tuliki

pikkuusen piree pyärälenkki ku lähiravintolas oliki jokku suuremman porukan juhulat ja olis pitäny orottaa toista tuntia ja näläkäki oli jo. No, piisaahan täälä näitä ja ajateltihinki mennä aiva uutehen ennenkäymättömähän paikkahan. Ja sellaanen löytyy paarialueen takaa, oikeen rauhallinen ja ilimeesesti ulukolaasomistukses oleva Aroy-ravintola. Ja oli aiva kelevollista ruakaa, ei taivaallista. Kasvikset tuoreita niinku aina, kana cashewiilla aiva kelevollista, mutta paras oli se rapujuttu jota Tip tilas. Siinoli jättirapuja palooteltuna jonkimmooses soosis ja soli poka hyvää! Riisiä toki tariottihin, mutten sitä palioa syäny ku oli kasviksia joka ruaas. Ja juamana oli kokakolan zero ja raikas pullovesi! Jotta se vesipäivä piti ja saattaa mennä huaminenki perähän. Mutta sen näköö sitte huamenna. Vaikka kello eioo ku yhyreksän, tairan ottaa e-kirian esille ja lukaasta sitä kunnes nukkumasa koriaa pois kulieksimasta. Jotta sellaaen oli päivä täälä, ei ottanu lujaa hiakkahankaa. Pikkuusen vain, mutta se kuuluuki elämähän.