surkiaa

kattottavaa on tua vaimon velien elämä. Ikänsä (vuasikymmeniä) temppelis munkkina viättäny ja ny melekoosen köppääses kunnos. Oli vuasisitte aiva kualemankiälis ja sairaalaski viikkotolokulla. Siältäku pois pääsi niin jäi pois temppelistä ja tuas nyssitte kulieksii joutavana. Ja syy sairaalareissuun löytyy 8kuinka ollakkaa) alkkomashoolinkista. Samaan tautiin kuali veliensä Odd täs muutama vuasi sitte ja näyttää tämäki menevän samaa reittiä. Surkiaa, mutta niin makaa ku petaaki pätee tääläki. Toivottavasti jollaki on vakuutkset maksettuna jottei tartte kolehtia kerätä sitteku se noutaja tuloo. Täälä ruukatahan vakuuttaa omaaset justihin senki takia, jotta saarahan kunnialla saatettua tuanpealeiseen. Mutta son niin tätä tääläki. Säälillä ei saa mitää aikahan. Näitä samoja kohtaloota tuas raitilla näyttää kulukevan usiampiaki ja yllättävän mnonelle se kuppi kelepaa pikkuusenki paremmin. Ja sekä miehiä että naisia täs porukas. Ja yllättävänki iäkkäitä. Kerranki kattelin ku muari-ikäänen oli lähärös kaupalta mopollaan ja ei satulas pysyny. Oli vain niin lujaa pöhönäs. Sen sitte joku avulias siitä kotio kulietti ja joku toinen vei mopon samaan osootteesehen. Ja tuata ei piretä minää. Jotta piisaa tääläki noita kohtaloota joka lähtöhön ja jokunen jää viä lähtemättäki. mutta se surkuttelusta, sitä en juurikaa meinaa harrastaa. Havaattin justihin tähän pihamökkihin tulles, jotta tuloo asiaa puutavaraa myyvähän kauppahan. Oli meinaan etuosa sevverran kulahtanu jotta vaatii muutaman uuren lauran ja kourallisen nauloja. Ja kunnon vasaran. Täälä ku ei juurikaa työkaluja omastatakaa löyry, ja jos jotaki löytyy niin ovat siksiki viraattomia jottei niillä puusepän poika kehtaa mitää teherä. Sänkyäki koitin pikkuusen fiksata niin piti ottaa sellaanen monitoiminen tyäkalu ku ei muuta löytyny. Mutta piisaapahan jotaki puuhaa. Mutta ny sitte pian viarahia orottelemahan.

ja sitte

siirtyminen hyvisaijoos illanvieton paikkaan eli tähän pihamökkiin. Tai paremminki katokseen, mutta toki katos tuuleti joka somasti vaihtaa suuntaa ja näin aikaansaa mukavahkon vireen. Siis tuulen, muusta joutuu itte hualehtimahan. Niinku vireestä. Ja ainaku maharollista niin kaikki laitteet syytä pitää lataukses, koskaa ei voi olla varma sähköntuatannon jatkuvuuresta. Joskus ilimootus tuloo jäläkikäteen niin sähkön ku vedenki kohoaralla. Vesi ei meille tuata mitää onkelaa ku on aikoonansa hankittu tarvetta vastaava säiliö tuonne takatontille. Mutta sähköt ku on pois niin ei toimi ilimastoonti eikä mikkää sähköllä toimivat härpäkkeet ja näin on tullu opittua tämä jatkuva lataaminen. Nyt sohojolas klo 11 ja me mennähän jo iltapäivää. 5 tuntia eres. Uutisista tuanki havaattin. Jotta ei täälä kuinkaa tartte pimennos olla jos vain haluaa asioota seurata. YLE näyttää uutisekki melekeen reaaliaijas vaikkei juuri mitää muuta näytäkkää. Areena ei näytä eres Joulukalenteria, mutta onneksi mullon se ainoa oikia levyllä. The Joulukalenteri. Ja kaikkihan toki voi kattoa juutuupista jos niin tykkää. Mutta kun ei mitää tähärreilistä nakutettavaa oo, niin siirryn vierokkeitten pariin ja lasken ohikulukevaa liikennettä. Joutessani tokiki.

aamujen

aamua täältä Wanglukista. Toista tuntia oon jo täs liikennettä seurannu ja siinä ohes nauttinu vaimon laittaman herkullisen pekonisen aamupalan. Toki lisänä makkaraa ja kananmunaa niinku kuuluuki. Ainoa puute oli, että kahvi oli murukaffia, en muistanu eileen laittaa listalle. Täältä tosiaan köytyy kaffiaki Tescon hyllystä, jottei renkää sitä sohjolasta rehata. Ja samoon löytyy puurovärkikki ja kummakki aiva yhtä hyviä. Kakarat on jo menny kouluhun ja taloo sillälailla hiljentyny, mutta täs ku raitin varrella asutahan niin liikennettä piisaa kaikenaikaa ja aina joku poikkeaa pihaanki. Meillon sähköportti (ei tokikaa sähköaitaa...) joka aukaastahan heti aamusta ja sulietahan vasta illemmalla. Ja onhan taloos koiraki joka sitte ilimoottaa ku viarahia pihahan tuloo. Meitäki tua raja ensiksi haukkuu, mutta ku sille pikkuusen muistutin ittestäni eioo sen koomin haukahtanu. Tipi lähärös Suphanburiin asioollensa, minen viitti tuonne lähtiä notkumahan pankkiauloos vaan jään tänne talonmiäheksi. Saatan siirtää toimipisteeni tuohin kaupan terassille, kunhan kello tuloo siihenmallihin jotta kehtaa LEOn kans kaveerata. Ja kunhan alakaa nuo rariot aamuohojelmansa. Ja siihen/niihin on viälä parisen tuntia aikaa. Tipi pukeutuu asianmukaasesti mustiin lähtiessään kaupunkille, suruaika kumminki menos ja täälä se otetahan vakavasti. Niinku tietysti kuuluuki. Länsimais ei oikeen taharota ymmärtää tätä ja sitä piretähän jonkimmoosena vouhkaamisena, mutta sitähän se ei justihinkaa oo. Mullei oo asian suhtehen mitää kummempaa, jokahinen teköö tavallansa ja silläpä siisti. Eipähän tuo ny palioa oo jos pistää mustaa päällensä asioonniille. Ja taas muuten kävi niinku melekeen joka kerta, jotta aikaansain ittelleni melekoosen nuhan. Nenukki aiva tukos ja räkä valuu kaikenaikaa. No, asia eioo tosiaankaa uus ja siihen on olemas helepotuksensa. Seki vaimolla oastoslistalla. Apteekistahan täälä löytyy mitä mielenkiintoosempia troppia, joistaki enemmän ku toisista ja sellaasenki puarin kerran löysin josta myytihin Diapamia irtomyyntinä. Mutta jäi silläki kertaa ottamatta. Antibiootit löytyy melekeen jokaasesta apteekista ja myyjä antaa sitte annostusohojeet taurin mukahan. Jottei renkää lääkärihin sen takia mennäkkää. Ja onhan meillä toki kylällä lääkäriki ja vieläpä jollakitapaa sukuhun kuuluva. Muistutuksena mainittakohot, jotta vaimon molemmat vanhemmta on tältä kylältä kotoosin jotta sanoosin 85% olevan eriasteesia sukulaasia. On serkkua, pikkuserkkua ja kummin kaimaa... Mistä nuata kaikista selevää ottaa. kysynki aina vaimolta, jotta onko kysees oikia sukulaanen vaiko ei... Naapuriistaki tuntuu tulevan sukulaasia ku vuasikymmeniä vierekkäin asutahan ja ollahan kaikenaikaa tekemisis. Ja tuosta lääkäristä voielä, että vaikka sillon tuos vastaanottoki niin tekee kotikäyntiäki ja muinoon kävi säännöllisesti anoppia lääkittemäs täs kotona. Ja siinä samalla lääkitti muukki jos sattuu jotaki vaivaa olemahan. Jokusen kerran mullekki pisti sellaasekki setit kankkuhun jotta taurit sai kyytinsä. Ja mulle aina näytti mitä ampullihin vetääsi ja totesin oivallisiksi tropiiksi. Jotta siinäki mieles on palavelut kohorillaansa. Hiarojaa enoo vielä treffannu, son sellaanen invaliirimiäs joka ajeloo täs kylällä käsin poliettavalla pyärällä ja on sitte oivallinen jäsentenmuakkaaja. Heti ku sen näen, komennan hommiin ja saa käyrä pariki kertaa viikos läskiä muakkaamas. Ja saa mainita, jottei oo hinnankiroos sekää homma, oliisko 200bht kerta. Ja kattokaa itte kurssit, minen niitä rupia teille kattelemahan. Ristus, mullon muutaki tekemistä. Ja on täs tullu ittelle kerrattua tuo lyhyt oppimäärä nesteen ja sualan määrästä. Jounin kans eileen tuos kaupalla istues puhuttihin ja eioo ollenkaa mitäänsanomaton juttu kellekkää. Yhtä tärkiä ku sen veten juaminen on sualan käyttö, ne ku pitää oikias palanssis niin ei ainakaa sen pualehen tuu onkelmaa. Nykki mullon tuas vesilasi muistuttamas asiasta, jottei vain pääse unohtumahan. Mutta nualle puluulle pitää jotaki teherä, niiton aiva liikaa täs tontilla ja pitävät perkeleet sellaastaki mötäkkää tuas pienellä peltisellä lipalla. Ritsastaki on kummit perstoontunu, jottei siitäkää oo palioa apuja. Peijoona, se unohtuu panna ostoslistalle... Tiärän kyllä paikan josta moisia sehia saa ostaa. Ainua ongelma sen kans on se, jotta osumia tuloo tosi harvahan suhtees ammuttujen laukausten määrähän. Jottei silöläkää ratkaasta tuota puluasiaa. Mutta ompahan jotaki tuumattavaa. Ja aikaa siihen. Rario Nostalkia mulla tuos soittaa hyvää musiikkia ja aiva iliman puhetta. Mutta sitä SuomiPoppia orottelen, son aina kuulunu mun suasikkiihin täälä ja siinä menee nelisen tuntia kepiästi. Ja suurempia urakootahan ei tällepäivää ookkaa, illalla Jouni vaimoineen tulee eineelle ja sitte suunnitellahan tulevaa aikaa ja kuinka junaallahan mitäki. Tipillä on pieni poikiensa (11 ja 12) hoitosetti Bangkokin tianoolla ja minen meinaa sinne läöhtiä könnäämähän vaan varasia Jounin viarashuaneen muutamaksi päiväksi. Siälon vasiliteetit kohorallansa ja puhumista piisaa niinku aina ennenki. Ja saatetahan teherä jokunen piäni trippiki. Tästä hyvänmatkaa kohti Burmaa asuu Taisto jollon aiva loistava sohjolasta hankittu sauna ja sinne mennähän sitte ottamahan oikiat kunnon löylyt. Tai alustavasti on näin suunniteltu ja saattaa hyvinki toteutua tuoki reissu. Mutta nyt tairan käyrä kaupalla ja nauttia jokapäivääsen enerkia/vitamiinijuaman. Ei soo olutta kumminkaa. Son sellaanen Ginseng-pohojaanen juama. Mutta ny täältä tähän.

ja sitte

Piiiitkäääästä aikaa tutulla terassilla nakuttelemas. Matka meni suhteellisen mukavasti, bussimatka Vaasasta isoolle kirkolle varsinki oikeenki mukavasti. Vaikka ne juosiset jäiki sinne varaston jääkaappiin niin ei yhtää haitannu tai tuattanu tuskaa. Ja Onnibussi vei justihin aikatalulun mukahan Kampin terminaalihin josta kohtuullisen lyhkäänen siirtyminen Rautatieasemalle ja siälä Finskin bussiin jolla elntämiskentälle. Konehan oli se Airbus A350 ja osoottautuu varsin oivalliseksi matkustamisvälineeksi. Jalakatilaaki tällääselle tumpille aiva riittävästi ja muutoonki paikkavalinta osoottautuu hyväksi. Ei kauhiasti itkeviä pianokaasia... No, jos pikkuusen kumminki valittaas niin vieres istuvalla vanhemmalla ruattalaasherralla oli keskimääräästä pahanhajuusempi henkitys. mutta seki meni siinä sivus. Aikataulusta ei vissihin palioakaa jääty vaikka oltihin lähärös melekeen tunnin myähäs. Kapteeni purotteli vissihin kohtuullisen hyvällä vauhrilla ja kummipyärät jätti jäläkensä kenttähän siinä kahareksanmais aamusella. Toki paikallista aikaa joka 5 tuntia erellä. Siitä sitte rivakka kävely ja passitarkastuksesta huamautuksitta läpi. Ja mentihin siltä paikallisten puolelta ja näin päästihin aijoos orottelemahan laukkuja... Sitte oliki tuttu kaveri vastas ovella numero 4 ja alakoo matka kohti kotoa. Mikäs siinä oli maisemia kattelles ja mukavia jutelles ku tuttu ja varsinki turvallinen kusko ookas melekeen uutta pirssiänsä. Kotio tultihin ja Jounin kans nautittihin asiaankuuluvat virvokkehet viereisien pikkukaupan terassilla. Tipi kävi jo Samchukin torillaki ja toi tuomisina tuoreita viinirypälehiä ja klementiiniä tai mitälie sitruksia ny olivakkaa. Niitä täs terassilla napostelen ja seurustelen kummitytön kans jota en ookkaa sitte parihin vuatehen treffannu. Oli flikkan kasvanu melekoosesti, mutta aina yhtä mukava ja rakastettava kakara! Ja niinku aina ennenki, mukava tänne kylälle oli taas tulla ja havaata jotta joku oli oikiastikki kaivannu ja oli iloonen tänne tulostamma. Tänään ehtoommalla (nyt kello 1530) tulee omaa väkiä eineelle ja huomenna sitte Jouni ja ihastuttava vaimonsa Eni. Kylällä näyttääs kaikki olevan entisellään, uusia rakennuksia noussu ja vanhoja rempattu niinku kaikkialla muuallaki. jotta täs on nyssitte orotettavis jonkimmoosta liikehrintää ku sukulaaset ja tuttavat käy kattomas... Kuninkaan kuoleman aikaansaama suruaika ei täälänäy juuri mitenkää, ei täälä ennenkää oo musiikkia liika kovalla soitettu (paitti mä joskus paranoidia) eiklä muutenkaa aiheutettu suurempia hämminkejä. Kuulemma kaupoos enimmäkseen mustia ja valakoosia vaattehia myynnis ja virastoos ihimiset pukeutunu asianmukaasesti. Saamani luatettavan tiaron mukahan elämä Pattijoella palautunu entiselleen. mutta näinhän se ruukaa aina muulloonki teherä. Ja ny kuoon saanu tämän intternetin toimimahan ja tämän ensimmääsen nakuttelun tehtyä siirryn kaupan virvootusjuamien parihin toviksi tai toisksiki. Alakoohan se nyt se kauan toivottu aj orotettu LOMA!

Eilinen sesongin päätös

jasitte

eres viimeinen vaunuulu Kurikkahan, sitte vielä periantainen Joulunavaus täälä Jurvas niin on kausi taputeltu. Lauantaina vaunun siivous ja teloillelaitto ja sitte voiki asettautua jokseenki lomamoorihin. Mutta hoiretahan ny tämäpäivä ensiksi.

viikko vielä

niin alakaa helepottaa tämä vesi- ja räntäsade... Mutta vielä on työntäyteinen viikko eres, keskiviikkona vaunuillaan Kurikkaan ja periantaina on sitte se sesongin viimeinen tapahtuma eli JURVAn Joulunavaus! Ja silloon ollahan paikalla 1030-20 tai siihe asti ku tapahtuma kestää. Ja lauantaina pistetään vaunu reissun ajaksi säilytyskuntoon ja kiikutetaan suojapaikkaan. Sitte voiski vaikka suunnitella pakkausta ja vaikka toteuttaakki. Siirtyminen lentokentälle suoritetaan Onnibussilla. Kyytimaksu kahdelta alle 20€ ja hyvin passaa aikatauluuhin. Takaasin sitte joskus tullahanki Finskin siivillä... Mutta siihen/niihin on vielä aikaa ja hoiretahan ny ensiksi nämä työhommat pois. Ja alootetahan sitte se "kunnon" nakuttelu sieltä Wanglukin pihamökistä...

Marraskuu

alakoo ja johan sitä täskuus lähäretähänki reissuhun.... Kunhan sais tuon yhyren naamatutun ensiksi pois jaloosta niin vois aloottaa laskemisenki... Pienes pakkases herättihin tähän aamuhun ja pian alietahan valamistautuminen huamiseen myyntipäivään. ollahan ekaa kertaa Jurvas keskellä viikkoa, saapas nähärä kuinka jurvalaaset osaa käyrä ostamas keskellä viikkoa. lauantaisin osaavat varsin hyvin. Yeti saa talavikummit allensa johonaki välis, toki ulukoostettuna. Ei hellanäärestä joura niin kauaa pois olla, toisekseki selekä ei anna myäte renkaanvaihtoon. Jaku tällä nuarella yrittäjällä on se rengashotelliki, saa jättää suvikummit sinne säilöhön ja näin säästyy omat tilat muille tavaroolle. Mutta ny pian hellanäärehen tästä nakuttelemasta. Varsinaasen nakuttelun alootan vasta sitte Wanglukin pihamökis...