sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Ja niin

rupes taas pelaamaan, ainaki joksiki aikaa. Kuulokkeet korvilla ja rariota kuunnellen kuluu iltapäivä mukavasti. Vaimo katteloo jotaki saippuasariaansa ja en viitti senkää takia rariota huurattaa. Ja toki näillä e-villen hyvillä kuulokkeilla kuulooki tosi hyvin. Son muuten sopiva ostospaikka se e-ville, koittakaa vaikka kattoa itte. Ja toimitukset pelaa ja maksaminen onnistuu heleposti ja turvallisesti omasta pankista. Non suamalaasia poikia jokkon sen kaupan Hong-Kongiin laittanu ja ostavat kiinasta tavaraa suaraan tehtailta ja sitte välittävät sinne. Moon siältä ostanu yhtäsuntoista ja kaikki on toiminu ja hinta-laatu kohillaan kaikis. Suasittelen. Jos ostatta niin pankaa mun emaili (hanjaa@me.com) suasitteliaksi niin saatta (ja mäki saan) alennusta. Ja pian saa kuunnella pualisen uutiset siältä ja täälä mennähän jo pian viittä. Josko jois toiset kaffit. Löysin meinaan seiskasta varsin kohtuullisen murukaffin, vaikka siinon sokerit ja kermakki mukana niin son parempaa ku pelekkä murukaffi jota minen oikeen hirviä millää juara. Kuoon tottunu niihin pikkasta parempiin kaffiihin. Niinku muutamat lukijat varmahan hyvinki muistaa… Varokaa ny lujaa siä pohojooses, lumivyäryjä luvas sinne. Ihimeelliseltä tuntuu, mutta syytä ottaa vakavissaan jottei käy häjysti. Saisny tuan äänikirian larattua tuahon iPhoneenki niin sais pirempään kuunnella huamenna rannalla. Se viää lujaa akkua jos pitää samalla larata ja kuunnella. Mutta onhan täs aikaa. Tuosta rantakulttuurista piti jotaki mainita ja se tuliki päivällä tuala miälehen. Nämä paikalliset kuon kovaa siveellisiä ja jokku nuaret naiset käy farskuussaanki uimas. Niin sitte se toinen laita, meinaan iäkkäämmät turistit jokka menöö kikit heiluen rannalla ja herättää (joko toivomaansa tai sitte ei) huamiota varsinki paikallisten nuarten keskuures. Toki virkavalta joskus käy rannoolla, muttei ne näille mitää sano. Vissihinki ajattelevat, jotta joutaa noita kintahia tuulettaakki… mutta toki joskus näköö nuarempiaki turistia yläosattomis tia sitte niukkaaki niukemmis pikiniis rantakarulla ja silloon saattaa tulla jokusia peräänajojaki. Tuloo vain väkisinki mieleen, että joku tolokku pukeutumises pitääs olla vaikka kuinka lomalla ollahanki. Mäki ruukaan rannalle mennes pitää paitaa (ja toki sortsiaki) päällä ja riisuutua reevitamiini-asuhun vasta rannalla. Enkä varmahan aiheuttaasi peräänajoja, mutta kumminki. Eikä sillä, jotteiko nolisi mukavia kattella nua vähäpukeeset nuaret naiset, mutta siinon se toinen puali. Nimittäin paikallisten ajattelu. Tottahan me tänne rahaa tuarahan, mutta pitääs sitä kumminki osata käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla. Toisaalta naurattaa nämä paikalliset ku ne uimahan mennes pistää laillansa lisää vaatetta päällensä. Muutoon saattavat olla aikalailla piänis sortsiis. Ja en sitäkää moiti. Mun miälestä ei ookkaa sopivampaa kattella ku sellaanen nuari, näyttävä flikka niukoos sortsiis joko mopon tai fillarin jopparilla… Hyi mua, mitäs mä oikeen höpäjän. Vaimo lähti seiskaan hankkimaan ittellensä kiriallisuutta. Elikkäs jotaki muati- tai juarulehtiä… Kyllä se alakaa johonakivaihees maistua nämä korvikekaffikki, mutta onhan mulla kotona viä pikkuusen sitä pressan ja mocconan sekootusta. Ja sitä jäläkimmäästä saa Teskostaki jos sattuu tarttemahan. Mutta ny sitte vaihteeksi jotaki muuta, josko vaikka siirtyys tuahon terassille kuuntelemahan rariota. Paranoidia en soita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti