maanantai 31. joulukuuta 2018

illan päätteeksi vielä red snapperia rilliin, jotta jaksaa orottaa vuoden vaihtumista.

jasitte

koitti LEOn aika ja nautin sitä täälä sisätiloos johona musiikki pikkuusen suarattuu. Se meinaan alakas taas pienen tauon jäläkeen, oli vissihin senki takia pois ku asensivat noita valojuttuja, ainaki veikkaan niin. Onneksi mullon hyvät korvatulupat jokka voin asentaa ehtoolla ku vaaterihin meen. Tuskin tuloo vaharattua vuaren vaihtumista, jos en sitte ota pieniä nokosia siinä ehtoolla... Huomenna rituaalit alakaa kumminki jo aamupäivällä ja jatkuu siitä sitte myähään iltaan/yähön. Ensiksi munkkialokas kuskatahan temppeliltä kotio kulukuees ja niin erelleen. Taisin siitä jo pikkuusen kertoakki. Meinaa mennä kertomukset väkisinki sekaasin ku jokku kyselöö naamakirias tästä juhulasta ja jokku viestiillä jottei millää muista kuinka on mihinäki kirioottanu ja vastannu. Wikiperia ei oikeen kunnolla osannu tätä rituaalia valaasta, mutta kysees kumminki jonkusorttinen aikuustumisrituaali ja nuoren temppeliin liittäminen. Siten tiärä, jotta kuinka likkojen kans teherähän, kait heki on samallalailla siihen kuuluvia. Mutta nähärekseni juhulia järiestetähän vain poijille, enoo ainakaa muuta kuullu. Tämän alokkaan suunnitelmiin ei taria kuulua temppeliin kovin pitkäksi aikaa jääminen, varsinki ku jäläkikasvua on tulos hetikohta ensimmääsen perähän. Työpaikkansa sai kumminki pitää, jotton eres jonkimmoonen toimeentulo pesueelle olemas. Son jonkisorttinen rehuteheras johonka pääsi ja ilimeesesti vakituunenki homma, jotta saa olla kovaa tyytyväänen. Kouluttamattomat ei tääläkää kummempiin hommiin pääse. Surkiaa, mutta totta. Sen takia oonki niin jyrkkänä näitten likkojen koulusta lintsaamiseen, sanoon jotta seuraavan kerran ku jompikumpi valittaa oelvansa kipiä, otan ja mittaan rektaalista lämmön ja tarvittaes vien terkkarille lisätutkimuksihin. Täs lähellä on sellaanenki klinikka johona hoitaja ottaa vastaan ja sillon lääkitykseenki lisenssit. Taitaa olla kylätohtorin tytär tämä terveyrenhoitaja. Tuo lintsaus on sellaanen, etten sitä sulata juuri kuinkaa. Se johtaa aina vain huonompahan suuntahan jos sille antaa periksi. Ja vanhemmat täälä liika useen antaa, eivät viitti tai eivät halua nähärä enempää vaivaa. Olikos se viimeviikolla ku LEK otti omaa lomaa koulusta ja mulle se karu totuus paliastuu vasta myähemmin, sai likka kuulla kunninasa ja seuraavan kerran menettely on kerrotunlainen. Tosin ei mulla vielä oo sitä mittaria, mutta saavat olla siinä uskos jotta sellaanen löytyy. Ja osaan mitata kuumeen monella sortilla. Täs viime päivien aikana on käyny ilimi, jotton jonkisorttista ristivetoa Tipin suvus ja osa sukua eioo tulos ollenkaa juhulihin. En tiärä mikon kirkon pimentäny, se eioo Tipillekkää aiva selevillä. Ja täs kulttuuris tuollaasten selevittely viää aikaa ja on rasittavaaki. Jotenki naurettavaaki ku aikuuset ihimiset käyttäytyy niinku teinit. Minen puhu sulle ku sine puhu mulle... Tämän kulttuurin tapojen mukaan nuorempi on aina se joka teköö aloitteen ja ottaa asian ku asian puheeksi. Mutta täs tapaukses ei meinaakkaa niin käyrä. Jotta nähärän huomenna, jotta tulooko kutsutut paikalle tai toimittavakko vain kiriekuaressa rahansa. Sillä son sellaanen tapa, jotta senverran laitetaan rahaa kuinka on itte vastaavis tapauksis saatu. Ja sukulaasille annetahan reilummin ku muille. Ja asiasta piretähän tosi tarkkaa kirianpitoa, jotta miton kellekki annettu ja koska. Jotta tiäretähän sitte, jotta palioko mihinki viärähän. Se kait suhteutetahan pikkuusen kutsuttujen määrähänki, jolla koitetahan vissihin varmistella kulujen kattamista maharollisimman hyvin. Täksi illaksi oli kuulemma haettu joitaki tulitteitaki, mutta ei meirän rahootuksella. Siihen verin rajan, jotta en osallistu tälläkää kertaa mositen turhuuksien taivaalle ampumisehen. Enoo harrastanu sitä koskaa mihinää. Vaikka täälä kuinka komeita tulituksia järiestäväkki, niin siitä hualimatta saa olla. Voisivat neki rahat käyttää vaikka mihinkä muuhun. Ostaasivat ittelle vaikka vaattehia tai ruakaa. Jotta kattoahan, minkämoonen präiske alakaa ehtoopualesta käymähän. Mutta nyt on niin, jotta kiriootusvirheitten määrä ja kirioottamisen nopeus alakaa olemahan siinämallis, jotton paree siirtyä etuterassille orottamahan, jotta mitä nuasta paroosta ja kattiloosta tuloo syätäväksi. sanoon, jottei mulle toki tartte eikä piräkkää erikseen ruakia teherä jotta aiva hyvin voin samoja eineksiä syärä mitä muukki. Jotta sinne sitte ja kaikkia hyvää kaikille vuoden vaihtumista orotelles. Meillä se vaihtuu viis tuntia ennen sohojolaa. Ja kaikkia hyvää huamenna alakavalle uurelle vuodelle. Ei vuarelle.

Sitte onki rinkin aika


Hyvää uuttavuatta kaikille toivottaa Popia ja kummipoika Poss


Kalat heti tuoreeltaan käsittelys


ja nyt

sitte tuli ämyriauto tuohon airanvierehen, tien pualella. Ja alakoo sellaanenki möykkä, jotta tuallaasena tua ei taatusti kellon ympäri tuu jatkumahan. Melekeen takaan sen. Musiikis sinällään eioo juurikaa vikaa, mutta ku volyymit on melekeen tapis jo täs vaihees, niin herää epäälys jotta mitä tapahtuu sittku väkiä on paikalla. Ja mun istumapaikka on aika lähellä tuota aitaa, saattaa olla jotta jourun vaihtamahan paikkaa eli ottamaan pöyrän jostaki kauempaa. Kökkä jatkuu erelleen ja erelleen valamistuu joitaki maustejuttuja ja myähemmin kookoksesta joitaki makupaloja viaraille annettavaksi vissihinki. En oikeen muista sitä juhulien järiestystä, jotta kuinka kulloonki mennähän, mutta veikkaan sen tulevan mullekki pian selevämmäksi. Huamenna klo 11 on alakaminen temppeliltä josta juhulakalu saatellaan kotio saattuees joka tanssii ja juaa... Auto jonka lavalla juhulakalu istuu ajeloo oikeen hiliaa, jotta väki pysyy hyvin mukana. Väkiä sitte joku juattaa oluella ja Honkkarilla. Saatan olla kulukuees, tai sitte en. Aiva kuinka rakkaus paikkani määrittelöö. Sitte tullahan kotio johona munkkialokas kastellahan pyhällä vedellä ja hän kasteloo lähimmät sukulaasensa. Mäki saan kuulemma osani vetestä. Mutta nyt tuota musiikin moikutesta ja pientä puuhaa. Iltapäivän rinkinki aika.

herelmiä piisaa, nua pienet panaanit kans sairaanhyviä!

https://www.youtube.com/channel/UC4Gx0bXXYJ2j4Ns_eVeL4sA?view_as=subscriber

tuonne taas pistetty tuaretta klippiä aamusta ja aamupäivästä. Täälä kökkä etenee vissihin oikeenki suunnitellusti, Samchukista käytihin kökkäväelle ruaka-ainehia jokka sitte vissihi nki ittelleen kokkaavat... toki tekevät siinä samalla muita juhuliin liittyviä hommia. Ainaki toivoosin niin, etteivät vaan oo tulleet kökkään tekemään ittelleen ruakaa... Kova paukutes käy ku ainaki kolome huhmaria on töis ja jotaki mausteeta siinä murskatahan. Kalaa haettiin kasvattamolta aikamoonen setti, jotta sitä sitte vissihin illemmalla saa rillattuna. Ei pitääsi kalan loppua, siksiki monta punaasta snapperia lavalle nostettihin. Eikä katkee mikää ketju, kalat on jo jatkokäsittelys, mutten oo aiva varma käsittelyn oikeurellisuuresta, osa kaloosta viälä elos ja sentähän olivat kyytis ainaki vartin... Mutta täälon toisemmooset asetukset ja niitten mukahan mennähän. Eikä tullu lihojenkaa mikää tuolla matkalla vaikka lavalla olivat neki. Oli kanaa, jauhelihaa ja possun vilettä. Jotta hyvää on luvas. Pitääki mennä jatkamahan tarkkaalua, pianhan se mun käsityäki herää nokosiltaan...

viimmeesenä

päivänä sitte sattuuki heti aamusta. Sain herättyäni päähäni teherä kerralla sekä puuron että keittää sufeet ja soli sulakkeelle liikaa ja kuuluu vain tossahrus. Onneksi sulake paloo jatkojohorosta, jotta siirsin kaffinkeittimen vain toiselle pistorasialle ja kaffit jatkoo tippumistansa. Mutta puuro jäi ns. pualitiähen, jotta sitä pitää nyssitte mennä tohtoroomahan... Aamu alakakoo muutoon vähä aikaa sitte kaiuttimista tulevalla musiikilla ja ny on sitte puheen vuaro. Puheen soinnistä päätellen eioo ainakaa kukaa kuallu, olisko jotaki muuta tähärellistä tiarootettavaa. Vaikka juhulista? Mistäs tuan tiätää, tulukki nukkuu peitonalla täyttä häkää, jottei siltäkää voi kysyä. Noniin, löytyy jatkojohto ja sain ku sainki puuron keitettyä. Ei sulake vain piisannu molemmille samaan aikaan, aukaasin sen jakorasian ja oli totaalisesti pamahtanu, johtoki oli irronnu ja aiva musta sisältä. Vanhana Kyproksen viettimiehenä sen oivalsin, jottei siitä kalua tuu milläämuatoa. Nämä sähköviritykset tääläku on pikkuusen vaihtelevia, on monemmoosta pistorasiaa ja yhtä montaa sorttia niihin pistettävää ja tuos oli se onkelma etten meinannu löytää oikianmoosta johtoa seinään... Nojaa, siitä sitte joskus paremmalla aijalla. Väkiä alakaa jo kerääntyä pihalle, mitähän ne meinaa seuraavaksi puuhata? En aiva heti viitti mennä tuohon terassille vahtimahan, jotteivät käsitä väärin. Tai oikeen. Se eioo vielä tullu seleväksi, jotta onko tulevat päivät normaalia koulu- ja työpäiviä, mutta uskoosin jotta juhulakalun isä jää ainaki töistä muutaman päivän vapaalle. Mutta senki aika näyttää. Koululaaset ainakaa eioo touhuskaa mihinkää lähtiä, jotta vissihin sitte on vappaata ainaki sieltä. Ja kouluhan on siinä temppelin kylies, jotta aina juhulien aikana koululaasilla on sitte sitä kuuluusaa lisälomaa... Tulukoot taas kerran kehuttua tämä maitohon keitetty kaurapuuro, on sitte hyvää kuon sopiva suala ja sitte voisilimä josta siitäkää ei sualaa puutu. Tuosta sähköhommasta tuliki miälehen, jotta pitääki asiaa oikeen kuvata niin näettä minkämoosia virityksiä täälä asian tiimoolta löytyy. Eikä tartte tontilta kovaa kauas mennä ku näitä virityksiä löytyy. Ja ku täälä sattuu olemahan kovia tuluvia niin useen kuoleman aiheuttajana on justihin sähkö ja nimenomaan nämä villit viritykset. Mutta nyt lienee paikallaan mennä suorittamahan tuota terassivalavontaa, ettei aiva sutta väännetä. Klippiä juutuuppiin tulos tuotapikaaki.

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

juhulien

valamistelut jatkuu, kökkäväki lähti jo tältäpäivältä pois ja palaavat heti aamusta. Omalla väellä sitte vielä koristeluja ja muuta sellaasta piperrystä. Mun osuus rajoottunu päältä kattomiseen ja pikkuklopin viihrytyksehen. Sonki oikeen kelevollinen poika, tykkää musta mitä ilimeesemmin, heti ku vain näköö niin alakaa kiiruusti kontatamylykytä kohti. Iltapäivää vasta mennähän, mutta valamistelut on siinämallis jottei oikeen vissiin palio noita koristeluja enempää voi teheräkkää. Naiset pesi kaikki temppeliltä laihnatut astiat kattiloineen kaikkineen ja olihan niitäki puolisen tusinaa ulukopualista. Miähiä oli parhaimmillaan tusinanverran, jtta sillä porukalla teltat nousi kohtuullisen riuskasti. Meni siinä muutama pullo sitä LaoKhaotaki ja olutta kyytipoijaksi. Mutta ei, ei koskettu mun henkilökohtaasiin olusiin. Eikä kosketa mihinää vaihees, Tuntematoonta oon kattellu ja pitää välillä oikeen pitää kunnon paussia ettei aiva yhteenputkeen sentähän tuu kattottua. Mutta ei täs sunnuntais mitää kummallista oo, jatketahan entisehen mallihin, siäläki aamu jo alakanu jotta toivottelen päivän jatkoja. Ja jatkan itte iltapäivääni.

YLE

pikkuusen tasootti aiheuttamaansa miälipahaa ku Areenaan ilimestyy Tuntemattoman sotilaan uusin versio. Elokuvis kattelin teoksen kutakuinki vuosi sitte ja kysees pitkästä aikaa tosi hyvä kotimainen elokuva. Kaikki roolisuaritukset loistavia ja muutoonki hyvä. Jotta sitä nyssitte tuon kökkäväen seurannan lisäksi. Klippiä löytyy taas juutuupista, kattelkaa siältä.

toiseksi

viimmeestä päivää alootellahan ja pikkuusen samammooses kelis ku eileenki. Ei suarastaan satele, mutta saattaa senki vielä tekaasta, taivas on kutakuinki pilives. Mutta passeli keli kumminki näin pyhäpäiväksi. Tai se täälä juuri sen kummempi oo ku muukkaa, paitti jotta lankomiähillä se viikon ainoa vapaapäivä. Täälähän kalenterin mukahan viikko alakaa sunnuntaista ja siinoon menny joskus harhahan ku oon kalenteria kattonu... Nyt en kattele muutaku puhelimen kalenteria, lähinnä siksi jotta pysyn oikias päiväs... Neku tahtoo olla niin samammoosia. Lankomiähistä se ahkerampi häärää jo tontilla lakaasten kuivia lehtiä ja vissihin valamisteloo telttojen paikkoja. Tulevat tänään pystyttämähan ainaki kolome telttaa ruaanlaittoon ja muuhun tarkootuksehen, joko sateensuajaksi tai sitte suajaksi auringolta. On kuulemma jonkummoosen kyläyhyristyksen telttoja, jottei palioa tartte rahaakaa antaa. Samoon eieen temppelistä vuakratut astiat ja muut vehkeet on melekeen ilimaasia, pieni sponssi temppelille hoitaa homman. Jotta jotaki etuaki sentähän on, eikä tartte aina olla lompsa levällään. Nyt sitte puuroa!

lauantai 29. joulukuuta 2018

138

jo täsvaihees ja mulla kiriootusvihreet tuloo einavain lisääntymätän... Jott Hyvää ytät kaikaille. hahaaahhhhaaa

Uutta tuatantoon ku vanhat vähenöö


Pikkuusen olutta omaan käyttöön

Aamuunen pala


joku muuki

oli saanu päähänsä lähtiä Tescoon, auto saatiin tuurilla parkkiin ja kaupas väkiä ku helluntaiepistoolas. Jonsei jopa enemmänki. Mutta ostokset vaatimattomia, lähinnä mulle olutta ja pullo votkaa. Lisäksi jotaki pesuaineita. Ja nyt oltiin sitte kaharestaan, en ottanu ketää muita kyytihin. Joskus pitää eres kauppahan päästä iliman seuruetta. Jaa, jotta alakaako pinnaa kiristää? Voin tunnustaa, jotta pikkuusen siihen sorttiin alakaa mennä. Sanoonki tuos ajelles, jotta varmahan vaimo tiätää mitä teherään juhulien jäläkeen. Tiesi sen varsin hyvin. Son suuntana Cha-am ja siälä joku rauhallinen resortti, aamukävelyjä rannalla ja rentoa loikoolua rantatualiis ja illalla pikkuusen paaria ja muuta mukavaa. Tämä tälläänen perhe-elämä eioo ratkiriamukkaammasta päästä, siton turha väittääkkää. Mutta nyt pienen palastelun jäläkeen pienet levot. Josko hermokki siitä asettuu. Oluekki on kylymenemäs ja neki pikkuusen auttaa sitteku ovat oikeen passelisti jäähtyneet.

tuolta taas uusimmat klipit!

https://www.youtube.com/channel/UC4Gx0bXXYJ2j4Ns_eVeL4sA?view_as=subscriber

luulin jotta

tuo naapuri tuli hakemahan tyhyjiä pulloja ja purkkia kiärrätyksehen, mutta se tuliki vain napsimahan ne sokat purkiista... vissihin joku askarteloo niistä jotaki. Muutenhan täälä eioo varsinaasta palautusta pulloolle ja muillekkaa astioolle. Sen hoitaa jokku keskitetysti, kulukevat säännöllisin väliin kylillä ja ottavat kaikki mukaansa ja hoitavat lajittelun ja sitte kuskaavat joko tehtaille tai paikoolle johona niitä jotenki hyärynnetähän. Pulloja vissihin käytetähän uurestaanki mutta sitte menöö sulatuksehen ku on ollu tarpeeksi monta kiarrosta käytös. Nuo isoot olutpullot onki niin hyvää lasia, jotta kestävät kiarroksen jos toisenki. Jokaasella panimolla on omat pullonsa ja jopa olutmerkiilläki pikkuusen toisistansa poikkeavat pullot ja jopa koot. Itte suasin tuota LEOa, vaikka Chang onki nykyään saman vahavuunen. Aiemmin Chang oli jopa yli kuus rosenttia ja tykkäsin sen silloon olevan pikkuusen liika vahavaaki mun makuhun ja jotenki tykkäännyyn LEOon jo silloon. Ja halavemmaksi se tuloo ku ostaa tusinan pullon laatikoos ja sellaasen meinaanki ittelleni Tescost ahakaasta kunhan jouran. Purkiis tuloo kallihimmaksi ja ostinki ne kaks lavaa vain sen takia, ku sain halavalla tuosta kaupan loppuunmyynnistä ja täälä ei sitä juuri kukaa ostanu. Mutta aiva kelevollisia olivat neki, mutta on jo menneet kaikki. Joitaki oon tarionnu lankomiähellekki ja joitaki antanu Jounille kyytipalakkaa jotten sentään kaikkia oo kitusiini kiskonu. Joku huurattaa moottorisahaa tuas naapuris, on vissihin puun kaatanu ja sitä pätkii nyt vaikka hiilivärkiiksi. Saarahanki pian haistella savua piremmän aikaa, toivottavasti ei juhulien aikahan saa päähänsä tulia asetella. Silloon saattaasin teherä viaraalun joka ei olisi niinkää ystävällismiälinen. Ei mun tarvinnukkaa lähtiä kuskiksi, tuli sellaanen sukulaasmiäs joka autoa osaa ajaa niin jäin suasiosta kotovahariksi. Ja nyssitte päivystän täs isoolla terassilla ja portti on auki. Piitelsiä tuloo Nostalkialta ja se sopii hyvin tähän aamupäivähän. Tämä kuskiksi ja muutoon auttamahan tullu sukulaasmiäs onki pikkuusen poikkiava miäs täälä. Mies osaa teherä ruakaa, varsinki kaikensorttisia makupaloja ja jopa leivonnaasia, ja mikä merkittävämpää tämä kaveri ei jua mitää alkkomashoolinkia. Jotta näitä eioo montaa näillä seuruulla. Tuo kauppias on kans juamatoon, mutta terveyrellisitä syistä, tai siis puhutahan ny entisestä kauppiaasta jottei mee väärään piikkiin. Tuo nyttemmin lähikauppias onki sitte normikamaa, juaa ja pääasias makooloo riippumatos siinä kaupan sivus. Mutta son ollu johonaki ulukomailla ja osaa auttavasti sellaasta tönkkölontoota. Son viä pahempaa ku se rallilontoo jota jo paremmin mäki ymmärrän. Mutta nämä jokka täälä puhuu, puhuvat niin yksinkertaasta jotta munki pitää oikiasti tuumata jotta mitähän mahtaa kaveri ny justihin tarkoottaa. Mutta tämän mainitun kauppiaan poika on ilimeesesti ollu koulus keskimääräästä paremmin herleellä ja omaa miälenkiintoa kielen oppimiseen koska puhuu isäänsä parempaa kieltä ja on selevästi kiinnostunu. Jotta pitänee ruveta siälä viaraalemahan useemminki vaikka päiväolusella. EUROPE soi ny justihin ja lopullinen laskenta on kipales. Eioo päivä viäkää selevenny, taivas on pilivien peitos, mutta eioo hetkehen pirskotellu mitää jotta alakaasko olla loppumahan päin. Eioo niin suurta väliä, eioo suunniteltu menoja mihinkää ja tairan iltapäivällä huvikseni ajella Tescoon ja aiva omille ostoksille. Ja saatan jopa mennä aiva yksinki! Kunhan meen vain ennen kahta, jotta saan ne oluset haltuuni. Votkaaki vois ottaa varastoon, jottei vain pääse loppumahan. Vaikkei sen pelekoa juurikaa oo, mutta varma on aina varmaa kumminki. Näin meirän aamuus tämä Nostalkia soittaa selevästi parempaa musiikkia, ainaki mun makuhun. Ei tuu juurikaa sitä räppiä, ei Keekkiä eikä muitakaa kyseesen kenren lausujia. Päivisin Suomipopilla sitä sitävastoon tuloo pikkuusen liikaaki. Kerran mun piti oikeen kuuklettaa, jotta kuka on Pyhimys? En musitanu muutaku 60-luvulta sen Roger Mooren esittämän akentin... Ja lisäksi on monia tuntemattomia artistia joita enoo ennen kuullukkaa, ovat pikkuusen samansorttisia. Sellaasia joko honottavia tai kimittäviä naisia tai sitte muka karhiaäänisiä poikia. Ei sitte kiinnosta pätkääkää ja tuskin pekkaakaa. Kuuntelen musiikkia mistä tykkään ja joskus jopa saatan vaihtaa rariokanavaaki ku oikeen sitä räppiä pukkaa. Nostalkiaa eioo juuri tarvinnu vaihtaa, ei ainakaa näin aamulla. Ja tuloo nonstoppina joka seki passaa oikeen hyvin. Nyt mun pitääs kattella jostaki sellaanen kaapeli jolla saan tämän läppärin koplattua televisoon ja pääsisin kattomahan Areenaa suurelta ruurulta. Unohrin nimittäin kolome asiaa: kyseenen kaapeli, bt-kuulokkeet ja mikähän soli se kolomas... mutta nua kaks eniten harmittaa, varsinki ne kuulokkeet, non tosi laarukaat ja toimii tosiaan lankattomasti ja yhyrellä latauksella kuunteloo vaikka koko päivän. Samoon tiätysti tua kaapeliki olis saanu laukkuhun mennä, mutta ehkä sen täältä kumminki jostaki löyrän. Tähänastisita paikoosta sitä eioo löytyny, mutta enoo vielä Suphanburin Tescos käynykkää. Voisiki samalla käyrä vaikka pitsalla... oliskohan jo maullaan? Heinäkenkä kylymänä ainaki maistuus. Mutta tänään en sinne asti viitti ajella, varsinkaa jonsei muuta asiaa oo. HDMI-kaapelia täältä kyllä löytyy, mutta mulle pitää olla se toinen pää toisemmoonen. Pitää oikeen ottaa kuva tuosta liittimen paikasta, koko läppäriä en viitti sinne raahata. Mutta kattotahan kuinka sinne jouretahan tai koska saan päähäni sinne lähtiä. Jotta sitä orotelles.

lauantai

alakoo sateisis merkiis, alakoo jo aamuyästä kuulua sateen ropinaa ja jatkuu parasta-aikaaki. Ei mitää kunnon saretta, hipsutteloo tasaasesti ja näin eres puut ja pensaat saa pikkuusen kosteutta. Maa vaatiis jo piremmän satamisen, jotta pitääs vähintään päivän sataa tuotavauhtia jos meinaas senki kastuvan. Jotta lehvistö saa pikkuusen kosteutta, panaanipuukki vaatiis pikkuusen enemmän ja smoon muut kastelua vaativat. Viime vuannahan tuon takakaistaleen omistava kielsi vedenoton joesta, ettei oo sitä kastelumaharollisuuttakaa. Ei tääläkää kannata vesijohtovedellä kastella vaikkei jätevesimaksua tarttekkaa maksaa. Hyvä jos johtovetellä auton tai mopon viittii joskus pesaasta. Auto pitääski käyrä pesettämäs, muttan viitti tällääsellä kelillä mennä ku on sitte kumminki heti kuraanen. Ja temppelistä pitää pian hakia astioota juhulaa varte. Tipin serkut (sisarukset) tuli jo aamusta tuohon terassille jotaki asiaa selevittelemähän ja tämä nuaree miäspualinen jäi siihen LaoKahonsa kans. Kysyynki Tipiltä, jotta mitähän hän tykkääs jos mä samoon rupiaasin kuppihommiin kahareksalta? Ei tullu selekiää vastausta, mutta kuvastaa sitä kuinka suvun jäseniä jotenki suojellahan tai ainaki vähätellähän kupittelua. Tuoki varsin nuari miäs ottaa joka jumalan päivä pullon tai kas tuota lamppuöliyä muistuttavaa juamaa. Ja kuulemma ei jua tyäpäivinä muutaku iltaasin... jotta silloon malttaa olla päivisin iliman. Ja tyät on niitä tilapäisiä, koska kysees normaalisti koulunsa keskeyttäny tapaus joka ei muihin hommiin pääse eikoo kouluuhinkaa siaa ku eioo sitä päästötoristustakaa. Jotta alkoholistin alaku ja varsin vakava sellaanen. Ei tuu kaveri näkemähän viiskymppisiään jos tuahonmalliin jatkaa. Ja mitä hyätyä tuallaasesta on juhulien järiestämises, korkeintaan tyhyjentää nuata miälijuamaa sisältäviä pulloja. Sisarensa onki sitte toistamaata, teköö töitä joka päivä, kerää kukkia ja teköö joitaki seppeletyyppisiä joita sitte jokku myy tuola teitten varsilla ja risteyksis. Jotta eres toinen serkuusta yrittää. Ja tämän ahkeramman serkun miäs on sitte niinku muukki, enemmänki kelevotoon ja viihtyy saman juaman paris ilta ja päivä toisensa perähän. Sanoonki Tipille, jotta mun juamisesta ei tartte olla hualissaan, olis näistä syytä olla enemmänki ku hualissaan. Mutta ei näille mitää mahara, eikä muillekkaa alakoholismiin suuntautuvilta. Yks Tipin velii jo kuali siihen tautihin ja toinenki kovaa häjys mallis isoon aivoleikkausen jäläkeen. Vissiin huamenna tänne tuloo kökkäväkiä (lue talakoo) tekemähän jotaki juhuliin kuuluvaa, mun homma lienee tarkkaalu siinäki ja tänään niitten astiootten roudaus tuolta temppeliltä. Tähän munkkijuhulaan kuuluu niin palio erimoosia asista, koristelut ja kaikki tilipehööri aiva maharotoonta ja mikää eioo ilimaasta. Ja kaikki menöö sitte joko viarahille tai temppelille. Eli ei passaa ihimetellä sohojolan tapaa antaa juhulis kukkia, ei näistäkää mitää varsinaasta hyätyä kellekkää oo. Rahaa tosin annetahan lahajaksi, mutta sitä käytetähän aiva turhahan, mutta niinku ennenki en asiaan sen kummemmin puutu. SAinoastaan siihen, jotta koska rahootus on meirän pussista, hualehrin taatusti siitä jotta omamme saarahan päältä pois sitteku niitä rahakuaria auaastahan. Ja tyämäärä on aiva laskemattoman valtava mitä juhulihin on jo tehty ja mitä viä tullahan tekemähän. Mutta antaapas taas olla tämä aihe. Piti vain mainittemani tuosta vesisateesta, mutta taas lispahti... Pikkuusen viäki hipsutteloo ja koska se kelevotoon istuu isoolla teraasilla, nakuttelen täälä omas makkaris. Aamulla joku oli jostaki hakenu niitä rasvas paistettuja pullaa muistuttavai juttuja ja tälläkertaa multa kysyttihin ensiksi, jotta haluanko niitä syärä. En halunnu, jotta meni sitte yleesehen jakohon. Tämä siksi, jotta oon montakertaa sanonu, jotta silloon jos joku sattuu jotaki hakemahan eikö kellekkää tuu miälehen tariota mulle ennenku vetääsevät kaikki naamoohinsa. Ja varsinki ku mitä torennäköösemmin rahat ostoksiin on tullu vaimon pussista... En tosiaankaan niitä aamulla syäny, olin jo teheny ittelleni aamupalan ja siihen ei kuulu mikkää lisäjutut, ei varsinkaa pullat. Sämpylää oli jo voireltuna ja puuro silimällä lautasella. Ajattelemattomia tollurootahan nämä täälä maalla tahtoo olla ja kuvittelevat vaikka mitä. Sanoonki kerran vaimolle hänen kysyessään olutta velielleen, jotta onkohan mun oluet niitä ilimaasia ja yleesehen käyttöhön ja jotta käsittääkseni tämä lankomiäs käy säännöllisesti ansios, jotta ostaa vain omillaan oluensa. Mun oluet on etupääs tarkootettu omaan suuhun ja sellaasena meinaan ne pitääkki. Kellää eioo oikeutta ensiksikää tulla meirän tiloohin saatika sitte kajota jääkaappiin milläälailla. Meinaanki pian synkronoora nua jääkaapi siten, jotta meirän kaapis eioo mitää yleesesti tarvittavaa vaan jotta kaikki selaanen piretähän keittiön jääkaapis joka seki on toki mun hankkima. Joku roti se pitää tääläki olla, jonsei sitä muutoon oo niin mähän sen saatana teen! Oon tokis en ennenki teheny mones asias ja onse perillekki menny. Ja jonsei mee, niin kiristetähän nyäriä. Nojaa, josko antaas tuonki aihees olla. Ainaki tältä kerralta. Jostaki saattaa tuntua tämä mun avautuminen kummalliselta, mutta sitte ei ehkä kannata näitä lukia koska ei tuu olemahan viimmeesiä vastaavia. Tämän plokin alakuperäänen tarkootus onki ollu kuvat eloa ja elämää täälä maalla ja omaa suhtautumista siihen. Liikaa yksityyskohtaisuuksiin en kumminkaa mee, siton turha orottaakkaa. Mutta nyt sitte sinne temppelille ja tulles vois hakaasta vaikka muutaman laatikon olutta. Ittelle tokiki.

viikonloppu

alakaa ainaki koululaasilla ja siksiki talous kohtalaasen hiliaanen näin pikkuusen vaille seittemän. Nämon laillansa mukavaia nämä aamun hiliaaset hetket, muutoon täälä tahtoo olla välillä pikkuusen liikaaki paikallismelua. Ulukopualelta ei juuri muuta kuulukku kukkojen kuittaalut, töihinmenoliikenne alakaa vasta pikkuusen myähemmin. Tehtaisiin mennään yleensä kahareksaksi jos tekevät vain yhyres vuaros, joihinki mennähän vaikka kuinka varahin. Peu joka oli muutaman päivän kanafarmille meni jo pian neliän jäläkeen. Soli kilometres päivää hommis ja meille tänne jääville jäi sitte tämän pikkupoijan hoito, jotta sain mäki siitä osani hoitaa. Painaa kutakuinki kahareksisen kiloa, jottei sitoo mikää kevyt kanniskella pitkiä aikoja, rupiaa kummasti paino lisääntymähän. Täs kotona sen kans menöö kohtuullisen mukavasti, tuas isoos olohuanees on tilaa mennä nurkasta nurkkahan milloon minkäki peräs. Mutta heti jos ovi on auki, poika kontatakipeltää meirän tiloohin. Siitä tuloo aika vikkeläjalakaanen kaveri kunhan kävelemähän rupiaa, nykki jo menöö aika vauhrilla. Konttaa, mutta välillä meinaa nousta ja se jouruttaa matkaa kummasti. Munkkialokkaan tytär on nelisen kuukautta, jotton aiva oma lukunsa. Oikeen tyytyväänen likka, ei juurikaa itkeskele ja äitinsä hoitaa melekolailla tarkasti. Toki välillä hänenki tarttoo saara oma aikansa, jotta silloon on hoitajat tarpeen. Ja näin viikonloppuna niiton sitte ainaki kaks enemmän. Jaahans, solis kaffit pualiksi juatu ja puuro liipasimella, ei muutaku maito sekahan ja mikrohin. Lisukkeeksi otin sämpylän ja sen päälle pikkuusen levitettä ja juustoa, meinaan olevan kohtuullisen hyvä aamupala. Tuosta elvitteestä senverran, ettei sollukkaa paikallista, tekomaa vielä selevittämättä, mutta veikkaasin Austraaliaa. Ja on pikkuusen sualaasempi ku mitä totutut levitteet ruukaa olemahan. Täälä tariolla pehemiää voitaki, olisko joku voin ja markariinin sekootus? Flooraaki löytyy ja sitte toki eri paikoos tehtyä voita. Tuo nappivoi on paikallista ja siinäki sualaa kohtuurella. Ku puuroon laittaa sen teelusikallisen niin alakaa olla päivän sualat kasas. Magnesiumia pitää muistaa ottaa illalla, ettei ala suanta vetää. Niinku teki heti eileen ku olin mainitun unohtanu illalla ottaa. Tuosta puuronsyännistä tuloo aiva toisemmoonen viilis ku sitä vertaa pekoni-munasettiin. Ei yhtää niin täyteen aharettu ja pitää kumminki näläkää pitkälle aamupäivähän, nyt vähä eremmäksiki ku sämpylän vielä siinä mutustelin. Jaahans, kattotaan sitte minkämooseksi tämä päivä tästä muatoutuu, jotta onko kulietustoimistolle kuinkaki tilauksia ja minkämoosia. Sanoon jo eileen, jotta alakaa tympiä nämä pelekät kulietushommat niinku eileen. Torille ja sitte munkkialokasta terveystarkastukseen. Tankillaki piti käyrä ja totutusti olin siinä maksajan paikalla. Pitää muistaa laittaa laskelmiin polttoaineet miton käytetty asioontihin juhulien tiimoolta, jos ei vaimo sitä tee niin mä kyllä. Mullon laskelmat jo olemas ja ainaki pualet menöö juhulien piikkihin. Lauantaita ku mennähän niin joka paikka johona on jotaki viihretariontaa on kutakuinki täynnä kakaroota, ja en lähärekkää mihinkää vesipuistohon orottelemahan. Son saletti seikka. Saan kyllä aikani kulumahan täs kotonaki, Areenas piisaa kattottavaa ja justiin alootin Harjunpäätä kattomahan. Kesken on yks elokuvaki jostaki aavikon kuningattaresta. Jotta ei täsny tuu miäleen mitää kantaaottavaa eikä muutakaa, jotta tarian juara tuan toisen setin kaffi aja kattella liikkuvaa kuvaa. Hyvää viikonlopun alakua kaikille sinne sitte ku heräättä.

perjantai 28. joulukuuta 2018

DanChang ja Samchuk

sitte käyty. Ensiksi tosiaan perjantaitorille ja tarkootuksena naisilla vaatehankinnat. No, tunku oli taas aikamoonen, mutta kuinka ollakkaa tuurilla saatiin auto lähelle Joyn ruakapaikkaa. Siitä sitte torille ja siinä meni toinenki tovi kierrelles ja kaarrelles. Ja vissihin kaikki vaatetta löysivät, jopa Tipiki löysi mieleesensä vaateparren jonka sitte höyliyressäni lupasin maksaakki... 550bht oli hinta, jottei ollu kovaa kallis vaatekappale. Ittelle satuun löytämähän parit pokserit jois oli riittävästi kokoa. Kauluspairoos ei taharo XXXL piisata, nämon jotenki niin kittaasia kokoja, ei tuokaa vastannu ku XL:ää ja näinollen jäi rekkiin. Toriilun päätteeksi oliki jo näläkä ja mentihin Joyn paikkaan SomTamille kunhan oli tikkuruakia otettu lisukkeiksi. Maksaa ja kanaa oli hyvin rillattuna ja sem roilerin maksahan on mun suurta herkkua. Sitte kipinkapin eineelle ja jopahan oliki ruaka maullaan, aamupalan ku olin syäny jo ennen seittemää. Siitä sitte kotio ja kohta heti munkkialokkaan kans Samchukin sairaalaan terveystarkastukseen. Sielä viivähti toinenki tovi, ei vissihin meinannu kusinäytettä saara purkkihin ku vesiautomaatilla kävi usein... No, vissihin kelepuutettiin jatkohon, ei ainakaa heti tullu mitää erikoosia tuloksia. Enkä mä nuasta paperiista mitää ymmärrä eikä kukaa osaa mulle kääntää. Eikä juuri kiinnostakkaa, ei sen pualehen. Sitteku kotio pääsin niin ilimootin, jotta kulietustoimisto on sulki ja korkkasin ison LEOn. ja sitte suihkuun, parranajo ja pyyhkeenalla pienet torkut. Näin son päivä menny tähän malliin. Ja kello lähentelöö jo neliää. Eikä yhtää oo näläkä, äskeen siivutin leivät valamiiksi ja siitä kantapalaa pikkuusen maistelin pelekän oliivilevitteen kans ja olihan hyvvee. Nyt kaikki leivät siivutettuna pakkases ja sieltä voipi sitte halutessaan siivun pari ottaa sulamaan. Tääläs ne sulaa vartis jonsei nopiempaaki. Jotta taloushommiaki on tullu tehtyä. Jaku se halavatun Areena rupes näkymähän niin yllätyksekseni löytyy Päätalon elokuva jota rupesin kattomaan ties kuinka monennetta kertaa. Nuoruuteni savotat on elokuva ja aina yhtä kattottava. Kaffia ei tee yhtää mieli, mutta iltapäivärinkinki aika saattaas jo ollakki. Jotta josko tekis ruuvvarin ja kattelis elokuvaa ja seuraas kuinka ehtoopäivä vaihtuu illaksi ja mitä se ilta tuaa tullessaan. Ja juutuupis taas uusia klikkiä, kattokaa sieltä.

perjantai-aamua

täältä jo täysin vironneesta talouresta. En toki nukkunu normaalia pirempään, meni vain aamuhommis senverran aikaa, etten keriinny nakuttelemahan. Eileen vihiroon taivuun ja maksoon Freedome-yhteyren ja nyt sitte pääsen pikkuusen huijaamalla kattomahan sitä saatanan Areenaaki! Sijaantia vain piti muuttaa, muutoon ei olisi näkyny silläkää, jotta rehellisyys ei olisi täskohtaa auttanu. Ei mua ainakaa. Noh, vuosi maksaa 50€ ja sillä saa vielä virustorjunnanki, vaikkei nämä omppuvehkeet sellaasta tarttisikkaa, niin kaikki on kumminki hyvästä. Areenasta sitte kattoon jo aloottamani sariaa Syntinen ja kerkisinki kattoa kaikki esilletulleet osat.uutisista eioo niinkää väliä, niitä näköö jatkuvasti joka tuutista mistä vain haluaa kattella. Ja tuli heti aamusta kulietustoimistolle tilauksia. Ensiksi DanChangin torille ja sitte kuskaamahan munkkialokasta lääkärille. Kuulemma pitää terveys tarkistaa ennen seremoniaa... Mitäs sitte, jos toretaanki jotaki sellaasta jottei seremoniaa voikkaa toteuttaa? Ristus notta! Noh, kysees pitääs olla kaikinpualin terve nuarimiäs, ettei mitää vakavaa ookkaa syytä peliätä. Muttaku ei koskaa tiärä. Noh, tänään sitte kuulemma kuvatahan iliman päätä, otetahan verikokeeta ja muutaki tutkimusta on tarkootus teherä. Saatan mennä uteliaasuuresta mukahan kattomahan, jotta kuinka moinen tutkimus teherähän vai onko sitä kuuluusaa valohoitoa. Sekää ei yllättääsi. Eilisestä leipähommasta nousi joillaki palstoolla (FB) kysymyksiä tai ihimettelyjä asiasta. Son vain yksinkertaasesti niin, jotta ku se leipä ei täälä oikiastaan perusjuttuuhin kuulu niin se teherähän ikäänkuin tilaustyänä, niin on selevää jotteisoo yhtä halapaa ku ruaka täälä yleensä. Jauhojaki tuloo vaikka kuinka kaukaa, esimerkiksi ruista viliellähän vain pohojooses ja tuos tummas oli aika hyvin sitä. Kilohionnaksi laskin reilut 8€, jokaanen päättelöö siitä, jotta onko kallista vaiko ei. Enkä meinaa tääläkää ruveta leipää kaikenaikaa puputtamahan, tuosta setistä meni valtaosa pakkaseen siivutettuuna, jotta sieltä voi sitte ottaa siivun tai pari kun siltä tuntuu. Erikoosuuksista pitää aina maksaa, varsinki täälä. Vaikkei tämä mitää tuontitavaraa ookkaa, on kuitenki aikamoonen erikoosuus paikallisille. Tipiki eileen söi palasen tuota tummaa leipää juustolla ja kinkulla ja kehuu olevan oikeenki hyvää. On rouva sevverran tottunu leipää syämään, sohojolas enimmäkseen sitä tummaa paahtoleipää. Ja kerta toisensa jälä'keen ko. myyntipaikas on leipähyllyt tyhyjinä meleko pian leipomon toimituksen jäläkeen. Jari aina soittaa (tai vaimonsa sen teköö) tilauksen päivää ennen ja näin tilaus on tuareena orottamas. Olivat vielä pikkuusen lämpöösiä ku Jari ne mulle toimitti. Ja onhan se lämpöönen leipä aina maullaan. Jotta se leivästä ja siihen liittyvästä. Saatan jopa siihen vielä palatakki jos aihetta ilimenöö. Mutta nyt on juusto-kinkkuleivät (kinkkua jäi vielä muutama siivu) vetäästy pelekän kaffin kera. Puuron jätin välihin, jos vaikka mennähän Joyn paikkaan SomTamille samalla ku torilla ollahan. Niaset valamisteloo kovaa jo koristeluja, taloa koristellahan ja sitte valamistuu asiaankuuluvia pikkukoristeita väellä annettavaksi. Näpräämistä piisaa ja en meinaakkaa auttavaa kättä ojennella. Riittää ku hoiran kulietustoimiston hommat. Ja neki tilauksien mukaan. Mutta nyt PETOS-sarian pariin kotvaseksi, sitte ookaalemahan. Periantai ku on, liikenne lisääntyy huimasti iltapäivään mennes, jotta onki paree olla aamupäivästä liikkeellä ja torillakaa tunku eioo ainakaa aiva maharotoon. Jotta palaamisihin.

torstai 27. joulukuuta 2018

iltapäivää

mennähän ja kovaa meinaa tarieta. Jarin leipätoimitus tuliki sopivasti päiväkaffien aikaan ja sain tekaasta sämpylästä oikeen juusto-kinkkusysteemin. Ja tokihan maistuu hyvältä. Leivät pistän osittain pakkaseen siivutettuna, sieltä sitte mukava ottaa. Sulaminen ei kauaa kestä, mutta terassille ei uskalla jättää, linnut viää sen satavarmasti. ostin oikeen cherrar-juustoaki, samoon maitoa otin sellaasen isoomman pullon. Oliskohan pualitoistaki litraa, jotta siitä tuloo puuroa aika kauan. Jari toi kaks tummaa leipää ja puolisen tusinaa sämpylöötä ja setin hinta oli 300bht eli 8€ tai pikkuusen päälle. Jottei oo kallista, muttei halapaakaa, paikallisethan täälä ei juurikaa leipää syä. Enoo ainakaa nähäny mihinää taloures palaakaa leipää, kun eioo niitä uuniakaa. Sellaanen meni harkintahan, pitänee käväästä vaikka Suphanburin Tescos, josko siälä olis samammoonen uuni ku Jounilla. Samalla pitää vain hankkia uunivuokiaki, meillä eioo minkäämoosta uunihin kelepaavaa astiaa. makaroonikoteloa olis mukava joskus tekaasta, samoon vaikka valakosipuliperunoota, veikkaasin niitten maistuvan paikallisillekki. Jounilla oli viime jouluna ja olivat syntisen hyviä ja oli justihin sopiva sualaki. Tuo suola onki täälä se toinen (veden lisäksi) tärkiä asia ja mä hoiran sen aamuusin joko laittamalla teelusikallisen suolaa puuroon tai sitte pekoni-munasetin suolaan samalla määrällä. Enää en mitää sipsiä iltapäivisin syä, niinku ennen. Aamupäivällä piti käväästä Samchukis hakemas joku juhuliin liittyvä juliste ja sitte valtion konttorilla hakemas ja maksamas lupa musiikin soittamisehen. Aikaa noiski paikoos meni, sitte vielä käytiin vetääsemäs nuudelisopat torilla, siitä sitte johonki halapakauppahan ja viimeeseksi Tescoon josta mä tein ittelleni tähärellisiä hankintoja. Mehua montaa sorttia, lisäksi maitotuatteita ja pikkuusen nakkia jotta saa sitte pekonin ja kananmunan kans vetäästä ku siltä oikeen tuntuu. Mutta huomenna vielä on puuropäivä ja kyytipoikana juusto-kinkkuleipää... Pitääki siivuttaa se loppu kinkusta valamiiksi, kelepaa Tipillekki haukkapaloona ku on valamiiksi siivuuna. Jari oli onnistunu suolaukses tosi hyvin ja kypsyys oli justihin niinku pitää! Aikamoinen on Jari kokinaki, siltä onnistuu vaikka mikä! Jaa, kello tuli 16 ja sohojolas 11 ja on uutisten aika. Tsunamia pukkaa Indonesiaan. 430 on ainaki jo kuallu ja toistasataa kateis, jotta vakavasta jutusta on kyse. Oliskohan olut mitää? Ei oikeen tunnu olevan maullaan, jotta jatketahan sitte mehuliniaa. Virman paperihommakki tehty, meni ainaki vartti ku sain laskut maksettua ja ne lähetettyä kirianpitäjälle. Jotta senpualesta vois oluen ottaakki, muttei kannata jos sei vain maistu. Kyllä sen sitte tiätää ku se alakaa olla maullaan... Käsi menöö aiva ittestään jääkaapille ja toinen katteloo avaajaa... juutuuppihin tullu yks tilaaja lisää! Eioo vielä aiva juhulan aihe sekää, mutta pikkuhiliaa mennähän etehenpäin siinäki suhtees. Tuo juutuuppi on niin loppumaton noitten vireootten suhteen, jottei siältä kattominen lopu koskaa. Vaikka mitä maharottomia konehia ympäri maailman ja kaikemmoosia härpäkkeitä joita on keksitty ja kehitetty. Pitää oikeen perehtyä tuohon kanavan levityksehen, jotta josko sais niitä tilaajiaki pikkuusen enemmän. Asia otetaan mitä pikimmiten tyänalle, kunhan kiiruut asettuu... Tänään ei kyllä vissihin tartte ookaalla mihinkää, lankomiäski tuli jo kotio. Viimeaikoona oonki enimmäkseen ajellu päivisin ympäri lähimaastoja. Ja eikä siinä mitää, tuohon liikenteeseen alakaa tottua ja se ajaminenki alakaa sujua aina vain paremmin. Autoahan moon ajanu vuaresta 1975 ku koppiautokortin Vaasas Roineen koulus ajoon. Tarkkana täälä vain pitää olla, etenki noitten mopojen suhteen, samoon autokki saattaa teherä vaikka minkämoosia kaistanvaihtoja, varsinki raskas liikenne joka tahtoo käyttäytyä aiva omalla laillansa. Lisäksi kylillä ajelles on kattottava koirien perään, samoon on varottava kakaroota joita saattaa yhtäkkiä juasta pihoosta tielle. Eli aikalailla yhtä tarkkana saa olla ku joka paikas muuallaki. Suames eioo niinkää palio noita mopoja, täälä kualooki kymmeniätuhansia vuasittain mopokolariis. Kypärää ei juurikaa käytetä, ei ainakaa täälä maalla ja sitte se vauhti tahtoo olla aika kova. Ja son selevä, jotta jos auton kans kolaroo, jotta kenelle siinä häjysti käyy. Täs kylälläki niitä aina sattuu, useemmite ajavat päissään pellolle ja joko henki pois tai vakavia vammoja. Eikä kypätää tietenkää. Mopolla enoo enää vuasiin ajellu, auto on merkittävästi turvallisempi. Mutta jos/kun piremmälle mennään, tykkään lähtiä minivanilla reissuun. Saa ottaa rennosti ja vaikka lurauttaa M-150:n pulloon pikkuusen väkevämpää juamaa... Minivaneissa on juopottelu kielletty, mutta enerkiajuamia ei. Oluttaki oon joskus ottanu, mutta on ollu muavipussis, mutta haistaahan se kuski sen. Mutta koskaa eioo kukaa mitää sanonu. Ja täälä eioo sitä onkelmaa, jotta kuselle pitääs päästä. Hyvinki pystyn istumahan vaikka isoolle kirkollekki asti iliman ropleemaa, joskus jopa piremmällekki. Mutta silloon ei olutta passaa juurikaa ottaa. Mutta SangSom enerkiajuamaan on oikeen passeli matkajuama. Varsinki pitkienmatkojen busseis on mukava köllötellä, jonku kerran ollaan tultu Krabilta Bangkokkiin yöbussilla ja matka kesti 14 tuntia ja siinä kerkis ottaa nokosekki ja tilat oli VIP-tasoa. Jotta kunhan tästä Cha-amiin lähäretähän, meleko varmasti mennähän ensiksi Bangkokkiin minivanilla ja siitä joko toisella paikanpäälle tai paremmalla bussilla Hua-Hiniin tai peräti Cha-amiin. Mutta sen aika on sitte ku se on. Nyt kellon lähennelles viittä on vissihinki suihkun aika. Ja sitte sitä jotaki muuta.

leipä- ja sämpylätoimitus tuli sopivasti kaffien aikaan.

Farangin käres farangi.

Torilta friteerattua perunaa ja panaania


Pikkuusta parempia mehuja


väki alakaa

olla lähteny kouluun ja ansiohon ja näin kiinteistö hilientyny melekoosesti. Tuon pikkupoijan äitee on tänään viimmeestä päivää kanafarmilla hommis ja sitte Tipi saa vapautuksen hoitohommista. Tai paremmin me kaikki saamma. Teköö hyvää tälle Peulle päästä oikeisiin töihin välillä, muuten ku on kaikenaikaa tuos poijas kiinni. Ja poikaki oppii olemahan muitten kans, seki on tärkiää. Ja täälä kyllä kakarat hoiretahan, tätäki pikkupoikaa käyrähän kattomas lähes päivittäin milloon mistäki ja jokahinen haluaa osottaa kiintymystään tälle. Tämon sitä vanhanaijan yhteesöhoitoa, perhe/suku etupääs hoitaa omiaan. Niin vanhuksia ku lapsiaki, jos ei niitä perhe hoitaasi joutuusivat temppeliin jossa sitte hoiretahan varattomat. Peu joka on eläny elämänsä täs, olis aikalailla ajelehtimas ku lapsen isästä ei tosiaankaa oo ketää elättämähän. Onnekseen Peulla on perhe olemas joka huolehtii hänestä ja pojasta. Ja moon osa sitä perhettä. Joku sanoo, jotta mullon suuri syrän, mutta saattaa se niinki olla, mutta ennemminki oon realisti ja otan tosiasiat huamioon. perhe on miä on ja täälä sen käsite poikkiaa pikkuusen. Nythän täälä tilanne on merkittävästi parantunu sen myätä, ku lankomiähet pääsi vakituiseen hommaan ja tämä munkkirekryyttiki palaa sinne rehufirmahan kunhan saa juhulat juhulittua. Tällääsen uutisen sain eileen korviini, pikkuusen helepotti munki hermoja. Pariskunnalle tulos toinen lapsonen ja on eres jonkimmoonen toimeentulo turvattu. Tämän Rungin aviovaimon vanhemmilla on tuos lähistöllä jonkusorttinen ruokayritys ja ovat suunnitelleet jatkavansa sitä sitte ku vanhemmat ei enää jaksa. Siitä vois hyvinki perheelle toimeentulo tulla, jos osaavat oikeen asiat hoitaa. Nämä asiathan ei suaranaasesti oon mun/meirän ongelmia, mutta laillansa ovakki. Aiemmin olivat enemmänki ku vakituusia töitä ei kellää oikiastaan ollu. Eihän täälä tämä elanto kovaa kalliiksi pääse tulemahan, jotton kutakuinki sama kuinka monta suuta ruakitahan ku ruaka on käytännös niin halapaa, jottei renkää oikeen laskiakkaa. Enimmäkseen haetahan maalaastoriilta johona viälä halavempaa, Tescosta vain mun tarvittemat mehut sun muut ja jokku pesuaineet joita toriilta ei saa. Ja tua katuruaka on sitte kans niin halapaa, ettei aina oikeen kannatakkaa kotona teherä. Sebsstian joka asuu Bangkokin keskustan tuntumas sanoo, jotta itte tehty ruaka tuloo kalliimmaksi, mutta hän ku lopettaa hommat illalla kymmenen jäläkeen niin eioo montaakaa paikkaa enää auki ja silloon on itte väsättävä jotaki. Tescois ja muis ruakakaupoos on hinnat aiva eri luakkaa ku ruakatoriilla ja sitte on siä se tekemisen vaiva. Oon joissaki tlaouksis Bangkokis käyny ja läheskää kaikis eioo eres kunnon keittiötä. Riisinkeitin toki jokaasesta löytyy, mutta siinä se sitte monesti onki. Ruaka haetaan karulta tai toriilta, eikä eres lämmittää tartte varsinki jos on riisiä keittimestä ottaa. meilläki riisinkeitin on koko päivän päällä ja keitetään usiampiki setti päivän aikana. Jonsei muuta oo, väki ottaa riisiä ja vetäsee sen nampikin (son sellaanen mausteseos) kans ja jos jotaki on sattunu jäämähän niin sitte napsivat sitä. Aika yksinkertaasta. Ja kun ruakaa teherähän, sitä jää aina seuraavaksiki kerraksi ja mitää ei heitetä roskihin. Eikä ne ruaat kerkiä eres jääkaappihin ku häipyvät tuosta välikeittiön pöyrältä johona ovat sellaasen suojakuvun alla. Jottei kärpääset pääse niihin käsiksi. Sanoosinko näin, jotta paikallisten ruakavalio koostuu 80%:sesti riisistä ja sitte se loppu on jotaki muuta jos sitä sattuu olemahan. Ja juamina on etupääs vesi, limukoota toki verellähän ainaku sattuu olemahan, mutta non kumminki kallihia ja vettä saa suaraan automaatista. Ainaki meillä. Eikä täs meirän perhepiiris tuota alkkohoolia kovaakaa viliellä, olutta taitaa mennä enemmän ja siitä väkevästä mun osuus on varsin merkittävä. Oluen kulutus mun osalta on sitte aikalailla piäni. Nykki on kolomas kokonaan mehupäivä menos ja eioo ajatustakaa ottaa eres olutta. Vaikka sitä kaapis onki, samoon on votkaa ja SangSomiaki. mutta orottavat aikaa parempaa. Onhan täs kylällä juoppojaki, niin naisia ku miehiäki. Vanhuksia ovat enimmäkseen, mutta heillä kuitenki joku joka heistä huolehtii. Nehän ei palioa viinaa tartte päästäkseen tarvittavaan tilaan, siihen riittää paikallinen lamppuöliyä muistuttava LaoKhao. Samaanen juoma joka on koittanu monen miespuolisen turmioksi, jokseenki varmasti tuhoaa sisäelimistön vuosikausien käytön jäläkeen. Muttaku son niin halapaa. Kaupan loppuunmyynnistä sitä tuli meillekki usiampi pullo, mutta mennee juhulan järiestelyjen auttajille palakkioksi. Ainakaa minen niihin koske oikiastaan kuinkaa. Juhulis sitei tariota, yleensä niis on HongThong juamana ja son aiva kelevollinen viinasekootus. Muistuttaa aikalailla yhyrentähären jallua. Honkkaria tuala on vissihin 32 pulloa, jotta pitääs piisata aiva yllinkyllin. Rariot lopetti vihiroon joulumusiikin soittamisen ja palasivat näin normaalihin, Suomipop jo eileen ja Nostalkiaki jo tänään normaalis tilas. Jotta oikeen mukavata on kuunnella kunnon musiikkia. Ja näin aamusta sitä tuloo aiva nonstoppina molemmilta kanavilta. Muita en oikeen kuuntelekkaa, lisäksi käytän Suplaa josta kuuloo aiempia lähetyksiä jos niin haluaa. Suplas lisäksi äänikiriojaki, jotta valinnanvaraa piisaa siäläki. Kuuloohan netistä vaikka VCaasa-rariota, mutten jaksa sitä ruattia juurikaa kuunnella. Jotta pysytähän näis kahares sitte. Nyt alakaa hiki valua siihenmallihin, jotton siirryttävä sisätiloohin. Ja ei meinaa näytöstäkää juuri mitää nähärä. Ja siksitoiseksi eioo oikeen mitää nakuteltavaakaa, jos siton ollu tähänkää asti. Ja ainahan voi teheräs en valinnan, jottei kuuntele tai lue ollenkaa.

torstaita

mennään ja 0612 pärähti kaiuttimista musiikki soimaan. Mitähän tärkiää nyssitte oli? Ei kauaa soinu ja sitte pikkuunen tovi puhetta, saattoo vaikka olla sen juuri kualleen polttopäivän ilimootus. Soli tuos temppelin lähellä, nähtiin nen valot ku käytiin siälä rokotiiliesitykses. Jos ei jollakulla oo varallisuutta hautajaisia järiestää, temppeli hoitaa sitte minimaaliset systeemit. Mutta vain hautajaasten suhteen, ei esimerkiksi munkkijuhulia. Temppelin varallisuushan tuloo tosiaan kansan karttuusasta kärestä, valtio ei kuinkaa sitä rahoota. Temppelit on laillansa liikeyrityksiä joita johtaaki yleensä ulukomaillaki koulutuksen saanu kauppatiäteeliä tai vastaava. Melekeen jokaanen temppeli järiestää juhulia alueellaan, isoommat täs lähellä on DonChedis ja ne kestääki muistaakseni toista viikkoa. Se alue onki sitte valtava ja myyntipaikkoja satoja ellei enemmänki. Ja myyntipaikat ei rajootu vain temppelin alueelle, kaikki lähimaaston pellot on parkkipaikkoona joitten lähellä sitte tiätysti ruaka- ja juamapaikkoja. Temppelin alueella ku ei alkkohoolia juurikaa saa myyrä, korkeintaan tiskinalta jos joku uskaltaa. Kerran yhyreltä juomamyyjältä olutta kysyyn, niin otti sieltä tiskin alla olevasta poksista purkin ja pani sen heti pussihin, jottei kukaa vain nähäny... Ja nyssitte on niin hiliaasta, jotta tekis miäli kiliaasta. Ensiksi kylä herätetähän ämyriillä ja sitte annetahan olla, miksei tuota tiarootusta voisi teherä myähemmin. Ei kukaa mihinkää lähäre kuurenkantturoos kumminkaa. Paitti mä herään siihen. Ja vähä ennen sitä oli jo ahkera Pau keittiös hommissaan ja hakkas huhmarees jotaki... Täytynee antaa ukaasi, jotta ei ennen kuutta moista moiektta. Jos jotaki hakata pitää, illalla voi hakata valamiiksi tai sitte kuuren jäläkeen. Mutta nyt sitä kaffia. Kello eioo viälä aiva seittemääkää, nyt näyttää molemmat koululaaset olevan lähärös ja lankomiäski näyttää jo olevan pihalla orottamas velieään. Sille se Pau varmahan sitä ruakaa niin varahin tekiki, vois vaikka pikkuusen sitä myähästää, ku eivät lähäre töihinsä ku vasta vähä ennen kahareksaa. Jokku asiat täälä teherähän liika varahin, mutta jos ollahan johoku lähärös eioo mitää kiirusta. Aikoonaan opetin näille sen, jotta jos sovitahan jotta lähtö on kello yhyreksän aamulla se tarkoottaa sitä. Kerran sitte vastaavas tilantees en orottanu yhtää, lähärettihin tasan yhyreksältä ja ne kekkä ei tullu jäivät sitte matkasta. Pikkuhiliaa meni asia perille ja väki oli oikiaan aikaan paikalla. Ainaki silloon ku molin puikoos. Sebastian puhuu kans asiasta, jotta paikallisia opettajiaki saa aina orottaa ja samoon tahtoo teherä paikalliset opiskeliakki. Ulukomaalaaset on aina aijoos paikalla, niinku pitääki. Mulla oli tapana työhommis olla aina vähintään kymmenisen minuuttia ennen ku tyäaika alakoo niin tyäpaikalla. Eikä niin, jotta ku tyäaika alakaa niin leimatahan ittensä sisälle. Silloon pitää olla tyäpaikalla valamiina ku melperi sotahan. Ristus notta. Sairaaloos töis olles puhuttihinki minuuttivilleestä, oli sitte kysees mies tai nainen ja nämä tulivat aina justihin tai muutaman minuutin myähäs. Ärsyttävää. Itte esimiehenä olles ohjeistin kaikki riittävän hyvin ja aikoja nouratettihin kuuliaasesti. Silloon ku asiat sujuu, on paree antaa joskus löysiäki. Noh, silloon ei sentähän ollu tyäaijan seurantaa, jottei se niin tarkkaa sentään ollu. Mutta yhyres (yksityyses) paitas oli niin viriä tj, jotta se meni tyäpaikan nurkille autollaan passiin ja kattoo kuinka kukaki työpaikalta lähti ja mihinä aijas. Sitte möykkäs siitä tyäpaikalla kaikkien aikana, eikä puhettakaa jotta olis ensiksi puhunu kyseesolevien kans kaharestaan. Jotta esimiähiäki tuli uran aikana nähtyä monemmoosia, enikkäkseen oikeen asiallisia, mutta aina näitä muitaki mukahan mahtuu. Olin sentähän momemmoosilla orkanisaatioolla hommis, niin kunnilla, valtiolla ku yksityysilläki. Kirkko ei ollu vissihin koskaa tyänantajana. Valtio oli se ykkönen kumminki ja Vanhan vaasan sairaalaa muistelen oikeen erityysellä lämmöllä. Varsinki osastoja U3-4, U1-2 ja sitte myähemmin U1 ja vaikkapa M1. Mukavia työkaveria kaikkialla, mutta näis ne kaikkien mialuusimmat. Ja miesvaltaasia tiätysti. Olin toki naisvaltaasillaki osastoolla, varahenkilöstös ku kerran olin ja olihan niisko enimmäkseen mukavaa porukkaa. Mutta aina son laistansa ku on vain naisia keskenään, siinon niitä selevittämättömiä kaujoja ja erimiälisyyksiä niin monesta asiasta, ettei peräs pysy. Esimiehenä ollessani (Vaasan kaupunki) oli työpaikallani yhtä lukuunottamatta naisia, mutta niitten kans päriäsin ku olin ne itte töihin valinnu. Yhyren kans (jota en ollu valinnu, nkä eres suasitellu) oliki sitte enemmänki hankaluuksia ku tämä ei millää suastunu siihen mihinkä kaikki muukki. Piti oikeen ottaa omaki esimies mukaan selevittämään marssijäriestystä. Jos kerran on hoitajaksi otettu, silloon teherähän hoitajan hommia ja jätetähän muut niille joitten hommana ne on. Ei mihnää työpaikoos oo oikiastaan koskaa ollu maharollisuutta eikä aikaa keskittyä epäolennaisuuksihin ja sitä pirinki oma esimiestyössäni ohojenuarana. Jotta teherähän oikiahan aikahan oikeita töitä. Niitä johonka on palakattu. Omalla aijalla sitte käyrähän omilla ostoksilla. Nojaa, josko riittääs tyäuran muistelu tältä aamulta. Oon kyllä ajatellu tällääsiä pikkujuttuja nakutellakki, on sentähän keriinny tapahtua monemmoosta uran aikana, mutta näitä tuloo silloon ku on tullakseen. Nyt maistuus jo puuroki pian, pekonit ei oikeen yhtää. Jotta sitte puurinvalamistuksehen,

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

iltapäivää

mennään ja voi sanoa, jotta tarkenoo oikeenki mukavasti. Lounaalle ajeltiin tuohon muutaman kilometrin päähän siihen perhepaikkahan jossa se paras PadThai mitä täältä alueelta saa. Nuorimies kokkaa ja melekoosella vauhrilla. Ei tarvinnu kauaa annoksia orotella, jotta kysees varsinaanen pikaruakapaikka. Ja annos kutkuinki euron luakkaa, jottei haittaa vaikka maksoonki koko seurueen eineet. Sillä rahalla suames ei saa yhtää mitää, ei varsinkaa valamista ruakaa. Ja nyt sitte kattotahan, jotta mitä illemmalla syärähän. Päivän oon juanu mehuja ja yhyren kokiksenki vetääsin johonaki vaihees. Nämä tuaremehut täälon aiva eri luakkaa, kunnolla herelmälihaa ja maku aiva täyrellinen. Sekä appelsiini ja granaattiomenamehu mun suasikkia, toki saatan ottaa muitaki mehuja välillä. Lisäksi mulla jääkaapis jatkuvasti appelsiinimehutiivistettä josta teen isoon pulloon valamiin lantrinkin jota voi sitte käyttää vaikka raakana tai ruuvvarin värkkinä. Sitteku alakaa olla votka maullaan. Nyt se vain eioo ja silloon on turha ottaa. Käytiin tuos kattomas tuos entises kaupas ja kaikki oli tyhyjätty, kauppias hoiteli vissiin joitaki paperihommiaan siinä ruakaalun ohes. Tipiki maksoo velekansa jota ei palioa ollukkaa. Onhan tällä pariskunnalla varoja ja onhan niillä se musiikkipisnes jota kyllä vävy enimmäkseen hoitaa. On orkesteri jonka solistina vävy toimii melekeen päätoimisesti ja samoon hoitaa tanssiflikakki, nitten kasaamisen ja kait vissiin treenamisenki. Enoo varma, mutta on ainaki kaks eri porukkaa jokka vaihtaa lennos orkesterin jatkaes soittoaan. Lisäksi tällä on se liikkuva orkesteriki, riisseliakrekaatti ja sähkörummut kovaäänisineen, jotta temppelikulkueeski saa soitannon kuulumahan. Sonki aika vekkuli menopeli, son niinku isoolle maitokärryylle rakennettu vehje jota joku muu ohjaa. Rumpali istuu ja paukuttaa menemähän ja saattaa jopa laulaakki samalla. Tai sitte laulaja kulukoo viäres. Saattaa olla vielä samaan syssyyn yhyristettynä joku kitaraki ja lisäksi vaskisoittimia. Joskus oon laskenu, jotta kymmensien soittajaa on orkesteris ku son lavalla. Viime reissulla oltiin yksis tupajuhulis ja siälä hoitivat musiikin. Tanssiflikat oli nuaria ja nättiä, jottoli oikeen mukavaki kattella. Kuuntelu oli vähä tuskaastaki välillä, volyymit aika kovalla ja meirät sijootettu melekeen eturivihin... Kait vissihin arvokkaampia paikkoja, mutta mitää ei pystyny puhumahan. Eikä kuullu kenenkää puhetta. Ei sen pualehen, jotta olisin juuri puheista ymmärtäny, vaimon kumminki. Mutta pianhan on nämä munkkijuhulat meillä, sitte tuloo nonstoppina vireota ja kuvaa, muistakaa kattoa juutuupista ja tilakkaa se kanava niin saatta ilimootuksen aina uusista. Kello lähentelöö viittä ja veikkaan Paun olevan jo kokkaushommis, vaikkei mikää isoo näläkä ookkaa. No, voihan sitä pikkuusen einehtiä, herelmää ja mehua sitte illemmalla. Eileen krokoshous oli jo senverran moskiittoja, jotta alakoo olla jo vaivaksiki ku pureksivat nilikkoja ja ei tiätysti ollu mitää suihketta niille laittaa. Täälon hyviä hyttyskarkootteita, yks parhaista SKATOLENE jota saa esim. 7-elevenistä ja Tescoista. Sitäku suihkuttaa ainaki nilikkoohin illemmalla, saa meleko varmasti olla rauhas. Kerran multa kuppasivat nilikat niin, jotta piti oikeen tohtorilta hakia apuja ku nilikat turpos aivaku norsulla. Mutta täs terassilla eioo sitä ropleemaa, meillon käytös tua moskiittokarkootin joka toimii aika hyvin. Nämä "meirän" munkkijuhulat onki sitte 1.1. ja kestää sitte ainaki kolomisen päivää, muttei mua rasita juurikaa ja oon ilimoottanu kulietustoimiston olevan lomalla justihin sen aikaa. Veikkaan jotta jo loppuviikosta alakaa aikamooset tohinat järiestelyjen suhteen ja silloon voi olla paree pysytellä pois jaloosta. Mutta sen näköö sitte ku tohina alakaa ja kattotaan kuinka tontille mitäki mahtuu. Veikkaan, jotta joitaki pöytiä joutuu laittamaan tuohon tielle elikkä katkaasemahan pualet tiestä meirän kohoralta. Tontti airan sisällä on siksiki piäni jaku se orkesterin lavaki viää tilansa, vaikkei isoa orkesteria tuukkaa. Eikä oo varmuutta niistä tanssiflikoostakaa, mun pualesta saisivat vaikka jääräkki. Turha maksaa moisesta, varsinki ku juhulan järiestäjillä eioo ku se kuuluusa tuulenhuuhtoma perse. Joo, mutta antaapas olla tältäerää tuoki asia. Keskityn taas uurestaan ristikkoon. Son mukavaa puuhaa, aina välillä saa jonku sanan johonki ristikkoon. Jopa niihin vaikeimpiinki. Jotta sellaasta tänään, ei mitää ihimeellistä. Tätä normaalia kyläelämää jota elän täs muitten mukana.

olipahan taas loistava PadThai!

eilinen krokoareena.

päivän

reet (lue D) otettu, kiriallisuutta luettu ja suihkuki otettu. Ja tietysti suihkun jäläkeenen pieni lepoki. Jotta taas on päivä edenny lounasaikaan ja vois jotaki kevyttä nautiskella. Aamulla taas herätti kysymyksen tämä koululaitoksen toiminta. Vanhempi likoosta lähti kouluun liittyvään pöytätennisjuttuuhin, mutta nuaree jäi kotio. Kuulemma syynä se, ettei oo opettaja paikalla vaan jossaki koulutukses. Jotta sitte jätetähän sen takia koulupäivä välihin. Koulus opetetaan englantiaki, mutta kun ei opettajakkaa sitä osaa niin herää kysymys, jotta mitä se opetus oikeen sitte onkaa? Kuulemma joissaki kouluus ulukolaasia opettajia jokka opettaa pelekästään enklantia. Täälä eioo sitte juuri minkäämoista sen kielen opettaminen. Oon joitaki opettajia tavannu, mutta niistä ei kukaa puhu sanaakaa muuta ku thaita. Ja useen koululaaset jää kotio miljon minkäki koulusta johtuvan syyn takia. Toisaalta taas joillaki on kova halu oppia, mutta jos ei koulus opeteta niin mitä siitä sitte tuloo? Televisioski kaikki on dupattuja, elokuvat ja muukki sariat. Tottahan son, jotta kun asukkaita on 60-70 milioonaa, ei juuri muuta kieltä tarttekkaa. Tipin tärin mies on jonkusortin lakimies, muttei sanaakaa vierasta kieltä. Eikä toinen sukulaanen (lääkäri) sen kummemmin. Täs lähellä on yks kauppias joka puhuu auttavasti, on vissihin ollu joko Koreas tai Taiwanin raksahommis. Joitaki on meillä käyny jokka ovat kieltä keikkahommissa oppineen, kuka Libyas ja kuka Arabiemiraatiis. Thaimaalaaset on kysyttyjä rakennushommiin, ahkeria ja kuuliaasia. Yks Jurvalaanen kaveri kertoo aikanaansa olleen justihin Arabiemiraatiis ja sanoo parhaita tyäntekijöötä olleen juuri thaikut. Eivät lintsanneet hommista ja työn jäläki oli aina kelevollista. Vaikka rakentaminen tapahtuuki pikkuusen eri lailla niin ei meilläkää oo mitää moittimista tyän jäliestä. Aikatalulun toteutumisessa sitävastoon oli enemmänki moittimista ja urakoottijalta jäi sen takia poonukset saamatta. Soli selevä sopimuksehen kuulunu asia ja vaikkei siitä papaeria ollu, urakoottia ymmärsi asian selittämättä. Ahanehtii liikaa hommia ja sehän on selevä, jotta sitte joka paikas aikataulu pettää. Nojaa, se koulutuksesta ja työelämästä. Ja nyt vissiin pitääs ajella lounaan perään, ainaki pitääs ottaa selevää talouren näläkätilanteesta. Ittellä ei niin hirviä oo, mutta se PadThai kieltämättä maistuus. Ja pelekän limpparin kera, mehupäivät senku jatkuu.

tapaninpäivä

aukes kans diva normaalihin tapahan, kukot kuittaaloo aiva niinku jokaasena aamuna ja kyltie on vielä hiliaanen kun täs kaffia ryystän ja tätä nakuttelen. Se eilisehtoonen krokoshou oli kyllä melekoosta farssia, krokot oli joko tainnutettuja tai niin sitte opetettuja jotta olivat kita auki niin kauan ku käskettiin. Eihän se elään kättä pure joka sitä ruakkii, nämä varmaan kiertävät noitten kans maita ja mantuja, mutta eileenki saivat kohtuullisen hyvän yleesön. Oli siinä vähä muutaki viihrykettä, taikuria ja pikkuusen huumoria siinä samalla ja vissihin lopuksi oli jotaki lintujuttuja joita me ei enää jääty kattomaan. Yhyreksältä oltihin takaasin, jotta kesti se sen parisen kuntia koko homma. Alueella tosiaan useita ruuan myyjiä, mutta onneksi poislähtiessä niillei ollu enää juuri mitää myytävää jotta säästyyn makkaroolta ja muilta turhuuksilta. Kotona sitte herelmää ja vettä ja vaaterihin. Mutta harvoon täälä kylällä tuolaasta viihrykettä on tariolla, jotta ymmärrän oikeen hyvin jotta varsinki lapsoset haluaa tuollaasta nähärä. Ja yhyrenki asian panin merkille siinä väkiä kattelles, nimittäin sen jotta yllättävän monella nuarella likalla oli lapsonen sylissään. Son täälä meleko yleestäki jotta ensimmäänen lapsi saatetahan saara jo melekeen niinku rippikouluikääsenä. Jokku jopa alle 14-vuatiaanaki. Ja välttämättä isästä eioo niin varmuutta. Ja vähemmän ehtoolla näkyy muutenki miespuolisia lasten kans, enemmistö tais olla äiteeihimisiä jäläkikasvunsa kans, miähillä oli tiätysti muita kiiruhia. Ja voin sanoa taatusti olleeni ainoa faranki elikkäs ulukomaalaanen. Ei mua silti tuihotettu, en ainakaa havaannu. Sivumennen mainittuna, on hyvää tämä Liiterin Marsalkka-kaffi. Ainoa moite on vain sen pakkauksen avaamisen hankaluus, kotimaaset kaffipaketit aukee palio helepommalla eikä tartte saksiakaa niinku tämän aukaasus. Mutta laatu on hyvä ja tätä ei tartte panna enempää... Niinku se vanha vanhikses vilielty vitsi. Ennen oli vaaliaa ja tummaa Johannaa ja sitä vaaliaa piti panna enemmän... Ja tuon jutun taatusti joutuu jokainen uus työntekijä tai opiskelija kuuntelemahan. Oliskohan tiukasti arviootuna seksuaalista häirintää? Tuskin siinä ketää häirittihin, jonsei kuulian hermoja välillä. Jotta se siitä eilisestä krokojutusta. Saapas nähärä jotta tulooko tehtyä tapaninpäivän ajelua ja mihinkä se mahtaas kohoristua jos sellaanen aiheelliseksi tulis. Täälä ku eioo senkää suhteen mitää perinteitä ku ei koko joulua oikiastaan vietetä juuri kuinkaa. keskiviikkoaki mennähän, jottei vissihin mitää isoompia markkinoota oo ainakaa lähistöllä ja en mielelläni Suphanburia kauemmaksi lähäre ookaalemahan aiva turhan perähän. Ja eileen ostettihin ruakaaki varmahan ainaki täksi päiväksi. Mutta ei sitä koskaa tiärä mitä tua rakkaus saa päähänsä kunhan se saa päänsä tyynystä irrootettua. Saa tavan mukaan nukkua justihin niin kauan ku tykkää, eioo mitää kiirusta eikä päällepainavaa hommaa. Pau on likkansa laittanu koulukuntohon ja siivoaa jo pihamaata, tai paremminki luutii. Mutta nyt sitte sitä puuroa! Se luutija oliki ahkerampi lankomiäs joka tuli veliänsä hakemahan ja aikansa kuluksi luutii kuivunehia lehtiä. Toivottavasti ei paa niitä palamahan. Täälä ku tahtoo olla tapana polttaa aikalailla muitaki roskia. Joskus polttivat kaikki roskat täs pihan, kunnes sen kertakaikkiaan kielsin ja hommasin ison roskiksen joka käyrähän tyhyjentämäs säännöllisesti. Helevetimoinen käry ja katku tuli niistä roskien polttamisista ja se käry tuntuu sisätilooski. Enoo kyllä haistanu, jotta olisko muukki sen sitte lopettanu. Ainaki isommis määris veikkaasin niin. Tai eivät polta ainakaa silloon ku minen oo täälä. Jotta se ilimaston pilaamisesta ja sen parantamisesta. Kinkkuaki oli vielä pikkuusen, mutta orottelen huomista ja Jarin leipätoimitusta. Aika riittoosa on kinkku kahteenpekkaanki otettuna. Siitä syätiin silloon aatonaattona kolome miestä ja naiset pikkuusen maistoo ja sitte siivutettiin loput tasan Jounin kans. Ja sitä tosiaan vielä tuola jääkaapis hyväänen setti, jotta kinkku-juustoleipää orotettavis huomenna. Mutta nyt amistuu maitoon tehty kaurapuuro aiva taivaalliselta. Ja päivän suala-annoski tuloo kätevästi täs samalla. Ja tänään voitaaski mennä syämään PadThaita lounaan aikoohin siihen paikkaan joka oli viimeksi kiinni. Pitääki muistaa kysellä, jotta kuinka sen prinsessan suunnitteleman puvun rianaajan kohtalo oikeen on, onko jo vankilas? Nuanki vakavan rikkomuksen takia voi hyvinki joutua ainaki toviksi kalterien toiselle pualella. Kuninkashuaneen suhteen onki syytä olla varovaanen, jottei vain haluamattaan rianaa. Tuskin tämä tupettajakaa oli täysin tiatoonen puvun suunnittelijasta sitä arvioiressaan. Ja eioo tiaros, jotta kuinka pahasti se sitte mollaskaa, vissihin pahasti koska moinen asia on ilimi tullu. Mutta näin on saatu tämäki päivä vauhtihin, meen etuterassille ratkomahan ristikkoa ja kuuntelen aamun ääniä. Pakoputksita taitavat enimmäkseen tulla, kukoot kyllä viäki jatkaa kuittaaluansa.

tiistai 25. joulukuuta 2018

illan

päätteeksi piti vielä kyytätä lapsiosastoa kattomaan krokotiilishowta tuohon aika lähelle, temppelin alueelle. 30bht/nuppi tiketti ja kympillä sai vuakrata jakkaran allensa. Oltiin melekeen pualitoista tuntia ja kattoon vastinetta rahalle tulleen. Krokot aikalailla säyseitä ja koulutettuja/lääkittyjä. Oli taikuria ja sitte vielä lisää krokojuttuja. Väkiä oli aika hyvin paikalla, samoon ruakien myyjiä niinku aina joka paikas. Paikalliset ku syää kaikenaikaa ja joka paikas. Oli makkaraa, erimoosia makeisia ja olipahan ranskalaasia perunootaki. Niiton ruvennu olemahan usiammaski paikas ja siiten pistetään vielä majoneesia muistuttavat ainekset päälle. jotta varmahan alakaa nuareet väki lihoa... Hampurilaasia ei vielä juurikaa näy, KFC on Samchukis ja sonki aiva hyvä paikka. Mäkkäri löytyy Suphanburista, mutten oo käyny kertaakaa enkä meinaakkaa mennä. Jotta kattokaa juutuupista krokovireo jos tykkäättä. Selostus oli aika kovaääninen vaikken siitä juuri mitää ymmärtänykkää. Mutta nyt on mehu- ja herelmäpäivä illas ja on pian vaateriin menon aika. Hyvää yötä sinne iltapäivähän.

Suphanburi

taas käyty ja jotenki arvasin oikeen, jotta juhuliin tarvittiin jotaki sellaasta jota ei saa muualta ku sieltä, jotta ajeltiin sitte sinne. Juutuupistaki taas kattottavis viimmeeset klipit. Samchukin vanhalla torillaki piti käydä einehtimäs, mutta mulla ei ollu yhtää näläkä ku vetääsin sen aamiaasen ja soli tälläkertaa oikeen pekoni-muna-nakkiaamiaanen ja meni siinä muutama kinkkusiivuki... Mutta pitihän naisten saara nuurelinsa ja oliki oikeen mukava paikka siinä joen rannalla ja tosi pikaruakapaikka. Annokset oli muutamas minuutis pöyräs ja ei siinä kauaa menny ku noli einehritty. Sitte pieni patsastelu torilla ja joitaki pieniä ruokaan liittyviä ostoksiaki tehtiin. Päivä oli siinävaihees jo melekeen kuuma ja oliki aiheen ajella sitte pikimmite kotio ja suihkuun. Ja suihkun jäläkeen oliki se varsinaanen huippuhetki ku vetääsin märän pyyhkeen päälleni ja otin pienenpienet unoset. Ei siinä menny ku kymmenisen minuuttia, mutta friskas kovaa. Nyt äskeen sitte söin pikkuusen maissihiutaleita tuon maistuvan täysmairon kans. Sai kelevata niinku lounaaksi. Ja tänään alakoo sitte mehukuuri, jotta juomina vain erimooset tuaremehut ja raikas vesi. Eileen Jounilla meniki sevverran olutta, jotta saa hetken olla. Suomipopis puhutaan justihin maksamakkaravoileivästä... Maistuus kyllä sellaaen ranskanleivästä tehty johona päällä juustoa ja siivuja maksamakkaraa. Nyt eioo taloures eres leipää, enkä meinaakkaa hakia sitä valakoosta paahtoleipää vaan orottelen Jarin tuovan torstaina Big-C:stä ruisleipää ja niitä siemensämpylöötä. Nyt iltapäivällä kuulemma pitää lkähtiä Samchukin torille, siihen joka lähellä Tescoa. Mutta ei vielä, on kuulemma liika kuuma... Vaatteitä rouvan pitää kuulemma hankkia. Enkä tietenkää kysyny, jotta onko vanhat kutistunu... niin pöliä sen sentähän oo jotta henkelläni leikkisin. Löysin Tescosta aiva loistavan appelsiinimehutiivisteen, maku aiva loistava ja siitä pullollisesta saa vaikka kuinka palio juotavaa. lisäksi on toki tuaremehuaki montaa sorttia, vettä meillä saa tuosta ekittiön automaatista joka suarattaa veden ja pitää se joko kuumana tai kylymänä. Pullovettä enoo aikoohin ostanu, enkä meinaakkaa ostaa. Tuo kelepaa aiva hyvin. Mutta nyt sinne torille pian, ilimootan ainaki jotta voirahan mennä sitte ku rouvan kiireet sen sallii.

Joulupäivä

valakeni niinku muukki päivät ja kello on jo ylittaäny seiskanki ja mulla vasta kaffi tipahtelemas. Meni vissihin eilinen sauna sevveraan jäsenihin... Oli kyllä hyvät löylyt, eherottomasti tämän valtakunnan parhaat! Ja menöö sohojolaski eherottomasti viiren parhaan joukkohon. Seuraki oli parhaasta päästä, Jouni ja Sebastian. Siinei juuri ikäerot haittaa ku on asiallista porukkaa. meillähän Jounin kans sitei palioa oo, mutta Sebastian on nuaresta iästä hualimatta kokenu kaveri tyäelämän pualelta ja muutoonki. Fiksuki viälä, niin miäs siinoli saunoes ja rupatelles. Piti vain kotiutua jo kasilta, oli meinaan heti aamulla kulietushommia. Munkkirekryyttiä pitää pian kuskata temppelille, ei kuulemma oo sopivaa mennä mopolla... Munkit ei juuri mopoole, mutta tarakalla istuvat kyllä. Sillälailla sivuuttain kaavun takia vissihinki. Siirryynki terassille aamukaffia nauttimahan, aamupala ku pikkuusen myähästyy ku piti jonku hakia munia... Niitä löytyy tuosta nurkantakaa ja ovat sitte tuoreita niin viimesen päälle. Ties vaikka nuoki olis yän aikana munittuja. Ja päivästä tulos aikalailla lämmin, ainaki silta tuntuu nyt justihin. Aurinki ei viälä suaranaasesti haittaa nakuttelua täs, mutta ei mee aikaakaa ku näytöltä ei näe mitää ja silloon on aika joko lopettaa tai siirtyä sisätiloohin. Tuon pikkupoijan äitee lähti keikkahommiin ja meinaa pikkuherra kaipaalla äitiänsä, mutta onhan meitä täs hoitajia montaa sorttia. Hyvä son tuon nuaren äiteen päästä välillä pois kotoa ja oikeisiin töihin. Menivät jollekki kanafarmille, mutta eivät kuulemma tykkää ylimäärääsistä käviööstä. Mitähän salaasa siä oikeen onkaa? Peu lupas mulle pikkuusen kuvata paikkaa, ottaa vaikka vireota... Rariokanavat tuuppaa joulumusiikkia joka pualella, jotten kuuntele sitte ollenkaa. Jaa rario ROCK ei soittanukkaa, jotta sitä sitte. En sitä muutoon juuri kuuntele, mutta nyt menöö seki. Noitten rariootten toimituksethan on siinä Sanomatalos aiva rautatieaseman lähellä ja tuli siälä pasteerattua silloon ku tänne oltihin lähärös ja orotettihin kaverin kyytiä. Non sellaasia avojuttuja, jotta näköö oikeenki hyvin kuka kulloonki on puikoos, silloon tais Jone olla hommis ja olisko ollu Jussi Saari haastateltavana tai muuta höpisemäs. Jaahans, nyt sitte alakaa pian olla aamupalan aikaki ja täs terassilla alakaa hiki valua... jotta palatahan asiahan sitteku sitä tuloo miälehen.

maanantai 24. joulukuuta 2018

sitteppä

orottelen Jounia joka hakasoo mut joulusaunaan, illalla pitää palata takaasin ku aamulla pitää olla tuota munkkiretaletta kuskis... Mutta saa lankomiäs hakia meirän autolla, saa senverran osallistua juhulavalamisteluuhin. Ja kuinka ollakaa, tänäänki piti hakia joitaki koristeita lisää, onneksi oli kulietustoimisto vielä auki... mutta nyt sitte pian sinne saunaan!

vaarallisiaki tilanteita koristelus, onneksi olin valavomas...

Lounaaksi tuli PadThai, hyvää oli.

kylläpä

näyttää Tipillekki kinkku maistuvan... valamiiksi siivutetut alakaa kummasti vajentua meirän jääkaapista... Son hyvä, jotta amistuu, ei siinä mitää. Mutta aamupala on siksiki tukeva, jotta annoon määräyksen ettei aiva heti mitää lounasta tartte ainakaa mulle suunnitella. Korkeintaan napsu votkaa maistuus... Jouni ku toi täyrennystä joista toinen pakkases ja taitaa siälä olla napsilasiki samas lokeros... Jotta voipi olla, ettei kestä orotella pualtapäivää... Mutta onko senkää niin väliä näin aattopäivänä. Sitä Jounin joulusaunaa täs suunnittelen, kulietuspolitiikka vielä hiukka hakuses. Mutta luulen senki täs pikapualiin järiestyvän ja vois pakata saunakassia... Tuosta munkkirituaalista vielä senverran, jotta eileen välittivät (siis tämä pariskunta joista mies nyt sitte on tämä juhulakalu) Facebookin kautta tiaron, jotta toinen lapsukaanen tulos. Jotta sillälailla. Lisää lapsosia vain ja kummallakaa ei mitää koulututkintoa eikä vakituusta työpaikkaa. ja näistä juhulista ei sitte palioa viivan alle jää, mennään meinaan tosiaan meirän rahootuksella hyvin pitkälti ja joittenki toimittajien maksut maksettava mitä pikimmiten juhulien jäläkeen. Ja rahaa eioo sen kummemmin juhulakalulla ku hänen vanhemmillaan. Jotta taas esimerkki loistavasta perhe- ja muustaki suunnitelmasta paikallisittain. Otappa tuosta nyssitte ja mee vaikka armeijaan? saatika opiskelemaan? Tuskin kumpikaa vaihtoehto toetutuu, taitaa olla eres vain maharolliset keikkatyöt teollisuures ja maatloures. Juhulakalu ku lopetti hommansa rehutehtaaski jo viikkoja sitte, ku ei kuulemma ollu sopivaa munkkirekryytin töis kulukia. Onko tuo sitte sopivampaa, jotta makooloo kaikenaikaa? Nykki tuas meirän isoon olkkarin lattialla muka vahtii tytärtään ja samalla kakski puhelinta auki ja toises joku futispeli ja toises vissihin sitte fb. Jotta tulevasta lapsosestaki tiarotettiin ensiksi somes ja sitte vasta kerrottihin muille. Tipiki oli nähäny sen fb:sta, minähän siiten juuri mitää ymmärrä ja kääntäjä kääntää kaikki kuinka sattuu. Mutta se siitä taas tälläkertaa. Eikä tämoo ainoa asia joka täälä ihimetyttää, tuo uskontojuttu kokonaisuuressaan onki sitte aiva eri juttu. Siihen en oikeen meinaakkaa sen kummemmin tarttua, kunhan vain välillä sitä ihimettelen. Mutta teen sen oman katsantokantani kautta, enoo minkää uskontokunnan jäsen ja ajattelen enemmänki inhorealistisesti asioota. Jopa uskonnen suhteen. Jokainenhan on toki uskonsa suhteen niin autuas ku tykkää, mutta mäki saan asioota ihimetellä. Ainaki näin nakuttelemalla. Nyt siirryn etuterassille ihimettelemähän.Täs alakaaki aurinko paistaa siihemalliin, jottei täs kauaa viitti nakutellakkaa. Ku ei meinaa näyttöä oikeen nähärä. Ja nyt näyttää olevan sama minkä rariokanavan aukaasoo, jokaaselta tuuppaa joulumusiikkia... Elvistä tuli äsköön ja mennähän vähä samalla tyylillä. Täälä alakoo jonkusorttinen koristeluoperaatio juhulia ajatellen ja mä seuraan sitä katseella. Tikapuut on niin arvelluttavat, etten niihin satu kuinkaa. Pitääs olla kunnon A-tikkaat, mutta täälä ne pitääs hakia jostaki kunnon kaupasta ja veikkaan etteivät kauaa tontilla säilyysi ku joku laihnaas ja ei taatusti palauttaasi. Oon joutunu haetuttamahan muitaki tavarootani ympäri kylää ku ovat muka lainanneet. Mutta nyt teen paluun sisätiloohin, ei tästä täs tuu juuri mitää. Ja hikiki siinä meinas tulla, jotta taitaa olla se päivän toinen suihku piakkoon eres. Eli aaton keli on aikalailla lämmin ja taitaa olla se saunareissu olla paree suunnitella sinne iltapäivähän/iltahan. Jounin saunaterassilla on kans aikalailla lämmin iltapäivästä ja näin saunominen maistuu paremmalta siinä auringonlaskun aikoohin, vaikkei se kovaa ilima jäährykkää. SuomiPop sentään jaksaa naurattaa vaikka joulususiikkia sieltäki välillä tunkoo. Mutta kestän senki niinku miäs. Enkä juurikaa rutaja. Jaahans, josko menis valavomahan tuota koristelutyätä. Pitääsin vaikka niistä köppääsistä tikkahista kiinni ku naiset kaahii niille. Aattopäivä senku jatkuu. Ja juama virkistää, tälläkertaa vain appelsiinituaremehua. Ei, en lorauttanu yhtää votkaa... Vai lorautinko? Lounasta tuli kumminki ja niin vain meni setti PadThaita, en tiä mistä hakivat mutta hyvää oli ja justihin oli tehty ku oli aiva kuumaa. Jotta nyssitte ne ruakaperääset vuaros.

kinkku ja lisukkeet

jouluaatto

auennu samammoosena ku muukki aamut ja kukokkaa ei sen kummemmin välipäivää pirä. Eileen sitte oli Jouni vaimoineen joulueineellä ja mukana oli Sebastian joka opiskelee ja on töis Bangkokis. Ja kinkkua piisas, olin leikannu kolomanneksen syätäväksi ja hyvin piisas ja kelepas. paikalliset (eli vaimot) ei juuri muutaku maistllu, mutta meille kolomelle sitävastoon maistuu oikeenki hyin ja Jarin tekemä sinappi oli aiva taivaallista! No, siinä sitä sitte kinkkua ja muita eineitä pisteltiin ja kuppiaki pikkuusen tekastiin ja juttuaki piisas aiva lairasta laitahan. Jounin kans sitte veliellisesti siivutettihin loppukinkku tasan, jotta molemmat sai vielä leivänpäällystää. Iltapalaksi pitiki sitte vetäästä vielä juusto-kinkkuleipä vaikkei yhtää oikiastaan näläkä ollu. Nyt sitte eres aamupala, mutta nyt ensiksi kaffit, sitte maitoon tehty sopivan sualaanen kaurapuuro voisilimällä ja siihen kylykehen kinkki-juustoleipää. Nyt on muuten kuolo korjannu kylälät, eileen jo ämyrit sitä toitotti ja sen suuntaanen musiikki alakoo justihin soimahan. Kuulemma joku vanha nainen tuosta temppelin läheltä. Mainittu Sebastian on tosiaan opiskellu täälä jo vuosia ja tekee hommia suamalaasfirmas puhelinmyyjänä ja kertoo firman nourattavan suamalaasia juhulapyhiä. Sanoo, jottei oikeen oo passelia soittaa ihimisille joulun aikana, jotta viettävät suamalaaset pyhät ja tekevät paikalliset juhulapäivät sitte hommia. En eres kysyny, jotta mitä ihimisille koittaa kaupata, jottei vain olisi mullekki yrittäny soittaa... Tai mullon se puhelinmarkkinoonnin sesto päällä, mutta ku on yrityksen numero niin aina sinne joku myyjä soitteloo. Oikeen mukava nuarimiäs. Tänään olis aikomus mennä Jounille joulusaunaan, mutta kattotaan kuinka nua kulietustekniset hommat luannistuu. Tai nehän luannistuu ku pannahan luannistumahan. Jottei täs päiväs oo mitää sen kummempaa, normaali maanantai ja kuviot sen mukaaset. Kaupoolle ei pitääsi olla tarvetta mennä, muttei sitä koskaa tiärä jos on kumminki jotaki unohtunu... Jotta nyt sitte sitä puuroa!

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Tämän varsin Jouluusen kuvan myätä Popia toivottaa kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulua!

NYT

on asioonnit tehty ja alakaa jouluun asettautuminen, viaraakki piakkoon tuloillaan. Pitänee mennä valavomaan keittiön touhuja, ettei mee sutehen... pian terootan parhaan veitten ja sivaltelen kinkusta siivuja, saattaa jokunen mennä maistiinki... MUTTA NYT TOIVOTAN KAIKILLE TÄTÄ LUKEVILLE HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA!

päivä

ja sen touhut jo erenny kohtalaasesti. Hetimmite aamusella piti olla Samchukis munkkijuhuliin liittyvillä ostoksilla. Ja hankittavana oliki rekvisiittaa oikeen tuelta. Kysyä passaa, jotta minkätähäre? Mutten kysyny kertaakaa, kysyyn vain loppusumman ja melkeen heikotti... Munkkirekryytin vanhemmilla ei rahoja oo, jotta me ollahan sitte niinku rahoottajia. Ja saa kaikki olla saletisti varmoja, jotta saarahan jokaanen bahti takaasin juhulien jäläkeen! Tipi pitää kiriaa ja mä vaharin sitä! Vaikiahan son tyhyjätaskujen juhulia järiestää, mutta mitä miältä niis on? Rekryytti on jo keriinny naimisihinki ja mukulaki jo on, jotta se aikuustumisriitti on jokseenki myähäs, ainaki mun miälestä. Mutten kellekkää sano miälipirettäni, äläkää tekää mua paliastako. Ja kaikki tämä rekvisiitta joka hankittihin nyt menöö sitte temppelille sen omaan käyttöön. Jotta hyvä ja varsin kova pisnes tämon sille kauppiaalle joka tätä rekvisiittaa tuottaa ja myy. Oikeen piti ottaa LEO ku niin tuumatutti tämä rekvisiitan määrä ja pikkuusen hintaki. Mitä sillä saarahan? Ei juuri mitää, ei ainakaa mitää konkreettista. Vissihin sitte Buddha palakittoo uskolliset rekvisiitan hankkijat jollakitapaa. https://www.youtube.com/channel/UC4Gx0bXXYJ2j4Ns_eVeL4sA?view_as=subscriber Kattokaa tuolta, näettä pikkuusen sen tavaran määrää. Tottahan nämä juhulat jotaki tuottaaki, mutta täs tapaukses ei palioa juhulakalulle jää, ku mennään kerran rahoottajasysteemillä. Ja taatusti me kuaritahan se oma osuus päältä ja sitte kaikki muut alskuttajat. Ruakaserviisi, musiikki ja juamapuali. Aijaa, juamapualihan onki jo hankittu meirän rahootuksella tuosta kaupan loppuunmyynnistä. Nojaa, josko antaasin olla enemmän tuota tonkimatta. Eise ainakaa oo hyväksi verenpaineellekkaa. Ja sitte ostoksilta tultaes meinattiin mennä siihen alueen parhaaseen lounaspaikkaan niin olivakki pistäneet kiinni. Jotta ei auttanu ku tulla kotio ja panna keittiöväki hommiin! Jotaki einehrittävää sieltä tuloo kunhan täs aikani orottelen. Aamulla syäryt juustoleivät vaatii jo täyrennystä. Ja nyt ei voi välttyä näiltä joululauluulta, ei millää viitti kaikenaikaa olla kanavaa vaihtamas. Jotta kuunnellahan ny sitte ja orotellahan sitä lounasta. Iltapäivällä onki sitte eres vaativa homma, meinaan kinkun siivutus! Sitä saaki siivuttaa melekoosen setin, syäjiä ku eioo vähä vaikka nuaretmiähet lähtööki jo ennen sitä. Ja se eioo ainoa ruaka jota einehritään, eileen ostettiin monemmoosta värkkiä tätä iltaa ajatellen. Vanhempi lankomies oli menos jonnekki virapeeliihin, kurvas tuos ja raivaus-saha oli viritettynä mopon tarakalle. Jotta johnki meni pihaa putsaamahan. Ahkera mies on tämä vanhempi lankomies. Enkä tätä nuarempaakaa enää niin kovaksi laiskuriksi moiti mitä muinoon, on kummasti nostanu profiiliansa viimmeesten vuosien aikana. Jos häntä yhtää kuvaalis niin vois olla hyvä, jotta kysees oikeen vanhankansan juntti jolla omat miälipiteet joita ei helepolla tarkistele saatika muuttele. Siitäki hualimatta, vaikkei miehellä oo juuri muutaku tuulenhuuhtoma takapersusta niin miälipiteet on vankkumattomia. Ja välillä on liikaaki muka osaava ja oon joutunu asioota hänen jäläkeensä koriaamaanki. Esimerkiksi kerran ku meni vessan huuhtelumekanismi epäkuntoon niin tämä oli heti menos hakemahan uutta pönttöä. Minä otin tilanteen hallintaan ja aukaasin huuhtelupuolen kannen ja totesin yhden vivun olevan poikki. Asia hoituu pikaliimalla ja huuhtelu toimii taas niinku uutena. Ja on toiminu jo monta vuotta mun korjaamisen jälkeen. Täälä on muutenki vallalla käsitys, että ku joku menee rikki niin tilalle ostetaan heti uus ja ei ajatustakaa jotta jonku vois ittekki koriata. En ostanu uusia lukkoja oviin, vaan otin vanhat auki ja huolsin ne ja toimivat kuin uuret. Näillä on tapana sanoa, jotta joku asia on niin vanha ettei enää toimi. Mutta oon sanonu, jotta ei se pelekkä vanhuus aiheutta toimimattomuutta ja asioohin voi vaikuttaa ittekki. Oon sentään elämäni aikana teheny yhtäsuntoista hommaa ja putkityäkkää eioo aiva tuntemattomia. Nojaa, se siitä tälläkertaa. Lounaaksi ilimestyy paistettua riisiä vihanneksilla, oli siälä pikkuusen lihaaki, muttei maharottomasti tarttekkaa olla näin joulu aatonaattona... Mutta ruakaperääset kumminki vaatii, jotta sitte sinne.

olipahan

MUKATAA maullansa, ruaka ei loppunu millää ja keittoa jäi vielä tällekki päivää. Yhyrellä rillillä rillattiin ja kattilalla keitettiin soppaa, sitä samaa tyyliä jota valamistuu siinä rilline ulukokehälläki. Mutta ku syäjiä oli niinku monta, oli tehtävä kattilallaki jotta kaikki sai samoohin aikoohin soppnasa lautselleen. Ja kyllä ruaka kelepaski, varsinki tämä nuariso otti tilanteen oikeen tosissaan ja siinä sai keittäjä ja rillaaja panna parastaan jotta syätävää piisas. Mä seuraalin tilannetta ruuvvarin kans ja söin varsin maltillisesti ja orottelin sitä parempaa soppaa. Sitä toki sitte sainki ku oikeen vahtimalla vaharin... Ja rillattua maksaa sain aiva piisalle asti ja maistuu se kana ja possuki siinä sivus. Sopas kaikki maharolliset kasvikset ja kananmunakki, jotta oli varsin ruakaasa soppa, muttei mikää maharottoman raskas tämäkää. Ilta päättyy pikkuusen ennen yhyrekäää ja oliki pian jo aika mennä uinahtelemaan ja kauaa ei tarvinnu orotellakaa ku uni tuli. Ja sitä piisas taas liki kuutehen, jotta kohtuullisen hyvinki. Nuariso toki vielä nukkuapuksuttaa tuos olkkarin soffalla, mutta eioo ihime moisen syämisen jäläkeen... Ainahan nuarille miähille on ruaka maistunu, mutta oli se komiaa kattoa ku niitoli tuas kolome vetämäs oikeen urakkamallilla. Jaku ei ollu pelekoa ruaan loppumisesta. Eileen vois sanoa olleen jopa kuuma päivä ja näyttääs tästäki sellaasta tulevan. Kello lähentelöö vasta seittemää ja valakeus on jo tullu. Kylä herää taas henkiin ja kukot aikalailla jo lyänniski. Sunnuntaitahan nyt mennähän, lisäksi vielä aatonaatto. Mutta täälä normaali sunnuntai, jotta lankimiähekkää ei mee tyämaalleen, jos eivät oo jotaki viraapeliä ottaneet joltaki vilieliältä. Ovat meleko kysyttyjä niihin hommiin, vissiin tekevät kutakuinka vauhrilla hommansa, jotta kaikki on tyytyvääsiä. Mutta kattotahan kuinka päivä tästä lähtöö liikkeelle, mä toki oon jo kaffini (ja tälläkertaa vain juustoleivät) ja aamupalaniki nautiskellu. Jotta tairan kohta siirtyä etuterassille kuuntelemahan vaikka rariota. https://www.youtube.com/channel/UC4Gx0bXXYJ2j4Ns_eVeL4sA?view_as=subscriber Ja tuolta taas viimmeesiä klippiä.

lauantai 22. joulukuuta 2018

iltapäivän ruuvvimeisseli pikkuusen isompahan astiahan joka jäi limppariista ja piti tiätysti hyäryntää.

markkinakki

sitte käytynä ja taas oli porukkaa vaikka kuinka. Suasiosta jätin auton kauemmalle parkkikselle, enkä yrittänykkää tukkia lähemmäksi ku autoja oli molemmin pualin tiätä jo valamiiksi. Ja väkiä oli muutoonki, mutta naisilla selekiät suunnitelmat jottei siälä kauaa tarvinnu tumpeloora. Ja taas juutuupista näköö vireotaki sieltä, varmahan jotaki uutta jokaiselle vaikka ennenki oon tuolta kuvannu. Nyt vois sanoa, jotton kohtuullisen kuumaki keli ja mittari näyttiki tuos lähties 36 astetta ja oli vielä varioski. Jotta tarkenoo kovaa ja nyt pian tuon virvoottavan oluen jäläkeen virvoottava suihku ja jäärähän orottamahan illan tariontaa. Siitä sitte vaikka vireotaki. Mutta nyt ohojelmas etiäppäin, elikkäs se suihku.

aamupäivän

ohojelma suaritettu, kinkku hakaastu ja toimitettu muitaki asioota samalla. Tipin poijat tuli käymään, asuvat isovanhemmillaan lähellä Bangkokkia ja kouluissaan siinä kohtuullisen lähellä. Hiliaasensorttisia poikia, mutta oikeen kohteliaita ja selekiästi hyvän kasvatuksen saaneita. Isänsä uutukaanen pualiso kävi poijat tänne nakkaamas, kyseenen henkilö jonku Italialaasen leski ja sieltä orotettavis melekoosta perintöä kunhan suvun riirat asettuu... Tuos vaihees sanoon, jotten oikiasti halua kuulla yhtää enempää. Sanoon vain Tipille, jotta poikien isä sais nyt jo oikiasti ottaa osaa poikien koulutuksen kustannuksiin, tähän asti on vetäytyny kaikesta vastuusta. Alakuun meni temppeliin karkuun hoitamaan alkoholismiaan ja ties mitä riippuvuuksiaan. Noniin, antaa olla jottei mee jouluviilikset aiva vituralleen. Poijat olis halunnu illalla mennä syämään Mukataata ja asitä jo hetki siinä tuumattiinki, mutta pääryttiin kumminki kotona tapahtuvaan rillaukseen. Olis tullu liikaa väkiä mukahan ja hintaa olis tullu aiva liikaa, päästään halavemmalla ku ostetaan värkit torilta jonne mennään parin tunnin päästä. Meinattiin käydä auto pesettämäs, mutta paikallisen pesulan yrittäjä oli pikkuusen huonovointinen ja ei jaksanu teherä ku ne jokka oli kesken. No, ei tuo ny aiva maharottoman likaanen ollu jotta orotellahan alakuviikkoon ku ko. yrittäjä kuntoutuu. Tankilla piti taas käväästä, jotta on täs sitte jo viuhkattuki ku tankillinen menny löpöä... Ja taas piti pulujen pesärakkennelmat siivota pois, on ne sinnikkäitä sen suhteen. Luulis jo hakevan sellaasen paikan johonka sais rakennelmansa rauhas teherä ja munansakki munia. Mutta eipä tuo pariskunta tuolla tyylillä juurikaa lisäänny ja se jos joku sopii mulle. Sen kuula-aseen vielä joskus hommaan ja sitte rupiaa pulut tippumahan. Ristus notta. Jotta ei täs sitte kummempaa, orotellahan torille menoa ja sitte ehtoolla sitä MUKATAAta, jotta passaaki oikeen hyvin mulle. Ku söin sen tukevamman aamupalan niin eioo yhtää näläkä vieläkää. No, kello vasta justihin yli 12, ettei mikää kumma ookkaa. Ja ei äts ny vissiin sitte juuri tämän kummempaa. Toivottelen hyvää löörtaakin alakua sinne sohjolaan.

kinkku jo kotonaki ja laatu torettu ensiluakkaaseksi!

voita, levitettä ja juustoa

varsin tukeva aamupala!

Huomenta

ja komiaa sellaasta. Näin joulun aluspäivänä on hommana hakia Jarilta paistettu kinkku omaan jääkaappiin orottamaan huomista einehtimistä. Jouni porukoineen tulee nauttimaan siitä ja muusta tarjottavasta. Ja se muu ei sitte mitää varsinaasta jouluruakaa ookkaa, varmaan tänään haetaan siihen tarpeet lähitorilta kunhan se iltapäivällä aukee. Tuumasin tuos kaffia keitelles, jotta pitääs vissihin pistää tuohon portinpieleen ilimootus, jotta kuinka resitenssis otetahan viarahia vastahan. Nykki tuo virkaheitto munkki (Tipin velii) oli jo tulos ja väki vielä nukkuu. Selekiee olis, jotta pitääs portin lukos, tänne ku ei enää pääse naapurin kautta. kauppa ku on ovensa sulukenu ja asustavakki vissiin jo muualla. Eioo ainakaa kauppiasta enää paikalla näkyny. Einy oikeen ennen seittemää pitääsi kenenkää olla tulos, pysyys kotonansa. Tämä virkaheitto munkki on tosiaan se joka sai jonkiasteisen halavauksen ja oli aika mittavas leikkauksen pääkopan osalta. Toipuu siitä kumminki kohtuullisen hyvin, puhetta ei juurikaa tuu ja on menny verkkaasemmaksi mitä aiemmin oli. Polokupyärällä kumminki ajeloo, jotta motoriikas ei pitääsi isompia haittoja olla. Eise eileen mikää koululaasten vapaapäivä ollu, kummilikka oli vain jääny kotio ja ensiksi mulle sanottihin jotta sitä vain laiskotti ja sitte muka koriattihin jotton kipiä. Kun tuoeen DanChangiin lähärettihin niin pirin ripityksen ja sanoon, jotta seuraavan kerran ku jää nuan vähääsillä syillä pois koulusta en ota autohon ollenkaa. Jos on kipiä eikä pysty kouluhun, ei sitte pysty mihinkää muuhunkaa ja jää kotio levolle. Likka meni hiliaaseksi ripin kuultuaan ja oli kovaa nyhtyriä loppupäivän. Ei hyvää seuraa tuallaasesta lintsaamisesta. UGH! Mutta nyt on viikonloppu alaannu ja koululaaset saa luvan perästä huilia. Lankomiähet toki riäntää ansiohonsa tuotapikaa. Lauantai on aiva samammoonen työpäivä ku muukki, joskus saattavat päästä aiemmin jos saavat hommansa tehtyä, mutta vissihin työ on opettanu olematta liikaa ahkera. Urakkahommasta ku eioo kumminkaa kyse ja sitä hommaa piisaa. Tänä aamuna syänki poikkeuksellisesti aamupuuron kans Jarin antamaa leipää, aiva niinku kokeeksi. Eiliset maistiaaset oli siksiki hyviä, jotta osaavat tääläki tuan leivän leipomisen aiva yhtä hyvin. Vaikka hinnoossaan leipä on tääläki, tuoki kauraleipä oli kolomisen euroa, jotta kohtalaanen kilohinta siitä leivälle tuloo. Pitää Jarille antaa tilaus siitä ruisleivästä ja niitä siemensämpylöötä vois kans jokusen ottaa kokeeksi. Tuskin niitä täälä kukaa muu syää, enkä meinaa juuri tarjotakkaa. Ensiksi pikku keikka Samchukkiin ja sitte sieltä suoraan Jarille kinkun hakuun, siinä aamupäivän ohojelma. Ja ilimeesesti iltapäivällä keikka torille, mutta siitä tullee kulietustoimistoon erillinen tilaus tuonnempana. Mutta nyt sitte pian puuronkeittoon.