sunnuntai 30. joulukuuta 2018

juhulien

valamistelut jatkuu, kökkäväki lähti jo tältäpäivältä pois ja palaavat heti aamusta. Omalla väellä sitte vielä koristeluja ja muuta sellaasta piperrystä. Mun osuus rajoottunu päältä kattomiseen ja pikkuklopin viihrytyksehen. Sonki oikeen kelevollinen poika, tykkää musta mitä ilimeesemmin, heti ku vain näköö niin alakaa kiiruusti kontatamylykytä kohti. Iltapäivää vasta mennähän, mutta valamistelut on siinämallis jottei oikeen vissiin palio noita koristeluja enempää voi teheräkkää. Naiset pesi kaikki temppeliltä laihnatut astiat kattiloineen kaikkineen ja olihan niitäki puolisen tusinaa ulukopualista. Miähiä oli parhaimmillaan tusinanverran, jtta sillä porukalla teltat nousi kohtuullisen riuskasti. Meni siinä muutama pullo sitä LaoKhaotaki ja olutta kyytipoijaksi. Mutta ei, ei koskettu mun henkilökohtaasiin olusiin. Eikä kosketa mihinää vaihees, Tuntematoonta oon kattellu ja pitää välillä oikeen pitää kunnon paussia ettei aiva yhteenputkeen sentähän tuu kattottua. Mutta ei täs sunnuntais mitää kummallista oo, jatketahan entisehen mallihin, siäläki aamu jo alakanu jotta toivottelen päivän jatkoja. Ja jatkan itte iltapäivääni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti