lauantai 28. helmikuuta 2015

mukavaa

kun joitaki kommenttejaki rupiaa tulemaan, täshän pian pääsöö luulemaan jotta osaa muka jotaki… Vaikka tämon tälläästä aiva turhanaikaasta omanlaistansa nakuttelua. Mutta rehellistä kumminki, satuuluuhin en rupia. Mutten liikaa paliastakkaa. Aiva tälläästä arkipäiväästä höpinää erilaasista asioosta joita oon havaannu tai tuumannu. Ny Aamulypsyn hailaittia ja on ollu mukavia hetkiä, vaikken kaikkia ookkaa kuullu. Hauskoja juttuja kaikenkaikkiaan. Nuaki ajatteloo niinku omalta kantiltaan, niinku mäki. Ja jokahinen saa ajatella aiva itte tykkääkö vaiko ei. Aamulypsy on ollu selekiästi mun aamupäivien pelastus, vaikka se alakaaki vasti 1100 täälä. Mutta sopii hyvin aikatauluhuuhinki. Ja illalla hailaittit kuuresta seittemähän jos sattuu muistamahan. Muutoon kuuntelen nostalkiaa tai nykyään tuota Ylen puhetta jos siältä jotaki järkevää tuloo. Mutta tämä vain tälläänen heitto ja kiitokset kärsivällisille kattelioolle.

Josko sitte kumminki toimis...

Taas ollahan toisemmoosten yhteyksien paris ja nakutellahan muistihin. Olipahan taas matka. Ensiksi Cha-amista Bangkokkiin, joka meni kohtuullisen mukavasti ku saatihin istua siinä heti kuskin seliän takana ja kukaa ei tullu kolomanneksi siihen. Kerran pirätettihin ja käytihin jotaki haukkaamas, näläkä ei oikeen ollukkaa mutta kunhan jotaki piti saara. Sualaasta soli, nakkia aika vahavas soosis. Matka jatkuu aika joutuusasti äänikiriaa kuunnellen ja maisemia kattellen. Siitä kuskin takaa jotaki näkööki, mutta taaempana kostautuu vähäänenki pituus... Ei näe juuri mitää, tai näköö pualet ikkunasta. No, Bangkokki tuli kumminki vastahan ja tutunomaanen tungos joka paikas. Siihen jonku Voiton Monumentin liäpehille meirät kyyristä purotettihin. Siitä sitte pikkuunen kävely aikamooses tungokses paikkahan sjosta lähti minivani tännesuuntahan. Hyvä, jotta keriittihin pikkuusen juamista hakia ku piti jo asettautua vaniin ja ny aika piukkahan. Mua meinas oikeen naurattaakki ku jouruttihin takapenkille johona on neliälle paikka. Ja minen oo aiva pikkuunen. Siinä sai pari paikallista nauttia ulukolaasen läheesyyrestä aikalailla kauan... Kunnes pirätettihin tankkaamahan (niinku aina) ja toiletis käymähän niin olivat järiestelleet takapenkin systeemit uusiksi ja pääsin siihen keskelle Tipin viärehen. Enkä yhtää yrittänykkää olla piänee, mutten yhtää levitellykkää siipiäni. Minkäs kukaa koollensa voi, ainakaa nuan yhtäkkiä. Mutta sopuusasti siinä kumminki mentihin. Ainua huano (elikkä häjy) puali nuas vaniis on, jottei matkatavaroolle oo juurikaa tilaa. Nykki meilloli aiva täytehen pakattu keskikokoonen matkalaukku ja sitä sai vahtia niinku mykkä sitä yhtä paikkaa... Seku pistettihin siihen oven kylykehen sellaasella kumminarulla vain muka kiinni. Muutoon non joutuusia kulukuvälineitä ja halapoja, meirän matkat tänne 700bht, jottei palioakaa verrattuna siihen jos joku olis meitä lähteny vaikka hakemahan. Naftoohinki olis menny ainaki 1500 ja syäräkki olis pitäny. Mutta lujaa oli näläkä ku kotio päästihin. Ja tuolla aina niin rakkaalla vaimolla on sellaanen vimma tai neuroosi, jotta sen pitää saara kaikki heti paikalleen ja voitta kuvitella jotta vauhti oli taas melekoonen. Mä kylymän viiliästi keitin ittelleni pikkuusta paremmat kaffit ja nostin jalaat terassin pöyrälle. Oli meinaan pikkuusen turvoksis moisen istumisen jäläkehen. Mutta johan kaffi maistuu! Isoo mukillinen meni jotta klapsahti ja kyytipoikana purkki Mikkiä. Ja ny ku pimiä alakaa hiipimähän niin vaimo on jo haravoonu pihan ja kastellu kasvit. Ku täälei oo kukaa vissihin teheny mitää... En moiti, mutta pikkuusen on laiskansutjakkaa väkiä vaikka muutoon aiva ookoo. No, sain toki ruakaaki ja meni taas ku onttohon puujalakahan. Vaimon käly Pau kuon kohtuullista paree kokki ja tekaasi nopiaa ja hyvää! Kuvaa ei eres keriinny harkita ku alakoo välineet klapaata. Soliki päivän ainua oikia ruaka, vettä toki menny melekeen kolomisen litraa ja muut juamat päälle. Niinku mehut ja voimajuamat. Ja mukava tuulenvire rupes käymään, välillä aika reippaastikki ja purottaa lisää lehtiä haravootavaksi... Odd kulukoo ku aave housut roikkuen ja vissihinki on palannu vanhahan harrastuksehensa, ainaki näin ku tuli kaupalta pikkupullon kans ja siälä ei ollu voimajuamaa. Siäloli KhaoLaoa, elikkäs aikalailla pontikkaa muistuttavaa erittäin erullista päihryttävää juamaa. Kerran ostin sellaasen pikkupullon, niinku testiksi niin en voinu ku haistaa... Tuli nuaruuren häjyt pontikat ja niistä aiheutuneet olot niin miäleen. Munkkivelii täs kuulemma on käyny päivittäin sitä kattomas ja koittanu saara siihen jotaki ryhtiä. Mutta eiköhän soo antanu jo periksi ja orotteloo vain noutajaa. Jos multa kysyttääs, niin sais jo vaikka tullakki. Ja tuasta minitusta, jottei oo mun juama, ei sitte millää. Ja sitä ne täälä vetää aamusta alakaen. Ainaki jokku ja joskus. Eli aika useen. Lämmin täs terassilla silti on vaikka tuulooki välillä, ei oikeen viitti tuuletinta panna hyräjämähänkää. Makkariin toki panin ilimastoonnin heti päälle ja orottelen jotta kompura sammuu ja ilimoottaa jotta sääretty tila on saavutettu. Taitaaki olla muutoon niin, jotta mullon tua yhteys jokseenki loppuhun käytetty. Ny äkkiä vaimo asialle ja täyttämähän vajetta. Se onnistuu tuas kaupalla. Mutta eipä täsny tälläkääkertaa mihinää jäniksen seliäs olla, vaimolla tuntuu olevan niin palio asioota toimitettavana ku ollahan oltu viikko pois... Mutta ny tua justihin syäty ruaka rupes hiipimähän jäsenihin, muttaku ei millää viä kehtaasi vaaterihinkaa ruveta ku muutoon son niin aikaanen ylähänousu. Cha-amista senverran, jotta muutamaa asiaa siäläki oon keriinny ihimetellä. Ensinnäki sitä jottei siäloo juuri muitaku mopotakisa, ei yhtäkää tuktukkia eikä yhtäkää lavataksia vaikka rantakatu on usiamman kilometrin mittaanen. Liäkö seki joku lakijuttu tai kilipaaluun perustuva. Jotenki oli kummallista, jotta aamulla piti tilata kaks mopotaksia jotta päästihin laukkujen kans minivanin lähtöpaikalle. Ja kuinka kätevää olis jos lavataksi ajelis erestakaasin rantakatua ja pääsis aina haluamansa pätkän. Ja niitä mahtuus ajelemahan vaikka usiampiki, väkiä oli meinaan viikonloppuusin aika palio ja kaikilla eioo mopoa saatika fillaria. Ja polokupyärävuakraamohon annoon sellaasta palautetta, jotta saisivat pikkuusen hualtaa pyäriä välillä. Jarrut kirskuu ja toimii häjysti ja lesta ei pysy paikallansa ku kaikki paikat on ruastees. Kettingit öliyämättä ja muutoonki vähä kuinka sattuu. Soittokelloki piti itte koriata, sonki yks tärkeempiä. Ja eherootin jotta laittaasivat pyärihin peilin oikialle pualelle jottolis heleppoo ajella ja ei tarttisi kurkkia taakseppäin. Tuskin meni mikää perille. Tärkeintä on varmahan vain saara se sovittu vuakra ja pyärä eres jonkimmooses kunnos takaasin. Siinäki vuakraamos oli vaikka kuinka palio pyäriä, jotta niistä olis joku joutanu olla hualloski välillä. Seuraavalla kerralla en moista rauskaa hualikkaa ja jos en saa parempaa, en ota ollenkaa vaan vuakraan mopon. Osaan mä silläki ajaa. Ja sitte sitäki ihimettelin siinä paaris johona muutamana ehtoona viivährettihin, jotta kuinka nuaremmat on jotenki kasvanu siihen älypuhelimehensa kiinni jottei ne juuri muuta havaattekkaa. Sanoonki sen paarin omistajalle, jotta jos moosin paikan päällikkö niin ottaasin flikoolta puhelimet pois ku oletettu tyäaika alakaa ja antaasin joko taukojen aikana takaasin tai sitte ku oletettu tyäaika loppuu. Ristus, moosinki kova pomo. Mutta siinä ne vain pelaali peliänsä ku vähät oletetut asiakkaat käveli ohi ja meni seuraavahan paarihin johonka heitä kuttuttihin ja heitä palaveltihin. Paariflikkojen tarkootushan on saara asiakkaat sisälle ja viihtymähän ja sehän tarkoottaa jotta niitten kans pitää seurustella ja se ei onnistu jos pelaa jotaki lapsellista peliä kaikenaikaa. Paikan omistaja ymmärsi kantani, muttei osannu oikeen asialle mitää teherä. Ei alaastensa kans saa liikaa kaveria olla, esimies on esimies ja niin se pitää olla. Varsinki ku asiaan liittyy palakanmaksua ja/tai muuta etuutta. Flikat asuvat paarin yläkerras korvauksetta, jotta pikkuusen pitääs osata sitäki ajatella ja sitä jotta jotaki vois teheräkki. Isoo paikka vaatii jatkuvaa hualenpitoa, jottei paikka näytä epäsiistiltä. Kuka sellaasehen viittii tai haluaa tulla? Minen ainakaa. Mutta sitä son nuarison kans toki muuallaki ja ei taira siitä juuri miksikää muuttua vaikka kuinka motkottaasin. Ja eipä asia mulle sinällään kuulu, kunhan sanoon aikanikuluksi. Työmoraali on muuttunu mones muuski paikas ja liikaa ollahan vain haluamas viihtymistä työpaikalla ja ei ajatellakkaa sitä jotta minkätähäre siälä oikeen ollahankaa ja kuka siitä maksaa. Sama yksityysellä ja yleesellä pualella. Ja sitte muka ihimetellähän, jottaku supistetahan ja rationalisoorahan toimintaa. Pakkohan son jotaki teherä, ku kaikki ei tee sitä mitä pitääs. Tulikohan tarpeeksi tuota lajia? Josko koittaas saara jonku rarion kuulumahan eres jollakilailla. Jotta huamisehen ainaki, kattotahan kuinka yhteyret suastuu toimimahan.

Nyt kotona omalla terassilla


Uuttera yrittäjä


PasoResort


Cha-am

alakaa kans olla pikkuhiliaa taputeltuna. Seiskan aamupalat haettu ja omalta osaltani syätyki. Vaimolla vielä aikaa uinaalla, pakkaukset kuon valamiina aiva viimeestä silausta vailla. Kattelin jo tuas palio varemmin, jotta pitkää päivää teköö nämä ruakayrittäjät. Tuaski alahaalla yks kauppias eioo varmahan poistunu ollenkaa, oli heti viiren jäläkehen jo ruakiansa laittelemas ja ei menny kauaakaa ku oli molemmis pöyris syäjiä. Täälä kuon palio sellaasia jokkei laita kotonansa ollenkaa ruakaa, halapaa ku on tuosta karulta ja ei tartte tiskata eikä nähärä muutakaa vaivaa. Oon käyny sellaasiski kortteeriis johona eioo koko köökiä olemaskaa. On vain pöytä johona vedenkuumennin ja jos sattuu niin leivänpaahrin. Mutta harvoon leivänpaahrinta näköö. Meilläki ku otin sen taas käyttöön niin pikkuunen kekko lähti siältä ku hauki kaislikosta. Jotta vähällä käytöllä oli ollu seki. Samoon meirän mikro on meleko vähällä käytöllä, eniten moon sitä käyttäny ku kukaa muu. Vaikkoon opettanu kuinka heleppo sillon kuumentaa vaikka mukillinen vettä akffia varte jos joku tollero on taas sen vesimasiinan ottanu pois päältä. Ja puurohan sillon tosi kätevä teherä, vaikka olishan siihenki sähkölevy olemas. Jota kans harvoon käytetähän, kaasulla täälä ruaka teherähän ja meillon kolome pistettä johona voi tohoottaa ja useen nonki kaikki käytös silloon ku koko porukalle einettä teherähän. Ja tosiaan nualta markkinoolta saa tosi halavalla aiva niinku ittetehtyä ruakaa ja joka sorttia mitä vain voi kuvitella. Ja kaikki kotona tehtyä ja valamistajat niitä myymäs. Toki kaikki eioo enää lämpöösenä ja moonki ottanu tavaksi ottaa niitä kuumimpia jotttei välttämättä tartte kotona teherä mitää muutaku kaataa pussista lautaselle. Ja tämähän on oikeen muavipussien luvattu maa, melekeen kaikki pakatahan muavipussiihin ja uskomattoman kätevästi. kuumimmille on omanlaisensa pussit jokka sitte näppärästi kummilangalla sulietahan. Siton oikeen mukava kattella ku se tapahtuu niin kätevästi. Nyt viimeenen kuppi teetä naamariin ja alakaa pikkuhiliaa tavarootten loppusijoottelu. Toki vaimolla viä vartti aikaa. Terassilla alakaa olla niin lämmin, jottei sinne viitti mennä hikiä nostattamahan. Kerkiää tuas vanimatkan aikana hikoollakki. Yleensä tällä matkalla pysährytähän ainaki kerran tankkaamaan ja siinä samalla voi hakia vaikka juamista jonsei oo varannu mukahansa. Kaikkihan nämä vanit kulukoo kaasulla ja sitäki ihimettelen, jotta ku aina pitää tankata tälläki välillä. Ja kaasu on se halavin polttoaine ja sillä täyrellä tankilla pääsöö vaikka montaki kertaa tuan välin. Mutta näillon muutoonki tapana tankata muutamalla satasella, mutta silloon saaki käyrä useemmin tankilla. Mä taas ruukaan tankata vähintään tonnilla jos en sitte ota täytehen. Ja sitte saaki ookata hualetta. Ja laitteet on täytehen larattuna mukaanlukien lisävirtalähäre mun iPhoneen, vaimon iPad kans vissihin täynnä ku näkyy viä olevan piuhas kiinnikki, jotta piisaa matkan aikana tekemistä ku kuunteloo äänikiriaa (mä) tai pelaa (arvakkaa kuka) jotaki lapsellisenomaasta peliä. Nojaa, tämä menöö ny taas tällääseksi turhuureksi. Mutta sekää ei oo uutta kellekkää. Jotta seuraavan kerran nakuttelen kototerassilla. Toivotamma ittellemme turvallista matkaa.

perjantai 27. helmikuuta 2015

olipas

oivallien eine ja paikka aiva täs kortteerin vieres, hintaki oli melekeen naurettava. Tosi hyvää kanaa pavuulla ja lisukkeena tuoreita vihanneksia vokattuna. Oikeen oivallinen ja riittävän kevyt iltaeine. Nyt pian levolle, jotta jaksaa taas aamulla. Veikkaan jotta nukkumasa tulee nopiastikki, päikkärit ku jäi välihin. Jottei täs kummempaa, kattotahan kerkiääkö aamulla nakutellakkaa.

Kevyt iltaeine


Hua-hin

sitte tämän reissun osalta taputeltu ja osaspa taas olla jopa kuuma. Räätäliä jouruttihin pari tuntia orottelemahan, mutta oli aikaa käyrä parranajos ja Tip hiushoiros. Ja sitte istahrettihin paarihin appelsiinimehulle ja treffattiin mukava suamalaaspariskunta lapsineen ja siinä meni tovi mukavasti jutelles. Huamenna lähärös pois ja pari viikkoa olleet, sissihinki kortteeranneet siälä BaanFinlandias josta oliki jo aiemmin juttua. Hiano paikkahan se näyttää olevan ja kovasti aktovoituneet tuala vasepuukiski. Ja aiva loppumetriillä löyrettihin puati jokoli vasta laittamas iltatoria varte paikkoja. Ostin sitte käsilaukkuja usiammanki, joku on jo tilattuki jottei niitä renkää kovaa kaupata ku viärähän käsistä kumminki. Koskaa enoo tuanu turhia käsilaukkuja, aina on aika tavaran kaupannu ja niin teköö nykki. Olikohan niitä neliä isoa ja kas piänempää. Oli vain pikkuusen hankala tulla tuolta bussiasemalta mopotaksilla ku kummaski käres isoo muavikassi ja nainoovakki jonkuvverran. Mutta ny jo huanees ja kaikki hyvin. Viitisen kilometriä kumminki näytti tulleen matkaa ja kaloria palanu vaikka kuinka. Huomisaamuna sitte kymmeneltä tuloo pari mopotaksia hakemahan meitä tuonne asemalle josta lähtöö minivani kohti isoa kylää elikkäs Bangkokkia. Siitä sitte vain mnivanista toiseen ja parituntinen kotio. Voiku mä jo kualaa ku ajattelenki keittäväni kunnon kaffit ja saavani sitte seuraavana aamuna kunnon aamupalan pekonineen kaikkineen. En taira enää niitä kaurahiutaleeta kattellakkaa, jos einy aiva silimille hyppää. Puuroa kyllä tekis kovaaki miäli, voitaki ku viä jäi jääkaappihin, samoon juustoa. Jotta sitä pikkuusen tummempaa paahtoleipää ja chililöörtaakkia ainaki tarttis. Ja jonsei Jounilla oo, niin sitte sitä kaffia jota ostinki neliänneskilon paketin ja sekootin tummaan pressaan. Jotta sellaasta, nyt huilitaan ja ehtoommalla otan ja pakkaan. Vaimoki jo myäntää jottoon loistava pakkaaja, eikä se ruukaa paskaa puhuakkaa. Ja aamulla viimeenen seiskan aamupala ja sitte kohti kotoa. Kello puali seittemän ja ei yhtää näläkä, vettä juanu taas ku kameli ennen erämaan ylitysta. olisko menny kaikkineen jo kolomisenki litraa. Nyt saa jo toppuutella jottei tartte vessas rampata. Vaikkei turhan useen päivän aikana ookkaa tarvinnu siä asioora, mitäku hiki valuu kaikenaikaa. Mutta tästä tuahon.

kattelin

jottoli kovaa palio kiriootusvirheitä eilise viimeeses tekstis, johtuu varmahan koneesta… Koitetahan tänään olla tarkempana. Nyt seiskan aamupalat syätynä ja viä vois levähtää kotvasen.

torstai 26. helmikuuta 2015

ja päästiin

tuohon lähipaikkaan eineelle ja taas oli takuuhyvät eineet. Niin vihannekset ku muukki ja maistuu! Ja koska paikas oli atrioolut kohorallaansa, ostin oukkuoullokkisen SS:a ja sain tiätysti nautittoman pullon mukaani. Sitte siitä sovitusti paarihin johona sitte sitä normaalia hörskötystä. Ja ny kuunnellaan kuinka mäkimihet selitteköö… Mitäpä siinä jos muut hyppää paremmin. Näin aw kiliplu mwnöö. Mutt PIn vteriin ja sitte kohti huamista. Ny täs sitte vain kuunnellahan kuinka mäkihyppy etenöö. Palatahan.

Kevyt iltaeine


Juomat


Hallintakeskus


jovain

saatihin asiamma toimitettua, vaimo hius-salonkihin ja mä hiarojalle. Ennen niitä kumminki käytihin varsin oivallises jalakahiaronnas aiva yhtenä. Varsinaasen (kysees oli vain hartiat- ja selekähiaronta) hiaronnan jäläkehen kävin viä leidaripoijilla hiustenleikkuus. Jotta tuallaasia hoirollisia askarehia suaritettu. Sitte sopivasti ku oltiin treffit sovittu Pim Baariin niin siihen porhalsi paikalle sellaanen mopohon rakennettu liikkuva ravintola joka teki varsin maistuvaa papaija-salaattia erimoosine lisukkeineen. Soli oikeen oivallinen lounas siihen paikkaan. Kelloki oli jo yli yks ja näläki näykkii aika kovaaki. Mutta niin lähti näläkä samoon ku se kyseenalaanen tauti Töölööstä… Ranta taas täynnä varjoja, pöytiä ja tualia ja taas ruakakuskit liikkuu uskomattoman taitavasti mopoollnasa täyret tariottimet ruakaa täynnä. Minen moisehen pystyysi. Jotta kattotahan kuinka homma etenöö. Tip sai piänen pahoonvointikohtauksen siinä ruaan loppupualella, mutta helepotti ku sai sualattua limukkaa ja ny tuas tyytyvääsenä kenaa ja pelaa peliänsä. Jotta eiköhän me kumminki tästä johonkiaikahan eineelle mennä. Ja saa taas olla aikalailla kevyttä, niinku muulloonki. Nämä ruaat ku ei täälä pääse koskaa mitää raskahia olemahan, kasvisten määrä suhtees lihaan on oikeen passeli ja niiton melekeen joka einehes. Jotta turha kenenkää moittia ruaan määrää. Täälei käytetä voita, ettäkä oo nähäny juurikaa perunoota jonsei olla oltu johonaki länkkäripaikas iltapäivän eienettä syämäs. Ainuan kunnon perunaruaan oon täälä syäny Taiston vaimon laittamana ja soliki sitte hyvää. Kunnon lihapullia kermaases soosis ja isoja pottuja keitettynä lohkoos. Se maistuu, mutta nua ranskalaaset ny on mitä sattuu… Joskus vain niitäki tuloo syätyä, joskus oikeen teköö miäliki. Pitsaa on käyty syämäs tasan sen kerran, hampurilaasia ei kertaakaa. Eikä mennä. Minen niitä oikeen ruakana piräkkää vaikka joskus saatan siihenki hätäpäissäni syyllistyä. Hetkeksi niillä näläkää eksyttää, mutta son vähä niinjotta ku kerran piaraasoo niin taas on näläkä… Sanoo yks Jurvalaanen uusista perunoosta. Justihin tuas paaris juttelin yhyren paikallisen naisen kans joka oli ollu ulukolaasen kans naimisis (ja oli leski) ja sanoo jotta vuasia ku teki vain länkkäriruakia niin ittekki eksyy näistä ruuista ja enää ei kuulemma vatta kestä juuri mitää. Leski oli toki saanu perintönä omaasuutta senverran, jotta oli paaris vain aikansa kuluksi. Oikeen mukava nainen, huumoriaki löytyy ja mikä tärkeentä kielitaitoa jotta pystyy sitä käyttämähän. Ja nainen laiha ku hirttoköysi… Kysyynki, jotta onko aina ollu yhtä hoikka ja kuulemma on ja ei liho millää. Ja mäku lihon heti ku vain ruakaa ajattelenki. Ja tämä leski vetää iloosesti olutta pitkin päivää, muttei näyttääsi koskaa pöhönäs sen kummemmin olevan. Osaa käsitellä asiakkaita, vaikkei enää näyttävämpiä "paariflikkoja" ookkaa. Mutta sillon muita taitoja, sosiaalisuus se parahin. Jotta torenäköösesti siälä pitää ehtoommalla piipahtaa. Kattotahanny. Keväästä puhuvat rarios, jokohan son piremmällä parin viikon päästä ku pitääs sinne sohojolaan laskeutua? Mutta ei siitä viälä kumminkaa. Kummasti vain väkiä alakaa rannalle taas kerääntyä, isompia pikkubussiaki jo paikalla ja lava-autoja vaikka kuinka. Torstaita kumminki vasta mennähän, mutta joku saattaa ollu aloottanu jo viikonlopun viaton. Tääläku yritysmaailma elää aiva omaa aikaansa ja saattavat pitää/saara lomaa vähä kuinka sattuu, mutta toisaalta taas töitä teherähän sitte tiukastikki sitte ku niiton. Vähä niinku urakkahommia, laillansa. Ja koululaasia oli vaikka kuinka, tekevät tästä lähistöltä sellaasia päivän reissuja tänne rannalle. Toki täs lähellä on esim. Kuninkaan kesänviettopaikka jonne pääsöö akttelemaan silloon ku siälä eioo kuninkaallisia. Kuningas itte eioo siä varmahan aikoohin ollukkaa, taitaa majaalla Bangkokin hianoomman sairaalan aiva omas kerrokses. Mutta onhan niitä keninkaallisia vaikka kuinka. Moon kerran siä käyny ja onsitte hiano paikka. Ties kuinka kauan kuninkahat on siä aikaansa viättäny ja ollu selllaasiaki kuninkahia joilloli usiampia vaimoja ja siä oliki erikseen vaimojen siipi… Sen kerran satuttihin sinne pääsemähän ja ryhymäs ei muita ollu, saatihin oppahalta aiva erityyspalavelu. Vaikka siiton jo vuasia niin eioo paikka unohtunu. On vain sattunu olemahan kiinni ku ollahan kyselty. Ny ei eres olla kyseltykää ku on ollu tätä höpinää aiva omaksi tarpeeksi. Eioo sen kummemmin käyty temppeliiskää, mutta jokahinen kohorallansa teköö niinku haluaa ja minen oo muutoonkaa ruukannu nuata turistipaikkoja käyrä. Enemmänki oon yrittäny kiärtää. Kello lähentelöö kuutta, muttei ajatustakaa näliästä ja sitte ei kannata sen suhteen mitää teherä. Pikkusiskoo kyseli jotaki onnellista kissiä? Onkohan se sellaanen kapine joka heiluttaa käpälää? Niiton monen kokoosia ja ei ne palioa maksakkaa. Jotta häjylikka vois sellaasen saarakki jos jaksaa tänneasti lukia… Kattotahan jaksaako… Mutta nymmä kävääsen viä sellaases friskaavas viiliäs (siis niin viiliäs ku pystyy) suihkus ja rupian tälläytymähän… Vaimo lähtiki hakemahan pyykit pesulasta ennenku se pannahan kiinni. Sillei oo mitää päällepantavaa muutoon… Onkohan kukaa kuullu tuata aiemmin? Mutta jos sitte yritetähän saara ruakapaikka tuasta likeltä ja siitä sitte rattoosa pyärääly Pimin paarihin. Ku tuli vähä niinku luvattuaki… Siunattujen asiootten joukkohon laskettakohot tua Skype jokon tuattanu mukavia hetkiä niin sinne kotoamaahan ku Amerikkahanki, mukava on ollu Tuulan kans praatata joka eioo yhtää unohtanu jurvanmurretta vaikka vähä finliskaa mukahan tulooki. Mutta mukavia hetkiä on kaikki olleet. Tiätysti täälä Jounin kans soitellaan, mutta nonki paikallispuheluuta ja ei maksa mitää. Jaahans, pitääskö ny sitte ruveta tälläämähän ittiänsä? Tosiasias siihen menöö kolome minuuttia ku vetääsen sortsit ja teepairan päälleni… Tip vaatii pikkuusen enemmän aikaa, mutten oo siitäkää koskaa moittinu. Son aina kumminki tuattanu kovaa mukavan lopputuloksen. Mutta jotten ny eksyysi aiva sivuraiteelle, pistän pian viimeesen pisteen ja kattelen vaikka jonku piänen rainan… Palaallahan.

Lounas. Juoma vaimon...


XXXXL-koon paita


Kaverille värkkäsin ikkunamainoksen


eileen

tuo viime lokakuusta käyttämäni FitbitFlex-aktiivisuusranneke aiheutti harmia. Jumitti puolenpäivän mais, en tiärä oliko syynä liika lämpö ja jatkuva hien valuminen mutta niin meni juntturaan jotta vasta ehtoolla rupes pelittämähän. Hyvä vehie son, muttaku käyttökiäli on Englanti niin kaikki asiat ei aina loksahra kohoralleen kerralla. Tein restartin ja yleensä kaikki mitä ny heti kättelys voikaa yrittää. Latauskaa ei ottanu käynnistyäkseen kunnes otin ja hakaneulalla puhuristin anturit. Sitei ollu ohojeis, mutta McGyver olis teheny niin… Niimmäki tein ja rupes lataamahan ja sitte pelittämähänki, mutta sen päivän tiarot ja liikunnat oli menetetty 1120-1950 välillä. Se tosiaan on aktiivisuusrakkene joka mittaa kulutettujen kalorien määrät ja jos viittii ja jaksaa niin sinne voi kiriata syämänsä ruaat ja seurata kulutuksen ja syämisen suhuretta. Ja asettaa tavootteita askelmäärän, kulutettujen kalorien suhteen. Ja tästä päästähänki sopivan assinsilla kautta siihen, jotta pikkuusen täälon tuo tavoote tullu ylitettyä, mutta oonki asettanu ne kalorirajat jokseenki suamen mallihin. Mutta ku ottaa huamioon kulutuksen ja syämiset tilanne eioo ollenkaa häjy. mennähän kumminki aikalailla tasapainos. Tua juaminenhan son joka enemmän sitä tasapainoa horiuttaa, juaminen kaikellalailla. Niin vettä ku muutaki. Ja nesteitä (tarkoottaa vettä) ja niitten käyttöä voi kans heleposti seurata ja aina täyrentää ku juaa. Ja yli kaks litraa on menny pelekkää vettä joka päivä, siihen päälle mehut, teet ja kaffit. Ei kaffikaa pelekkä diureetti oo vaikka niin sanotahan. Eikä tee. Aina niistä nestettäki jää ja varsinki ku niitten kans juaa aina melekeen samanverran vettä. Niinku ruukatahan. Vanahemmilla ihimisillähän tua kuivuminen on aika yleestä varsinki ja siälä sohojolas kesällä. Jos niiltä kysyy jotta kuinkoot juanu niin vastaus on jotta kaffia toista pannullista. Muttei vettä juuri ollenkaa. Eikä nämä paikallisekkaa aina sitä taharo muistaa eikä ymmärtää. Liika vähäänen vedenjuanti aiheuttaa lisäksi ummetusta ja sitätietä vaikkapa niitä mukavia peräpukamia. Non muutoon täälä aikalailla yleesiä ja johtuu mainitusta asiasta. Ei kumminkaa tarpeeksi kuituja ja ei varsinkaa vettä. Tuala maallaki useemmin jäköö ihimisten juavan kokakolaa tai pepsiä pussista, vaikka siihen palio jäitä pannahanki niin eise vettä korvaa. Joskus ehtoopäivästä pirätän vaimon ja suarastaan pakotan juamaan puolenlitran pullollisen vettä. Ja niin lähtöö päänsärky ja huumoriki alakaa luistamahan. Laillansa sama juttu on sualan kans, sitäki pitää saara sopivasti, muutoon kramppaa jalakoja ja saa sen mainitun päänkivistyksen. Senki takia oon syäny maalla puuroa, siihen ku laittaa sopivan sualan niin päivän tarve onki siinä. Tai jos vaimo munakkaan teköö niin aina lisään sualaa. Suomes sualaa käytän aikalailla maltillisesti, muita mausteita kumminki. Toki täälä ruuas suala korvautuu soijakastikkeella, kalakastikkeella ja muilla joitten nimiä enny justihin muista. Jotta täs tälläänen piäni terveys-saarna, eioo pakko uskoa. Mutta tämä perustuu kokemuksehen ammatin pualesta ja ny jo joitaki vuasia jatkuneella täälä oleskelulla. Kello pian kymmenen ja vaimo vain puksuttaa, puali tuntia sitte annoon aikaa kymmenen minuuttia, mutta eipä täs mihinää jäniksen seliäs olla. Lomalla. Ja mun aikani kuluu kyllä, voin vaikka ottaa pyärän ja ajella huvikseni. Muttaku hius-salonkihin vaimon on ollu ajatus mennä niin en viitti erestakaasin vempata. Ja josko ittekki leikkuuttaas hiuksensa jos leidaripoijilla sattuus olemaan aikaa. Ja se jalakahiaronta on viäki ottamatta. Mutta onhan täs päivä aikaa. Nyt päätän täältä tähän ja tuonnempana lisää.

niin rupes

taas kalkatus (tälläkertaa vasarootten) kuulumahan rannalta ku eiliseksi poiskulietetut variot pystytetähän taas viikoksi. Samoon raharatahan pöyrät ja tualit paikoolleen. Melekoosta mulukkaamista, en muuta sano. Valtio kuulemma haluaa, jotta väki pitää eres yhyren vapaapäivän… Vaikka ei tuosta ranta-elämästä juurikaa haittaa oo ollu, hilienöö jo pian kymmenen korvis. Jonsei oo maharottoman isoja juhulia, mutta niiton sitte lähempänä keskustaa johona on paremmin tilaa lavarakenteille ja muulle reksvisiitalle. Oli tuas matkan varrella eileen kaharekki piänemmät juhulat ja ne yhyret suuret johona oli oikeen lava rakennettu ja nähtiin jopa porukkaa tanssianytkyttämäski. Jokon aikalailla uus ilimiö täälä, yleensä flikat tanssii ja väki kattoo suu auki. Ja jollakitapaa alakaa nämä seiskan aamupalatarionnakki tympiä vaikka valinnanvaraa kuinka onki. kaurapuuroa jo miäli teköö. No, tulipahan taas kumminki einehrittyä ja voi viä asettautua tuan nukkuapuksuttavan vaimon viärehen vaikka kiriaa lukemahan...

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Eineet




tuliki

pikkuusen piree pyärälenkki ku lähiravintolas oliki jokku suuremman porukan juhulat ja olis pitäny orottaa toista tuntia ja näläkäki oli jo. No, piisaahan täälä näitä ja ajateltihinki mennä aiva uutehen ennenkäymättömähän paikkahan. Ja sellaanen löytyy paarialueen takaa, oikeen rauhallinen ja ilimeesesti ulukolaasomistukses oleva Aroy-ravintola. Ja oli aiva kelevollista ruakaa, ei taivaallista. Kasvikset tuoreita niinku aina, kana cashewiilla aiva kelevollista, mutta paras oli se rapujuttu jota Tip tilas. Siinoli jättirapuja palooteltuna jonkimmooses soosis ja soli poka hyvää! Riisiä toki tariottihin, mutten sitä palioa syäny ku oli kasviksia joka ruaas. Ja juamana oli kokakolan zero ja raikas pullovesi! Jotta se vesipäivä piti ja saattaa mennä huaminenki perähän. Mutta sen näköö sitte huamenna. Vaikka kello eioo ku yhyreksän, tairan ottaa e-kirian esille ja lukaasta sitä kunnes nukkumasa koriaa pois kulieksimasta. Jotta sellaaen oli päivä täälä, ei ottanu lujaa hiakkahankaa. Pikkuusen vain, mutta se kuuluuki elämähän.

voin mainita

jottoli kohtuullisen lämmin eli kuumaki Hua-hinis päivällä. Ei oikeen pitkiä lenkkiä jaksanu kävelläkkää. Meinattiin sitä Baan Finlandiaa käydä kattomas, mutta sinne oli melekeen kaks kilometriä ja joteki ei muutenkaa jaksanu. Kattelin eileen juutuupista ajankohtaasen kakkosen jutun Hua-hinin suamalaasista ja kuinka ollakkaa yks ohojelmas ollehista miähistä istuu kuppilas. Meni hetki ennenku tajusin, jotta mistä soli niin tutun näköönen. Jotta asiat saatihin toimitettua, vaattehet sovitettua ja Juha sai paitansa. XXXXL kokoosena. Nyt enää eres illalliselle pyärääly, muttei kauas.

Tarkenoo


piakkoon

taas kohti Hua-hiniä ja ny ajootetahan matka niinjotta thaikkuruakalakki osaa olla auki. Eilinen ei tunnu mihinää, mutta tein aamulla päätöksen jotton muutama vesipäivä eres. Jotenki tympiiki tua paariis notkuminen ja ku ei siä viitti kuivinkaa suin istua. Jotta näin täälä tänään tai justihin ny.

tänään on

sitte VESIPÄIVÄ. Eli ei alkkomahoolinkipitoosia juamia ollenkaa. Tämä tiaroksi, jottei tartte peliätä päivityksiä saati kuvia...

tiistai 24. helmikuuta 2015

ilta

oli oikeen mukava tuas rannalla, oli aiemmin hankittu rillattu kala ja sitte paikalle tuatihin mustelakaa kahtehenki sorttihin (joista toinen oli mummiälestä jääny pikkuusen raakansorttiseksi) ja sitte aiva loistavia jättikatkiksia rillattuuna. Ja noli aiva taivaallisia. Ja omaehtoonen juaminen hankinta takas onnistumisen sen suhtehen, jos vaikka joku pikkuusen vajaaksi jäiki. Jottei valittamista. Siitä sitte sovittu pyärääly paarihin johona oliki vallan mukava tuakia jutella flikkojen ja pikkuusen varttunehempienki kans. Flikat ei juurikaa juttusille tuu enkä mä sitä niin kaipaakkaa, varttuneempien kans on enenmmän puhumastaki. nuaremmat viihtyy vain älypuhelimiensa kans, eine juuri muusta piittaakkaa. Sanoonki paikan omistajalle, jotta jos olisin paikas pomona niin kerääsin kaikilta flikoolta puhelimet pois ku töihin tulisivat. Oli kuulemma hyvä idea, muttei onnistuusi kovinkaa heleposti… No, minen piräkkää paaria ja jos pitääsin niin ei mullolisi tuallaasia flikkojakaa hommis. jos olis hommis, niin nolis vain tariooluja varte. Ja mun apaaris olis tariolla aamupalaksi puuroa voisilimällä, paahtoleivällä ja juustolla. Ja oikiaa kaffia! Mutta son vasta suunnitteilla, muttei mikää maharotoonkaa. Nyt tuuppaa taas töllön täyreltä saippuaoopperaa, jotta tiaran asettaa e-villestä hankkimani oivalliset kuulokkeet korville ja kuunnella rariota. Nostalgia ainaki alakuhun kuuluu hyvin, kattotan kuinka kauan kestää. Ja tiätysti resorttihin palates oli otettava ties kuinka mones päivän suihku, senverran oli hikooltu tulles ja muutoonki. Son somaa asettautua suihkun jäläkehen vaaterihin ja aamullaki paree herätä aikalailla raikkahana. Huomisen suunnitelmat on selllasia, jotta touhaan aamun aiva omiani ja vaimo saa nukuskella kymmenehen ainaki. Tekaasen sellaasen kohtalaasen fillarilenkin tuanne pohojoosen suuntahan ja tiätysti takaasin. Ennen sitä tiätty seiskan jo pikkuusen tympiväki aamupala… Jaksaa, jaksaa kumminki. Nyt raikasta juomaa granaattiomenamehulla lisättynä ja hyvää musiikkia rariosta. Siunattu asia seki. Yätä.

Pim Bar


Ja juamaa


Ruakia


Jasitte täynnä!


sitte

kumminki pikkuusen jo autiootuneelle rannalle eineelle, kattotaan mitä pöytään ilimestyy.

huomenna

onki se kummallinen päivä, jotta rannoolla ei saa olla tualin tualia ja kaikki on kulietettava paikalta poiski. Justihin romutti meirän suunnitelmat, tuosta ku ruvettiin jo purkamahan tualia ja pöytiä autojen kyytiihin. Son joku näitä hallituksen kummallisuukia, ei tämän sotilashallituksen vaan palio vanhemman. Nämä sotilashallituksen ministerit näkyy olevan useemmin televisos ku aiemmin, ainaki mun miälestä. Mutta tuosta tualihommasta enoo kunnon vastausta saanu, enkä juuri enää kyselekkää. Taitaa aamun ohojelmas olla sitte pitkä kävely hiakkarannalla. Autiolla sellaasella.

Miesten kokoja


Hua-hin

tuli taas aktteltua ja tuli sinne asiaa viä huamiseksiki. Treffattiin kaverini vuosien takaa Davidin joka oli perustanu oman räätäliliikkeen (toki kaverinsa kans kimpas) aiva siihen paari-alueen reunahan ison (ja kalliin) Beach-hotellin kupeeseen. Oikeen hyvälle liikepaikalle ja sanoki pisneksien sujuvan ainaki kohtuullisesti. Sanoo, jotta näkyy maailmanmeno silläkilailla. Ihimiset matkusteloo ehkä vähemmän tai niillon ainaki vähemmän käyttää vaikka pukujen tai muitten vaatteitten tekoon. Tip oli jo kauan puhunu haluamistaan housuista joita ei ollu kaupoista löytäny, kuulemma kaikki aina liika pitkiä… No, Davidilta löytyy apu ja päästiin äkkiä mittojen ottoon. Ja teetin ittelleniki parit sellaaset löysähköt housut omien toiveitten tai tarpeitten mukaan. Pukuja on kotona kyllä, mutta pitääs teherä jotaki jotta mahtuus niihin… No, kumminki huomenna mennään sovittamahan. Samalla siinä käytihin yhyres isohkos tavarataloos ja löyrettihin osasto johonoli paitoja miesten kokoja. Isoon koko tais olla XXXXL, mutta mulle kelepas XL siitä mallista jota halusin. Mutta heti löytyy yks kaveri joka halus sen neliän äksän pairan ku sille paitarekistä kuvan laitoon. No, Juha paitansa saa. Kovin monille en täältä vastaavalla lailla tavaraa toimita, mutta ny kysees parempi kaveri. Minivanilla mentiin ja tultiin, on erullinen ja nopia tapa liikkua ja pyärä meilloli tuoas lähellä yhyres paaris parkis. Likat oli toki sillä käyny asioolla niinku puhe oliki, muttoli kunnos ja hyvin vaharittu. Siinä viälä huakaastihin ja nautittihin Tipin jostaki nappaamat herelmät suihimma ja kyytipoijaksi Fantaa. Päivän ensimmääsen olut vasta ny lasis ja kello jo vaikka mitä… Tänään meinattihinki syärä sellaanen retkiruaka tuas rannalla, Tip meni hakemahan yhyren paarilikan (eiku aikuunen nainenhan soliki) rillaaman kalan ja lisukkeeksi sitte otetahan tuosta rannalta sitte mitä sattuu. Hua-hinis käytihin varmahan Sveitsilääs-omistukses olevas puutarharavintolas ku thaikkupaikat aukaasivat vasta tunnin päästä. Söin fish&ship´s annoksen ja oli oikeen hyvä ja passelin kokoonen. Perunoolle taas riskisti sualaa niin pysyy lihaskrampit kauempana. Siihen viä sopivasti vettä niin pysyy nesteekki oikialla tasolla. Keli on normaali tänään, ehkä asteen pari lämpöösempi, muttei sitä niin täs rannalla havaatte ku puhaltaa jatkuvasti mereltä. Oliki takaasin raskaampi polokia, oli aikamoonen vastatuuli. Mutta se teki vain hyvää. Päivän aikana tuli mittarin mukaan kävellyksi reilut kuus kilometriä ja kaloria paloo oikeen kunnolla. Jotta kevyen illallisen passaa hyvinki nautiskella. Ja ehkä pari olutta täs iltapäivän ratoksi. Kaffikki toki täs välis. Hua-hinis kuumuus tuntuu selevemmin, siihen ku ei pääse yhtää tuulemahan ja on niin tiiviisti täytetty paariilla ja ruakapaikoolla. Ja lisää rakennetahan koko aijan. Ja samoon rakennetahan kaupungin ympäristöhön, rannan pualelle isoja ja viäki isompia joko hotellia tai condoja. Alueella on jo vaikka kuinka palio sellaasia airattuja ja vartiootuja condo-alueita ja taitaa olla joku alue aiva suamalaases omistukseski. Näin oon anatanu itteni ymmärtää, jotta alueella on aikamoinen suamalaasyhteesö. Netiski oon sen havaannu, mutta aika vähä maanmiähiä tänään kuuluu liikkuvan. Eihän toki kaikista pääse tiätämähän, ennenku ne jotaki puhuu. Tavarataloos oli yks pariskunta mutten jääny juttusille. En muutoonkaa ruukaa niin teherä. Jotta huamenna sitte sinne ehtoopäivästä sovittamahan housuja ja hakemahan Juhalle ruutupaitaa. Jany sitte vain kaffia ja vaikka rarion kuuntelua. Kimmolle tiaroksi, jotten meinaakkaa ruveta koraania kuuntelemahan. Lukemahan kerran meinasin, mutta alootin tiätysti lopusta ja meni hermot… Jaku kiriootuski oli aivaku hiiren jäläkiä… Mutta sellaanen kuulemma alkaa YLEn Puheella. Mutta kuuntelen kumminki omia kanavia, toki mainittua puhettaki vaikka urheelun merkiis. Jotta sitä sitte ny.

Räätäli-David


Hilton Hua-hin. Ei renkää lähemmäksi mennäkkää


Hua-hin


Aamun voimajuama. Ei tua taaimmanen...


pikkuusen

tuntuu eilinen auringonotto nahaas ehtoolla ku vaaterihin asetuun. Vaikka kuinka voitelin ja koitin viilentää… Mutta eioo ensimmäänen kerta ku näin käy ja tämä meri-ilimasto on jokseenki petollinen ku ei tunnu niin kuumalta ku mitä oikiasti on. Mutta seki siitä muutamas päiväs asettuu. Seiskas taas asiootu ja teet ja kaffikki jo juatu, mutta rouva viä uinaloo täyttäpäätä. Ny saa jo panna vetenkeittimen porisemahan, kello lähentelöö jo yhyreksää ja kymmenen hujakoos piti lähtiä Hua-hiniin patsastelemahan. Pitää varmahan varata pikkuusen käteestäki, josko jotaki tähärellistä löytyys… Jo rupes eloa löytymähän ja ylösnousemuski näinollen orotettavis tuotapikaa. Siunattu asia täs resortis on tuo vetenkeitin, vaikka kaffivärkkiä eiookkaa niin tuoki piisaa ja tuovat pari pulloa vettä joka päivä siivotessaan. Siivous todella hyvä ja huone aina raikas ja todella puhuras. Pitänee likoolle tippi jättää hyvästä palaveluksesta. Nettiki on sen laun jäläkeen toiminu niinku pitääki, eli yhteys löytyy sen kummemmin hakematta ja loppu se salasanojen jatkuva kysely. Viikonloppu oli varmaan osasyynä, ei kait vain vissihin kaista piisaa jos käyttäjiä palio. Resortti tosin vieläki täynnä, ainaki sitä merkkaava kyltti tuos respan tiskillä kenottaa. Jotta tästä pian tuonne minivanien lähtöpaikalle mars, mars.

maanantai 23. helmikuuta 2015

niin vain

palattihin aika nopiaa resorttihin. Ruakaalus meni tovi, mutta jotenki ei jaksanu paaris kauaa istua. Musiikkiki oli taas sellaasta kakofoniaa, joka paikka soittaa omaa musiikkiaan ja niitä paikkoja on aika tiukkahan karun kummallaki pualella. Ja eihän siinä kuule omaa ääntäsäkkää ja ei pysty kenenkää kans puhumahankaa. Soli se suames toistakymmentä vuatta asunu rouvaki paikalla, muttoli pitkästä lentomatkasta niin väsyny ja ku ruakapöyrästä siihen tulivat niin ei ollu oikeen juttutuulella. Ja nuaret paariflikat ei osaa lontooseen päin viittaavaakaa kiältä, jotta juttuseura aika vähis. Asiakkahiakaa ku ei juuri liikkeellä näkyny ja niille harvoolle oli palio muitaki ottajia. Ja nämä nuaret flikat ei oikeen näyttäny hallittevan tuota sisäänveron vaikiaa hommaa. Jotta son heillä opeteltavis oleva taito. Vähä tämä omistaja yritti neuvoa, muttaku kulukiakki oli vähis niin likkojen aika meni keskenään hörsköttämisehen. Jotta täsny vain muutama lasillinen granaattiomenamehua ja sitte vaaterihin lukemahan e-kiriaa. Eipä täsny kummempia tarinoota tuu miälehen. Huomenna jätän rantahomman välihin ja mennään Hua-Hiniin kattelemaan. Jotta huamisehen ainaki.

Eine


Ruakatilausta


taas

tuli fillarootua pikkuunen lenkki ku piti käteesvarantoja täyrentää ja ku on kaikkien farmarien pankki Kasikorn ja tykkään nostaa pankin automaatista. Tai ainaki automaatista jokon pankin tiloos tai yhteyres. Viime reissullahan mun kortti kopioottihin ja siältä onnistuttiin nostamaan muutamas minuutis melekeen tonni joka mullon vuarokausirajana. Jotta opiin siitä jotta kuinka tarkkana pitää olla ja viä tarkempanaki. jotta sellaasta. Ja lenkki vaatii suihkutuksen, ties monennenko tänään. Muttei niitä jaksa laskia. Lotonki (kesto) panin vetämään ja tarkistin muutenki pelitilin. Ei voittoja sen kummemmin naapuri-pelistä ku Eurojakpotista. Jotta orotellahan isompia pottia, ny panin loton kymmeneksi kiarrokseksi vain kaharella rivillä ja täkyksi muutaman Kenon. 50€ käytän näihin peliihin ja ny tuli Lotto kymmeneksi kiarrokseksi, jottei mikää suuri summa. Kylä on tosiaan merkittävästi hilientyny ja on aiempaa helepompaa fillaroora raitilla, mutta tarkkana saa kumminki olla. Pankilla ku kävin niin hakaasin pyykikki samalla ku siäläpäin pyäräälin niin ei tarttre ehtoolla siä asti ajella. Ku meinatahan mennä sekä syämähän että iltaa istumahan tuohon aika likelle eikä viitti silikkipairas mennäleuhottaa pitkin raittia… Jotta sellaastapataa tälläkertaa. palallahan jahka palaallahan.

D-Range Bar


niin vain

kävi kovaa hiutalemainen homma taas. Eli läski kärvähti. Ei maharottomasti, mutta kumminki sevverran jotta selekä varsinki melekolailla punertava. Viiliä suihku jo auttoo pikkuusen, siihen päälle vielä virkistävää AfterSun- tuotetta niin jo viileni. Ja ny sitte ilimastoonti täysille ja tovi reporankana.Kunhan ensiksi kaffit saan juatua. Rantasession jäläkeen mentiinki Norialaaspaikkahan pitsalle ja täytyy taas ja viä kerran kehua paikkaa. Pitsa oli hyvää ja olut kylymää. Alle piti vetäästä 6 resiä raikasta pullovettä ja rannalla meni toinen mokoma. Ja vesiki maistuu tosi hyvältä. pitsan jäläkeen pyäräältihin leikkariille parranajohon ja se viilensi jo heti alakuhun. Ne poijjaat osaa hommansa ja käyttävät kuumia ja kylymiä pyyhkeitä justihin niinku pitääki. Siinä sitte saatihin päähämmä mennä yhtehen suamipaarihin pelaamahan pilijarttia. Ja sinne oliki tullu rouvan serkku suamesta ja siälä viärähti toinenki tovi. Rouvan serkku onki asunu suames toistakymmentä vuatta ja puhuu aika hyvin suamia. Ja hyllys havaattin tosiaan Jallupullon ja pakkohan siitoli siipaleet ottaa ja ku se viä kaarettihin oikeen konjakkilasihinki. Yhyrentähären tuatetta soli, mutta maistuu kovaa kotooselta. Ketolan Karin lempijuamaa, alkohoolia. Illemmalla sitte sovittihin menevämme samaan paarihin iltaa istumaan ja syärähän siinä kulumalla muavitualipaikas. hyvää ja tosi halavalla. Ja pyykikki pitääs hakaasta, jotta kiiruhulta kuulostaa ehtoopuali. Mutta eiköhän siitäki selevitä. Mutta ny niille päikkäriille, jottei mee aikataulut aiva sekaasin.

Suomibaari


Olipa hyvää ja kaikki meni!


Tätä!


Olipas

Taas aikamoinen puhde kolomisen tuntia läskiä käännelles! iPhoneki kuumeni niin jotta meni pois päältä. Oli auringos enkä sitä havaannu. Muttoli aikaki lopettaa ja siirtyä pitsalle.
Norjalaasen pitämä paikka, ei halapa mutta pitsat hyviä ja kerran ln ruukattu käyrä. Nyon pakko sipaasta olut! Vettä joinki rannalla toista litraa ja ennen sitä litran. Mutta hikiki valuu!
Ny pian pitsaa!

Työmaa


josko sitte

lähtis sitä päätoimea toimittamahan tuonne rannalle. Nimittäin tyhjän värkkäämistä. Varustuksena uima-asu, sortsit, paita ja pyyhe. Toki iPhone täytehen larattuna. Mars mars.

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

tänään jo

melekeen sata katteliaa, onkohan niistä kukaa lukenu mitää? Voi ku ihimiset jättääsivät ittestänsä jonkimmoosen jälien, vaikka anomyyninaki. Olisin siitä enemmän ku kiitollinen. KL on yks parahia. Niinku on muutoonki.

Rakkaus


olipas taas

mukava ehtoo. Oltihin Cha-amPubis melekeen koko illan, ensiksi syären ja sitte nauttien live-musiikista. Oli oikeen passeli duo joka musiikkia hoiteli. Olisko llu korealaanen flikka joka oli solistina, mutta komiasti veti toivomuksen mukaan vaikka Tom Jonesin Realase me… Sen kuvasinki kokonaan ja oli hiano esitys. Ja nautittavaa oli muukki esitykset ja samalla ku tariottihin virkistäviä juamia niin mikäs siinoli olles. Olipahan sellaanenki musiikkinautinto jotten aiva vastaavaa täälä oo päässy kokemahan. Ja artisti kävi joka paussilla viä juttuttamas ja kysymäs toivehia. oikeen nautittava ehtoo siälä. Cha-an Pub oli paikka. Ja siitä sitte taas fillari alle ja PIM-paarin kautta kotio, sei sitä keherannu välihinkää jättää ja ku emäntä on niin viimesenpäälle huumorintajuunen ihiminen niin olihan siinä mukava hörsköttöö joku tovi. Hörsköttämisenki kuoon oppinu johonaki vaihees… Joskus johonaki sitä harrastettu, enny muista mihinä… YLEn puhetta kuuntelen ja kovaa on vaivaasta tua menestys, tairan vaihtaa asemaa. Nostalkialta tuloo sentään Salamisen Simon pornolaulu… ja sitte jotaki muuta parempaa musiikkia. Pub Cha-am on tosiaan oikeen asiallinen paikka ja ruakaa löytyy monehen makuhun. omistaja taitaa olla aussi, jotta löytyy piffiä ja vaikka mitä. Ja thaikkuruaka oli ainaki oikeenki hyvää ja maistuvaaki, vaikka vain kevyttä otettihinki. Kasviksia ja kanakeittoa. Sopii lihavalle ihimiselle. Siis mulle. Vaimohan eioo millää mittakaavalla lihava, ei eres tukeva. ku ei painakkaa ku 45 kiloa. Ja mä jonkuvverran enemmän. En sano, ku enoo puntaris horvihin käyny, mutta yli 100 on reilustikki. Saatta uskoas. Roxette on aina ollu mun miälehen ja ny saan sitä kuunnella. Rakkaus katteloo omia juttujaan toosasta, muttei se mun anutintoa haittaa yhtää. Joyride on yks parahia kipalehia niiltä. Vaimo tuas pubis ihimetteli sitä ku ulukomaalaaset (farangit) innostuu tanssimahan ku musiikki oli siihen sopivaa, tääläku ei juurikaa juhulis tanssita. Täälon tanssijat aina taloon pualesta ja yleesö vain katteloo. Ja Tip oikeen taas ihimetteli ku vanahakki ihimiset parketille tyäntyy tanssaamahan ja toisiansa puristelemahan. Totta joku miäs puristeli pikkuusen kovempaaki ku mitä aisllista, on muttei kaikkia lasketa. Hauskaa oli kumminki ja sinne jäviät sitä pitämähän. Lupasin solistille, jotta ollahan torstaina paikalla ku seuraavan kerran keikalla olevat ja varmahan ollahanki. Ja sitte ei kesken lähäretäkkää. Mutta kuulkaa, kello lähentelöö pualtayätä ja moon viä ylähäällä. Eihän tämoo mistää kotoosin? Äkkiä vaaterihin, tai eres sinne suuntahan!

Live-musiikkia


kelepaa

täs terassilla kenata ja nakutella, vimo toi seiskalta virkistäviä juamia ja jäitä… Meno täälä rauhoottunu kovaaki, suurin osa viikonlopun viettäjistä on lähteny ja samoon teki bussikki joita taas mennä römisteli melekoosia letkoja. vesi nousoo ja lähentelöö jo noita katosalueita, päivällä soli ainaki kymmenen metriä kauempana. Ja tuuli yltyy pikkuusen iltaamyäte ja aikaansaa sellaasen raikkaan tuulahruksen. Tällä alueella on selevästi raikkahampi ilima, vähemmän väkiä ja senki takia vähemmän katukeittiöötä jokka savuuttaa aika lujaa. Siistinä paikat täälä piretähän ja jatkuvasti on porukkaa siivoamas ja roskia keräämäs. Eihän tästä muutoon mitää tulisikkaa ja täälon aiva toisemmoonen politiikka ku esimerkiksi tuala maalla johona kaikki jätetähän niin ku paska puosta. Roskat heitetähän esimerkiksi auton ikkunasta yhtää asiaa ajattelematta ja niin vain ympäristö pikkuhiliaa tuloo ainavain roskaasemmaksi ja ku kukaa ei niitä siivoa. Maaseurulla joskus rupiaa näyttämähänki jokku paikat niin siivottomilta, jotton pareekki kuei turistia oo kaikilla seuruulla. Ja jos olis, niin varmahan siivottaaski toisella lailla. Pitääs saara joku laki voimahan ja sitte viälä sitä pitääs valavoa ja sakottaa rankasti rikkomisesta. Jännää on se, jotta esimerkikis polttelemisesta sakotetahan jopa 5000bht ja sitä valavotahan kohtuullisen hyvin. Ravintolooski saa poltella vain määrätyyllä paikoolla ja eisoo sallittua muutoonkaa mihinä sattuu. Mikon mun miälestä aiva oikeen. Viinaakaa ei joka paikas oo sallittua juara, muttei täälä turistipaikoos sitä ainakaa valavota milläälailla, mutta täälähän ny sallitahan monta muutaki asiaa. Muttei tuo asiootten kiältäminen oo viä menos lähellekkää siälä tapahtunutta, suameshan ei saa kohta piaraastakkaa mihinä sattuu jottei joku saa siitä traumoja tai astmahaittoja. Ristus notta. Olikohan siinä saarnaa joksiki aikaa. Harri Olli antaa justihin haastattelua ja taitaa kloppi olla pikkuusen ottanu toisemmoosta suuntaa ja toivotahanki parempaa menestystä uuren asenteen myätä. Fiksun kuuloonen nuarimiäs näin yhtäkkiä kuunnellen. Mutta ny vaihtuu kanava nostalkiaan. Nua on kans siäviä kattella nua toimistojen flikat, niillon samammoosen univormut kaikilla ja sellaaset korkokengät ja ne osaa kävelläkki niin siävästi. No, nymmä taas lipsahrin tuahon. kello jo yli kuus ja voitaas pikkuhiliaa pukeutua ja lähtiä liikkeelle. Vaikka pari erää pilijartia ennen ruakaa… Tai jotaki muuta… Hyvää pyhän jatkoa sinne ja aikanaan ehtootaki.

Ja niin

rupes taas pelaamaan, ainaki joksiki aikaa. Kuulokkeet korvilla ja rariota kuunnellen kuluu iltapäivä mukavasti. Vaimo katteloo jotaki saippuasariaansa ja en viitti senkää takia rariota huurattaa. Ja toki näillä e-villen hyvillä kuulokkeilla kuulooki tosi hyvin. Son muuten sopiva ostospaikka se e-ville, koittakaa vaikka kattoa itte. Ja toimitukset pelaa ja maksaminen onnistuu heleposti ja turvallisesti omasta pankista. Non suamalaasia poikia jokkon sen kaupan Hong-Kongiin laittanu ja ostavat kiinasta tavaraa suaraan tehtailta ja sitte välittävät sinne. Moon siältä ostanu yhtäsuntoista ja kaikki on toiminu ja hinta-laatu kohillaan kaikis. Suasittelen. Jos ostatta niin pankaa mun emaili (hanjaa@me.com) suasitteliaksi niin saatta (ja mäki saan) alennusta. Ja pian saa kuunnella pualisen uutiset siältä ja täälä mennähän jo pian viittä. Josko jois toiset kaffit. Löysin meinaan seiskasta varsin kohtuullisen murukaffin, vaikka siinon sokerit ja kermakki mukana niin son parempaa ku pelekkä murukaffi jota minen oikeen hirviä millää juara. Kuoon tottunu niihin pikkasta parempiin kaffiihin. Niinku muutamat lukijat varmahan hyvinki muistaa… Varokaa ny lujaa siä pohojooses, lumivyäryjä luvas sinne. Ihimeelliseltä tuntuu, mutta syytä ottaa vakavissaan jottei käy häjysti. Saisny tuan äänikirian larattua tuahon iPhoneenki niin sais pirempään kuunnella huamenna rannalla. Se viää lujaa akkua jos pitää samalla larata ja kuunnella. Mutta onhan täs aikaa. Tuosta rantakulttuurista piti jotaki mainita ja se tuliki päivällä tuala miälehen. Nämä paikalliset kuon kovaa siveellisiä ja jokku nuaret naiset käy farskuussaanki uimas. Niin sitte se toinen laita, meinaan iäkkäämmät turistit jokka menöö kikit heiluen rannalla ja herättää (joko toivomaansa tai sitte ei) huamiota varsinki paikallisten nuarten keskuures. Toki virkavalta joskus käy rannoolla, muttei ne näille mitää sano. Vissihinki ajattelevat, jotta joutaa noita kintahia tuulettaakki… mutta toki joskus näköö nuarempiaki turistia yläosattomis tia sitte niukkaaki niukemmis pikiniis rantakarulla ja silloon saattaa tulla jokusia peräänajojaki. Tuloo vain väkisinki mieleen, että joku tolokku pukeutumises pitääs olla vaikka kuinka lomalla ollahanki. Mäki ruukaan rannalle mennes pitää paitaa (ja toki sortsiaki) päällä ja riisuutua reevitamiini-asuhun vasta rannalla. Enkä varmahan aiheuttaasi peräänajoja, mutta kumminki. Eikä sillä, jotteiko nolisi mukavia kattella nua vähäpukeeset nuaret naiset, mutta siinon se toinen puali. Nimittäin paikallisten ajattelu. Tottahan me tänne rahaa tuarahan, mutta pitääs sitä kumminki osata käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla. Toisaalta naurattaa nämä paikalliset ku ne uimahan mennes pistää laillansa lisää vaatetta päällensä. Muutoon saattavat olla aikalailla piänis sortsiis. Ja en sitäkää moiti. Mun miälestä ei ookkaa sopivampaa kattella ku sellaanen nuari, näyttävä flikka niukoos sortsiis joko mopon tai fillarin jopparilla… Hyi mua, mitäs mä oikeen höpäjän. Vaimo lähti seiskaan hankkimaan ittellensä kiriallisuutta. Elikkäs jotaki muati- tai juarulehtiä… Kyllä se alakaa johonakivaihees maistua nämä korvikekaffikki, mutta onhan mulla kotona viä pikkuusen sitä pressan ja mocconan sekootusta. Ja sitä jäläkimmäästä saa Teskostaki jos sattuu tarttemahan. Mutta ny sitte vaihteeksi jotaki muuta, josko vaikka siirtyys tuahon terassille kuuntelemahan rariota. Paranoidia en soita.

Tuallaasta


Lounas


suastuu taas

kumminki. Epäälen jotta Resortin toimesta jotenki rajootetahan yhteyksiä, ainaku käyn tiskillä sanoams niin reseptionisti katuaa takahuaneeseen ja pian taas toimi… Vai onko vainoharhaasuus lyäny päälle? Salaliittoaki jo kerkisin epäällä. Mutta ku saatiin porukka maantiälle niin käytihin matkalla rannalle syäpääsemäs pitkästäaikaa paras riisikeitto kanalla. Olipoka hyvää ja varillinen meni jotta heilahti. Siitä sitte viä pienoonen ajelu rannalle josta saa niitä kunnollisia aurinkotualia vuakrata. Sellaasen sainki ja haluttuhun paikkahan, eikä mitää varioa. Aurinkohonhan mä sinne menin enkä varios makaamahan. Toistatuntia jaksoon läskiä käännellä kaharenkymmenen minuutiin sykliillä. Mukavahan siinoli olla ja kuunnella äänikiriaa. Muuten aika meluusa ranta, kakaroota ja nuarisoa meuhkaamas ja kaupustelioota aiva piisalle asti. Vesi oli niin matalalla jotten viittiny lähtiä kaahkuroomahan sinne ollenkaa, en vaikka lähistöllä oli kokeneempaa skandinaaviporukkaa tavaroota vahtimas. Meilloli vaimon kans sovitut treffit Scandys ja vaimo tuli sinne justihin ku olin kohoralla. No, siinä sitte sualapalaksi piäni kupillinen ranskalaasia ja virkistävät juamat niin jaksoo polokaasta resortille. Sitte altahalla suihku ja pulahrus raikkaaseen veteen. Friskas kummasti ja nyt vois vaikka kuunnella lisää sitä kiriaa ja vaikka ottaa ne viralliset päikkärit. Jany pelaa taas ku kone. meinaan netti. Muttei koskaa tiärä kuinka kauan. Mutta johan täs on tullu tätä turhuutta nakutettuaki.

Kun ei kerran

Suastu netti taas aukeamahan niin nakutellaan sitte OpenOfficeen ja siirretään sitte ku suvaattoo taas toimia. Kuvan kerkisinki laittaa ja siinä näkyy paikka josta ny justihin nakuttelen. Täston soma kattella liikennettä ja resortin respa ja piäni allas-alue on tuas alakeraas. Oon niinku kerrosten välis olevas oleskelutilas ja tämon niin sopivasti varios ja täs käy pikkuunen tuuliki tualta mereltä. Lämpötila on mittarin näyttämää korkiampi, tuuli vain sitä pikkuusen viilentää. Aamulla ku käväästiin vaimon pankkiasioolla niin oikeen kunnon hien pökkäs syntisen roppahan ku erestakaasin nua muutamat kilometrit ajelin. Eileen ittekseni pyäräälles tuli miälehen, jotton pikkuusen kepiämpi pyäräällä itteksensä vaikkei vaimo paina ku 45 kiloa. Jotta olispa kepiää jos itteltäki sais pois vaikka sen 20 kiloa. Mutta siihen asiaan palataan loman jäläkeen, ny ei oikeen jaksa eikä voikkaa. Kuon niin kuumaki... Mutta ruakaaluja oon rajoottanu lujaa ja tänään lounas korvataan riisikeitolla, muttei viälä vaikka kello on jo yli ykstoista. Aamulla tuli juatua siksi monta mukillista teetä niitten puraastavien lisäksi. Rannan variot on taas levitetty ja ruakakuskit kiärtelöö tariottimet pullollaan erimoosia herkkuja ja yrittävät saara viä jotaki kaupaksi ennenku ihimiset rupiaa keräämään kampsujansa ja häippääsevät kotopaikoollensa. Meirän väki tuala nuakkuu rantatualiis ja kakarat melskaa rannas. Ei niistä kukaa uira osaa, mutta kunhan siinä klottaavat. Teinarit niitä vahtii ja niitten kans saaki olla asialla, pikkuunen Mikki on varsinki kovaa nopia jaloostansa vaikkeioo viä kahta vuattakaa. Panaaniveneet ja muut peräsverettävät menöö sitämukaa ku maksavia asiakkaita löytyy, mutta taitaa olla pikkuusen porukka hakuses. Nuariso varmahan viä nukkuu ehtoon väsymystään ja saattaa suunnitella jo kotioppäin siirtymistä. Täs rannalla taitaa tuo vaatepisnes vetää kans kohtalaasen hyvin, ostin ittekki sortsit ja teepairan ja maksoon niistä 320bht, enkä eres tinkiny yhtää. Ny meirän porukka meni jo tuahon viäreesehen suihkupaikkahan ja vissihin on kakarootten puhuristuksen aika. Vaimolla oli suunnitelmis hiusjuttujensa hoitoa niin mä tairan ottaa tarvittavat vehkeet mukaan ja mennä rannalle josta saa vuakrattua kunnollisen lepotualin. Kuuntelen sitte sitä äänikiriaani ja kääntelen läskiä insinöörin taatuulla ohojeilla. Tai sitte jotenki muutoon. Ehtoolla vois pikkuusen ajella lähistöllä ja kattella josko johonaki olis Live-musiikkia, mutta voipi olla jottei pyhäehtoona oo. Taitaa olla tua vasepuukki paras paikka kattella niitä, täs on meinaan lähistöllä yks aussiomistukses oleva pubi johona moomma joskus ollu jatsia kuuntelemas. Vaikkei se vaimon lempimusiikkia ookkaa, ei moittinu vaikka siä jokusen tovin oltihinki. Viä ku löytyys paikka johona veretähän kunnon rokkenrollia... Kattellahan ja palatahan kumminki. Ei vain tilanne miksikää muuttunu vaikka laskeuruun tähän alakertahan ku ajattelin jotta jos oon jonkimmooses katvees. Mutta ei ku ei. En tiä loppujenlopuuksi, onko vika miähes vaiko laittees. Epäälen ensimmäästä. Aina tämon pelannu, mutta ku ny ei pelaa kumpikaa, ei iPhone eikä tämä MacBookPro. Se mua suuresti kummastuttaa, muttei oo ainoa asia täs maailmas. Ny orottelen sitä rakkautta jotta mentääs vaikka riisikeitolle. Ja sitte vaikka rannalle tai johonki kumminki.

Parempaa paikkaa kiriootella ei heti löyry


Kakarat nauttii


ja kylläpä

kesti tänä aamuna ennenku netti aukes. Heräsin vissihin jo ennen kuutta ja oon orotellu ku kuuta nousevaa jotta aukees. Ja vasta äsköön kilahti siihenmalliin. Son vähä niinku korkiamman käres täälä tämä netin toimiminen, ei siihen oikeen oo luattamista. Eileenki kahteen kertaan katkses kesken toimituksen ja meinas hermoohinki ottaa ku teki sen kahtehen kertahan. Väitti vain muka yhteys poikki ku eioo varttihin käytetty ja justihin olin saanu auaastua… No, oon täs keriinny käyrä pikkuusella kävelyllä ja takaasin tulin seiskan kautta josta pikkuusta purtavaa. Tänään ei varsinaasta aamupalaa syäräkkää vaan mennähän riisikeitolle tuonne vähänmatkan päähän sitte joskus kymmenen korvis. Vaimo viä pussuttaa niin tyytyvääsenä jotta saa jatkaa sitä. Kaffikki laitoon sille jo vireesehen, jotta sitte ku vireystaso on sitä luakkaa niin saa kaffit ja pienen purtavan. Vaikka petihin jos niin haluaa… Ja ei ollu ilimestyny veikkauksen pelitilille mitää. Sen yleensä ruukaan melekeen ensimmääseksi kattoa. Naapurit-pelis on kerran tullu vitonen ja Kenos muutamia kymppiä, jotta lujaski meinaa raha olla siäläki. Jottei muutaku kuulokkeet korvihin ja yärärioota kuuntelemahan. Ja ny tulooki melekeen joka kanavalta musiikkia aiva iliman mainoksia tai puhettakaa. Eileen tosiaan horvin kuuntelin hiiron häjyjen tulosten selevittelyä ja piisas seki. Tottapahan siältä joku jonku mitallin ottaa, mutta on palio muitaki ottajia samoolle mitalliille. Se urheelusta. Tänään väki kotoa ja Bangkokista lähtevät ja jäärähän kaksistaan tänne. Muutoonki kylä tyhyjenöö aikalailla, eniten täälon thaikkuja viikonlopun viatos ja aika palio koululaasia. Kerran tuas yhyres karunkulumas laskin pitkälle tositakymmentä sellaasta piänen kerrostaloon kokoosta bussin menevän letkas varmahan kohti Bangkokkia. Poispäin kumminki. Nua bussit on aika näyttäviä, isoja ja tosi kiriaviksi maalattuja. Jonku kerran on matkustettu yäbussilla ja aiva VIP-tasooses ja täytyy sanoa jottoli sen mukaanenki. Istuumet ku lentokonehen ykkösluakas ja tilaa tosiaan vetää penkki vaaterihinki. Ja flikka tariooli kuumia ja kylymiä juamia ja vain kerran pirätettihin pualentunnin ruakapaussille. Matka oli muistaakseni AoNangista Bangkokkihin ja kesti reilun kellonympäryksen. Mutta silloon yllätyksekseni sain jonku tunnin nukuttua, mutta suurimman osan aikaa karehriin vaimon nukkumista… Mitähän sitä tänään sitte? Tairan pyäräällä tuonne toisehen päähän, siälon niitä normaalia lepotualia vuakrattavis. Toki siälon enemmän porukkaaki, siinon näitä isoja, kallihia hotellia likellä. Siältäki jokku on ollu pakettimatkalla ja majoottunu siihen Merrymaleen vai mikä seny sitte olikaa… Sinne on muutaman kilometri matkaa, muttei yhtää haittaa. Aikaa on ja täälon oikeen passeli pyäräällä. Vaimo voi lähtiä mukahan ja käyrä siinä välis vaikka hiushoitolas, itte ajattelin sitte iltäpäivän pualesta kunnon jalakahiarontaa jos sopivan paikan satun löytämähän. Eilises paikas ei varsinaasta jalakahualtoa saa, mutta eiköhän tuallaanenki löytyne ku aikansa mankelilla tuota raittia sotkoo. Jotta josko laittaas toisen kupillisen teetä ja lukaasis vaikka jonku sivun kiriaa. Ja orottelen ylösnousemusta tuon kauneemman pualiskon osalta.

lauantai 21. helmikuuta 2015

YLE Puhe

aiva loistava kanava, hiihtokilipaaluja on mukava kuunnella. Vaikkei kuvaa saakkaa niin silti voipi nauttia kuuntelemalla kisoosta senverran ku ny haluaa ja jaksaa. ammattilaasiahan nua urheeliat on, mutta onnessaan on päriääminenki. Selityksiä piisaa, mutta varmahan kaikki laillansa tosiaki. Aina kohti parempaa. Huomenna tosiaan porukka lähtöö kotioppäin ja jäämmä vajaaksi viikoksi tänne touhaamahan aiva omiamma. Eli sitä reevitamiinin nauttimista, pyäräälyä ja kohtuullista ruakaalua. Ny alakaa jääkiakkokiarros, jotta sitä sitte.

Eineellä


Tarkootus oli mennä

kalastamahan, mutta Päätaloon sanas suhkuksi meni. Lavallinen oli toki porukkaa ja sitte ennen oletettua kalastuspaikkaa piti pirättää ostamaan ja rillauttamaan katkarapuja ja siihenhän meni niin aikaa jottoli tullu pimiäki ja tuuli yltyny niin kovaksi jottei ollu mitää asiaa kalastushommiin. No, ei siinä mithää. Laiturilla sitte nautittihin ostetut ja rillatut katkikset (noli niitä isoja) parempihin suihin ja kuunneltihin merta. Oikeen oli mukavaaki ku raikas tuuli puhalsi oikeen kunnolla. Vaimolla tiätysti tuli vilu, mutta oli veliellään nahkatakki autos josta sai pikkuusen ehelepotusta. Mullei ollu häränpäivää, tiätystikkää. Siitä sitte aikansa kuluttua kattelimma soppelin ruakapaikan pikkuusen erempää rnatakatua johon hinnakki pikkuusen alemmat. Ja löytyy yks paikka johona oltihin joskus muinoon käytyki ja meitoli vissihin 13 kakarat mukahan laskien ja sitte ku laskun aika tuli niin siinä oli 1400bht. Jottei mikää kallis sukudinneri. Ja mukavaa oli ja ruakaa piisas, samoon juamaaki. porukalla on aina hauskaa ku ne havattoo, jotta moon oppinu taas lisää paikallista kiältä ja sillehän saaki nauraa. Son oikeenki mukavaa. Ja ruakaa tuli pöytähän pikkuusen reilustikki, tuli kasviksia ja kanaa ja vaikka mitä. Ja riisiä isoja varillisia, mutten mä sitä juurikaa syäny ku oli niin palio kasviksia ja kaikkia muuta hyvää. Kanaa, kalaa ja possua ainaki. Katkikset oliki jo syäty aiemmin, jotta ne jäi pois menuusta. jotta rattoosa ehtoo oli taas hyvien ystävien kans ja aika meni ku käsien välistä. Siitä sitte ajeltihin hotellille (tai paremminki se taitaa olla hostelli) johonka porukat on majoottunu ja mentihin sitte rantahan kattelemahan merta ja kakarat sai ottaa pikkuusen tuntumaa aaltoohin. Jokka löiki välillä aikalailla kauaski, mutta oli noita teinaria pikkuusempia vahtimahan. Ja mä ylivahtina. Tokiki. ja siitä sitte reipas fillaroonti tänne resorttihin. Senverran sorruun, jotta resortin eres ku oli pannukaakkuteheras niin vaimon komensin sellaasen hakemahan. ja olipahan hyvää, vaikkei vartalolle sovikkaa. Mutta pitää olla armollinen, eres ittelle. Ja paarihin ei poikettu, ei ollu eres miäleskää. Ny täs nakuttelen ja orottelen suihkuvuaroa. Samalla toivottelen sinne jotaki. Iltapäivää ja sittemmin yätäki.

Päivä kulunu

jokseenki huollollisis toimenpiteis, ensiksi aamusella pyärääly aamuapalalle hyvän matkaa, sitte siitä vaimo kenkäostoksille ja takaasin resortille. Siinä vaihees oliki väki ilimestyny tuohon rannalle johona alakoo istunto joka vissihin äsköön päättyy. Jaksoovakki syärä koko aamupäivän ja osan iltapäivääki. Mä otin ja lähärin taas fillaroomahan, nyt sitte oli vuaros parranajo ja hiaronta. Parranajoon paikka oli tiaros ja soli ladyboy-vetoonen salonki johona homma hoituu hyvin ja erullisesti. Hiarojaa pitiki ettiä hyvän aikaa, ei meinannu mistää löytyä oikiaa hiarojaa, kaikenmaailman siveliöötä olis ollu tariolla vaikka kuinka. Mutta löytyy sitte kumminki varsin kohtuullinen, kokeneempi hiaroja joka hommansa hoiti varsin kohtuullisella korvauksella. Mutta aikaa siinä kulahti ku piti vuaronasakki orottaa ainaki parranajohon. Sitte siältä pyärääly taas tännepäähän ja istunto rannalla jatkuu ja vaimo hakaasi mulle päivän ensimmääsen eineen, PhatKhaPhau maistuuki oikeen hyvältä ja siihen päälle pieni lepo rantatualis. Sitte tuli miäleen, jotta vois pikkuusen nakutellakki tänäänki. Illaksi ku tuloo Bangkokista porukkaa ja aika kulahtanee voittopuolisesti ravintelissa ruakia syären ja virkistäviä juamia juaren. Ja taas olin kattonu päivän väärin ku orottelin Ylen puheelta alakavaksi lähetystä hiihron MM-kisoosta. Oli vain torstai jota kattelin ja ny on kumminki jo löörtaakki. Jotta sellaasta son lomalaasen kohtalo. Jäi sitte hiihrot kuuntelematta. Viime vuanna oliki lätkäs jokku kisat ja oli jännä kuunnella rariosta tiukkojaki otteluuta. Olis tuala johonaki ollu näitä sporttipaaria johona olis nähänykki, mutta tuskin ne suamen otteluuta täälä katteloo. Norialaaset ainakaa, ku eivät itte pelanneet koko kisoos. Mutta hiihtoa varmaan näyttäväkki. Jotta ens viikolla vois ittensä johonki sporttipaarihin parkkeerata jotaki lajia kattomahan, vaikka vain aikansa kuluksiki. Mutta josko ny ottaas ip-nokoset niin jaksaas ehtoolla...

Allas


Eilinen hauskuuttaja


eilinen ehtoo

meniki oikeen rattoosasti ensiksi porukalla einehtien aiva loistavia ruakia tuas lähellä ja sitte viätihin koko konkkaronkka paarihin jokka nekää eioo kaukana. Baari (tai oikiammin sen viäres oleva) oli aikoinaan suamalaasomistukses, vaikken isäntää ittiään koskaa nähänykkää. Taitaa rouvaki ollu siirtyny sinne ku ei siitä kukaa mitää tiänny. Täs suamipaaris ennen töis ollu nainen oli laittanu viärehen oman paarin ja siinä sitte tovi viivährettihin ja porukka ihimetteli. Siinä joku falle kävi esittelemäs ilimapallotemppujaanki ja peliästytti naisia pikkuusen piänillä taikatempuullansa. Oikeen mukava loppuhetoo. Ja eihän kello ollu viä palioakaa ku tänne resorttihin palattihin ja melekeen heti saiki kallistua petille. jotenki raukaasi niin lujaa. Nyt tee hautuu kupis ja sitte vaikka lähistölle haukkaamahan jotaki. Tämon oikeen siisti ja uurehko resortti, mutta minkäämoosta ravintolaa täs eioo. Seiska on tuas viäres, mutten viitti sitä pullaa siältä hakia. Mutta mikäs hätä täson olles. Jotta tästä pikkuhiliaa vaikka myähääselle aamupalalle, brunssille tai vaikka aikaaselle lounaalle. Aiva kuinka vain.

perjantai 20. helmikuuta 2015

jovain

oli hauskaki iltapuhure eineineen kaikkineen. maalaasten kans kuon liikentees, niin ei niistoo kukaa käyny paariiskaa koskaa. Ja ny käytihin, otettihin kakarakki joukkohon. Muttei sitä kukaa täälä vissihin kiällä. Ja mukavaaki oli, kävi sellaanen ilimapallotaiteeliaki viihryttämäs tempullaansa. Ja tuttuja paarifliikojaki sain puristella oikeen luvan perästä. Ja perästä tokiki. Hahahahahaaaaaa. olipas hauskaki juttu, ainaki siltä ny tuntuu. Eikä kello oo viä palio mitää, mutta ollahan jo hotellilla ja valamihina vaikka vaaterihin. Ja joutaahan täs, aamulla ku aikaasin alootettihin ja pikkuusen torkuttu välillä niin tuntuus tarttevan kunnon unoset. Jotta nyssitte pian unosille ja aamulla sitte tuumatahan taas uurestaan.

Viimesin


Resorttia


Rannalla


ja täällä

Cha-am ja PasoResort. Meri on tuas aiva rannas ja tämon rauhallisemmas päätä rantakatua, jotta oikeen passeli paikka. Verenpainetta vain meinas nostattaa se ku wifi ei toiminukaa oletetulla lailla. Piti teherä jos jonkimmoosia offensiiviä ennenku alakoo toimia eres mitenkää. Son niin heleppoa luvata mainoksis ja muualla, jotta wifi toimii joka kerrokses. Torellisuus voiki olla aiva jotaki muuta. Ja ku mullon usiampi laite, vaikkei kaikkien tartte yhtäaikaa netis olla mutta kumminki. Jos wifi on niin sen olis sitte syytä toimia. joo aamulla tartattihin pikkuusen yli kuus ja täälä oltihin ennen yhtätoista. Pitihän siinä monta kertaa pirättää ku oli kakaroota ja teinaria kyytis. Porukka jäiki tänne pariksi yäksi, katteltihin tualta erempää erullinen kortteeri kahareksi yäksi ja sellaanen löytyyki. Ei tämä meiränkää resortti mikää kallis oo, keskitasoa ennenki. Niinku yleensä. No, sitte viätettihin tovi tuas rannalla variojen alla ja pöytähän kannettihin yhtäsun toista hyvää syätävää, kaupustelioota ku piisas tällekki kulumalle. Ja seiska tosiaan tuas viäres, jotta siältä saa sitte kans melekeen vaikka mitä. Ku osaa olla oikiahan aikahan liikkeellä jos meinaa alakkomashoolinkia ostaa. minen iana taharo niitä aikoja muistaa, mutta mullon hyvämuistinen vaimo. no, siinä meni sitte toinenki tovi rantatualiis nuakkues kunnes tuli aika siirtyä iltapäivän siestan viattohon. Kakarakki tarttoo päikkärinsä, ittestä eioo niinkää väliä. Pikkuusen autos tulles torkuun ja se riittää ehtoosehen asti. Sitte käveltihin hyvänmatkaa ja vuakrattihin tutusta paikasta polokumasiina. Meinasin flikalle ärähtää ku kehtas epäällä mun ajotaitoa. Käskin vaimon sille sanoa, jottoon ajellu jo kauan aikaa ennenku siiton ollu eres piäntä aavistustakaa isänsä ohimolohkoos. Uskoo se sitte ku piänen kokeelulenkin tein, lähinnä halusin tarkistaa jarrut ja ohojauksen toimivuuren. lestan pistin sopivalle korkeurelle ja eiku menoksi. Joppari sovivan pehemustettu, jotta vaimon on sopiva siinä istuskella ja antaa tarvittavia ohojeita. Eniten tarvittava on soittokello jollon hyvä antaa merkkiä jalankulukioolle. Autothan ei sitä kilinää kuulekkaa, niitä pitää vain muutoon varoa ja olla tarkkana. Peilin olisin halunnu pyärähän, muttei ollu paikalla yhtää senmallista. Vaimo hoitaa takamaaston. Näin sovittihin ja polokaastihin hyvän matkaa kattomahan Scandy-Resorttia johona ollahan monena vuatena majootuttu. Isäntää ei paikalla näkyny, olisko kotonansa vai olisko myyny firmansa jollekki muulle. pitänee joku ehtoo käyrä testaamas, jotta viäkö on yhtä hyvä kokki taloos ku oli viime vuanna. Ja siälä pitää ainaki kerran käyrä syämäs se paikkakunnan paras Englantilaanen aamupala. Siinonki syämistä; papuja, pekonia, perunoota, kananmunaa ja vaikka mitä. Kerran oon aina sen käyny vetääsemäs ja niin meinaan nykki käyrä. Tip siihen ei kykene, mutta paikas oli ainaki ennen aiva loistavaa riisikeittoa jotta syäköhöt sitte sitä. Mitäs muuta? Ei kai palioakaa, ny pienooset oikaasut viiliäs huanees ja sitte vaikka pari virkistävää rinksua ja matkahan. Tarkootus oli käyrä aiva taikkupaikas eineellä ja sitte piipahtaa vaikka paaris. Lankimiähen kans ku ei olla kertaakaa käyty oikiastaan minkääsorttises paaris. Ja voitaas käyrä kattomas onko se yks paikka viä suamalaasomistukses vai joko on omistaja vaihtunu. Ja muutoonki siinoli uusia paikkoja rakenteella, jotta passaa kattella kuinkon hommat eristyny. jotta tälläästä täältä, eli ei sen kummempaa. Yhtä turhaa ku ennenki...

Cha-am


0511

vasta kello ja pian ollaan tiänpäällä matkalla Cha-amiin. Toivotaan, ettei aiva maharatoonta sumua oo kehittäny. Palatahan siältä merituulen alta.

torstai 19. helmikuuta 2015

Bassorario

on kans osoottautunu kohtuullisen mukavaksi kuunneltavakis muitten lisäksi. Ei ainakaa viä liikaa sitä turhaa höpinää, mutta seki selekiää kunhan sitä jonkuaikaa kuuntelen. Nova on kan sjoskus oikeenki mukava, mutta eherotoon sauasikki on Amulypsy aamuusin. Niillon parahaat jutut ja kohtuullisen hyvä musiikki. Joskus taas Nostalgia vetää voiton iltapäivän tunniis. Mutta silloon tuloo harvemmin kuunneltuakaa, mutta näin alakuhetoosta kylläki. Ja hyvähän son täs koittaa pitkittää tuata vaaterootumista, jottei tartte niin pirun aikaasin ruatona ylähä nostaa. Kaffinkeittoon kuei aikaa palioa kulu. Keitän kupillisen ja termosmukin täytehen, son sitte siinä. Kuutisen kuppia piisaa. Vaimo ei juurikaa mun kaffiista piittaa, Vaikka suames sille kyllä pressa kelepaa. mutta aina laillansa. Mutta ny asettaurun kumminki pikkuhiliaa siihen, jotta pian huaneesehen pakkuahommiin ja sitte siitä pikkuhiliaa vaaterihin. Jotta näin.

Iltaeine


Odd

tekaasi nyt sen jota orotettihin eli vetääsi n ekännit. Ja saa maata niinku petaa. Sanoonki jottei kukaa voi mitää hänen peualsestaan tehrä, ku ei itte tee mitää. Surullista mutta totta. Nyt ruakaa ja jotaki muuta. Ja nopiaa tuli munkkiaveliiki paikalle ja oli yhtä hualestunu ku aimemminki. Mutta eihän täs mitää muuta voi, ku orottaa jotta mitä tapahtuu ja koska. Son tua alakohoolisti sellaanen veitikka, jottei se aiva piänestä siitä halustaansa pääse. Jonsei siinä auta uskonto eikä rakkauskaa niin son sitte meona, ennemmin tai myähemmin. niin se vain tahtoo olla. Mutta moon täs välis saanu asiaankuuluvan eineen, oli hyviä kalapiffiä ja kasviksia ja niillä mennähän taas aamuhun. Vaikka kello on vasta vähä yli kuus niin toivottelen kumminki yätä, vaikkei se nukkumasa ookkaa viä aikoohin tulos. mutta lopetan kumminki tämän turhanpäivääsen nakuttelun. Ja meen vaikka kattomahan jonku Wallanderin.

merkillisen

pilivinen päivä, vaikka yhtä lämpöönen ku aiemminki. Ja jopa sääennustuksis sarettaki luvas. Saapihan vain nähärä kuinka toteutuu. Päivä menny tähänasti turhaa värkätes, pikkuusen lueskellu ja kattellu Historia-lehtiä. Ja keitelly kaffia milloon ittelle ja milloon vaimolle. Jota mä kyllä yritän passata aina silloonku son vain maharollista… pientä tavarootten kattelua huamiselle reissulle ja sensellaasta. Mukava tuulenvire käyy täs terassilla ja eioo yhtää tukala olla. Niinku ei kyllä koko päivänä. Kuoon viättäny aikalailla aikaa huanees lueskellen ja vaimon huilaamista tarkkaallen… Alakaa seki jo palautua piikkisulukeesista ja lähti jo toimittamahan asiootansa kylälle. Toki hius-salonkis kävi jo aiemminki… Mä miätin jotta säästänkö parranajon tuonnemmaksi vai meenkö ja sukkkasen itte? Isoja päätöksiä tehtävänä. Yleensä näis meirän pikkureissuus enoo itte ajellu ollenkaa, oon aina kattellu paikan johona osaavat homman hoitaa. Ja ny ollahan tuttuhun paikkahan menos, jottei oo pelekoa senkää suhteen. Aamupaulesta olis tarkootus lähtiä taipaleelle, jottei tuu lankomiähelle liika pitkää päivää. Saavat toki huilata paikanpäälläki, lisäksi tariotahan hyvät ruaat monehenki otteesehen. Ja jos haluavat jäärä, niin kortteeriki järiestyy. Jos ei samasta resortista, niin sitte muualta. Jotta eioo niin nuukaa. Mutta taitaa lankomiähellä olla viikonloppuna tiänistihommia ja siksiki tarttoo autoa, muutoon olisin voinu vaikka ittekki tuanne ookata. Siksi montakertaa sinne ollahan ajeltu, jotta seki toki onnistuus. mutta aina toimitahan tilanteen vaatimalla tavalla, ja jos tiänistiä on tiaros niin sitte niin. Niiton täälä siksiki harvoon, jotton otettava silloon ku niiton tariolla. Ja ku on autolla saa pikkuusen parempaa liksaa ja minen vaari muutaku jotta pistää välillä pikkuusen naftaa tankkiin omallaki rahallaan. Chang (lanko) autteloo musiikkipisneksen kasaamises ja vaimonsa vissihinki osallistuu tanssihommiin, nuari ja friski nainen ku kerran on. Aiva naurattaa se aiempi juttu ku Tip oli luvannu tuurata tanssihommis ja se osoottautuuki orotettua rankemmaksi hommaksi…. Ensiksi Tip sanoo jottoli jopa mukavaa, mutta ei sittemmin enää ku meinas kunto ruveta loppumahan… Ja nuaret vain vatkas… Voi ku naurattaa, onneksi eioo vaimo kuulemas…. Jott akaikkia tälläästä täs iltapäiväs rariota kuunnelles. Välillä yhteys pätkii, mutta pätkii kirioottajallaki välihin. Ja varmahan lukiakki on sen havaannu, jotta tuloo toimitettua samoja asioota, mutta sen saa samahan hintahan. Ei lisämaksua. Oonko maininnu tuasta Tipin siskoon flikasta Peusta? No, flikkahan on sellaanen poikamaanen ja sillon flikkakaveriki joka notkuu täs melekeen kaikenaikaa. Tuos ne nykki pihamökis kuherteloo. 16 vuatialla on montakertaa seksuaalisuus viä hakuses ja sitä oonki koittanu Tipillekki teroottaa. mutta mitäs siinä, vaikka oliski sitte toisemmoonen? Eise muhun vaikuta milläämuatoa, saavat olla kuinka tykkäävät. Riittää jotta osaavat käyttäytyä ja siinei oo moittimista, ainakaa viälä. Ladyboy onki sitte toinen juttu ja siitä voisinki avaasta pikkuusen. Son se kolomas sukupuali täälä ja monesti poijasta alietahan varsin pienestäki pitäen kasvattaa leidaria joko suvun tai perheen toimesta tavootteena ansaatteminen. Jotta jos omaa somat piirteet kakarana voi jopa joutua leidariksi joskus vastoon omaa tahtoaki, mutta yleensä niillon oma tahto vahavasti mukana. Ja joskus tahtoa on enemmän ku ominaasuuksia, on tullu nähtyä Einari-enoon tasoosiaki leidaria nualla nurkilla. Mutta parhammillaansa ovat jopa kaunotar-tasoa ja jopa enemmänkin. Käytös yleensä paljastaa, son korostetun naisellinen kaikkine liikkeineen ja eleineen. Niin aloottelevilla ku sitte erenneelläki. ChiangMais käytiin kattomas show johona näkyy taas selevästi se tasoero joka heillä olemuksessaan on. Joillaki on kroppa viimesenpäälle, mutta joillaki taas ku remonttireiskalla… isoa pisnestähän tuo leidarihomma kaikenkaikkiaan on, noitten esitystenki myätä. Ja samaa mones muuski mieles, muttei siitä enempää. Pattayalla ku tuota tariontaa on lairasta laitahan. Mutta mitä moon itte leidareitten kans toimitellu, non oikeen mukavia ja reiluja ihimisä ja oon aina tullu hyvin heirän kanssaanki toimehen. Välittömiä ja huumorintajuusempia ku moni muu paikallinen. Turistien suhtautuminen on kahtaallinen, jokku osaa suhtautua huumorilla mutta jokku sitte ei. Kerranki yks ryss… eiku venäläänen heitti leidarille juaman naamalle ku tämä meni esityksen yhteyres liika likelle tätä ryss… eiku venäläästä. Huanosti käyttäytyvä taputettihin porukalla pihalle ja pienen tuumauksen jäläkeen tuli anteeksipyyrellen takaasin. Muuton olisivat leidarit porukalla piesseet. Uskon niin. Jotta se ladyboy-systeemistä.Jonsei joku halua asiasta lisää kuulla tai tiätää? Kokemuksia voisin kertoa enemmänki, mutta niinku muulloonki saa joku asia jäärä toimittamattaki. Vaikkei mitää ramaattista ookkaa tapahtunu, mutta isoollepoijille toki on sattunu yhtäsun toista hauskaaki… Naureskelen hetken ittekseni. Vaimo touhaa lujaa nuatten lottojuttujensa kans ja mä koitan osallistu aeres jollakimuatoa… Voi juutina, täälon kello jo yli viis ja siälä tullahan viis tuntia takanapäin… Odd näyttää pysyneen kohtuullises kuosis, makoilee toki kaikenpäivää ja ottaa annettavat lääkkeet annetun ohojeitten mukahan. Mutta sen minkä liikkuu, teköö ku vario. Ei jaksa istuallaankaa kauaa olla ku alakaa vetää vaaterihin. No, se siitäki aiheesta. Mitäs täs muuta, pian pikkuusen einettä ja sitte vosiki käväästä suihkus ja hoitaa sen parranajon aiva omatoimisesti. Ja asettautua aijoos vaaterihin. Aamulla kerkiääki keittää kunnon sufeet vaikka termoksehen matkalle. Jotta hyvää alakavaa iltapäivää sinne ja mä jo pian orottelen illan hämärtymistä ja nautin tuulenvireestä joka täs niin somasti tuntuu. Palatahan sitte tuala toisella paikalla aisahan jonsei aiva maharottomia tapahru.