torstai 28. helmikuuta 2013

Onkohan

Paras viilis kiriootella ainaki parin romellon viskiis... Vieraaluulla Ounin luona sammos ja kaikki hyvin? Mutta johtuen sieluntilasta jäänee tämä kommentointi aikalailla lyhykääseksi.

tiistai 26. helmikuuta 2013

matkapaiva

meni loistavasti ku hra Kankainen loisti poissaolollaan ja antoi mita parhaat edellytykset muuten puuduttavan istumisen kestamiseen. Ensiksi lavatkasilla serpentiiniteita laiturille jossa pikku odotuksen jalkeen lautalle. Lautalla meni jokunenkin tovi, mutta bussi ei ollukkaa heti valmiina vaan sita sai tovin ootella. Mutta tallakertaa oli istumapaikat varattu jo valmiiksi ja saimme istua ystavapariskunnan kanssa lahekkain. Lahes kuus tuntia yhdella pysaytyksella ja seki oli 20 minuuttia jonka aikana ehto nuudelisopan imaasta. Nukutuksi en tietystikkaa saanu enka sita edes kovaa yrittanykkaa. Onneksi oli lukemista ja valilla voi pelata vaikka apsianssia. Tip nukku autuaasti suurimman osan matkasta, heraili vasta vaha enne isoa kirkonkylaa. Sitte mutkitellen lahella KhaoSania josta Tuktukin henkeasalpaavas kyytis minivanin lahtopaikalla. Vania ei tarvinnukkaa ootella ku vartti niin tama teitten Rubinstein paasi puikottamaan aikamoista vauhtia kohti Suphania. Kattelin vauhdin olleen reilusti yli 120 jos ei enemmankin joten matka taittui nopeammin ku koskaa. Puolisentoista tuntia ja oltiin SamChukissa josta Tipin pikkuveli porukoineen meidat sitte kotio kyyritti. Kotona kello tais nayttaa kutakuinki 2100 ja suurempia festeja ei siina ruvettu pitamaan vaan suihkun kautta vaateriin. liikenne tanneppain oli iltapuolesta aikalailla vahaista, etta sita vauhtia passas pitaa ja matkustjiakaa ei juuri ollu joten ei tarvinnu juuri stoppailla. Tanaan sitte kaytiin kaupungilla hoitelemas erimoosia asioota ja nyt tultiin takas ostoksille ja maa dentistille. Vartti aikaa sovittuun aikaan, mutta respa tietaa jottoon taala nakuttelemas ja tulee koputtamaan olkaan ku tohtori tyopaikalle sattuu. Eilen sain paatokseen Reijo Maen Valkovenalaisen ja en yhtaa kadu sita ku aikoonani lopetin ko. kiriaalian teosten lukemisen. Tympii se Turun juottolootten ja muitten mainostaminen. Ja jotenki niin sellaasta vakisinvaannettya verbaliikkaa jottei juuri innosta. Oli varmaan viimeenen opus ja tuonki sain jostaki ilimaaseksi iPattiini. Siella on enaa yks lukematon Sipila, mutta sen jalkeen pitaaki menna Jounin kiriastoon. Siella lukemmattomia opuksia vaikka kuinka ja vien sinne itte lukemani odottelemaan halukkaita lukijoita. Samkohan soliki Jounin kortteeripaikka, sita tuos piti kotva tapaalla. KohChangilla nautittiin meitin resortis se viimeenen eine ja katteltiin sitte tynkacabaree. Yleisoa ku oli niukasti niin eivat taysversiota jaksaneet vetaasta. Muttei haitannu. Siis voin suositella NangNualia kaikille muillekki, ruoka jopa loistavaa ja henkilokunta tosi mukavaa. Paapomona haaraava Mama hoiti homman ku homman ja huolehti, ettei aamupalalta puutu mitaa. Paahtoi leipiaki kaiken ohella. Siis todella suositeltava paikka ja jos joku lisaa haluaa tietaa niin ottakoot yhteytta. Yonselkaan on tarkoitus lahtea ajelemaan Cambodjan rajan laheisyyteen jossa kuulemma maan edullisimmat ostospaikat. Paikan nimea en tietenkaa muista, mutta pitka on matka ja meinattiin Changin kans ajella puoliksi. Yolla ku tuota liikennetta ei hirveemmin paase olemaan ja tiet sinne on tosi hyvat. Vahintaan pari kaistaa suuntaansa, valilla jopa nelia. Mutta nyt oottelemaan dentistia, ettei hanen tartte ootella mua. Ja en meinaakkaa ottaa hommalle hariakaasia, en vaikka paivalla hankin seka votkaa etta ginia. Molemmat toki paikallisia. Josko sitte vaikka huomenna tai myohemmin. Hyva valilla eres pikkuusen kirkastaa tuota klyyvaria. Joten taalta tahan.

maanantai 25. helmikuuta 2013

Ja matkapäivä

Ihan pian aluillaan, bf lapiootu ja pakkaukset tehty varsin riuskasti. Tänään on paljon matkalaisia koska thaimaalaisilla(kin) lomasetti päättymäisillään. Mutta meillä buukatut tiketit ja näinollen vois ainaki olettaa homman sujuvan. Täytyy sanoa vielä tästä Resortista, että ollaan oltu kaikinpuolin tyytyvääsiä ja homma on pelannut kailkinpuolin. Paikkaa runnaava Mama erittäinkin ystävällinen ja huomaavainen vaikkei tuo lontoo kovin hyvin sujukkaa. Tip on hoitanu sitäpuolta kiitettävääki paremmin ja meitä oikeen toivottiin seuraavallaki sesongilla vieraaksi. Ja kuulemma parasta on tarjolla niin kortteerin ku muunki serveesin suhteen. Ja jotenki tämän Maman sanaan jopa luotan. Kolomisen varttia lavapirssin tuloon ja sitte huristellaan serpenttiinitietä pitkin laiturille. Aika hurjiahan ne mukkat on, mutta kuskit eivät ensimmäästä kertaa niitä ajelemas. Ja osa ikänsä täälä mopoa ajanu ja rattia vääntäny. Näitä lavatakseja ja vaneja tulee jatkuvasti tuohon parkille vieraita satamaan hakemaan. Siellä parikin laituria ja lauttoja lähtee usiampiaki eri aikoohin. Onhan saarella vissihin aikalailla täyttä resorteis ja muis majootuksis. Eilinen Cabaree oli tynkäversio, mutta ihan sitoli mukava kattella siinä ihan lavan reunalla. Nyt ei ykskää solisti tullu lähentelemään vaikken olisi soodalla häntä virkistänykkää. Ja toki kaikki täälä meirät jo tuntevakki. Mutta ny lopukki pillit pussiin jottollahan valamihina ku lavapirssi tuohon kurvaa. KohChang kuittaa ja poistuu verkosta.

Hanimuuni

Siis taputeltu. Tänään matkapäivä. Lavataksilla lautalle ja bussilla Bangkokkiin. Ja Buddhaa pitää muistella jotta jatko kotio natsaas kans. Nyei huvittaasi isoolle kirkolle jäärä hetkeksikää. Mutta ny bf!

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Uusiksi meni

Meinaan sitä toissaehtoota. Justihin ku oltiin menty oottelemaan pariskuntaa kulmakuppilaan ja olin sen SS-soodan eteeni saanu soi Tipin puhelin ja siellä oli Penn joka ilmoitti heidän ajaneen niin tyypillisen mopokolarin. Toista osapuolta ei ollut, mutta kaatuminen tapahtui ja tämä Roland klinikalla paikattavana. Mentävähän sinne oli ku kerran hätä oli suuri. Sinne ku pienes tovis päästiin niin lääkäri oli haavoja putsailemassa eikä siihen menttaalipuolen hoitopoikalaasen juurikaa tarttenu puuttua. Katseella seurasin ja totesin aseptiikan olevan korkeaa tasoa ja hommat sujui aika nopsastikki. Vasen puoli kraapaleilla ja ruhjeilla ja silmäkulmas vekki, muttei tikkejä kaipaillut. Tapaturma tapahtui ihan Sofian vieres ja sinne me sitte mentiin tämän paikkailtun pariskunnan kans eineelle. Paikalla ensiapua antameita maanmiehiä jotka olivat toimineet ripeästi. Penn sai pari pientä naarmua polviinsa ja käsiinsä, Ronald tosiaan pikkusen enemmän ja asiaankuuluvat tetanukset ja antibiootit. Ja niinku aiemmin jo mainittin oltiin sinne saarihyppelylle menos seuraavana aamuna ja se tietysti piti paikkaaltun pariskunnan osalta peruuttaa. Saarihyppely tehtiin pilvisellä ja alkuun tuulisellaki kelillä, aurinko ei juurikaa näyttäytyny koko päivänä mutta ei vilu silti tullu. Tip toki joutu varustautumaan hiukka paremmin, herkkä vilulle kuon. Neljällä pyssärillä mentiin ja kolmessa sai snorklata, tai olis saanu kaikis mutta yks oli olematon siihen touhuun. Matkalla tutustuimme loistaviin ihmisiin. Istuimme lähekkäin suomalaisen lääkäripariskunnan ja uusi-seelantilaisten nuorukaisten kanssa ja puhetta pidettiin suomella ja lontoolla ja mukavaa oli. Rouva oli vielä työelämässä oleva lastenpsykiatri, mutta herra oli jo jokusen vuoden ollu eläkkeellä. Juttua piisas monesta alkaen Thaimaan asioosta ja päättyen vaikka maataloustukiin... Seelantilais-sisaruksista miespuolinen oli pitämässä välivuotta ja reissannut ympäri kaakkoisaasiaa ja oli kesän kulmalla lähdössä polkupyöräilemään Eurooppaan! Aika poika! Ja vielä ittekseen menossa. Siitäki juttua piisas, mutta nuorimies oli hyvin perillä asioista ja suunnitellu tuoreena insinöörinä asian tarkkaaki tarkemmin. Eipähän siinä mitää merkillistä ollu, joka paikas vain paljon porukkaa highseasonia ku kerran mennään. Odottelemista jonkinverran, mutta sitähän se tahtoo olemaan ja se vain on hyväksyttävä. Satuttiin vielä näitten uusien ystävien kanssa samaan lavataksiinki ja hyvästejä ja jälleen näkemisen toiveita siinä heiteltiin. Pienenpienen levon jälkeen Roland ja Penn tulivatkin meidän kulmille ja nautimme runsaan ja maukkaan thai-illallisen. Ja yllätysyllätys baarin kautta kotio, mutta ihan vähä vain. Toipilas ei armahtanu ja voitti taas tuurilla pelatun poolin. Hoitelin näin tuota menttaalipuolta. Siitä toki mainittinki. Tänään sunnuntaina onki aika menny jokseenki hyvinvointipalveluita käyttäen. Parranajo, hieronnat ja Tipin hiushoito. Ja siinä välis maukas pikkulounas ihan vain vesijuomilla. Meinaan, ettäku huomenna on vapaapäivä nii ei viitti turhaa aharistusta ittellensä asettaa hankkimalla vaikka kankaisen... Pyykkejä haettaessa pariskunta tuliki paikalle ja R jo paljon parempana. Jalan naarmut jo arpeutumassa ja samoin otsan ruhje. Käsivarren vamma vielä kesken, muttei maharotoon ja selkiästi paranemaan päin. Siinä raikkaat vesipullolliset nautittuamme ja daamien suunnitellessa iltaa vierähtikin pieni tovi. Siitä me pyykkien kanssa resorttiin varaamaan ruokia illaksi ja suihkuun ja levolle. Analysointia piisaas vaikka kuinka monestaki asiasta, mutten tällä iPatilla viitti nakuttaa ja hikiki valuu. Täytyy ennen ruokaa viä ottaa sellaanen huuhtelusuihku vissihinki. Huomenna aamulla taksi noutaa 0900 ja siitä alkaa matka laiturille, lautalle ja siitä bussilla Bangkokkiin. Tarkootus olisi saman päivän aikana ehtiä kotiokki, mutta koskaa ei tiedä mitä sattuu ja tapahtuu joten varasuunnitelmana on jäädä yöski isoolle kirkolle ja kotiutua siitä aamupäivän aikana. Kunhan ny sais tämän päivitettyä niin vois mennä vaikka suihkuun taas. Joten kalinihta sitte seuraavaksi.

perjantai 22. helmikuuta 2013

ja paivittihan se sitte

Ja kunnolla. kaikki nakuttelut oli muistis ja paivittyneet yon aikana, etta siinoliki hommaa niita ylimaaraasia poistella. Ja sehan nailla wifi-yhteyksilla kestaa. Eileen aamupaivalla vuokrattiin mopo ja katteltiin ensiksiki parranajopaikka ja sitte ajateltiin menevamme SofiaResorttiin kaffille. Sofiahan on se viimesenpaalle suomipaikka talla saarella. Noh, kaffi oli vain murukaffia ja se mun sofistikoituneemmalle kaffihermostolle ei oikeen aja eres korvikkeen asiaa. Mutta olipahan siita reissusta se hyva jotta Tip tapas tuttunsa vuosien takaa ja talla Hollantilaanen puoliso. Ja johan ne sitte eileen mopooli tanne meitin resorttiin eineelle ja kattomaan Cabareeta. Cabaree oli sama ku erellisena iltana, melekeen kaikki samat kappaleekki kuultiin. Poikkeuksena oli ny patkiva tekniikka jossa uusi Hollantilainen ystavani Roland osasi auttaa, insinoori ku kerran on. Ja viksu mieski. Noh, show saatiin sujumaan teknillisen konsultaation ja avun jalkakeen, mutta sitte alakoki tapahtua. Paikalla olleeseen venalaisporukkaan kuuluvalle nuorellemiehelle oli liikaa esiintyvan solistin lahelletuleminen ja poika otti ja viskasi juomansa solistin naamalle. Tama veti kappaleensa ammattilaisen tapaan loppuun, mutta kipaleen loputtua nuorimies lahti pois hapessaan. Ja omasta aloitteestani annettiin lahdolle iso kasi. Show jatkui ja iso pomo pahoitteli tapahtunutta ja poytiin tuyotiin hyvitykseksi hedelmia. Poikakin palasi jossain vaiheessa paikalle anteeksipyynteja esittelemaan. Sen sentaan osas tehera vai oliko joku viisaampi neuvonu, muttai poika enaa paikalle jaany vaan poistui korvat punaasena ja lahti aamulla seurueensa mukana takasin Pattijoelle. Veankot tekee naita yhden yon keikkoja Pattijoelta tanne mita en oikeen millaa taharo ymmartaa. Muttei sookkaa mun murheita. No, eileen sitte mentiin lahiston baariin pelaamaan poolia ja juomaan viela pikkunen SS soodan avustuksella. Ja Hollanti voitti poolit 4-1! Eka pelit rouvien kera, mutta sitte kaytiin muutama niin tiukka taisto jotta ratkaasu tapahtu viime hetkilla ja aina lahes allistyttavalla tuurilla. Pelitasomme vastas toisiaan, ettei siina mitaa sen suurempia selittelyyta tarvita. Ja ei tappio jaany maistumaan suus silla siina maistuu SS! Sitte siita hyvas jariestykses takas Resorttiin ja vieraamme lahtivat hyvas jariestykses mopoolemahan Resorttiinsa. Ja niinku arvata saattaa unimattia ei tarvinnu juurikaa orotella, hyva ku sai jalakansa sankyhyn verettya ku jo mentihin! Aamuaa ei kumminkaa olos mitaa valittamista ja kohta aamuapaln jalakeen laharettiinki mopoilemaan kattelemaan rouvalle hiushoitolaa ja ittelle vaikka parranajoa. Mutta niinku monta kertaa, muuttu suunnitelmat ja paadyttiin Sofiaan ja sitakautta mopoilemaan porukalla. Kotiuruttiin kumminki puolisen aikaan ja siirryttiin viereisen CoralResortin altaalle jota oma paikkamme saa kayttaa. Siina jokunen tovi meni supaa repies... Ja melekeen tuskas on pakko sanoa. Meinaan aikalailla lammin paiva, mutta oivallinen mopooluun ku siina eres ajoviime pikkuusen viilentaa. Nyt Tip meni sinne hiushoitolaan ja maa tulin talon koneelle tekemaan jokusen pankkimuuvin ja tata turhuutta nakuttelemaan. Tuosta eilisen Cabareen valikohtauksesta viela, ettei mulla ainakaa oo koskaa ollu minkaamoista nurinkurista ajattelua naista taiteilijoista. Son heidan asiansa, tapansa ja kulttuuriinki kuuluva juttu. Emmoo ainakaa mikaa sita arvostelemaan enka ainakaa halveksimaan. Johan senki osoottaa naamakirias oleva kuva joka otettiin esityksen jalkeen. Loistavia taiteilijoita ja ihimisia! Ja suurin soa taiteilijoista tyoskentelee paikalla joko respassa tai siivouksessa ja hommat toimii. Huone on aina siivottu poissaollessamme ja kohtelu enemman kuin ystavallista. Siina toki nakyy seki kuinka sinne mettahan huutaa. Niin se vastaa, vai meniko se niin? Nojaa, muuvit on tehty ja sitte tekemaan tarpeellisia juopmaostoksia pikkumarkettiin ja josko vaikka ip-levolle... Huomenna ystavapariskunnan kanssa saarihyppelylle ja nouto taalta 0830, etta ijoos pitaa vaaterootua jotta jaksaa... Mutta taalta tahan kumminki. Muuten, Resortin varsin nayttava kirjahylly sai ensimmaasen suomiteoksen ku sinne sujautin Harjunpaa ja heimolaaset-teoksen jonka sain justihin tavattua...

torstai 21. helmikuuta 2013

KohChang

Ja tarkemmin NangNualResort KaiBaeBeachilla. Tänne sitte päästiin kumminki vaikka lujille ottiki. Tai ei niin lujillekkaa, sattuu vain kaikemmoosia muutoksia matkaan. Ei ollukkaa vanikyyti vaan oliki bussi ja täynnä falleja. Kuutisen tuntia bussis Trattiin ja lähes tunti lautalla saarelle. Sitte vielä lavataksilla serpentiiniteitä kohtalaanen matka. Jotta meinas pikkuusen olla uuvuksis ku tänne päästiin. Mutta kortteeri on pikkasta tasokkaampi, on merinäköalaa ja vaikka mitä. Ja ilmastointi toimii, toisinku KhaoSanin kortteeris jossa se vain piti meteliä. Yhteyrethän non täälä mitä sattuu, wifin luvataan olevan muttei se toimi ku respan lähellä. Tai niinku täälä jossa toimii suojaamaton, muttei suojattu. Paikkahan on osittain tai välillisesti Saksalaasomistukses ja loppuvuodesta enemmänki sillä tapasin justiin tämän kermaanin joka rupiaa runnaamaan paikkaa vaimonsa kans loppuvuoresta. Tärkeitä kontakteja ja kaveri oli enemmän ku mielissään ku muistin hänet vuosien takaa jolloin hän piti sellaasta kärrybaaria tuossa lähellä. Mukava kaveri ja vallan ihastuttava puoliso. Ja tulihan tuossa aamupäivällä pistäydyttyä Sofiassa jokon sitte Suomipaikka viimmesenpäälle. Jussi on ollu täälä vuosikymmeniä ja Sofiaki ollu olemas aikalailla kauan. Siellä Tip tapasi tuttunsa vuosien takaa ja tällä varsin mukavaksi kaveriksi osoottautuva Hollantilaasmies. Ja siinähän naiset kerkisivät jo sopiakki yhteisestä illallisesta täälä. Tulee katteltua eilinen Cabaree uusiksi, muttei yhtää haittaa. Son aiva oivallista viihrettä pikkupöhönäs... Ja tokihan siinä päivällä käytiin papaijasalaatit grillatun kanan kans einestämäs. Ja mää rohkiasti altaalle vaikka kuinkoli lämpöönen. Totesin, jottei revitä sitä kuuluusaa supaa niinku ennen vaan suhteellisen nopiasti suihku-allas-suihku ja sitte kuuluusat ip-leposet. Näin tämä homma menee. Kattotaan mitä meitin on suunniteltu tekevän lähipäivinä. Oma toivomukseni oli saarihyppely ja veikkaampa jotta asiasta naiset tänään sopivat. Koska eineekki on jo tilattu ja pöytä buukattu kohtuullisen läheltä estraadia. Hyvä jotta hommat hoituu ja saa itte keskittyä olellisehen. Ilimanala on ollu tänään jokseenki painostava vaikkei ookkaa paistanu koko päivää niin voidaan sanoa olleen aikalailla kuumaki tänään. Joten toimiva ilimastoonti on kultaaki kalliimpi. Nykki ku täs terassilla tätä nakuttelen melekeen hiki virtaa ja vaatinee sen viirennen ruiskutuksen ennenku kehtaa puhurasta paitaa päällensä pistää. Joten tästä suihkuun ja kohti iltaa. Ja ristus, ei meinaakkaa päivittää. Tätä tämon näillä yhteyksillä

tiistai 19. helmikuuta 2013

Ja täällä

Bangkok ja KhaoSanRoad. Falleja enemmän ku koskaa ja kieliä kuuluu vaikka mitä, mutta suomea enoo viä kuullu. Muttei me olla täälä viä kovin kauaa oltukaa. Joo, tuli sitte se valokuvauski hoidettua ja täytyy sanoa jottoli melekeen koko päivän homma. Kympiksi mentiin paikalle ja sitte alakoo rouvan hiusten laitto ja meikkaus jota kesti toista tuntia. Mun "meikkaamiseen" meniki melekeen viis minuuttia, puuteria naamaan ja väriä huuliin. Ja sitte jo aiemmin valitut vaatteet päälle ja kuvaajan käsittelyyn. Ensiksi otettiin thaityyliin ja sitte vaihdettiin asuja länkkärimalliin ja sama poseeraaminen uutelleen. Johan siinä hiki tuli vaikkoli kuinkaki hyvin ilimastootu sturio. Mutta vaimo oli kaunis ku Lootuksenkukka. Ja mää ny olin sitte mitä sattuu... Mutta sen jäläkeen oliki jo ansaattu päiväpalaa ja pöytään tuli papaijasalaattia, grillattua kanaa ja laappia kahta lajia. Possulla ja maksalla. Leo oli toki siinä vaiheessa jo vahvasti mukana. Ja koska kello ei ollu lähelläkää kriittistä kahta (silloon taukoaa viinanmyynti isoommis kaupoos) niin seuraava kohde oliki Tesco ja sen hyvin varustettu viinaosasto. Ja koska hammastohtori oli pyytäny välttämään värillisiä juomia oli ostoslistalla Giniä, Votkaa ja Riisiviinaa. Ja kaikki paikallisia toki. Gini maistuu aiva samalta ku kolomekertaa kalliimpi länkkäriversio ja votka oli votkaa. Ja kyytipoijiksi tuli valittua Tonikkia ja soodaa sitruunalla maustettuna. Toki ruokaaki ostettiin, muttei sookkaa mun hommia. Luojankiitos. Ja niin vain koitti päivä jotta lähärettihin kohti hanimuunin kakkososaa ja KohChangia. Ensiksi minivanilla tänne Bangkokkiin ja sitte pikatsekkaus joka näytti, ettei mitää mahiksia saarelle tänään päästä. Joten sisäänkirjautuminen lähistön hotelliin ja siitä se alako. Ensiksi meinas tulla paniikki ku netti näytti haluamamme paikan olevan täynnä, mutta paniikki poistu paikallises matkatoimistos joka buukkaski meille pikkasta paremman sviitin merinäköalalla! Tottahan hanimuunilla pitää tasoa olla, varsinki kakkososalla. Ja samaan hintaan kuulu aamiaaset, kuljetukset erestakaasin. Ja hinta tais olla 250€, jottei aiva maharotoonkaa. Täs ku hotlan katuravintolas istuskelen ja kattelen ohikulukevaa porukkaa niin monemmoosta kieltä kuulee. Ja kauppiaita kulukee kaupaten milloon mitäki. Aurinkolasia, sytkäreitä, tupakkiaskia ja vaikka sen mitä. Riippumatosta tuos yks Italiaano teki justihin kaupat ja kauppias ainaki näytti tyytyvääseltä. Huomenna sitte 0800 tulee minivani noutamaan tästä ja ajaa meirät Trattiin josta sitte lautalla saarelle jonka nimijän oli KohChang. Ja siellä taksi vastas joka vie NangNualResorttiin ja siellä odottavaan sviittityyppiseen kortteeriin. Mutta ennen sitä toki syärähän hyvin ny illalla ja tietty aamulla. Tänään oli tarkootus myähästää ruakaalua pikkuusen, johonki kuuteen tai seittemäänki. Loppuu se kirottu viinanmyyntipannaki. 7-eleven ku myy viinaa 11-14 ja 17-23. Siellä on paree valikooma, nämä paikalliset shopit kauppaavat vain näitä värillisiä juomia joita pyrin välttämään. Jotta tarkootus ostaa pullo votkaa. Nyt niin nätti flikka tuli kysymään jotta :"one moore" ja tottahan mun oli se otettava. Ihampa vaikka tuon hymyn takia. Osas viä kallistaa päätäki niin somasti. Vähä niinku muinaanen ylihoitaja ylitöihin kysyessään. Työnantajaki lähestyy ja kuulemma nimi komeeloo listallaki jo, että valtion määräaikaanen virka saa jatkoa. Muttei siitä enempää. Tympiä ajatellakkaa töitä hanimuunilla. Työkavereita toki voi ja pitääki ajatella ja mieles oni ollu Painija-Tero ja ystäväni Julma-Juha. Teron näin vääntävänki painimatolla ja hienoahan son kattoa ku kaveri on saanu piiskattua ittensä mattokuntohon. Juha ilimaasiki jo tuos aamusella että suaritamma muutaman yön valavontasession heti aluuksi ja voin julukisesti jopa vannoa syävämme pikkasta parempaa thaisapuskaa. Ei pitsaa. Kuulemma saan tai joudun kuljettamaan matkatavaroosnani ens kesää varten mausteita ja muuta lain sallimaa. Sekä vaatetta. Joo, kello lähentelee puoli neliää ja olis passeli aika vetäytyä vaikka siestalle viilennettyyn huoneeseen rouvan kylkeen. Pyyhkeekki pitääs olla paikalla, että pääsee ruiskuunki. Mutta täältä tähän niinku sano Einomatti Porkkakoski.

tiistai 12. helmikuuta 2013

voihan Maahanmuuttovirasto!

tekivat sitte lisaselevityspyynnon vain pariin kertaan selevitetyysta asioosta. Noh, rustasin tuos aikamoisen raittiuskilipakiriootuksen ja vastasin esitettyyhin kysymyksihin maharollisimman tyhjentavasti. En kylla maininnu jotta kuinkapain sankys ekalla kerralla oltihin. Ku en eres muista sita. Mutta vaikiaa pitaa olla saada oleskelelupulaa. maki luulin homman olevan ns. pala kaakkua ku ne paperit lahetystoon kiikutettiin ja virkaalia niihin kymmenia leimoja matki kainalot hies. Mutta ei. Eikohan joku apulaastarkastaja saanu paahansa kysya samoja asioota. Pirin kumminki hermot kuris ja tein asiallisen vastineen, osaan senki tehera. Asiattomis oon palioki hajympi. Mutta asian suhteen meinasin olla nokkela ja kiriootin eileen hetoolla ja aamulla iPadiin emailivastauksen valamiiksi ja meinasin sitte maalikylille mennes vain napauttaa sen avaruuksien kautta taman apulaastirkistajan koneelle. muttei menny sekaa niinku ruattinkielisella rannikolla. Perkeleen yhteys ei riittany. Tai iPhone toimi mutta Pad ei ottanu kommohonsakkaa. Jotta kotio mennes hyppasin kyyrista ja jain tahan nettipaikkaan nakuttelemaan asian uusiksi tallakertaa netikan postiin. No, ompahan tas tata aikaa tata harrastaa. Kattotahan keksiiko ne via jotaki muuta kysyttavaa... Vajaan tunnin paasta mut kopataan tasta kyytiin ja kohti viimmeesta hampitohtorikeikkaa. Sitte on leekot kunnos ja ei tartte kysella sen kummemmin kunnallista ku yksityystakaa. Ja tama saatanan nappaamistoki aivaku tervas, ristus notta! Eileen oltiin sellaasilla pikkuusemmilla temppelijuhulilla joita voiski kuttua enemman markkinooksi. Oli vaha erimoonen ehtoo ku se moskiittoehtoo. Sitte loysin via paikan josa tarjolla jaakylymaa leksaa tuulettimen vieres. Siinahan aika kulahtiki mukavasti ihimisia kattellen ja pikkupurtavaa naykkien. Kahareksan jalakehen oltihin jo kotonaki. Tanaan Tip oli taas treenaamas taskuparkkia ja muuta taharellista, tykkaa ittekki jotta saattaa sen lisenssin saarakki. Mutta nyon tullu nakutettua siksiki tiukasti, etta otan ja hakaasen muutaman hikoolevan Leksan lepuuttamaan hiukka kuumentunutta keskushermostoa.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Olotila alakaa

olemaan jo varsin kohtuullinen kiitos hyvien salvojen ja muitten troppien. Viela tama paiva kuurin paris ja saattaa menna viela jokunen paiva alkoholimattomanaki... Vaan paree tuota vannoa kuinkakaa lujaa, siihen malliin taas vastasaadut Regencyt siina hyllylla huutelee... Lisaa kummia ajatuksia. Aiemmissa hopinoissa ihmettelin tuttujen juttujen puuttumista ja totuttautumista olemaan ilman niita. Noh, ei se sen kummempaa toki ookkaa ja oppiihan sita aina soveltamaan jotenki. Omassa kortteerissa on tietysti kaikki kohillaan ja oikiastaan lukulamppua eniten oon kaipaallu ja jonkinverran tuota hyllytasoa sais olla enemman. On kaffin ja vedenkeittimet ja on kotimaaset suodatinpussit ja sita taattua tummaa pressaa. Viela ku siihen lisataan kaurahiutaleet niin siinahan tuo talouspuoli oliki. Tanaan oli tarjolla oikeen kunnon bf ja sisalsi paistettua kananmunaa, reippaasti rapeaksi paistettua pekonia ja tosi hyvi pikkusen isompia juustonakkeja. Ja jos ei tuolla nalaka kaikkoa nii ei sitte millaa. Ja soli kasin aikaan, ettei tas viela nalaka oo eres mieles. Tip halus tanne hiushoitolaan ja aina ystavallinen rouva varas mulle koneen riittavaksi ajaksi. Muutenhan taala istuu paikkakunnan teinareita niita pelejaan pelailemassa. Joutavakki siirtymaan pois jotta falle paasee hoitamaan taharellisia juttujaan. Eilinen paiva oliki melekoosta syopottelya, mutta ma sen minimalisoin vetoamalla huonoon yleiskuntoon. Noh, ei se aiva kokonaansa valhetta ollukkaa vaan nuo tropit pistaa pikkuusen nukuttamaan. Mutta ehtoolla viimeenen satsi ja sitte pitaas olla kutakuinki pelikunnos. Ja ne temppelijuhulat alakaaki vasta huomenna, etta sinne sitte on mentava jos ei vaikka muuta niin nayttaytymaan. Ja ainahan sielta saa hyvaa ruokaa ja jos sattuu loytymaan jotain muuta vaikka tulijaasiksi kelepaavaa... Kukahan saa ja mita, seki jaa nahtavaksi. Mietin tas jotta mita taala eniten kaipaa, mutten ny noitten pikkujuttujen lisaksi saa mitaa mieleen. Lehdet paasee lukemaan netista ja kirjoja tuli varattua aika reippaasti ja sain Jounilta viela taydennystakin etta lukemisen puutetta ei juuri joudu kokemaan. Puhelimet toimii ja nainollen eioo mitaa suurempaa puutetta. Ihimeteltavaa toki piisaa niin tuos liikennekulttuuris ku mones muuski. Sahkohommat taalon varsin kummalliset ja virityksia niin moneen sorttiin jotte oikeen osaa laskiakkaa. Pistorasioohin ei oikeen saa meitin topseleita istumaan kunnolla ja siksi lataukset sun muut sujuu heikommin. Ja pistorasioota on laitettu tosi huonosti ja vahan huoneisiin ja siitaki syysta sita lukulamppua eioo ja eioo tullu jatkojohdoillakaa sita hankittua. Pitaas sahkari kuttua ja laittaa sen tekemaan lisapistokkeita sinne sun tanne. Kylpparissakaa eioo ku se yks ja sen tarttoo lamminvesisysteemiin jokon sellaanen pienen postilaatikon kokoonan harveli, mutta lammittaa suihkuveden tarvittaes aiva riittavaksi. Tip aina siunaalooki ku mun jaljilta suihkun vesi on kylmimmillaan, mutta se vain friskaa ja eioo lahseskaa kylymaa kylymimmillaankaa. Mutta somaahan son vaikka hiukset pesta lampimammalla vedella ja ottaa siihen sitte virkistava ruiskaus paalle. Puhuttiinki tuos aamusella uuden lamminvesisysteemin hankinnasta ja annettaas tuo vanha anopin kylppariin niin saisivat lapsosekki useemmin lampimia suihkuja. Tahan asti ovat aamusuihkut kayneet meidan kylpparis ku jotenki tuntuu tylylta suihkututtaa aamulla lapsoset viiliammas vetes. lapsosista tuliki mieleen, etta ne vasta hankitut karaokevehkeet oliki suures suosios ja lapsekki paasi esittamaan kappaleitaan. Ehdoksi asetin kuuliaasen asenteen varsinki koulunkaynnin suhteen ja muutoonki vaadin hillittya kaytosta. Ainaki meidan kammaris jossa ne vehkeet on. Ja pysyy. Lasten on vaikia karaookkea laulaa ku eivat osaa lukia, mutta hyvin vetivat tuttuja kappaleitaan. Ja tulihan kaupas aikamoinen levyllinen kipaleita ja joukossa lontoonkilisiaki, jotta paasin vetamaan Delilahin osin lontoolla ja suomeksi. Eika juurikaa havettany. Paitti laitetta seuraavana paivana paremmin asentaessani totesin jottei mun kyvyt ja tairot oo tuos lajis oikiastaan minkaamooset ja ajattelinki jattaa laulamisen kokonaansa muitten hommaksi. Joo jotta se sahkari tulee muutoonki kuttuttavaksi ja saa siina samalla pistaa meiranki kammariin muutaman lisapistokkeet ja samoon terassille jossa saa tuulettimet paremmin toimimaan. Tyon teettaminenhaa taalei juuri mitaa maksa ja ei nuo tarvikkeekkaa hinnankiroos oo. Ja itteleenhan tas tata teherahan. Ja tuos maatalouspuoles on kans aikalailla ihimeteltavaa. Ensimmaasena vaikka tuo istutuskulttuuri. Ei taala laiteta mitaa istumahan niinku meilla riviittain vaan siemenet nakellaan peltoon aiva summanmutikas. Koitin asiaa selventaa ennen istutusta, mutta ny vasta ajatukseni ymmarrettiin ku tuli aika kitkia rikkaruohoja pois. Ja kaikki sikinsokin. Lupasivat ottaa onkeensa ja varsinki Tip joutuu myantamaan jotten turhaa aikanani kansalaaskoulus maatalousoppia lukenu. Vaikka olinki silloon edistyksellisella kaupallisella linjalla kuuluu opetukseen myos maatalousoppia ja jotaki siitaki jai mieleen. Ja johan viime kesana pistettiin Jurvas kaikki sievasti riviin, niin salaatit ku persiljakki. Thaikasvikset ei oikeen ehtiny kunnolla kasvaa vaan ens kesana ne pannaan ensiksi pikkuuseen kasvihuoneeseen ja toivottavasti ilmojen lammittya otetaan katto pois paalta ja odotetaan saadaanko tuoreita kasviksia omasta maasta. Taala tuo kasvu tapahtuu jokseenki mukavasti ja nopiasti. Tana aamuna saatiin pikkuunen sadekuuroki, muttei se juuri mitaa auttanu ku ei kestany ku kymmenisen minuuttia. Pikkuusen pintamaa kostuu ja maantie oli melekeen samantien kuiva. Riisinvilejelyyn mullei oo mitaa sanomista sitei maatlaousopettajakaa muistini mukaan missaa vaihees eres sivunnu. Jotta olokoot siihen puuttuminen tas. Ja muutahan merkillista taalei juurikaa kasvateta, toki sokeriruokoa ja joitaki kaalilajikkeita mutta aikalailla harvaksellaan. Vaikka toki toreilla on kaupan vaikka minkasorttisia kasviksia ja hedelmia, mutta ne tuodaan sitte jonkumatkan paasta tuoreena tanne. Samoon kalat tuodaan tosi tuoreenka koska ovat viela toreilla elossa ja siita sitte valinnan jalkeen sulle perataan sellaanen fisu ku haluat. Samoon katkikset sun muut on elos ja pistetaan selllaaasinaansa pussiin ja saat ne tosi tuoreena grillille tai muuten laitettavaksi. Jotta kovaa kaikki on tuoretta ja oikiastaan se kylymaketju ei katikia ku vasta siina vaihees jos sa pirat niita kovaa kauan lavalla. Mutta meilla eioo oikiastaan miltaa torilta kovaa pitka matka. Ja enoo kertaakaa (kop kop kop) taala ollessani vattatauria joutunu kokemaan. liiasta dhilista kylla sellaasen one-timen saa aikaan, mutta sen ku tietaa niin ei juurikaa haittaa. Tas lahikoneilla kaydaan sellaastaki kybersotaa jottei paremmasta valia... Onneksi aanet pienilla ja pelaajilla kuulovehkeet paas. Aika rauhalliselta kylan meno naytti ku tanne mopooltiin, toki viela juhlia jatketaan ja saattaa olla jotta huomisesta tulee monelle pekkaspaiva jos kovaa viela meinaavat torpotella. Tuos ajelles kuulu monesta pihasta kutsuja, mutta kuitattiin vain lyhyesti ja ei meinatakkaa poiketa juuri missaa. Se vaatii monen tunnin istumisen ja ei voine valttya napsujenkaa ottamiselta ja sekaa ei juuri ny huvita ollenkaa. Taas on tuttuja tullu tuonne Phuketin suuntaan, muttei oikeen innosta sinnekkaa lahtia ajelemaan ku ollaan sinne Changille menoa suunniteltu autokoulun ja hammashoidon jalkeen. Ja anteeksi vaan kaikille, mutta Phuket eioo koskaa kuulunu mun susikkeihin ja enoo siela ollukkaa ku vaivaasen viikon. Mutta se riitti. KhChang ja saarihyppely tas on mieles ja se saattaa ja onki se ykkosvaihtoehto. Joo, mutta nyssaa riittaa taas tama nakuttelu ja siirrytaan kotitontilla ihmettelemaan maailman menoa.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Kiinalaista Uutta vuotta.

Aloitettu vastaanottamaan tavallaan jo pariki paivaa hankkimalla syotavaa ja hiukka juotavaaki. Sita tarjotaan seka vainajille, etta myos temppeliin munkeille jotka hakevat annoksensa tienvarressa. Ruokalahjuksia asetetaan myos esim. autolle ja nain toivotaan kolaritonta vuotta. Ja sita tosiaan hankittiin reilusti, mutta suurin osa siita syodaan saman paivan aikana tai sailotaan jos sailottavaa jaa. Hedelmista menee ainaki suurin osa haaskuulle, mutta eivat juuri mitaa maksakkaa. Kanat jotka uhrilahjana anneteen esikypsennetaan ja sitta tovin paasta jo haetaan pois ja jatkojalostetaan ja syopastaan pois. Mutta aloitetaampas siita isonherran tapaamisesta johon viimeksi oltiin menossa. Herra palhastuikin elakkeella olevaksi valtion virkamieheksi joka pyorittaa alueellista (ja samalla siis laitonta) lottotyyppista arpajaispelia. Herra lausahteli muutamia lontoonkielisiaki fraaseja ja joko johtuen allekirioottaneen lasnaolosta tai muuten niin ruokaa alkoi tulla poytaan lahes heti ku paikalle mentiin. Noh, tulipahan nahtya tuoki alueellinen lottopeli. Siina arvottiin tarpeellinen maara numeroita onnettarien avulla ja voittonumerot paljastettiin. Tipilla oli taas tuuria ja taisi saada voittoa toista tonnia. Rehellisersti arvottu ja sillapa se sipuli. Veikkaisin tuon olevan melko hyva elakkeen lisuke, taala ku nuo elakkeet ei paata huimaa jos ei sitta nailla valtion isommilla herroilla olisi paremmin. Tuo lotto toimii joka paiva ja Tip onki keranny naapurustosta aina joitaki pelaajia ja toiminu nk. valikatena. Mutta alakaa kusauttako, joutuus tuore vaimo vaikeuksiin... Ja pienilla summillahan tuota pelataan, tanaan pistettiin kimppanumerot suurinpiirteen kymmenella juurolla, ettei mitaa suurta pelia. Voitot onki suhteen panokseen. Mitas muuta, sellaasta tasaasta oleskelua. Jouni tuosta Samkosta kavi ittekseen syomas Popijoita joihin nyt kunnolliset varkit loydettiin Makrosta. Hyvia olivat ja kaikki meni. Jounille pakattiin pieni maistajaasannos mukaan. Markkinoilla kayty ja hammaslaakarissa aina valilla. Hoito loppupuolella ja niin on sarky lahteny paikoosta johons sitoli. Tip uurastanu autokoulus ja kylla siita kuski viela tulee. Toissapaivana oli jo aikalailla itsenainen ajamises ja peruutushariootteluki sujuu mielestani paremmin ku osasin odottaa. Nama kuskit taala eioo mitaa peruuttajia ja mieluummin ne vekslaa vaikka kuinka kauan ennen ku yrittaasivakkaa taskuperuutusta. Tai jos vaikka yrittaasivakkaa niin johan joku siihen rakohon keulansa pokkaas. No, toissailtana oli sitte sukulaasperheen talon valmistujaasjuhulat lahitemppelin alueella ja paikalla arviolta 500-600 ihimista. Poytakunnassa aina kymmenisen henkia samasta suvusta ja jokaanen perhe lahajoottaa sopivaksi kattomansa summan. Ja ruokaa kannettiin se seittemisen eraa poytaan ja juomakki oli valamiina. Juhulat meni oikeenki hyvin, oli hyvaa musiikkia ja tanssityttoja piisas. Se mika ei menny niinku Rompsoos oli illan lampotila ja siihen akaaset moskiitot viela paalla. Ei minkaamoosta tuulenviria koko alueella, ku oli niin rakennusten suojas. Ja tasta johtuen moskiitot kuppas mun jalaat siihen malliin jottei mitaa valia. Heti ku kotio mentiin niin suihkuun ja kaikki monjat ja salavat jalakoohin, puhutaan siis alueesta joka jaa sortsiilta vapaaksi elikkas polovista isoon varpaaseen. Ilta jatkui omalla terassilla, mutta aamulla oliki sitte jalaat aikamoosilla paukamilla ja paisuksiski. Ei siina vaihees via mitaa muutaku torille ostoksille. Mutta sielta tutua alakoo kipu lisaantya ja vasen jalaka aikalailla turvokisi joten eiku apoteekkiin salavaostoksille. Hiukka helepotti, mutta ehtoopuolesta oli kaytava paikallisella perhetohtorilla joka onki jonki kaavan mukaan Tipin sukulaasia. Tohtori totes tilanteen ja vetaas ruiskuun miksauksen antibioottia ja kipulaaketta ja antoo viiden kerran kuurin erilaasia pilleria. Siis viis pilleria viis kertaa. Aamulla ja illalla ruuan jalkeen. Eika alkkomashoolinkia ollenkaa. Ja passaa oikeenki hyvin tahan saumaan, ei tuollaanen lahes jokailtaanen tissuttelukaa oikeen pirempahan jaksa kiehtoa. Joten Fantaa tas kiskon samalla ku nakuttelen tata turhuutta. Joo, kattotaan kuinka kuuri puree. Jos ei niin laueelta loytyy kylla yksityynen sairaalaki johon mun matkavakuutus ylettyy. Mutta tuskin sinne tulee tarvetta menna. Oireet jo helepottunu eika turvotustakaa enaa oo. Nyt voinki valistaa lukijoota silla, etta ainoa joka taala ehkaasee moskiittopuremia on SKETOLENE-suihke jota saa esim marketiista ja 7-eleneneista. Mulloli kaytos joku toinen versio ja ei auttanu vaikka kahteen kertaan kinttuni silla suihkuttelin. Ja tma eioo mainos, valistununu neuvo ja ohoje. Ja aiva ilimaanen. Jotta tama paiva menny pikkuusen potemisen merkiis, elokuvia tullu jokunen kattottua ja aiva pikkuusen patsastellu siina sita uhritouhua kattellen. Syomajaasia ja juomajaasia on jokaases taloos ja useista pihoosta kutsuja kuuluuki, mutta nyssaa kutsut olla ja keskityn taman vaivan hoitoon. Alakuviikosta maanantain jatkuu vaimon autokoulu ja tiistaina ilmeesesti saan hammashoitoni valamiiksi. Kohdalleni sattunu tohtori ku ei paikalla joka paiva oo, pitaa varmaan toisaallaki vastaanottoa. Ja tuollaanen harvakseltaan hoitaminen sopii mulle oikeenki hyvin. Pari reikaa oliki sellaasta hoitoa vailla jotta piti puuduttaa oikeen kunnolla ku sattuu aiva oikiasti. Mutta nyt tosiaan alakaas e urakka olla loppupuolella ja paastaan kattomaan jotta mita lysti maksaa. Arvio oli 200 juuroa, mutta lopullisen laskun nakee sitte tiistaina. Naitten jalakeen oliki sitte tarkootus suorittaa se hanimuunin toinen osuus ja ajateltu suunta on KohChang, mutta senki nakee sitte ajallaan jotta miksiko se muuttuu. Aikaahan tas toki viela on vaikka mihin. Sunnuntaina alkaa lahitemppelilla nelja paivaa kestavat juhulat, vissihin sinne pitaa jonkimmoonen kaynti suorittaa vaikka kuinkon kuuri paalla. Ainaki nayttaytymas pitanee kayra. Moskiittojuhulis oli kuulemma toinenki ulukomalaane elikkas falle. Saksalaaseksi kuulin mainittavan, mutta kuei ollu ennenstaan tuttu niin jatin enimmat haut tekematta. Jaahans, solis vaimon hiushoito finaalis, mennaan ja ajellaan kotio riisipeltojen kautta ja katsastellaan sadon etenemista. Joten sinne sitte.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

jovain

tuli seka uus Samsung tollotin ja siihen soppeli dvd-soitinki asennettua ja viela aiva toimiviksi. Viela pienta viilausta ajastimien sun muitten kans, mutta luulempa siitaki selviytyvani nuan vain. TV hankittiin Jounin vinkkien mukaan Makrosta joka omanlaisensa tukkukauppa ja toimiiki cash&carry-periaatteella, mutta tarvittavan kortin sai heti neuvonnasta mukaan ja eiku ostoksille. Tavarat lahes kaikki halvempia ja isommissa erissa ku tavarataloos yleensa. Tulihan siina sitte karryyn kerattya yhtasuntoista tarpeellistaki, juomat ainaki oli selvasti edullisempia. Siis virvootustyyppiset. Viinaosasto ei niin hyvin ollukkaaa varustettu, mutta tarttu sielta Napoleonia pullollinen mukaan. Hyvaa soli, ei mitaa vikaa. Ja se TV loyty annettujen vinkkien mukaan ja siitta vain sitte karryyn. Mutta vanha dvd-soitin ei pelannukkaa yhteen, jotta otin ja hain uutukaasen jossa kaikki mahdolliset liitynnat sunmuut. Ja johan toimii! Tuossa tanne mopoillessamme kattelin jotta paikkapaikoon alkaa riisi olla puimakunnos ja tuoksu muistutti erehdyttavasti kotomaan syksyysta. Niin jossei ota tata lampotilaa huomioon. Jariat on puimurit ja telaketjut alla, mutta peltohan muokataan ennen seuraavaa istutusta ettei siita moyhennyksesta mitaa haittaa oo. Olen tassa viime paivina kovasti lammolla muistellu ystavaani Juhaa joka lahestulkoota lahjoitti mulle aikamoisen elokuvamaaran. Viimeksi tana aamuna ku kattelin Arn-temppeliritarista kertovaa elokuvaa joista viela toinen osa odottamas. Ja aiemmin kattottuna aiva loistavat Kummelit, Julmahuvit ja monet hyvat elokuvat. Toki mukaan mahtuu ei niin hyviakin, muttei niitoo pakko kattella jonsei halua. Sovinki jo antavani elokuvakansion kaverilleni Jounille kattottavaksi. Mutta viela siella on muutamia hyviakin patkia kattottavaksi ja somahan niiton siina kuulerin alla luikkia iltapaivan paahteisimpina tunteina tai aamulla teeta ta tai kaffia ryystelles. Taala maalla kuon aikaa levata ja sitahan ma tanne osaksi tulinki tekemaan. Tulihan siina jonkummoonen rupeama tehtyaki, jotta saapi hyvalla omallatunnolla vetaa lonkkaa ja kuvia kattella. Eilen vietettiin paivaa DonChedissa ja siella temppelialueella olevissa juhlissa. Kai oikeammin kysees markkinat koskapa ainaki paivasaikaan ei juuri muuta ohojelmaa ollu. Ruokaa oli tarjolla monenlaista ja kaikenmoosta myytavaa vaatteista lappareihin. Siis melkein mita vain. Ainoastaan alkohoolia temppelialueella ei myyty, mutta sita sai kylla sen valittomasta laheisyyresta jos sita halus. Eileen ei haluttanu. Illat taala muotoutuu lahes aina samaan malliin anopin veljen mopoillessa portista kassi iloisesti kilisten... Ja kuuluu kohteliaisuuteenkin istahtaa toviksi ja pari maljakkoa ystavallisen miehen ja puolisonsa kera nauttia. Ja kuinka ollakkaa alkaa poytaan ilmestya rapeaksi paistettua ja hyvin maustettua maksaa, hieman tulisempaa kanaa ja oivallista possua josta ei laskiakaa puutu. Nain se menee, mutten valita. Kaatelen kuppiin reilusti soodaa ja vain loraus viskia niin hyvin menee ja kaikki tyytyvaasia. Enhan toki aaan ittestani sellaasta kuvaa jotta heiran seuransa ei kielimuurin takia kelepaa ja ei sita vaimokaa hyvalla kattoosi. On joskus tullu vaha niinku herattelemaanki, etta se ja se tuli pihaan ja odottaa tietysti mun saapuvan paikalle. Ei muutaku silikkipokserit jalakahan ja erustamahan. Tai jotaki. Tanaan tulee alueen BigBoss puhumaan jostaki josta en aiva tarkkaan selevaa saanu, mutta varmaan jostaki tarkiasta on kyse. Ja juuri ennen tanne lahtoa Tip kavi lahikaupasta jotaki hkasemas ja pelas paikallista arpapelia voittaen mulle Kavelevaa Jussia pullollisen. Ja se tulee vain ja ainoastaan omaan kayttoon ja sijoitinki sen jo makkarin kasikiriastoon. Jaa mitas sitte. Niin, hammaslaakari otettu tyonalle ja viela pari kayntia jaljella ja sitte on sovitut hommat hoidettu. Hammaskivi pois, tarpeellisten paikkojen uusinta tai vaihto ja sitte valakaasu. Siksi reilusti tummentuneet leekot ja erellisesta lekurikeikasta kulunu kahdeksisen vuotta. Sain sitta aiheellisesti moitteita varsin kohtuullisesti lontoota puhuvalta naispuoliselta laakarilta. Asiallinen ja ammattitaitoonen hoito ja valineet huipputasoa. Hinta varmaan aiva omaa luokkaansa ja paasi heti tuoliin ku mentiin tilannetta kartottamaan. Huomenna seuraava kerta ja huomenna paivalla Tip alottaa autokoulun Suphanburin kaupungilla, siita kaytiin jo aikoja sitte sopimas ja sita riemua sitte kestaaki koko viikon. Autokoulun jalkeen oltiin ajateltu hanimuunin toista sessiota ja paikaksi on kaavaaltu KohChang. Mutta sen aika nayttaa toteutuuko suunnitelma sinallaan vai tuleeko muuttujia matkaan. Etta kovaa rauhallista on meno, mutta sopii mulle oikeenki hyvin. Eilen tuli soiteltuaki sovittu viikkopuhelu kotimaahan ja lammitti mielta kuulla, etta lunta sataa... Josko sateet olis ohi ku joskus ens kuus sinne laskeurua. Mutta siihen on viela aikaa vaikka kuinka. Mutta nyt taitaa vaimon hiushoito olla suoritettu ja mopoillaan takas kotio ja orotellaan sita herra isoaherraa... Siispa taalta tahan.

perjantai 1. helmikuuta 2013

Paluu kotio

luonnollisestikki tapahtunu ja kaikemmoosta hassakkaa tas on ollukki. Vasta tapaamani maanmieheni Jouni odotti jo meidan yokylaalya ja kotonaki oli monenmoosta asiaa hoirettavana. Mutta kaikesta selevittiin ja vietettiinki kokolailla mukava ja viihdyttava ilta ja yonseutu Jounin ja aivan ihastuttavan puolisonsa parissa. Jos koskaan niin nyt sai nauttia taydesta vieraanvaraisuudesta. Ruokaa oli yllinkyllin ja ei se juomakaa ehtymista osoottanu. Ja mika mukavinta, sai haastella ihan omalla kielella ja tosi hyvassa seurassa! Siina sita sieluki lepas. Ja 100Piiparia siina illan ja yon aikana soiteltiin, muttei saatu aikaan eres kunnon kankaasta... Tuurilla on joskus paikkansa ja niin siina meiranki tapaamises paikallisen Tescon viinaosastolla... Todellisesti tarpeellista tietoa saatu ja vinkkej' moneen suuntaan. Viimeisen mukaan juuri hankittu uus Samsung tollotin makuuhuoneeseen ja edulliseen hintaan. Toki DVD-hardelliki piti uusia, muttei haittaa tas konkurssis yhtaa. Nyt itseasias soittimen ostoreissulla ja en meinaakkaa antaa vaimon kauaa odottaa vaikka kuinka oliski kiriootettavaa... Kumminki parempaaki tekemista olemas. Tiamma. Kattotahan koska taas joutaa mtata joutavaa kirioottamahan....