hortonoomin taivahas niin siela oli niin ristuksen komeita puita joulupuuksi, muttei sinne uskalla varkasihin lahtia. En ainakaa ma. Orkideoja oli satoja metria ja samoin kaikkia maharollisia lajeja. Mutta tosiaan kuusi joka meilla ny on muistuttaa aikalailla kotoosta kuusta ja tuoksuki aiklailla samanlaanen. No, pienihan se on mutta tarkeinta on ajatus. Ja ei turhia koristeluja, pikkuusen girlanderia ja sillee. No, pitihan siina suostua sitte jonkimmoosiin valoohinki ku Tip niin toivoo... Ja moon tunnetusti huono sanomahan naisille ei. Ainakaa tuolle. Tanaan aamupaivalla oltiin SamChukin torialueella kotvasen pyoriskelemas ja samalla hoideltiin joitaki pankkiasioota. Siina sitte einehrittihin nuudelisysteemit ja ajeltiin Tescon kautta kotio. Nyt kellon riipies kolomia ollaan tosiaan tas lahella ja Tip hiushoidos tuos sermin toisellapuolella. Tas on viis konetta kaytos ja nyt itteni lisaksi pari asiakasta. Nuoriso kuulemma tata miehittaa pelaallen, mutta kuulemma mulle on aina paikka ku tanne vain tuun. En kumminkaa meinaa alvariinsa taala rampata. Naamakiriaa ku pystyy tuolla luurillaki kattelemaan ja paivittamahanki aiva kohtuullisella kustannuksella, varsinki ny ku opiin ATM:lla lisaamaan saldoa. Jotta jotaki oon oppinukki. Varsinaasta Jouluahan taala ei vieteta, jotenka kaikki on farangeja varte laitettu mita on laitettu. me huomenna sitte syodaan pikkusen paremmin ja tulos joitaki sukulaasiaki mukahan, mutta siina se sitte onki. Kattotahan sitte kuinka uuttavuotta otetaan vastaan ja kuinka kauan. Aiva pikkuusen jo peliattaa. Vuodenvaihteen tienoolla siella mainitus hortonoomien taivahas LopBuris on jonkiasteenen kansanjuhula ja sinne ainaki ollaan menos isoommalla porukalla, kuulemma sinne on tulos aiva kuninkaallistaki sakkia, jotta pitaa vissihin panna hihallinen paita paallensa. Ja vaikka kauluksellinen. No, senki nakoo sitte. Juu, ei taala ny justihin taman kummempia oo kerrottavana jotenka toivottelen itteni ja erustamani yhteeson puolesta kaikille Hyvaa ja Rauhallista Joulua. levataan ja nautitaan elamasta, silla sehan on Nykasenki mialesta ihimisen parasta aikaa. Taalta tahan.

perjantai 17. joulukuuta 2010

ilta

eine nautittu ja tuossa ravintoloita tarkistellemassamme tulimme siihen tulokseen että uusimme eilisen. Joten valituksi tuli sen paikan viimeiset osterit (viisi niitä tais enää ollakki... tai oliko kuus) ja sitte siihen viereen toiseksi suurimpia katkiksia ja tietysti rillattuna. Ja tsissus jotta osas taas olle hyvää! Ruokajuomana raikas soodavesi! Nyt jo iltakävelyki tehty ja telkkarista alkaa kohtapuoliin tosi jännittävä movie, että saatan sitä ruveta toisella korvalla kuuntelemaan. The Joulukalenteriki ku tuli jo ahnehdittua finaaliin asti. Josko kattelis vaikka DieHart4.0:n aikansa kuluksi. Tai sitte ei. Ja justiin paikallisuutisis luvattiin huomiseksi sateita, että saapas nähdä millaiseen keliin huomenna heräillään. Sen näkee sitte.

tänään

saatiin ensimmäänen kunnon vesikuuro ja jäätiin vastapäiseen ravintolaan mottiin lähes tunniksi ku vettä tuli ku sieltä yhyrestä paikasta. Mutta nyt kellon ollessa 1731 tilanne jo normaali ja läheinen ostoskatuki jo osittain avattu. Aamupäivä meni rannalla kylkeä käännelles ja ananasta ja banaania napostellen. Supan repimisen jäleen olikin aloevera-hieronta paikallaan. Tuli siinä hieronnan aikana otettua pienet koomakki. Mutta olo oli taivaallinen hieronnan jälkeen. Sadetta pidettiin tovi ja kun päästiin kadun yli omaan hotelliin ajankuluttaminen jatkui television parissa. Näkyyhän täs sentään CNN ja jokunen muukin kanava, mutta enimmäkseen meillä kattellaan paikallisia saippuoita. Toki välillä joitakin uutisia. Esim. justiin nyt kerrottiin pohjoiseen luvatun varsin kylmiä ilmoja +18-16... Mutta tästä tämäki päivä jatkuu ja aletaan suunnittelemaan illan viettoa. Ruokaa jossainvaiheessa ja ehkäpä poolia jokunen peli.

torstai 16. joulukuuta 2010

tama

paiva menny tas olematonta varkkaalles. Pikkuusen keraally pilivia, mutta lammin (joku vois sanoa jopa kuumaksi) on ollu koko paivan. Aamupaivalla kaytiin jalakahieronnas ja taytyy sanoa jotta se riskas paataki. Nyt kellon lahennelles kuutta alakaa iltaki pimenemaan ja ehka pikkuusen viilenemaanki. Tip tuos katteli paikallisia uutisia ja huomiseksi tannepain on luvattu aikamoosia sateita. Suunnitelmis on lahtia taalta 19. paivana Bangkokkia kohti ja siita muutamaksi paivaksi Pattijoelle, josko niita pahoja poikia olis viela kulumilla... Tuossa optikolla (lasit piti uusia) kaydes varattiin ruokapaikkaki ja eineeksi nayttaas tulevan ostereita ja isoja katkiksia. Ja redsnapperia taidettiin kans tilata. Ruoka varattu vasta 2100 joten tas on hyvaa aikaa kehitella kunnon nalakaa. Paiva onki menny salaatiilla ja hedelmilla, eioo oikeen nalattanykkaa. Ravintola johon mennaan nayttaas olevan osaksi suomalaasomistukses, Kippari Kallen nimi oli ainaki kyltis. Ja nyt meinasinki menna siina vieres olevaan DiverInn ravintolaan, ne ku mainostaa heilla olevan originaalia lonkeroa ja sellaasen voisin tas kayda siemaasemas. Ja sitte onki pian suihkun ja vaatteidenvaihdon aika. Nain tama lomalaasen aika menee.

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

ilta

alakaa pimenemään täälä. Asettautuminen uuteen kortteeriin täyres hallinnas ja Tip jo läheeses kampaamos hiushommiaan laittelemas. En viittiny sitä lähtiä vahtimaan vaan tulin tänne kuulerin alle lepäämään. Uus kortteeri on View La Villa ja aiva täs AoNangin ytimes. Viereen aukaastu torialue jossa käytiin (ja yllätys Tip löysi ittelleen kengät...) ja napattiin mukaan aiva loistavaa grillattua mustekalaa ja jotaki salaattia ja ne nautittiin tuos hotellin alakerras. Hotellis ei ittessään varsinaasta ravinlolaa oo, mutta täs on kaikki niin lähellä. Ja toki sieltä kaipaavalle jokunen timppiki löytyy, mutta niitähän pitää jokamiehellä olla omastatakaa. Jotta kunhan Tip tulee kaunistautuneena niin matka lienee kylille etsimään kelevollista einehtimispaikkaa ja saattaa sen jälkeen mennä jokunen kuppiki. Eilisen stressin korjaus ku on vielä pikkuusen kesken. Oli se senverran tuntuva paukku. Mutta niinku taisin aiemminki mainita, tilannetta helepiotti muutama keskustelu ja Kolmannen Naisen piisi Kai mä tästäki toivin... Ja tokenen... Joten täältä tähän ja sitte tuonne.

jatkuu

tuosta kortteerista viela senverran jotta pikkuusen jai kaivelemaan ku en ollu tarkistanu sinne mennes jotta oliko kaikki luettelos olevat tavarat paikalla. jouruun ny raukka maksamaan olemattomista pyyhkeista. Maksoon sen, mutta kerroon etten juurikaa paikkaa voi kenellekkaa suositella. Enka suosittele. Nyt tosiaan hyva hotelli tas aiva keskustan laheisyydes ja kaikki pelittaa. On ilimaanen WIFI ja telekkarista nakyy tarvittavat saippuat sun muut. ja kylppari on tosi siisti ja suihkus riittavasti painetta. Jotta olosuhteet parani melekoosesti! Mutta ny takaasin kortteeriin kattomaan joko ruusunen on levanny tarpeeksi. Ja sitte mennaan kohti iltaa.

jotta

joha alakoo homma pelittaa ku Tip saapuu tontille. kortteeri vaihtuu hetimmite, niinku vaha jo arvelinki. Ei ollu paikka mieluunen ja siisteystaso ei ollu riittava. Ja olin kylla samaa mielta. Ensinnaki siela ei siivottu ku kerran viikos ja ei ollu eres pyyhkeita talon puolesta.

ei

jäädä tuleen makaamaan. Tip soitti justiin ja aikas lähellä joten pian singahdan hakemaan ja loppuu tämä joutenolo. Kattotaan sitte millälailla homma lähtee toimimaan. Nyt aamu valjennu taas kirkkaana ja aurinkoosena, mutta seki kerkiää täs päivän aikana muuttua, muttei aiva maharottomaksi kumminkaa. Mutta ny mopoolemahan.

tiistai 14. joulukuuta 2010

josko

jatkaas päivän positiivisilla asioolla ja jättääs ne vastoonkäymiset kokonaan pois. Niitä on tullu täs iltapäivän aikana pohdittua aiva piisalle asti. Aamiaisen ja aamutoimien jälkeen ajelin kylille jossa kotvasen odottelin ystävääni Davidia joka paikalliseen tapaan oli myöhässä. No, ehdin siinä hoidella nestetankkauksen omalta osaltani kuntoon ja hankin jopa kaverille tarpeellisen määrän juomista. Matka temppelille mopolla ja aikamoista haipakkaa mentiinki. mutta matka meni turvallisesti koska oltiin ajoissa liikkeellä. Temppelille (Temple of Tiger Cave) päästiin siten että kapuaminen voitiin aloittaa yhdeksän aikoihin. Ja kokemus on osoittanut, ettei matka tap mutta vauhti saattaa sen tehdä. Ja jo alkumatkasta tuli takaisin farangeja jotka olivat lähteneet liian kovalla vauhdilla ja jättivät pelin näin kesken. Mutta me emme sitä tehneet ja sopimuksemme mukaan David määräsi vauhdin ja tauot. Sopuisasti edettiin ja välillä nesteytettiin itseämme ja ihan vajaan tunnin uurastuksen jälkeen löysimme itsemme huipulta. Ja viilis oli loistava! Näkymät taivaalliset niinku näin lähellä taivasta tuleeki olla. Jonku opastuksen mukaan olisimme olleen 600 metriä meren pinnan yläpuolella joka käytännössä lienee paljon enemmän. No, ylhäällä kumpikin suoritti omat seremoniat. Minä soitin kelloa kertoakseni isälleni että olen paikalla häntä muistamassa ja David jotain muuta. Pakollisten valokuvauksien jälkeen pieni levähdys ja nesteitten täydennys ja matkaan kohti maantasoa. Alastulo ei ollut niinkään helppo, jossain vaiheessa alkoi jalkoja värisyttää ja tuntui olo ku elviksellä... Mutta reilussa puolessa tunnissa olimma takaisin maan pinnalla ja nautimme ansaitut kylmät kokikset. Pienen levähdyksen jälkeen ajelimme lähellä olevaan big-C:n tavarataloon josta tein tarvittavat (ainoat pitovaatteeni olivat nahkavyö lukuunottaen hiestä märkänä) vaateostokset ja samassa paikassa nautimme kuponkiaterian. Tiskillä maksettiin 4€ jolla sai sitte syödäkseen, käyttämättä jääneen osan sai sitte lähtiessään takaisin. Että ei kalliiksi tullu tälläkää kerralla. Sitte ajelu takasin rannalle ja Davidin työpaikalle. Siinä vaiheessa olikin jo olo sellainen, että eiku kämpille ja suihkuun. Alussa mainittujen vastoinkäymisten jälkeen maistui pari olutta ja suihku. pien kooma tuli otettua sohvalla, oli päivä ollu siksi rankka. Viiden jälkeen raahauduin kuitenkin tuohon lähikuppilaan iltaeineelle. Ja kuinka ollakkaa, hyvä ruoka toi hiukan paremman mielen. Joten tässä nyt istyskelen ja kuuntelen kaskaitten sirkutusta siemaillen punkkua. Tip saapumassa aamusella tänne ja juuri soittiki ja kertoi bussin olevan kohtapuoliin lähdössä Bangkokista. Pitkä yömatka edessä, mutta hänellä siksi hyvät unenlahjat että tiedän hänen nukkuvan suurimman osan matkasta. Mitä minä en todellakaan tekisi. Taidan kohtapuoliin kaataa itselleni tukevahkon annoksen SangSomia ja lirauttaa siihen hiukkasen kolaa ja istahtaa tuumaamaan päivää ja tapahtumia. Täältä tähän.

tuntuu

jotta näin aamusella yhteys on parempi, johtunee varmaan siitäki että käyttäjiä vähemmän samaan aikaan. Aamu valkeni ja keli mitä oivallisin temppelille kapuamiselle. Kunhan saan vielä tuon räätälin viriteltyä matkaan niin voitaas ajella portaitten alkukohtaan. Tuntuu tuo keitto (siis oikia keitto) sopivan parhaiten aamuruuaksi ja toimii monellakitapaa paremmin ku pekoni, kinkku ja kananmunat. Maistuuhan neki välillä, mutta tuon paikan soppa maistuu tosi hyvältä. Ei tässä residenssis viitti juuri mitää itte laitella, hyvä ku teetä ja kahvia keittelen. Toin mukanani pienen vedenkeittimen jolla varmistan sen jotta saan aamuteeni juotua. Tässä olis kyllä ollu pikkuunen kahvinkeitin, mutta ku ne residentit jäi toiseen laukkuun on tyytyminen murukahviin. No, se mulle kelpaa aiva hyvin senverran mitä kahvia juon. Juu, että tästä nyt kohti keskustaa ja kattomaan onko kaveri paikalla. Varustuksena pullovyö jonne saa jemmattua lompakon. Ja pulloon voimajuomaa kapuamiselle ja ennen kapuamista kunnon nestetankkaus. Näillä mennään.

maanantai 13. joulukuuta 2010

tuli

vielä mieleen, että yhteyden saaminen tähän sivustoon on siksiki vaikia jotta useinki jää aiotut kirioottamatta ku ei van saa yhteyttä. Kumma, jotta tuo naamakiria aukee alta aikayksikön! Vaikka sama nopeus pitääs sitäki koskia, ihimeellistä.

taitaa

se olla niinjotta tuo mopoolu eioo kumminkaa mun laji. Tuntuu vaativan aiva liikaa huomiota ja sellaasta tarkkaavaasuutta johon enoo kasvanu tai jonka oon aikalailla unohtanu. Kyllähän se nuon teknisesti sujuu, ei siinä mitää ja ku ei pidä liikaa vauhtia niin päriään kyllä. Mutta kunhan Tip tulee niin saa taatusti ottaa kuskinho mmat ittellensä. Son fakta! Oli muutoon pikkusta parempi iltaeines jonka kävin tuolla kylillä tempaasemas. Alakupalaksi otin uppopaistettuja mustekaloja ja kasviksia ja pääeineeksi kanaa viheriän chilin kera! Ja hyvää oli ja vieläki tuntuu suun takaosas jotton jotaki hyvää einehtiny. Nyt täs ilta kulahtaa rattoosasti naapureitten kans seurustelles ja nappailles punkkua ja yömyssyksi tuos pöyrällä orottaa SangSom! Näillä mennään. Niinku varmaan moni on huomannu, nämä mun kiriootukset ei juurikaa oo ns. kantaaottavia eikä muutenkaa kovaa fiksuja siinämieles. Mutta ompa taatusti omakoettuja. Ja toisaalta näitä on ittekki mukava joskus sitte aikojenpäästä lueskella ja sillälailla palautella viiliksiä mieleen. Ja ne viilikset on niitä tärkeimpiä ja koen niitten välittämisen niin vaikeiksi jotten sitä edes ala yrittämään. Joten saa satunnaaset lukijat tyyytyä erelleenki näihin itseään toistaviin juttuihin joissa ei juurikaan pointtia oo. Tai sitte on, aiva kuinka vain.

nyt tuntuu

siltä jotta aurinko ja mopoolu teki tehtävänsä ja nahka saanu punertavan sävyn. Joten Aftersunia nahkaan niinku voita leivälle! Ja sitte onki pian aika polokaasta mopo käyntiin ja siirtyä kohti einettä. Pieni energiatankkaus huomista silmälläpitäen paikallaan, aamulla vain pienenpieni aamiainen ja sitte kohti temppelin rappusia. Ilta täälä pimenee ja tuossa vieressä paikalliset naapurit aloittaa sen jokailtaisen seurustelunsa. Väkeä kerääntyy ja pullot kilahtelee... Tässä ei juurikaa kilahtele, mutta kattotaan sitte huomenis kuinka maa makaa tai kuinka väsyksiin sitä siitä kiipiämisestä tulee taas. Ei siitä ennen ainakaa kovaa hoihruksihin tullu, mutta viime kiipiämisestä onki vuosi ainaki jos ei enemmänki. Matkalle syytä varustautua tuolla kamerallaki, että saa niitä parempiaki kuvia sieltä ylhäältä josta tosi huikeat näkymät. Kello nyt siinämallissa, että pieni uutiskatsaus paikallaan ja sitte matkaan. Täältä tuohon.

ja nyt

on mopo alla, tai kuttuvat täälä noita moottoripyöriksi... Eikä ollu hinnakiroos, otin neliäksi päiväksi ja hinnaksi tuli sellaaset 12 juuroa ja siihen parin juuron pensat päälle. Jotta pikkuusen piti tuos kylillä ajella ja totutella moiseen menopeliin täälä. Tuolla maalla oon toki ajellu, mutta siellä on kaikki toisin. Täälä tuota liikennettä pikkuusen enemmän ja muitaki farangeja ajelemas ja yhtä hyvillä kokemuksilla. Mutta varovaanenhan pitää olla kaikenaikaa. Kävin kaveria treffaamas ja sovittiin, että aamulla 0800 startataan kohti temppelin korkeuksia. Kovasti oli huonot bisnekset räätälillä ku tänään ei ollu vielä yhtäkää kunnon asiakasta tarttunu koukkuun ja vain yks oli tulos sovittamaan. Mutta niitä yrittäjiä piisaa tuos raitilla ja lisäksi vielä isompien hotellien yhteydes tai lähellä on lisää. Jotta kovaa tuntuu olevan leipä niilläki lujas. Josko nyt lepuuttaas mopoolusta rasittuneita lihaksia ja tempaasis vaikka pienet leposet tässä joutessaan. Tuosta mopasta vielä senverran jotta tiärän toisellapuolella maata yhyren veteraanin naureskelevan pujopartaansa ku ja jos tämän lukoo. Mutta tosiaan ajatteli, notta jos nuo kaikki muukki tuollaasella ajeloo niin minkätähäre mun pitääs kävellä kaikenpäivää. Ja hyvin tuo meni, ainaki tähän asti. Ja jonku ajan päästä hariootukset jatkuu ja sillälailla sitä mestariksi tullahan. Tai sitte ei.

tänään

tuli taas jälleen kerran toteennäytettyä (tai nähtyä) tämä paikallisten tuulellakäyvyys. Ei tullu temppelireissusta mitää, tuli kaikemmoosia esteitä ja otetaan huomenna uus yritys. No, ei tässä mitää hätää pääse vieläkää olemaan. Aamupalaksi ravitsevaa nuudeli-kanakeittoa ja samalla täydennysostokset viereisestä A-tyyppisestä liikkeestä. Eikös sitä sanotaki jotta tietty määrä punaviiniä päiväs on oikeenki hyväksi? Ny haetaan vain sitä tiettyä määrää. Ostoksina oli kaks litraa punkkua, pullo SangSomia ja sitä kylmästä hikoolevaa Leo:a sikspäkki. Hinnaksi tuli vajaat 20 juuroa, nottei pääse liika kallistakaa olemahan. Kauppa on tosin jonkinasteinen tukku, mutta myyvät kenelle sattuu. Toisaalta siitä läheltä löytyy 7-Eleven kans, että ei täs mitää valittamista oo. Matka vain on jonkisorttinen tuonne rantaan, muttei sekää mikää ongelma oo. Tossua vain toisen eteen niin matka joutuu ja tulee samalla liikuttua se vähimmääsmäärä. Ainaski. Jotta täs taitaa olla suuntana ranta ja aaltojen kuuntelu. Vois siinä vetäästä vaikka pienet ap-koomat jos ei muuta katteltavaa pääse olemahan. Ja kattotahan mitä päivä tuo tullessaan, sitähän se lomaalu parhaimmillaan onki. Ilimasta senverran jotta näyttääs astetta paremmalta ku eileen ja tuos joku jo ennustiki jottei tänään sataasi juuri ollenkaa. Seki tuloo täs nähäryksi päivän aikana. Ja ny sitte matkahan.

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

jotta

kirioottelinki jo tuonne naamakiriaan tästä säätilasta, muttei se juurikaa ketää lohoruttanu vaikka täälä vettä kuinka sataaki. Nyt iski sellaasen kuuron jotten usko sen aiva heti ohi menevän. Että pitää sitte sisätiloos. Onneksi tuli käytyä hankinnoolla ja ostoksina oli monemmoosta syätävää. Ja juatava ei lopu. Naapuriista kuulemma löytyy vaikka mitä... Ja ei tuohon tukkutyyppiseen viinakauppaankaa oo kovaa pitkä matka, muttei sinnekkää renkää kovas satees mennä. Residenssi jossa asustelen on tosiaan AoNang SeaStarResidence ja jollakitapaa suamalaaseski omistukses, tarkkaa selevyyttä en asiaan oo saanu. Kippari-Kalle on täs jonkimmoosena talakkarina ja asuu toisespääs taloa. Joku osaa kuuklettaa residenssin jos sivut jo toimii, kaatuuvat joku aika sitte. Tämä on viitisen kilometriä rannasta ja taatusti rauhallisella paikalla ja seinänaapurina asuu paikallinen remonttireiska joka hoitaa käytännön asioota, että turva on kohtuullisen taattua. Eikä tänne juurikaa kukaa osaja, hyväku tuktukit osaa tänne ajaa. Itte niitä pitää neuvoa. Ristus. Nojaa, piisaa jo mollaaminen. Loppuus tuo sare niin pääsisi ihimisten ilimoolle tästä joutavasta. Kimmoki (Asiantuntija) soitteli päiväsellä ja kertoi varsinaisten alan miesten olevan toisella puolella maata. Kerroinki tämän puolen olevan enemmän uskovaisten mieleen. Ei uskonu. Up to him. Tip soitteloo ku vimmattu ja kyselöö jotta mitä kulloonki teen, oon sille sanonu jotten ennekää oo akoolle menojani kovaan ääneen huurellu. Mies menöö minne menöö ja teköö mitä teköö. Oompahan mä ny kovaa prökkevää. Heleppo son ku toinen ei tästä mitää tuu koskaa ymmärtämähän. Mutta näin tämä ny kumminki menöö. Tip tulos 15. pvä aamusella ja sitte tehdään jatkosuunnitelmat, että mihin ja koska. Voipi olla jotta ollahan täälä vielä jokunen päivä ja sitte kohti Suphanin riisipeltoja. Nyt alakaas jo pikkuusen näläkä näykkimään, että tairan ruveta kytistämään kyytiä kylille. Täältä tähän.

josko

sitte suuntaas bungalowille pienelle levolle, kavelty jonkinverran ja istuun rannalla ja nautin vastavalamistetun papaijasalaatin rillatun kanan ja riisin kans. Silla mennaan tovi jos toinenki. Nyt pyykit pesulasta ja suunnittelemaan illan ohjelmaa. Tuntuu taalaki tuota porukkaa olevasn aiva kohtuullisesti vaikkakaa ravintolat ei paivisin kovin taynna nayttaasi olevankaa. Paivalla ku sateli tovin niin ihimset tais menna hotelleihinsa ja palajavat illantullen takasin kulmille. Tuli tuos paivalla mieleen jotta kovasti tarttevat taala viela kohennusta tuohon asiakaspalaveluun, vahaasesta asiakasmaarasta huolimatta palavelu luokattoman hidasta ja siina kerkiaas pinnaki palaa jos olis palaakseen. Yhyren kuppilas asetin jo omaan poikottiin ku siina kolomisen varttia orottelin tilattua voileipaa ja nappasin siina pariki olusta olematonta voileipaa odotellessa. Oli unohtunu kokonaan ja otin ja maksoon oluset ja menin rannalle syomaan rehellista thairuokaa. Mitas piti menna johonki lankkarityyppiseen paikkaan. Sita saa mita tilaa tai sitte ei saa mitaa. No, ruokaa sain kuitenki ja nyt nestetankkauski kohillaan ja tasta jatketaan.

noniin

sitte sainki ku sainki tämän wlanin toimimaan täältä residenssistä. Hidas näyttää olevan, että Toljanteria joutuu vissiin menemään kattomaan jonnekki missä nopeammat yhteydet. Mutta hyvä näin ku edes jotain saa aikansakuluksi nakuteltua. Tänään jo kävelylenkki tehtynä ja tuossa vieressä aiva loistava aamupalapaikka ja tosi hyvän kananuudelisopan hinnaksi tuli reilusti alle euron. Ei oikeen tuo pekoni ja munat tahdo upota, enemmänki tuo riisi- ja nuudelikeitto noin aamupuolesta. Nyt toistamiseen kylille ja tuolla reissulla vois vaikka kattoa sen mopon allensa, että pääsis vähä joutuusammin kulkemaan. Ja josko menis kattomaan, että onko räätäliystäväni jo toipunu, että voidaan suunnitella jotain muuta. Ilma on tämän päivän ollu tosi lämmin vaikka pari vesikuuroa onki sadellu, mutta sehän ei tunnetusti täälä haittaa yhtää mitää. Friskaa vain. Joten nyt tästä vetelehtimästä tuonne liikenteeseen.

lauantai 11. joulukuuta 2010

jotta

pikkuusen on loivaa oloa pitany tanappana, ehtoolla tuli siamaastua siksi monta Mojitoa jotton paiva menny puhaltelun merkiis. Toki kavelylenkki tehty ja nautittu nesteita riittavasti ja tuossa rannalla kavin seka jalka- ja kokohieronnas ja sepa friskaski kovaa. Ja paalle nautittu iltaeines kohensi olon normaalia muistuttavaksi. Bungalowin w-lania enoo viela saanu toimimaan joten aikanikuluksi istahrin tahan nettikaffilaan. Taidan ottaa ja kaveleksia nukuksimaan, huomenna olis tarkootus kipaasta ne toistatuhatta rappusta sinne temppeliin. Tapasin eilen Davidia joka taala raatalinhommis ja han lupautuu kuskaamaan huomenna. Taikka saattaahan se ollakki jotta tuloo suunnitelmia muutettavaksi, ilimaki saattaa vaihdella. Tanaan pari pikkuusta vesikuuroa, muttei eres kunnolla kastellu. Hieronnassa ollessani pikkuusen pirskotteli, mutta se vain raikasti ilimaa.
Jotta sitte matkahan.

perjantai 10. joulukuuta 2010

aamu

on valjennu tääläki ja syömään pitää mennä. Tarkootus matkustaa tänään Krabille, mutta missä muodostelmassa on vielä pikkuuen epäselvää... No, seki selviää täs pikkuhiliaa. Nyt pian aamuapalalle ja siitä se homma lähtee liikkeelle.

torstai 9. joulukuuta 2010

jotta

niinku jo aiemmin on torettu, on tämä isoo kirkko tosi isoo ja mahtuu tänne kaikemmoosta. Tuos ehtoolla kävääsimmä yhyres ostoshelevetis ja sieltäki tuntuu löytyvän kaikkia mitä kuvitella passaa. Mun tarttemat sandaalit löytyy alta aikaykskisön ja viä tosi halavallaki... AirAsia oli kumminki niin joustamaton, että meen sittä huomenis yksikseni etelään ja Tip tullee sitte myöhemmin. Perehsyitä nämä kaikki tyynni. Mä kokeneena veteraanina ilimootin jokusen päivän ittekseni alueella päriääväni ja onnistuin tulevan puolison siinä jopa vakuuttavaamaanki. Saas nähärä onko usko yhtä vahava tänäänkis?
Mutta tuos päivällä tätä liikennettä kattoes tuli mieleen, että on tämä toisensorttinen paikka mitä meillä. Ihimisiä niin palio enemmän ja sitäietä autojaki ja kaikki kestää tosi pitkään.
Mutta josko lopettaasin tämän yömyöhääsen näpyttelyn ja siirtyysin tuonne Tipin kylkeen nukuksimaan.

jotta

löytyyhän seki apikka jotta on rauhallien kirioottaa. Tip nukahti kumminki ja täs paikallisen tlevisioaseman lähetyksen säestyksellä koitan jotaki kirioottaa.
On tämä BKK maharotoon kirkonkylä, auotja on pikkuusen enemmän ja kaikki tuntuu olevan samoohin aikoohin liikentes ja kaikki liikkuminen kestää pikkuusen kauemmin. Ehtoollaki ku tultihin mielestäni aiva läheltä oleasta ostoshemmetistä niin aikaa meni kumminki puolisen tuntia. Mutta se kannatti, ruoka oli suunnitellusti pikkusta parempaa ja juomaksi oli sitte samammoosta...
Ja täs ny sitte melekeen kuvinsuin kirioottelen...
Kohtalo kiriootteloo siihen suuntahan jotta meen yksiksenki Krabille huomenis, mutta katotahan mihinkämallihin homme siitä luiskahtaa.

ja sitte

täällä BKK ja aiva omalta koneelta kiriootettuna. Oli hotellis tämöä vapaa verkko jonka sian ku sainki toimimaan. Aikas hyvin aiva ittekseen toimittu! Tip on toki kuvioos mikana, mutten sitä kehtaa kaikkeen turhanpäivääseen rasittaa jotta jää paukkuja vähä tärkiämpihin hommihinkin.
Joo, Bankkari löytyy sitte ja hotelliki oikeenki hyvin, tuttu paikka ku oli. ja oli kuskiki tuttu mies joka hotlalla hommis. Pieni yllätys oli aluhommien jälkeen Tipin tiedotus jonka mukaan hän ei kykene lähtemään mun mukaan huomenna etelään vaan perheasiat vaatii jotain muuta. Ilmoitin olevani senverran kokenut vaitteri ja ikääntynytkin, että luulen vajaasta viikost aitseksieni selviäväni. Saas nähdä millaaset evästykset tulee mukaan ja mitäei tasantarkkaan nourateta!
Elämme taas jännittäviä aikoja. Nyt kysymys kuuluu, että mikä siellä kestää? Ja ei juurikaa mikaa. päätän täältä tähän.

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

nyt se sitte

alkaa! Työt tehty ja pakkauskin kutakuinkin valmiina, ettei täs oikeen muuta voi tehdä ku odottaa taksia saapuvaksi jolla hurauttaa Isonkyrön juna-asemalle. Juna Tikkurilassa jo kahden maissa jossa hyvä ystäväni Lasse vastassa ja kyyditsee kentälle ja mikä tärkeintä ottaa haltuunsa talvivaatteet palauttaakseen ne sitte joskus kun kotiudun. Todella arvokas toimenpide, olis muuten hiukka hankala toimia tai pitääs raahata talvivaatteita reissussa mukana. Mutta nyt istahdan ja tuumailen, että onko jotaki unohtunu ja jos on niin teen sen eteen jotaki.

maanantai 6. joulukuuta 2010

tänään

Suomi juhlii itsenäisyyspäivää ja Tuomas neljättä syntymäpäiväänsä! Tämän päivän varasin vapaaksi jo senkin takia, että siinä päivän pääteema. Poikani perheineen saapui myös tähän juhlaan ja tapaan heitäkin siinä samalla, eilen kun jouduinkin venymään työmarkkinoille. Mutta näillä aamuilla sekään ei jaksa harmittaa, edessä yksi työvuoro ja keskiviikkona reissuun!
 Joten tässä päivän valkenemisen odottelua ja sitte ajelu Jurvaan jostä äiti kyytiin ja sitte kohti Tuomaksen juhulia!