Ja sitte istutaanki

jo kotikoneella ja työtkin alootettuna. Yks yövuoro tehtynä ja huomenna alakaa kolomen setti. Mutta mutta, mennäänpäs pikkuusen taappäin ja siihen viimeeseen iltaan. Illallinen nautittiin ystäväpariskunnan kanssa hotellin ja rautatieaseman lähellä LaapPaak-ravintolas jossa aiva uskomattoman hyviä ruokia ja jopa selllaasia joita ei muualta saakkaa. Tai enoo ainakaa sitä katkisjuttua saanu mihinää ja soliki aiva taivaallisen hyvää, lisää piti tilata ku tämä Hollantilaanen veti sitä kaksinkäsin... No, ei siinä pitkiä aikoja tarinootu ku oli aika vetäytyä levolle. Aikaanen ylösnousu oli edessä ja taksi tilattu ja siten kaikki valamiina. Uni ei vain meinannu tulla millää, vattas ei ollu mitää vikaa. Mutta tulipa kumminki ja tuli aamu ja pakkaukset valamiiksi ja alakertaan. Siellä taksari jo odotteliki ja odotteli vielä tovin, että saatiin bf syötyä. Sitte kentälle ja pikaaset jäähyvääset ja passintarkistukseen ja kv-alueelle. Minen tykkää yhtää pitkistä jäähyvääsistä ja nojaaluusta, son paree jotta pikku pusu ja morientes. 1000 bahtia piti vielä valtiolle antaa ku olivat niin kummallisen leiman iskeneet maastapoistumiskorttiin enkä viittiny sitä mihinää lähtiä koriaamahan. Jotta maksoon pois ja sitte taas jonotettiin läpivalaasuhun ja tsekkauksehen ja sitte oltihinki jo aiva holliilla. Yks kallis olutpurkki huiviin ja alueelle oottelemaan konetta. Koneessa sattu mukava vieruskaveri, Kouvolalainen vanhempi herrasmies ja juttua piisas aina ku ei sattunu torkututtamahan. Ja moon niin häjy nukkumahan lentokonees jottei siitä taharo tulla millää mitää ja oon kokeellu viinat ja lääkkeet ja kummakki yhtä huonoja. Jotta paree vain torkkua ja torkkua. Ja mikäs siinoli torkkues ku poika tuli kentältä talvivaatteitten kans noutamaan ja ajeltiin Hämeenlinnaan jossa yöpyminen. Tuosta Thaimaasta vielä muutama juttu tai huomio joka tuli mieleen. Siellä (jos siellä nyt joskus joku liikkuu) maalla liikkuessanne näette niitä putkivalaisimia niin silloon ku non kaikki valakoosia on joku kuallu ja vietetään sitä nk. suruaikaa jonka aikana pidetään monenmoosta rituaalia joitten päätteeksi sitte sytytetään se tuli temppelin läheisyyres. Ja sitte ku on muita väriä on kysees toisemmooset juhulat, niistä eroosta en vielä päässy täyteen selevyyteen. Olipa siinäki kommentti. Mutta kiitän taas niitä muutamia lukijoita, vetäydyn työelämään. Anteeksi ja näkemiin.

Ja sitte onki

Sen tälläkertaa täälolon viimeenen ilta. Päivä kulunu kohtuullisen mukavasti Chinatownis käveleskelles ja pikku ostoksia tehden. Eilen alkanu vatsavaiva torpattiin tänään totaalisesti paikallisella Imodium-tyyppisellä tuotteella. Ja ei sen ensimmääsen tuplapillerin jäläkeen ookkaa ollu mitää mainittavaa toimintaa. Pikkuusen jo meinas arvelluttaa jotta jos vatta kovaa epävarmas kunnos on ku koneeseen noustaan niin suattaapi tulla tukalat paikat. Ittelle ja kanssamatkustajille. Huomenna mennään kentälle jo siinä kasin maissa, ettei vain minkääsorttinen ruuhka vedä hommaa liika piukalle. PaakLaap on se meitin vakioravintola ja tästä on sinne peräti parisensataa metriä matkaa, mutta aikaa siihen saa menemään ku tuo liikenne ei osoota minkäämoosia laantumisen merkkiä. Niin, pitihän MBK vielä käydä kattomas ku piti saada Juhalle se seinävaate ja Zippo. Tiätääspä kaveri minkämoosen vaivan jouruumma asian eteen näkemähäm. Joskus vain tuntuu, että niitä sytkärikauppiaata on joka paikas, mutta sitteku rupiaa kattelemahan nii ei meinaa löytyä mistää. Ja vähä sama tyyli T-paitojen kans. Jos on muutoon mukava paita niin taatusti eioo miesten kokoja. Ja housuus sama juttu. Ja oonki lähes kaikki housut teettäny räätälillä, silloon saa sellaaset ku haluaa eikä kiristä eikä kurista... Ja paitojan on tullukki teetettyä useeta ja joitaki oomma onnistunu löytämähänki, että saapi pitää vaateosastolla jonkiasteesen tyhyjennyksen. Tai josko Tip sitte toukokuus... Tairan lopettaa tämän turhanaikaasen nakuttelun ja mennä huoneeseen kattomaan jotta kuinka rouvan kaunistautuminen etenöö. Mähän kävinki jo aamupäivästä parranajos. 1,2€!

Ja tässitä taas istutaan SrikrungKaseem- hotellin Valentiinokaffilas

Ja tulin kaharellaasellekki kokeelle. Ensiksi jotta toimiiko yhteys ja toiseksi jotta malttaako vatta olla toimimatta. Jäläkimmääseen haettiin aina niin avuliaalta apteekkarilta tuosta Hualamphoonin asemalta apua vaivaan ku vaivaan. Aiemmin käyttämääni lievää nukahtamislääkettä ny eo valtion kontrollin takia uskalla myyrä, mutta Atarax25mg tuli tiskille ku nakattuna. Tottapahan tuolla itteni konees saan nukkumaan, varsinki ku otan puolikkaan. Näin täälä nämä pharmasiat. Samasta paikasta löyty ystävälleni Kimmolle hänen jo kaipaamat palautusaineet. Tarkistin toki jotteivät oo kiellettyjen listalla josko K innostuus vaikka piirikunnallisihin... Mutta nyt parin suoladrinksun jäläkeen olo alkaa selkeästi kohentua ja tulee monemmoosta mukavaa mieleen... Tuosta cambodzjan rajalle tekemästämme matkasta meinas naurattaa aikuusten lähes totaalinen karttaosaaminen ja suunnistaminen. Olin netistä päivää aiemmin kattonu jottaku löyretähän AsiaHighway 33 niin siitä saa purotella suoraan. Ja seku löytyy nii vaihrettiin kuskia ja Laihian mukkaasen tien erityysasiantuntija pääsi näyttämähän notta kuinka Hilux liikkuu ku se pannaan liikkumaan. Toki oli muistettava lavallamatkustavat, ettei mitää äkillisiä kaistanvaihtoja tai vastaavia. Ja yhyren pyssärin taktiikalla oltihin rajalla hyvis aijoos ja katteltihin ku Cambodjan väki saapuu sangoin joukoin Thaimaan puolelle pisnestä tai jotaki tekemään. Ja tulihan siellä käveltyä. Takaasin ajava kuski sai lepokomennuksen ja hyvin hommansa hoitiki kuoli tuttu väylä. Karttaa nämä ei osaa lukia juuri ollenkaa vaan ainoa keino on löytää joku joka jostaki jotaki tietää. Ja se ostosalue oli niin valtava, että jos Tipin peräs olisin kävelly niin oltaas koluttu samoja kujia koko päivä. Mutta minäpä hahmottelin alueen sopiviin sektoriihin jokka käytihin sitte systemaattisesti läpi. Välillä vietiin kamaa autoon ja palattiin pomminvarmasti samaan paikkaan josta tarkastelua jatkettiin. Yhyres kaupas mä epäälen jotta mua jytkäytettihin ku mulle myytihin iPadiin suojakotelo joka ei sovi sitte millää. Onneksi en ottanu ku kolome ja mennee tilastotappioon jos siihenkää. Jotta jos jäläkikasvunne tarttoo kesäksi futisasuja niin niitä saattaa jokunen löytyä. Toista kertaa tuolla alueella ja ny tehtiin pyhä päätös jotton aiva liika kova homma yhyren päivän aikana tehtäväksi niin kakaroolle ku aikuusillekki. Seuraavan kerran alootamma matkan aamupäivästä ja kattelemma etuusan kortteerin jonne voi sitte ostoksia tilapääsmajoottaa jos niitä ny niin alakaa tulemaan. Käslaukkuja lähinnä enemmän kokemusta omaaville rouvasihmisille tuli kans jokusia, mutta ovat melekeen jo tilattuja. Kotona oltiin ehtoolla kuudenkorvis ja ku matkaan oli tartattu 0100 ei siinä juuri kellää mitää haluja ollu iltaa sen kummemmin istahtaa. Hammaslääkäriki tuli sitte finaaliin ja tein pyhän lupauksen saapua joka vuosi tarkistukseen porotti hampaita tai sitte ei. Kuulemma lämmin ilimanala jotenki haurastuttaa jo haurastumaan alkaneita paikkoja ja näin tohtori epäili mullekki käyneen. Mutta ny kaikki siltäpuolelta ok. Eilinen aamutovi meni Toyotan huollos ja sitte Tescos ostoksilla. Kysees pikkuhuolto ja hinta 1320bht jonka maksoon nuan vain. Viimeinen oman pirssini huolto ku oliki 645€!! Illalla sitte sitä ruokaa tuli pöytään siihen malliin jotta aamuyöstä alkoi vessassa ramppaaminen. Ei mitää kauhiaa, mutta sellaasta tasaasta. Ei poltellu eikä kirvistelly. Täältä sitte heti tropit niin jo tuntuu asettuvan. Mutta korkki narskahti saman tien kiinni ja jäänee se viimeisen illan SS-annos ottamatta. Jos kunto ei vallan hiukeaksi nouse. Aamulla kuon tarkootus rynnistää Bobeya-torilla jo viiden korvissa ja sieltä saa paljo ja halavalla. Mahtuuko laukkuuhin ku isomi punnittiin kotona ja näytti 23 kiloa eli sallittu määrä. Mutta täytynee suorittaa hyuomeen re-packing ja kattoa kuinka viisarit asettuu. Joten josko tästä tuonne kerroksiin vaikka leposille.

Toyotan

Huollos ootellaan valmistumista, piti olla pikkuhuolto mutta toista tuntia täs on kulahtanu. No, wifi toimii ja keliki kohillaan. Illalla sitte ne viimeeset juhlat ja aamulla suunta kohti isoa kirkonkylää josta sitte viimeeset hankinnat. Pe aamulla saaki lähtiä kentälle aijoos kuei koskaa tiä sen paikan ruuhkia ja jonoja. Passintarkistusta on hiukka nopeutettu ettei takavuosien tapaam tartte tuntia ootella. Mutta ny Hilux näyttääs huolletun joten siirrymme tien toiselle puolelle Tescoon aamiaaselle.

Samkos

oli aiva ihastuttava viettaa aikaa Jounin kans rupatelles ja Enin ihania ruokia napostellen, mutta niin vain tuli aika siirtaa tomumaja kotitontille. Siella armoton lotteritouhu meneellaan, ja tallakikertaa kysees kutakuinki laiton paikallinen veikkaus tai sita vastaava. Illaksi haettiin kumminki mukataavarkit ja niitten paris se oppuehtoo sitte meniki. Ja juoma ei osoottanu ehtymisen merkkia missaa vaihees, vaikka kuinka sitoon yrittany saarella. Ja eilinenhan oliki pyhapaiva, muttei se taala juuri mitaa merkitte. Kultakauppa ei ollu auki. mutta samalla torireissulla loydettiin pikkuklopiille jotaki sievempaa paallepantavaa ens kesan tilaasuuksihin. Ettei turha kaynti sekaa. Sitte tanaan uus kaynti kultakauppaan ja johan loytyy kaalyt kaulaan josta ei jalakia tuu. Ensimmaaset kaalyt oli jotaki prosnssiseosta ja toiset hopeeset, mutta kummastaki tuli tummuutta kaulaan. Jottoli otettava kultaanen ja kullan hinta onki taala soppelsiti pikkuusen alempana, nottei konkurssi ollu eres ovellakaa. Ny muu porukka meni markkinoolle ruokahankinnoolle, mutta maa hyppasin tas nettipaikas pois ja ottanevat sitte jokusen tovin paasta kyytiin. Torilla kayressamme tein aikamoosen mokanki ku ostin kaupan ainuan pullon Ablolut-votkaa. Ei mikaa isanmaallinen teko, mutten viittiny kavella kahtasataa metria seiskaan jossa olis voinu olla hyllyt tyhjat votkan osalta. Ja snapsun tuosta tempaasin ja ei se votkaa kummempaa ollu. Toisaalta paikallinen votka on aiva yhta hyvaa ja kolomannes tuon hinnasta. 900bht piti litraasesta pulittaa, mutta saaki olla laitimmaanen pullo jonka taalta hankin juotavaksi. V-votkaa meinaan hakia tuliaasiksi ittelleni ja sitte joskus pokserit jalaas kuuntelen thaimusiikkia ja sita maistelen... Mitas muuta. Luettavat alakaa olemaan finaalis ja sainki jounilta senverran tavattavaa, ettei paase lukemisenpuute aiva heti yllattamaan. Ens kerralla pitaaki tallentaa enemman kirjoja iPatiin. Aikomus olis keskiviikkona suoriutua Bangkokkiin ja torstain aikana tekaasta viimeeset ostokset ja sitte pe-aamuna saaki hyvis aioos suunnitella Suvan kentalle siirtymista. kaikki paattyy aikanaan. Tai tekee ainaki valipaan aloottaakseen sitte taas uudelleen. Tip on saamassa sen ensimmaasen oleskeluluvan ja sehan tuo aiva toisemmooset maharollisuuret liikkumiseen ainaki hanelle. Ja son samalla tyolupa ja voi ottaa vakuutuksen, avata pankkitilin ja vaikka mita. Mutta ny taalta tahan vaikka kuinka olis aiheita mieles tuosta alakuviikon reissusta Cambodzhan rajalle josta sai halavalla palio kaikkia. Mutta josko palaan siihen vaikka sitte isoolla kirkolla paremmalla aijalla. Taalta tahan.

Pariin riviin

Saaki mahtumaan yllättävän monta kiriootusvirhettä... Aamu auennu täälä Samkos ja olotilas ei mitää moittimista. Maitten asioota tuli eileen parannettua oikeen urakalla ja jopa varsinaasella pieteetilläki. Kumminki varsin kohtuullises ajas vetäydyimme yöpuulle ja siinä suurin syy olotilan moitteetomuuteen. Taas tuli monta hyvää vinkkiä maassa olemiseen ja asioitten hoitoon ja järjestelyyn. Tämä jos mikä on arvokasta ja arvostettavaa. Ja moskiitokki pysyyvät koko illan pois ja saimme nauttia kauniista auringonlaskusta ilman niitten läsnäoloa. Ja juuri herätessäni ja kelloa kattoes tein huomion jotta viikko vielä ja tomumaja on siirrettävä Sohjolaan. Kaikki päättyy aikanaan ja alkaa joku uus tai ainaki toisemmoonen. Valtioki orottaa palvelukseen, mutta käsittääkseni antaa jokusen päivän huilata. Jossei putkimiestä tarvita pikahommiin.... Muttei jaksa vielä niita ajatella, alootan sen sitte Suvan kentällä. Nyt alakertaan Enin aamiaaselle ja odotettavis pekonit sun muut!

Onkohan

Paras viilis kiriootella ainaki parin romellon viskiis... Vieraaluulla Ounin luona sammos ja kaikki hyvin? Mutta johtuen sieluntilasta jäänee tämä kommentointi aikalailla lyhykääseksi.

matkapaiva

meni loistavasti ku hra Kankainen loisti poissaolollaan ja antoi mita parhaat edellytykset muuten puuduttavan istumisen kestamiseen. Ensiksi lavatkasilla serpentiiniteita laiturille jossa pikku odotuksen jalkeen lautalle. Lautalla meni jokunenkin tovi, mutta bussi ei ollukkaa heti valmiina vaan sita sai tovin ootella. Mutta tallakertaa oli istumapaikat varattu jo valmiiksi ja saimme istua ystavapariskunnan kanssa lahekkain. Lahes kuus tuntia yhdella pysaytyksella ja seki oli 20 minuuttia jonka aikana ehto nuudelisopan imaasta. Nukutuksi en tietystikkaa saanu enka sita edes kovaa yrittanykkaa. Onneksi oli lukemista ja valilla voi pelata vaikka apsianssia. Tip nukku autuaasti suurimman osan matkasta, heraili vasta vaha enne isoa kirkonkylaa. Sitte mutkitellen lahella KhaoSania josta Tuktukin henkeasalpaavas kyytis minivanin lahtopaikalla. Vania ei tarvinnukkaa ootella ku vartti niin tama teitten Rubinstein paasi puikottamaan aikamoista vauhtia kohti Suphania. Kattelin vauhdin olleen reilusti yli 120 jos ei enemmankin joten matka taittui nopeammin ku koskaa. Puolisentoista tuntia ja oltiin SamChukissa josta Tipin pikkuveli porukoineen meidat sitte kotio kyyritti. Kotona kello tais nayttaa kutakuinki 2100 ja suurempia festeja ei siina ruvettu pitamaan vaan suihkun kautta vaateriin. liikenne tanneppain oli iltapuolesta aikalailla vahaista, etta sita vauhtia passas pitaa ja matkustjiakaa ei juuri ollu joten ei tarvinnu juuri stoppailla. Tanaan sitte kaytiin kaupungilla hoitelemas erimoosia asioota ja nyt tultiin takas ostoksille ja maa dentistille. Vartti aikaa sovittuun aikaan, mutta respa tietaa jottoon taala nakuttelemas ja tulee koputtamaan olkaan ku tohtori tyopaikalle sattuu. Eilen sain paatokseen Reijo Maen Valkovenalaisen ja en yhtaa kadu sita ku aikoonani lopetin ko. kiriaalian teosten lukemisen. Tympii se Turun juottolootten ja muitten mainostaminen. Ja jotenki niin sellaasta vakisinvaannettya verbaliikkaa jottei juuri innosta. Oli varmaan viimeenen opus ja tuonki sain jostaki ilimaaseksi iPattiini. Siella on enaa yks lukematon Sipila, mutta sen jalkeen pitaaki menna Jounin kiriastoon. Siella lukemmattomia opuksia vaikka kuinka ja vien sinne itte lukemani odottelemaan halukkaita lukijoita. Samkohan soliki Jounin kortteeripaikka, sita tuos piti kotva tapaalla. KohChangilla nautittiin meitin resortis se viimeenen eine ja katteltiin sitte tynkacabaree. Yleisoa ku oli niukasti niin eivat taysversiota jaksaneet vetaasta. Muttei haitannu. Siis voin suositella NangNualia kaikille muillekki, ruoka jopa loistavaa ja henkilokunta tosi mukavaa. Paapomona haaraava Mama hoiti homman ku homman ja huolehti, ettei aamupalalta puutu mitaa. Paahtoi leipiaki kaiken ohella. Siis todella suositeltava paikka ja jos joku lisaa haluaa tietaa niin ottakoot yhteytta. Yonselkaan on tarkoitus lahtea ajelemaan Cambodjan rajan laheisyyteen jossa kuulemma maan edullisimmat ostospaikat. Paikan nimea en tietenkaa muista, mutta pitka on matka ja meinattiin Changin kans ajella puoliksi. Yolla ku tuota liikennetta ei hirveemmin paase olemaan ja tiet sinne on tosi hyvat. Vahintaan pari kaistaa suuntaansa, valilla jopa nelia. Mutta nyt oottelemaan dentistia, ettei hanen tartte ootella mua. Ja en meinaakkaa ottaa hommalle hariakaasia, en vaikka paivalla hankin seka votkaa etta ginia. Molemmat toki paikallisia. Josko sitte vaikka huomenna tai myohemmin. Hyva valilla eres pikkuusen kirkastaa tuota klyyvaria. Joten taalta tahan.

Ja matkapäivä

Ihan pian aluillaan, bf lapiootu ja pakkaukset tehty varsin riuskasti. Tänään on paljon matkalaisia koska thaimaalaisilla(kin) lomasetti päättymäisillään. Mutta meillä buukatut tiketit ja näinollen vois ainaki olettaa homman sujuvan. Täytyy sanoa vielä tästä Resortista, että ollaan oltu kaikinpuolin tyytyvääsiä ja homma on pelannut kailkinpuolin. Paikkaa runnaava Mama erittäinkin ystävällinen ja huomaavainen vaikkei tuo lontoo kovin hyvin sujukkaa. Tip on hoitanu sitäpuolta kiitettävääki paremmin ja meitä oikeen toivottiin seuraavallaki sesongilla vieraaksi. Ja kuulemma parasta on tarjolla niin kortteerin ku muunki serveesin suhteen. Ja jotenki tämän Maman sanaan jopa luotan. Kolomisen varttia lavapirssin tuloon ja sitte huristellaan serpenttiinitietä pitkin laiturille. Aika hurjiahan ne mukkat on, mutta kuskit eivät ensimmäästä kertaa niitä ajelemas. Ja osa ikänsä täälä mopoa ajanu ja rattia vääntäny. Näitä lavatakseja ja vaneja tulee jatkuvasti tuohon parkille vieraita satamaan hakemaan. Siellä parikin laituria ja lauttoja lähtee usiampiaki eri aikoohin. Onhan saarella vissihin aikalailla täyttä resorteis ja muis majootuksis. Eilinen Cabaree oli tynkäversio, mutta ihan sitoli mukava kattella siinä ihan lavan reunalla. Nyt ei ykskää solisti tullu lähentelemään vaikken olisi soodalla häntä virkistänykkää. Ja toki kaikki täälä meirät jo tuntevakki. Mutta ny lopukki pillit pussiin jottollahan valamihina ku lavapirssi tuohon kurvaa. KohChang kuittaa ja poistuu verkosta.

Hanimuuni

Siis taputeltu. Tänään matkapäivä. Lavataksilla lautalle ja bussilla Bangkokkiin. Ja Buddhaa pitää muistella jotta jatko kotio natsaas kans. Nyei huvittaasi isoolle kirkolle jäärä hetkeksikää. Mutta ny bf!

Uusiksi meni

Meinaan sitä toissaehtoota. Justihin ku oltiin menty oottelemaan pariskuntaa kulmakuppilaan ja olin sen SS-soodan eteeni saanu soi Tipin puhelin ja siellä oli Penn joka ilmoitti heidän ajaneen niin tyypillisen mopokolarin. Toista osapuolta ei ollut, mutta kaatuminen tapahtui ja tämä Roland klinikalla paikattavana. Mentävähän sinne oli ku kerran hätä oli suuri. Sinne ku pienes tovis päästiin niin lääkäri oli haavoja putsailemassa eikä siihen menttaalipuolen hoitopoikalaasen juurikaa tarttenu puuttua. Katseella seurasin ja totesin aseptiikan olevan korkeaa tasoa ja hommat sujui aika nopsastikki. Vasen puoli kraapaleilla ja ruhjeilla ja silmäkulmas vekki, muttei tikkejä kaipaillut. Tapaturma tapahtui ihan Sofian vieres ja sinne me sitte mentiin tämän paikkailtun pariskunnan kans eineelle. Paikalla ensiapua antameita maanmiehiä jotka olivat toimineet ripeästi. Penn sai pari pientä naarmua polviinsa ja käsiinsä, Ronald tosiaan pikkusen enemmän ja asiaankuuluvat tetanukset ja antibiootit. Ja niinku aiemmin jo mainittin oltiin sinne saarihyppelylle menos seuraavana aamuna ja se tietysti piti paikkaaltun pariskunnan osalta peruuttaa. Saarihyppely tehtiin pilvisellä ja alkuun tuulisellaki kelillä, aurinko ei juurikaa näyttäytyny koko päivänä mutta ei vilu silti tullu. Tip toki joutu varustautumaan hiukka paremmin, herkkä vilulle kuon. Neljällä pyssärillä mentiin ja kolmessa sai snorklata, tai olis saanu kaikis mutta yks oli olematon siihen touhuun. Matkalla tutustuimme loistaviin ihmisiin. Istuimme lähekkäin suomalaisen lääkäripariskunnan ja uusi-seelantilaisten nuorukaisten kanssa ja puhetta pidettiin suomella ja lontoolla ja mukavaa oli. Rouva oli vielä työelämässä oleva lastenpsykiatri, mutta herra oli jo jokusen vuoden ollu eläkkeellä. Juttua piisas monesta alkaen Thaimaan asioosta ja päättyen vaikka maataloustukiin... Seelantilais-sisaruksista miespuolinen oli pitämässä välivuotta ja reissannut ympäri kaakkoisaasiaa ja oli kesän kulmalla lähdössä polkupyöräilemään Eurooppaan! Aika poika! Ja vielä ittekseen menossa. Siitäki juttua piisas, mutta nuorimies oli hyvin perillä asioista ja suunnitellu tuoreena insinöörinä asian tarkkaaki tarkemmin. Eipähän siinä mitää merkillistä ollu, joka paikas vain paljon porukkaa highseasonia ku kerran mennään. Odottelemista jonkinverran, mutta sitähän se tahtoo olemaan ja se vain on hyväksyttävä. Satuttiin vielä näitten uusien ystävien kanssa samaan lavataksiinki ja hyvästejä ja jälleen näkemisen toiveita siinä heiteltiin. Pienenpienen levon jälkeen Roland ja Penn tulivatkin meidän kulmille ja nautimme runsaan ja maukkaan thai-illallisen. Ja yllätysyllätys baarin kautta kotio, mutta ihan vähä vain. Toipilas ei armahtanu ja voitti taas tuurilla pelatun poolin. Hoitelin näin tuota menttaalipuolta. Siitä toki mainittinki. Tänään sunnuntaina onki aika menny jokseenki hyvinvointipalveluita käyttäen. Parranajo, hieronnat ja Tipin hiushoito. Ja siinä välis maukas pikkulounas ihan vain vesijuomilla. Meinaan, ettäku huomenna on vapaapäivä nii ei viitti turhaa aharistusta ittellensä asettaa hankkimalla vaikka kankaisen... Pyykkejä haettaessa pariskunta tuliki paikalle ja R jo paljon parempana. Jalan naarmut jo arpeutumassa ja samoin otsan ruhje. Käsivarren vamma vielä kesken, muttei maharotoon ja selkiästi paranemaan päin. Siinä raikkaat vesipullolliset nautittuamme ja daamien suunnitellessa iltaa vierähtikin pieni tovi. Siitä me pyykkien kanssa resorttiin varaamaan ruokia illaksi ja suihkuun ja levolle. Analysointia piisaas vaikka kuinka monestaki asiasta, mutten tällä iPatilla viitti nakuttaa ja hikiki valuu. Täytyy ennen ruokaa viä ottaa sellaanen huuhtelusuihku vissihinki. Huomenna aamulla taksi noutaa 0900 ja siitä alkaa matka laiturille, lautalle ja siitä bussilla Bangkokkiin. Tarkootus olisi saman päivän aikana ehtiä kotiokki, mutta koskaa ei tiedä mitä sattuu ja tapahtuu joten varasuunnitelmana on jäädä yöski isoolle kirkolle ja kotiutua siitä aamupäivän aikana. Kunhan ny sais tämän päivitettyä niin vois mennä vaikka suihkuun taas. Joten kalinihta sitte seuraavaksi.

ja paivittihan se sitte

Ja kunnolla. kaikki nakuttelut oli muistis ja paivittyneet yon aikana, etta siinoliki hommaa niita ylimaaraasia poistella. Ja sehan nailla wifi-yhteyksilla kestaa. Eileen aamupaivalla vuokrattiin mopo ja katteltiin ensiksiki parranajopaikka ja sitte ajateltiin menevamme SofiaResorttiin kaffille. Sofiahan on se viimesenpaalle suomipaikka talla saarella. Noh, kaffi oli vain murukaffia ja se mun sofistikoituneemmalle kaffihermostolle ei oikeen aja eres korvikkeen asiaa. Mutta olipahan siita reissusta se hyva jotta Tip tapas tuttunsa vuosien takaa ja talla Hollantilaanen puoliso. Ja johan ne sitte eileen mopooli tanne meitin resorttiin eineelle ja kattomaan Cabareeta. Cabaree oli sama ku erellisena iltana, melekeen kaikki samat kappaleekki kuultiin. Poikkeuksena oli ny patkiva tekniikka jossa uusi Hollantilainen ystavani Roland osasi auttaa, insinoori ku kerran on. Ja viksu mieski. Noh, show saatiin sujumaan teknillisen konsultaation ja avun jalkakeen, mutta sitte alakoki tapahtua. Paikalla olleeseen venalaisporukkaan kuuluvalle nuorellemiehelle oli liikaa esiintyvan solistin lahelletuleminen ja poika otti ja viskasi juomansa solistin naamalle. Tama veti kappaleensa ammattilaisen tapaan loppuun, mutta kipaleen loputtua nuorimies lahti pois hapessaan. Ja omasta aloitteestani annettiin lahdolle iso kasi. Show jatkui ja iso pomo pahoitteli tapahtunutta ja poytiin tuyotiin hyvitykseksi hedelmia. Poikakin palasi jossain vaiheessa paikalle anteeksipyynteja esittelemaan. Sen sentaan osas tehera vai oliko joku viisaampi neuvonu, muttai poika enaa paikalle jaany vaan poistui korvat punaasena ja lahti aamulla seurueensa mukana takasin Pattijoelle. Veankot tekee naita yhden yon keikkoja Pattijoelta tanne mita en oikeen millaa taharo ymmartaa. Muttei sookkaa mun murheita. No, eileen sitte mentiin lahiston baariin pelaamaan poolia ja juomaan viela pikkunen SS soodan avustuksella. Ja Hollanti voitti poolit 4-1! Eka pelit rouvien kera, mutta sitte kaytiin muutama niin tiukka taisto jotta ratkaasu tapahtu viime hetkilla ja aina lahes allistyttavalla tuurilla. Pelitasomme vastas toisiaan, ettei siina mitaa sen suurempia selittelyyta tarvita. Ja ei tappio jaany maistumaan suus silla siina maistuu SS! Sitte siita hyvas jariestykses takas Resorttiin ja vieraamme lahtivat hyvas jariestykses mopoolemahan Resorttiinsa. Ja niinku arvata saattaa unimattia ei tarvinnu juurikaa orotella, hyva ku sai jalakansa sankyhyn verettya ku jo mentihin! Aamuaa ei kumminkaa olos mitaa valittamista ja kohta aamuapaln jalakeen laharettiinki mopoilemaan kattelemaan rouvalle hiushoitolaa ja ittelle vaikka parranajoa. Mutta niinku monta kertaa, muuttu suunnitelmat ja paadyttiin Sofiaan ja sitakautta mopoilemaan porukalla. Kotiuruttiin kumminki puolisen aikaan ja siirryttiin viereisen CoralResortin altaalle jota oma paikkamme saa kayttaa. Siina jokunen tovi meni supaa repies... Ja melekeen tuskas on pakko sanoa. Meinaan aikalailla lammin paiva, mutta oivallinen mopooluun ku siina eres ajoviime pikkuusen viilentaa. Nyt Tip meni sinne hiushoitolaan ja maa tulin talon koneelle tekemaan jokusen pankkimuuvin ja tata turhuutta nakuttelemaan. Tuosta eilisen Cabareen valikohtauksesta viela, ettei mulla ainakaa oo koskaa ollu minkaamoista nurinkurista ajattelua naista taiteilijoista. Son heidan asiansa, tapansa ja kulttuuriinki kuuluva juttu. Emmoo ainakaa mikaa sita arvostelemaan enka ainakaa halveksimaan. Johan senki osoottaa naamakirias oleva kuva joka otettiin esityksen jalkeen. Loistavia taiteilijoita ja ihimisia! Ja suurin soa taiteilijoista tyoskentelee paikalla joko respassa tai siivouksessa ja hommat toimii. Huone on aina siivottu poissaollessamme ja kohtelu enemman kuin ystavallista. Siina toki nakyy seki kuinka sinne mettahan huutaa. Niin se vastaa, vai meniko se niin? Nojaa, muuvit on tehty ja sitte tekemaan tarpeellisia juopmaostoksia pikkumarkettiin ja josko vaikka ip-levolle... Huomenna ystavapariskunnan kanssa saarihyppelylle ja nouto taalta 0830, etta ijoos pitaa vaaterootua jotta jaksaa... Mutta taalta tahan kumminki. Muuten, Resortin varsin nayttava kirjahylly sai ensimmaasen suomiteoksen ku sinne sujautin Harjunpaa ja heimolaaset-teoksen jonka sain justihin tavattua...

KohChang

Ja tarkemmin NangNualResort KaiBaeBeachilla. Tänne sitte päästiin kumminki vaikka lujille ottiki. Tai ei niin lujillekkaa, sattuu vain kaikemmoosia muutoksia matkaan. Ei ollukkaa vanikyyti vaan oliki bussi ja täynnä falleja. Kuutisen tuntia bussis Trattiin ja lähes tunti lautalla saarelle. Sitte vielä lavataksilla serpentiiniteitä kohtalaanen matka. Jotta meinas pikkuusen olla uuvuksis ku tänne päästiin. Mutta kortteeri on pikkasta tasokkaampi, on merinäköalaa ja vaikka mitä. Ja ilmastointi toimii, toisinku KhaoSanin kortteeris jossa se vain piti meteliä. Yhteyrethän non täälä mitä sattuu, wifin luvataan olevan muttei se toimi ku respan lähellä. Tai niinku täälä jossa toimii suojaamaton, muttei suojattu. Paikkahan on osittain tai välillisesti Saksalaasomistukses ja loppuvuodesta enemmänki sillä tapasin justiin tämän kermaanin joka rupiaa runnaamaan paikkaa vaimonsa kans loppuvuoresta. Tärkeitä kontakteja ja kaveri oli enemmän ku mielissään ku muistin hänet vuosien takaa jolloin hän piti sellaasta kärrybaaria tuossa lähellä. Mukava kaveri ja vallan ihastuttava puoliso. Ja tulihan tuossa aamupäivällä pistäydyttyä Sofiassa jokon sitte Suomipaikka viimmesenpäälle. Jussi on ollu täälä vuosikymmeniä ja Sofiaki ollu olemas aikalailla kauan. Siellä Tip tapasi tuttunsa vuosien takaa ja tällä varsin mukavaksi kaveriksi osoottautuva Hollantilaasmies. Ja siinähän naiset kerkisivät jo sopiakki yhteisestä illallisesta täälä. Tulee katteltua eilinen Cabaree uusiksi, muttei yhtää haittaa. Son aiva oivallista viihrettä pikkupöhönäs... Ja tokihan siinä päivällä käytiin papaijasalaatit grillatun kanan kans einestämäs. Ja mää rohkiasti altaalle vaikka kuinkoli lämpöönen. Totesin, jottei revitä sitä kuuluusaa supaa niinku ennen vaan suhteellisen nopiasti suihku-allas-suihku ja sitte kuuluusat ip-leposet. Näin tämä homma menee. Kattotaan mitä meitin on suunniteltu tekevän lähipäivinä. Oma toivomukseni oli saarihyppely ja veikkaampa jotta asiasta naiset tänään sopivat. Koska eineekki on jo tilattu ja pöytä buukattu kohtuullisen läheltä estraadia. Hyvä jotta hommat hoituu ja saa itte keskittyä olellisehen. Ilimanala on ollu tänään jokseenki painostava vaikkei ookkaa paistanu koko päivää niin voidaan sanoa olleen aikalailla kuumaki tänään. Joten toimiva ilimastoonti on kultaaki kalliimpi. Nykki ku täs terassilla tätä nakuttelen melekeen hiki virtaa ja vaatinee sen viirennen ruiskutuksen ennenku kehtaa puhurasta paitaa päällensä pistää. Joten tästä suihkuun ja kohti iltaa. Ja ristus, ei meinaakkaa päivittää. Tätä tämon näillä yhteyksillä

Ja täällä

Bangkok ja KhaoSanRoad. Falleja enemmän ku koskaa ja kieliä kuuluu vaikka mitä, mutta suomea enoo viä kuullu. Muttei me olla täälä viä kovin kauaa oltukaa. Joo, tuli sitte se valokuvauski hoidettua ja täytyy sanoa jottoli melekeen koko päivän homma. Kympiksi mentiin paikalle ja sitte alakoo rouvan hiusten laitto ja meikkaus jota kesti toista tuntia. Mun "meikkaamiseen" meniki melekeen viis minuuttia, puuteria naamaan ja väriä huuliin. Ja sitte jo aiemmin valitut vaatteet päälle ja kuvaajan käsittelyyn. Ensiksi otettiin thaityyliin ja sitte vaihdettiin asuja länkkärimalliin ja sama poseeraaminen uutelleen. Johan siinä hiki tuli vaikkoli kuinkaki hyvin ilimastootu sturio. Mutta vaimo oli kaunis ku Lootuksenkukka. Ja mää ny olin sitte mitä sattuu... Mutta sen jäläkeen oliki jo ansaattu päiväpalaa ja pöytään tuli papaijasalaattia, grillattua kanaa ja laappia kahta lajia. Possulla ja maksalla. Leo oli toki siinä vaiheessa jo vahvasti mukana. Ja koska kello ei ollu lähelläkää kriittistä kahta (silloon taukoaa viinanmyynti isoommis kaupoos) niin seuraava kohde oliki Tesco ja sen hyvin varustettu viinaosasto. Ja koska hammastohtori oli pyytäny välttämään värillisiä juomia oli ostoslistalla Giniä, Votkaa ja Riisiviinaa. Ja kaikki paikallisia toki. Gini maistuu aiva samalta ku kolomekertaa kalliimpi länkkäriversio ja votka oli votkaa. Ja kyytipoijiksi tuli valittua Tonikkia ja soodaa sitruunalla maustettuna. Toki ruokaaki ostettiin, muttei sookkaa mun hommia. Luojankiitos. Ja niin vain koitti päivä jotta lähärettihin kohti hanimuunin kakkososaa ja KohChangia. Ensiksi minivanilla tänne Bangkokkiin ja sitte pikatsekkaus joka näytti, ettei mitää mahiksia saarelle tänään päästä. Joten sisäänkirjautuminen lähistön hotelliin ja siitä se alako. Ensiksi meinas tulla paniikki ku netti näytti haluamamme paikan olevan täynnä, mutta paniikki poistu paikallises matkatoimistos joka buukkaski meille pikkasta paremman sviitin merinäköalalla! Tottahan hanimuunilla pitää tasoa olla, varsinki kakkososalla. Ja samaan hintaan kuulu aamiaaset, kuljetukset erestakaasin. Ja hinta tais olla 250€, jottei aiva maharotoonkaa. Täs ku hotlan katuravintolas istuskelen ja kattelen ohikulukevaa porukkaa niin monemmoosta kieltä kuulee. Ja kauppiaita kulukee kaupaten milloon mitäki. Aurinkolasia, sytkäreitä, tupakkiaskia ja vaikka sen mitä. Riippumatosta tuos yks Italiaano teki justihin kaupat ja kauppias ainaki näytti tyytyvääseltä. Huomenna sitte 0800 tulee minivani noutamaan tästä ja ajaa meirät Trattiin josta sitte lautalla saarelle jonka nimijän oli KohChang. Ja siellä taksi vastas joka vie NangNualResorttiin ja siellä odottavaan sviittityyppiseen kortteeriin. Mutta ennen sitä toki syärähän hyvin ny illalla ja tietty aamulla. Tänään oli tarkootus myähästää ruakaalua pikkuusen, johonki kuuteen tai seittemäänki. Loppuu se kirottu viinanmyyntipannaki. 7-eleven ku myy viinaa 11-14 ja 17-23. Siellä on paree valikooma, nämä paikalliset shopit kauppaavat vain näitä värillisiä juomia joita pyrin välttämään. Jotta tarkootus ostaa pullo votkaa. Nyt niin nätti flikka tuli kysymään jotta :"one moore" ja tottahan mun oli se otettava. Ihampa vaikka tuon hymyn takia. Osas viä kallistaa päätäki niin somasti. Vähä niinku muinaanen ylihoitaja ylitöihin kysyessään. Työnantajaki lähestyy ja kuulemma nimi komeeloo listallaki jo, että valtion määräaikaanen virka saa jatkoa. Muttei siitä enempää. Tympiä ajatellakkaa töitä hanimuunilla. Työkavereita toki voi ja pitääki ajatella ja mieles oni ollu Painija-Tero ja ystäväni Julma-Juha. Teron näin vääntävänki painimatolla ja hienoahan son kattoa ku kaveri on saanu piiskattua ittensä mattokuntohon. Juha ilimaasiki jo tuos aamusella että suaritamma muutaman yön valavontasession heti aluuksi ja voin julukisesti jopa vannoa syävämme pikkasta parempaa thaisapuskaa. Ei pitsaa. Kuulemma saan tai joudun kuljettamaan matkatavaroosnani ens kesää varten mausteita ja muuta lain sallimaa. Sekä vaatetta. Joo, kello lähentelee puoli neliää ja olis passeli aika vetäytyä vaikka siestalle viilennettyyn huoneeseen rouvan kylkeen. Pyyhkeekki pitääs olla paikalla, että pääsee ruiskuunki. Mutta täältä tähän niinku sano Einomatti Porkkakoski.

voihan Maahanmuuttovirasto!

tekivat sitte lisaselevityspyynnon vain pariin kertaan selevitetyysta asioosta. Noh, rustasin tuos aikamoisen raittiuskilipakiriootuksen ja vastasin esitettyyhin kysymyksihin maharollisimman tyhjentavasti. En kylla maininnu jotta kuinkapain sankys ekalla kerralla oltihin. Ku en eres muista sita. Mutta vaikiaa pitaa olla saada oleskelelupulaa. maki luulin homman olevan ns. pala kaakkua ku ne paperit lahetystoon kiikutettiin ja virkaalia niihin kymmenia leimoja matki kainalot hies. Mutta ei. Eikohan joku apulaastarkastaja saanu paahansa kysya samoja asioota. Pirin kumminki hermot kuris ja tein asiallisen vastineen, osaan senki tehera. Asiattomis oon palioki hajympi. Mutta asian suhteen meinasin olla nokkela ja kiriootin eileen hetoolla ja aamulla iPadiin emailivastauksen valamiiksi ja meinasin sitte maalikylille mennes vain napauttaa sen avaruuksien kautta taman apulaastirkistajan koneelle. muttei menny sekaa niinku ruattinkielisella rannikolla. Perkeleen yhteys ei riittany. Tai iPhone toimi mutta Pad ei ottanu kommohonsakkaa. Jotta kotio mennes hyppasin kyyrista ja jain tahan nettipaikkaan nakuttelemaan asian uusiksi tallakertaa netikan postiin. No, ompahan tas tata aikaa tata harrastaa. Kattotahan keksiiko ne via jotaki muuta kysyttavaa... Vajaan tunnin paasta mut kopataan tasta kyytiin ja kohti viimmeesta hampitohtorikeikkaa. Sitte on leekot kunnos ja ei tartte kysella sen kummemmin kunnallista ku yksityystakaa. Ja tama saatanan nappaamistoki aivaku tervas, ristus notta! Eileen oltiin sellaasilla pikkuusemmilla temppelijuhulilla joita voiski kuttua enemman markkinooksi. Oli vaha erimoonen ehtoo ku se moskiittoehtoo. Sitte loysin via paikan josa tarjolla jaakylymaa leksaa tuulettimen vieres. Siinahan aika kulahtiki mukavasti ihimisia kattellen ja pikkupurtavaa naykkien. Kahareksan jalakehen oltihin jo kotonaki. Tanaan Tip oli taas treenaamas taskuparkkia ja muuta taharellista, tykkaa ittekki jotta saattaa sen lisenssin saarakki. Mutta nyon tullu nakutettua siksiki tiukasti, etta otan ja hakaasen muutaman hikoolevan Leksan lepuuttamaan hiukka kuumentunutta keskushermostoa.

Olotila alakaa

olemaan jo varsin kohtuullinen kiitos hyvien salvojen ja muitten troppien. Viela tama paiva kuurin paris ja saattaa menna viela jokunen paiva alkoholimattomanaki... Vaan paree tuota vannoa kuinkakaa lujaa, siihen malliin taas vastasaadut Regencyt siina hyllylla huutelee... Lisaa kummia ajatuksia. Aiemmissa hopinoissa ihmettelin tuttujen juttujen puuttumista ja totuttautumista olemaan ilman niita. Noh, ei se sen kummempaa toki ookkaa ja oppiihan sita aina soveltamaan jotenki. Omassa kortteerissa on tietysti kaikki kohillaan ja oikiastaan lukulamppua eniten oon kaipaallu ja jonkinverran tuota hyllytasoa sais olla enemman. On kaffin ja vedenkeittimet ja on kotimaaset suodatinpussit ja sita taattua tummaa pressaa. Viela ku siihen lisataan kaurahiutaleet niin siinahan tuo talouspuoli oliki. Tanaan oli tarjolla oikeen kunnon bf ja sisalsi paistettua kananmunaa, reippaasti rapeaksi paistettua pekonia ja tosi hyvi pikkusen isompia juustonakkeja. Ja jos ei tuolla nalaka kaikkoa nii ei sitte millaa. Ja soli kasin aikaan, ettei tas viela nalaka oo eres mieles. Tip halus tanne hiushoitolaan ja aina ystavallinen rouva varas mulle koneen riittavaksi ajaksi. Muutenhan taala istuu paikkakunnan teinareita niita pelejaan pelailemassa. Joutavakki siirtymaan pois jotta falle paasee hoitamaan taharellisia juttujaan. Eilinen paiva oliki melekoosta syopottelya, mutta ma sen minimalisoin vetoamalla huonoon yleiskuntoon. Noh, ei se aiva kokonaansa valhetta ollukkaa vaan nuo tropit pistaa pikkuusen nukuttamaan. Mutta ehtoolla viimeenen satsi ja sitte pitaas olla kutakuinki pelikunnos. Ja ne temppelijuhulat alakaaki vasta huomenna, etta sinne sitte on mentava jos ei vaikka muuta niin nayttaytymaan. Ja ainahan sielta saa hyvaa ruokaa ja jos sattuu loytymaan jotain muuta vaikka tulijaasiksi kelepaavaa... Kukahan saa ja mita, seki jaa nahtavaksi. Mietin tas jotta mita taala eniten kaipaa, mutten ny noitten pikkujuttujen lisaksi saa mitaa mieleen. Lehdet paasee lukemaan netista ja kirjoja tuli varattua aika reippaasti ja sain Jounilta viela taydennystakin etta lukemisen puutetta ei juuri joudu kokemaan. Puhelimet toimii ja nainollen eioo mitaa suurempaa puutetta. Ihimeteltavaa toki piisaa niin tuos liikennekulttuuris ku mones muuski. Sahkohommat taalon varsin kummalliset ja virityksia niin moneen sorttiin jotte oikeen osaa laskiakkaa. Pistorasioohin ei oikeen saa meitin topseleita istumaan kunnolla ja siksi lataukset sun muut sujuu heikommin. Ja pistorasioota on laitettu tosi huonosti ja vahan huoneisiin ja siitaki syysta sita lukulamppua eioo ja eioo tullu jatkojohdoillakaa sita hankittua. Pitaas sahkari kuttua ja laittaa sen tekemaan lisapistokkeita sinne sun tanne. Kylpparissakaa eioo ku se yks ja sen tarttoo lamminvesisysteemiin jokon sellaanen pienen postilaatikon kokoonan harveli, mutta lammittaa suihkuveden tarvittaes aiva riittavaksi. Tip aina siunaalooki ku mun jaljilta suihkun vesi on kylmimmillaan, mutta se vain friskaa ja eioo lahseskaa kylymaa kylymimmillaankaa. Mutta somaahan son vaikka hiukset pesta lampimammalla vedella ja ottaa siihen sitte virkistava ruiskaus paalle. Puhuttiinki tuos aamusella uuden lamminvesisysteemin hankinnasta ja annettaas tuo vanha anopin kylppariin niin saisivat lapsosekki useemmin lampimia suihkuja. Tahan asti ovat aamusuihkut kayneet meidan kylpparis ku jotenki tuntuu tylylta suihkututtaa aamulla lapsoset viiliammas vetes. lapsosista tuliki mieleen, etta ne vasta hankitut karaokevehkeet oliki suures suosios ja lapsekki paasi esittamaan kappaleitaan. Ehdoksi asetin kuuliaasen asenteen varsinki koulunkaynnin suhteen ja muutoonki vaadin hillittya kaytosta. Ainaki meidan kammaris jossa ne vehkeet on. Ja pysyy. Lasten on vaikia karaookkea laulaa ku eivat osaa lukia, mutta hyvin vetivat tuttuja kappaleitaan. Ja tulihan kaupas aikamoinen levyllinen kipaleita ja joukossa lontoonkilisiaki, jotta paasin vetamaan Delilahin osin lontoolla ja suomeksi. Eika juurikaa havettany. Paitti laitetta seuraavana paivana paremmin asentaessani totesin jottei mun kyvyt ja tairot oo tuos lajis oikiastaan minkaamooset ja ajattelinki jattaa laulamisen kokonaansa muitten hommaksi. Joo jotta se sahkari tulee muutoonki kuttuttavaksi ja saa siina samalla pistaa meiranki kammariin muutaman lisapistokkeet ja samoon terassille jossa saa tuulettimet paremmin toimimaan. Tyon teettaminenhaa taalei juuri mitaa maksa ja ei nuo tarvikkeekkaa hinnankiroos oo. Ja itteleenhan tas tata teherahan. Ja tuos maatalouspuoles on kans aikalailla ihimeteltavaa. Ensimmaasena vaikka tuo istutuskulttuuri. Ei taala laiteta mitaa istumahan niinku meilla riviittain vaan siemenet nakellaan peltoon aiva summanmutikas. Koitin asiaa selventaa ennen istutusta, mutta ny vasta ajatukseni ymmarrettiin ku tuli aika kitkia rikkaruohoja pois. Ja kaikki sikinsokin. Lupasivat ottaa onkeensa ja varsinki Tip joutuu myantamaan jotten turhaa aikanani kansalaaskoulus maatalousoppia lukenu. Vaikka olinki silloon edistyksellisella kaupallisella linjalla kuuluu opetukseen myos maatalousoppia ja jotaki siitaki jai mieleen. Ja johan viime kesana pistettiin Jurvas kaikki sievasti riviin, niin salaatit ku persiljakki. Thaikasvikset ei oikeen ehtiny kunnolla kasvaa vaan ens kesana ne pannaan ensiksi pikkuuseen kasvihuoneeseen ja toivottavasti ilmojen lammittya otetaan katto pois paalta ja odotetaan saadaanko tuoreita kasviksia omasta maasta. Taala tuo kasvu tapahtuu jokseenki mukavasti ja nopiasti. Tana aamuna saatiin pikkuunen sadekuuroki, muttei se juuri mitaa auttanu ku ei kestany ku kymmenisen minuuttia. Pikkuusen pintamaa kostuu ja maantie oli melekeen samantien kuiva. Riisinvilejelyyn mullei oo mitaa sanomista sitei maatlaousopettajakaa muistini mukaan missaa vaihees eres sivunnu. Jotta olokoot siihen puuttuminen tas. Ja muutahan merkillista taalei juurikaa kasvateta, toki sokeriruokoa ja joitaki kaalilajikkeita mutta aikalailla harvaksellaan. Vaikka toki toreilla on kaupan vaikka minkasorttisia kasviksia ja hedelmia, mutta ne tuodaan sitte jonkumatkan paasta tuoreena tanne. Samoon kalat tuodaan tosi tuoreenka koska ovat viela toreilla elossa ja siita sitte valinnan jalkeen sulle perataan sellaanen fisu ku haluat. Samoon katkikset sun muut on elos ja pistetaan selllaaasinaansa pussiin ja saat ne tosi tuoreena grillille tai muuten laitettavaksi. Jotta kovaa kaikki on tuoretta ja oikiastaan se kylymaketju ei katikia ku vasta siina vaihees jos sa pirat niita kovaa kauan lavalla. Mutta meilla eioo oikiastaan miltaa torilta kovaa pitka matka. Ja enoo kertaakaa (kop kop kop) taala ollessani vattatauria joutunu kokemaan. liiasta dhilista kylla sellaasen one-timen saa aikaan, mutta sen ku tietaa niin ei juurikaa haittaa. Tas lahikoneilla kaydaan sellaastaki kybersotaa jottei paremmasta valia... Onneksi aanet pienilla ja pelaajilla kuulovehkeet paas. Aika rauhalliselta kylan meno naytti ku tanne mopooltiin, toki viela juhlia jatketaan ja saattaa olla jotta huomisesta tulee monelle pekkaspaiva jos kovaa viela meinaavat torpotella. Tuos ajelles kuulu monesta pihasta kutsuja, mutta kuitattiin vain lyhyesti ja ei meinatakkaa poiketa juuri missaa. Se vaatii monen tunnin istumisen ja ei voine valttya napsujenkaa ottamiselta ja sekaa ei juuri ny huvita ollenkaa. Taas on tuttuja tullu tuonne Phuketin suuntaan, muttei oikeen innosta sinnekkaa lahtia ajelemaan ku ollaan sinne Changille menoa suunniteltu autokoulun ja hammashoidon jalkeen. Ja anteeksi vaan kaikille, mutta Phuket eioo koskaa kuulunu mun susikkeihin ja enoo siela ollukkaa ku vaivaasen viikon. Mutta se riitti. KhChang ja saarihyppely tas on mieles ja se saattaa ja onki se ykkosvaihtoehto. Joo, mutta nyssaa riittaa taas tama nakuttelu ja siirrytaan kotitontilla ihmettelemaan maailman menoa.

Kiinalaista Uutta vuotta.

Aloitettu vastaanottamaan tavallaan jo pariki paivaa hankkimalla syotavaa ja hiukka juotavaaki. Sita tarjotaan seka vainajille, etta myos temppeliin munkeille jotka hakevat annoksensa tienvarressa. Ruokalahjuksia asetetaan myos esim. autolle ja nain toivotaan kolaritonta vuotta. Ja sita tosiaan hankittiin reilusti, mutta suurin osa siita syodaan saman paivan aikana tai sailotaan jos sailottavaa jaa. Hedelmista menee ainaki suurin osa haaskuulle, mutta eivat juuri mitaa maksakkaa. Kanat jotka uhrilahjana anneteen esikypsennetaan ja sitta tovin paasta jo haetaan pois ja jatkojalostetaan ja syopastaan pois. Mutta aloitetaampas siita isonherran tapaamisesta johon viimeksi oltiin menossa. Herra palhastuikin elakkeella olevaksi valtion virkamieheksi joka pyorittaa alueellista (ja samalla siis laitonta) lottotyyppista arpajaispelia. Herra lausahteli muutamia lontoonkielisiaki fraaseja ja joko johtuen allekirioottaneen lasnaolosta tai muuten niin ruokaa alkoi tulla poytaan lahes heti ku paikalle mentiin. Noh, tulipahan nahtya tuoki alueellinen lottopeli. Siina arvottiin tarpeellinen maara numeroita onnettarien avulla ja voittonumerot paljastettiin. Tipilla oli taas tuuria ja taisi saada voittoa toista tonnia. Rehellisersti arvottu ja sillapa se sipuli. Veikkaisin tuon olevan melko hyva elakkeen lisuke, taala ku nuo elakkeet ei paata huimaa jos ei sitta nailla valtion isommilla herroilla olisi paremmin. Tuo lotto toimii joka paiva ja Tip onki keranny naapurustosta aina joitaki pelaajia ja toiminu nk. valikatena. Mutta alakaa kusauttako, joutuus tuore vaimo vaikeuksiin... Ja pienilla summillahan tuota pelataan, tanaan pistettiin kimppanumerot suurinpiirteen kymmenella juurolla, ettei mitaa suurta pelia. Voitot onki suhteen panokseen. Mitas muuta, sellaasta tasaasta oleskelua. Jouni tuosta Samkosta kavi ittekseen syomas Popijoita joihin nyt kunnolliset varkit loydettiin Makrosta. Hyvia olivat ja kaikki meni. Jounille pakattiin pieni maistajaasannos mukaan. Markkinoilla kayty ja hammaslaakarissa aina valilla. Hoito loppupuolella ja niin on sarky lahteny paikoosta johons sitoli. Tip uurastanu autokoulus ja kylla siita kuski viela tulee. Toissapaivana oli jo aikalailla itsenainen ajamises ja peruutushariootteluki sujuu mielestani paremmin ku osasin odottaa. Nama kuskit taala eioo mitaa peruuttajia ja mieluummin ne vekslaa vaikka kuinka kauan ennen ku yrittaasivakkaa taskuperuutusta. Tai jos vaikka yrittaasivakkaa niin johan joku siihen rakohon keulansa pokkaas. No, toissailtana oli sitte sukulaasperheen talon valmistujaasjuhulat lahitemppelin alueella ja paikalla arviolta 500-600 ihimista. Poytakunnassa aina kymmenisen henkia samasta suvusta ja jokaanen perhe lahajoottaa sopivaksi kattomansa summan. Ja ruokaa kannettiin se seittemisen eraa poytaan ja juomakki oli valamiina. Juhulat meni oikeenki hyvin, oli hyvaa musiikkia ja tanssityttoja piisas. Se mika ei menny niinku Rompsoos oli illan lampotila ja siihen akaaset moskiitot viela paalla. Ei minkaamoosta tuulenviria koko alueella, ku oli niin rakennusten suojas. Ja tasta johtuen moskiitot kuppas mun jalaat siihen malliin jottei mitaa valia. Heti ku kotio mentiin niin suihkuun ja kaikki monjat ja salavat jalakoohin, puhutaan siis alueesta joka jaa sortsiilta vapaaksi elikkas polovista isoon varpaaseen. Ilta jatkui omalla terassilla, mutta aamulla oliki sitte jalaat aikamoosilla paukamilla ja paisuksiski. Ei siina vaihees via mitaa muutaku torille ostoksille. Mutta sielta tutua alakoo kipu lisaantya ja vasen jalaka aikalailla turvokisi joten eiku apoteekkiin salavaostoksille. Hiukka helepotti, mutta ehtoopuolesta oli kaytava paikallisella perhetohtorilla joka onki jonki kaavan mukaan Tipin sukulaasia. Tohtori totes tilanteen ja vetaas ruiskuun miksauksen antibioottia ja kipulaaketta ja antoo viiden kerran kuurin erilaasia pilleria. Siis viis pilleria viis kertaa. Aamulla ja illalla ruuan jalkeen. Eika alkkomashoolinkia ollenkaa. Ja passaa oikeenki hyvin tahan saumaan, ei tuollaanen lahes jokailtaanen tissuttelukaa oikeen pirempahan jaksa kiehtoa. Joten Fantaa tas kiskon samalla ku nakuttelen tata turhuutta. Joo, kattotaan kuinka kuuri puree. Jos ei niin laueelta loytyy kylla yksityynen sairaalaki johon mun matkavakuutus ylettyy. Mutta tuskin sinne tulee tarvetta menna. Oireet jo helepottunu eika turvotustakaa enaa oo. Nyt voinki valistaa lukijoota silla, etta ainoa joka taala ehkaasee moskiittopuremia on SKETOLENE-suihke jota saa esim marketiista ja 7-eleneneista. Mulloli kaytos joku toinen versio ja ei auttanu vaikka kahteen kertaan kinttuni silla suihkuttelin. Ja tma eioo mainos, valistununu neuvo ja ohoje. Ja aiva ilimaanen. Jotta tama paiva menny pikkuusen potemisen merkiis, elokuvia tullu jokunen kattottua ja aiva pikkuusen patsastellu siina sita uhritouhua kattellen. Syomajaasia ja juomajaasia on jokaases taloos ja useista pihoosta kutsuja kuuluuki, mutta nyssaa kutsut olla ja keskityn taman vaivan hoitoon. Alakuviikosta maanantain jatkuu vaimon autokoulu ja tiistaina ilmeesesti saan hammashoitoni valamiiksi. Kohdalleni sattunu tohtori ku ei paikalla joka paiva oo, pitaa varmaan toisaallaki vastaanottoa. Ja tuollaanen harvakseltaan hoitaminen sopii mulle oikeenki hyvin. Pari reikaa oliki sellaasta hoitoa vailla jotta piti puuduttaa oikeen kunnolla ku sattuu aiva oikiasti. Mutta nyt tosiaan alakaas e urakka olla loppupuolella ja paastaan kattomaan jotta mita lysti maksaa. Arvio oli 200 juuroa, mutta lopullisen laskun nakee sitte tiistaina. Naitten jalakeen oliki sitte tarkootus suorittaa se hanimuunin toinen osuus ja ajateltu suunta on KohChang, mutta senki nakee sitte ajallaan jotta miksiko se muuttuu. Aikaahan tas toki viela on vaikka mihin. Sunnuntaina alkaa lahitemppelilla nelja paivaa kestavat juhulat, vissihin sinne pitaa jonkimmoonen kaynti suorittaa vaikka kuinkon kuuri paalla. Ainaki nayttaytymas pitanee kayra. Moskiittojuhulis oli kuulemma toinenki ulukomalaane elikkas falle. Saksalaaseksi kuulin mainittavan, mutta kuei ollu ennenstaan tuttu niin jatin enimmat haut tekematta. Jaahans, solis vaimon hiushoito finaalis, mennaan ja ajellaan kotio riisipeltojen kautta ja katsastellaan sadon etenemista. Joten sinne sitte.

jovain

tuli seka uus Samsung tollotin ja siihen soppeli dvd-soitinki asennettua ja viela aiva toimiviksi. Viela pienta viilausta ajastimien sun muitten kans, mutta luulempa siitaki selviytyvani nuan vain. TV hankittiin Jounin vinkkien mukaan Makrosta joka omanlaisensa tukkukauppa ja toimiiki cash&carry-periaatteella, mutta tarvittavan kortin sai heti neuvonnasta mukaan ja eiku ostoksille. Tavarat lahes kaikki halvempia ja isommissa erissa ku tavarataloos yleensa. Tulihan siina sitte karryyn kerattya yhtasuntoista tarpeellistaki, juomat ainaki oli selvasti edullisempia. Siis virvootustyyppiset. Viinaosasto ei niin hyvin ollukkaaa varustettu, mutta tarttu sielta Napoleonia pullollinen mukaan. Hyvaa soli, ei mitaa vikaa. Ja se TV loyty annettujen vinkkien mukaan ja siitta vain sitte karryyn. Mutta vanha dvd-soitin ei pelannukkaa yhteen, jotta otin ja hain uutukaasen jossa kaikki mahdolliset liitynnat sunmuut. Ja johan toimii! Tuossa tanne mopoillessamme kattelin jotta paikkapaikoon alkaa riisi olla puimakunnos ja tuoksu muistutti erehdyttavasti kotomaan syksyysta. Niin jossei ota tata lampotilaa huomioon. Jariat on puimurit ja telaketjut alla, mutta peltohan muokataan ennen seuraavaa istutusta ettei siita moyhennyksesta mitaa haittaa oo. Olen tassa viime paivina kovasti lammolla muistellu ystavaani Juhaa joka lahestulkoota lahjoitti mulle aikamoisen elokuvamaaran. Viimeksi tana aamuna ku kattelin Arn-temppeliritarista kertovaa elokuvaa joista viela toinen osa odottamas. Ja aiemmin kattottuna aiva loistavat Kummelit, Julmahuvit ja monet hyvat elokuvat. Toki mukaan mahtuu ei niin hyviakin, muttei niitoo pakko kattella jonsei halua. Sovinki jo antavani elokuvakansion kaverilleni Jounille kattottavaksi. Mutta viela siella on muutamia hyviakin patkia kattottavaksi ja somahan niiton siina kuulerin alla luikkia iltapaivan paahteisimpina tunteina tai aamulla teeta ta tai kaffia ryystelles. Taala maalla kuon aikaa levata ja sitahan ma tanne osaksi tulinki tekemaan. Tulihan siina jonkummoonen rupeama tehtyaki, jotta saapi hyvalla omallatunnolla vetaa lonkkaa ja kuvia kattella. Eilen vietettiin paivaa DonChedissa ja siella temppelialueella olevissa juhlissa. Kai oikeammin kysees markkinat koskapa ainaki paivasaikaan ei juuri muuta ohojelmaa ollu. Ruokaa oli tarjolla monenlaista ja kaikenmoosta myytavaa vaatteista lappareihin. Siis melkein mita vain. Ainoastaan alkohoolia temppelialueella ei myyty, mutta sita sai kylla sen valittomasta laheisyyresta jos sita halus. Eileen ei haluttanu. Illat taala muotoutuu lahes aina samaan malliin anopin veljen mopoillessa portista kassi iloisesti kilisten... Ja kuuluu kohteliaisuuteenkin istahtaa toviksi ja pari maljakkoa ystavallisen miehen ja puolisonsa kera nauttia. Ja kuinka ollakkaa alkaa poytaan ilmestya rapeaksi paistettua ja hyvin maustettua maksaa, hieman tulisempaa kanaa ja oivallista possua josta ei laskiakaa puutu. Nain se menee, mutten valita. Kaatelen kuppiin reilusti soodaa ja vain loraus viskia niin hyvin menee ja kaikki tyytyvaasia. Enhan toki aaan ittestani sellaasta kuvaa jotta heiran seuransa ei kielimuurin takia kelepaa ja ei sita vaimokaa hyvalla kattoosi. On joskus tullu vaha niinku herattelemaanki, etta se ja se tuli pihaan ja odottaa tietysti mun saapuvan paikalle. Ei muutaku silikkipokserit jalakahan ja erustamahan. Tai jotaki. Tanaan tulee alueen BigBoss puhumaan jostaki josta en aiva tarkkaan selevaa saanu, mutta varmaan jostaki tarkiasta on kyse. Ja juuri ennen tanne lahtoa Tip kavi lahikaupasta jotaki hkasemas ja pelas paikallista arpapelia voittaen mulle Kavelevaa Jussia pullollisen. Ja se tulee vain ja ainoastaan omaan kayttoon ja sijoitinki sen jo makkarin kasikiriastoon. Jaa mitas sitte. Niin, hammaslaakari otettu tyonalle ja viela pari kayntia jaljella ja sitte on sovitut hommat hoidettu. Hammaskivi pois, tarpeellisten paikkojen uusinta tai vaihto ja sitte valakaasu. Siksi reilusti tummentuneet leekot ja erellisesta lekurikeikasta kulunu kahdeksisen vuotta. Sain sitta aiheellisesti moitteita varsin kohtuullisesti lontoota puhuvalta naispuoliselta laakarilta. Asiallinen ja ammattitaitoonen hoito ja valineet huipputasoa. Hinta varmaan aiva omaa luokkaansa ja paasi heti tuoliin ku mentiin tilannetta kartottamaan. Huomenna seuraava kerta ja huomenna paivalla Tip alottaa autokoulun Suphanburin kaupungilla, siita kaytiin jo aikoja sitte sopimas ja sita riemua sitte kestaaki koko viikon. Autokoulun jalkeen oltiin ajateltu hanimuunin toista sessiota ja paikaksi on kaavaaltu KohChang. Mutta sen aika nayttaa toteutuuko suunnitelma sinallaan vai tuleeko muuttujia matkaan. Etta kovaa rauhallista on meno, mutta sopii mulle oikeenki hyvin. Eilen tuli soiteltuaki sovittu viikkopuhelu kotimaahan ja lammitti mielta kuulla, etta lunta sataa... Josko sateet olis ohi ku joskus ens kuus sinne laskeurua. Mutta siihen on viela aikaa vaikka kuinka. Mutta nyt taitaa vaimon hiushoito olla suoritettu ja mopoillaan takas kotio ja orotellaan sita herra isoaherraa... Siispa taalta tahan.

Paluu kotio

luonnollisestikki tapahtunu ja kaikemmoosta hassakkaa tas on ollukki. Vasta tapaamani maanmieheni Jouni odotti jo meidan yokylaalya ja kotonaki oli monenmoosta asiaa hoirettavana. Mutta kaikesta selevittiin ja vietettiinki kokolailla mukava ja viihdyttava ilta ja yonseutu Jounin ja aivan ihastuttavan puolisonsa parissa. Jos koskaan niin nyt sai nauttia taydesta vieraanvaraisuudesta. Ruokaa oli yllinkyllin ja ei se juomakaa ehtymista osoottanu. Ja mika mukavinta, sai haastella ihan omalla kielella ja tosi hyvassa seurassa! Siina sita sieluki lepas. Ja 100Piiparia siina illan ja yon aikana soiteltiin, muttei saatu aikaan eres kunnon kankaasta... Tuurilla on joskus paikkansa ja niin siina meiranki tapaamises paikallisen Tescon viinaosastolla... Todellisesti tarpeellista tietoa saatu ja vinkkej' moneen suuntaan. Viimeisen mukaan juuri hankittu uus Samsung tollotin makuuhuoneeseen ja edulliseen hintaan. Toki DVD-hardelliki piti uusia, muttei haittaa tas konkurssis yhtaa. Nyt itseasias soittimen ostoreissulla ja en meinaakkaa antaa vaimon kauaa odottaa vaikka kuinka oliski kiriootettavaa... Kumminki parempaaki tekemista olemas. Tiamma. Kattotahan koska taas joutaa mtata joutavaa kirioottamahan....

Edellinen

Koskiki luonnollisesti eilistä, mutta ehtoolla wifi ei enää tuola kokilla suostunu toimimaan. Mutta nyt aamu jo auennu ja kellon näyttäes 0916 nähtiin reissun ensimmääset sadepisarat. Tosin eilen jo kuultiin Pattijoella satavan rankastikki, ettei tämä mikää varsinaanen yllätys ollu. Harmitti vain pikkuusen ku noutajia tuli se täys autollinen ja rantakelit on nyssitte miton. Muttei noista kuivammaan kakaroosta vetehen oo, aaltoja juoksivat huutaen karkuun... Varsinki pienimmääset. Vanhemmille olin luvannu ajelun banaaniveneellä, mutta säästä johtuen niitei paikalla näy. Ja aallokki siksi korkeeta, etteivät senkää takia vesille lähäre. Jokunen jetti tuos mennähuristeli ikäänku malliksi. Nyt jo aurinko pilkistää ja mistä tietää vaikka tulis kuinkaki kelevollinen keli. Viluhan täälei juurikaa pääse tulemaan sataa tai ei. Lämpö jo +30 ainaki ja iltapäivää kohti vain nousee. Mutta aallot näyttää aika rouheilta, notten uimasilleen aiva hetikää menisi. Bf syäty, jotta täs ny ihimetellään jotta mitä sitä tehtääs. Kuskia ei varmaankaa heti paluumatkalle huvita lähteä ja mihinkäs täs kiirus onkaa? Huonetta saa pitää viä muutaman tunnin ja voipi olla vaikka vaatteenvaihtoon vielä tarvetta... Kuka senki tietää? Tosi nopiaa tuo katu kuivaa pienen satelun jälkeen, nyt jo melekeen kuiva ja sade loppu muutama minuutti sitte. Eilinen iltapäivä oliki liikenteen puolesta aikalailla ruuhkaanen ku viikonlopun vietos ollu väki alako lähteä kotipaikolleen. Voi sitä pikappien ja bussien letkaa! Hyväku fillarilla tien pääsi ylittämään. Mutta illalla oliki jo sitte niin soman rauhallista ja yön aikana ei juuri musiikkia eikä muutakaa älämölöä kuulunu. Viikon vois todetaa menneen suhteellisen mukavasti, mutta alakaa tämä turistina oleminen toviksi piisata. Ja yhtää länkkäriruakaa -aamiaasia lukuunottamatta- enoo suuhuni pistäny. Non aina ollu kumminki pettymys niin maun ku hinnanki suhteen. Parhaat eineet tulee näistä katukeittiöistä ja ei tämän Scandyn köökiskää mitää vikaa oo löytyny. Ja nuo rannalla pikkuusen erempänä olevat paikat aiva loistavia varsinki meren elävien suhteen. Ja ne HuaHinis syödyt osterit ei aiva heti unohruksiin jää. Kuinkahan sitä taas sitte joskus oppii eres jotenki esmes valtion eineitä puputtamaan? Pakko kai varustaa se pieni mausteputkilo kaikkialle mukaan. Ja pottuja oon tuskin nähänykkää saatika suuhuni pannu. Eikä leipääkää tee mieli kuoon siitä itteni jokseenki poisopettanu. Mutta kasvikset, kana ja possu uppoaa ku onttoon puujalakaan ja vaikka joka päivä! Ei yhtää maistu puulta. Ja kasviksiaki kuon niin monensorttcisia ja ne kypsennetään erilaisis soosiis niin maku poikkeaa aina pikkuusen. Muttei koskaa huonompaan suuntaan. Tip sitä joskus ihimetteleeki jotta ku minen koskaa valita jotta joku ruaka olis pahaa tai ettei maistuusi. Vissihin meirät kakarana niin hyvin opetettihin jotta ruoka on pyhämasia ja huonoa ruakaa tuskin onkaa. Paitti joskus koulus tilliliha. Tai lipiäkala, muttei sookkaa ruakaa. Eikä mämmi joten suuhuni pistä muutaku asella uhattuna. Jaa, täs eturivin pöyräshän alakaa tulla pikkuusen lämmin ja pitänee siirtyä varjommaksi. Noutajaporukalle näyttää jo Leo maistuvan, mutta mää sentään tyyryn viä Fantaan. Ja muutoonki oon havaannu paremmaksi pysytellä kaveristani Leosta vähä niinku erillään ku hänen kanssaan runsaampi kaveeraminen aiheuttaa tarpeetonta pöhötystä muuten kapeissa kasvoissa... Huumoria heti aamuun. On osoittautunut paikkansapitäväksi se, ettei pirä juara sekaasin erimoosia juomia vaan pysytellä samas laarus. SangSom on ollu laatu ja sooda tai M-150 kyytipoika ja hyvin ollaan tultu toimeen. Ja toinen merkittävä seikka on tietenki juomisen määrä jonka suhteen en toki aiva nuhteettomaksi voi ittiäni väittää. Joskus sitä veteraaniki intaantuu ja mitäs sitte? Itte täs puhaltelut puhallellaan ja silläpä sipuli. Kovasti lapsukaasia tuo meri kiinnostaa vaikka pelottaaki pikkuusen, siellä maalla kuei juurikaa uimasilleen pääse. Ne joet tai oikiammin kanavat ei uimaan juurikaa houkuttele ja veikkaan uimataitojen olevan hyvinki kyseenalaisia elikkä lähes olemattomia. Tip osaa uida varsin hyvin ja jopa tykkääki siitä, mutta mereen ei juuri suostu menemään. Ja tälläkertaa ei allasta oo kohdalle sattunu. Ehkä sitte hanimuun kakkososas KohChangilla... Mutta nyt siirryn porukan seuraan, etteivät kuvittele mun jotenki heitä hyljeksivän...

Päivä menny

Jokseenki puhaltelun merkiis. Eilinen nesteytys kostautui jonkinverran ja vaati pikkasta pidempiä päikkäreitä aamiaisen ja olemattoman lounaan jälkeen. Toki käytiin hiushoitolas jossa leidarit pesivät vaimon hiukset ja yks ajeli mun parran. Ammattilaasia olivat ja asiakkaita piisas. Tuli siinä katteltua heidän työskentelyä ja samalla tuli tuumattua koko leidarijuttua. Sehän on täälä aikalailla yleestäki ja puhuvakki kolmannesta sukupuolesta. Salongin omistaja on täydelliseksi operoitu ja naimisissa farangin kans. Ja ainoastaan häveliäisyys esti valokuvaamasta häntä. Voidaan sanoa, ettoli kohtuullisen kaunis nainen. No, kaikki leidarithan ovat leidareita mieleltään vaikka vartalo olis ku Mika Halvarilla. No. Se siitä. Siitä sitte palautettiin vuokralla ollu fillari ja tepasteltiin hotlalle. Tokiki Tipin piti hakaasta "ihan pikkusen vain" purtavaa katuvarsiravinteleista. Ja sieltähän tuli Papaijasalaattia, Laappia, grillattua kanaa aiemmin ostettujen lisäksi. Jottoli einettä. Ja taas vaadittiin ne onnistuneet päikkärit. Kello oli jo vaikka mitä ku jo illan hämärtyessä talsimme D-Rangeen iltapoolille. Ja kuinka ollakkaa niin takasintulles piti taas jotaki ottaa jostaki ku näytti niin hyvältä... Vaikka entisekki oli melekeen syömättä. Toki papaija oli oivallinen ostos ja varsin soppeli iltapalaksi. Ja huomenna tulee noutajat ja ajellaan kotioppäin. Saas nähdä millaanen seurue sieltä tuleekaa, kuulemma lavallinen porukkaa... No, etupenkki (siis ei kuskinpenkki) on perinteisesti mun, että aiva sama kuinka palio porukkaa lavalle on tunkenu. Varmaan jokunen tovi vielä täs rannalla ollaan ennenku kotioppäin ajelemaan lähdetään. Hyvä jos ennen pimiää oltaas kotona. Mutta sen näkee huomenna. Nyt e-kirjan ja vaimon pariin. Täältä tähän.

Niin vain

Päivä valakeni Siaminlaharellaki ja olos ei mitää vikaa! Eikä piräkkää olla. Ku tuosta verhon välistä luikkasin niin näyttääs tulevan aikalailla soma keli. Ei näyttääsi juuri tuulevankaa ja aurinko jo niin somasti paistelee. Tuota moon ihimetelly jo usian päivän aijan, meinaan näitä Appleja. IPad toimii loistavasti täälä kolomannes kerrokses, mutta iPhone ei löyrä koko verkkoa. Ja löytää sen heti ku alakertaan meen. Eikä tuota oo eres mäkkinörtti osannu mulle selittää. Taitaa jäärä mysteeriksi seki. Ja ei sillä niin suurta väliä oo, kunhan eres joku joskus jossaki toimii. Jaa, mutta son sitte hanimuunin viimmeenen päivä (tokiki tarkootan ensimmäästä osaa) ja huomenna jollaki kyytillä takaasin kotio. Tip aloottaa autokoulun ja mää hammaslääkärin. Tarkootus teetättää se johon sielä ei oo joko aikaa tai ei pääse. Ja onhan se halapaa täälä. Kunhan rapsutellaan hammaskivet ja vaihdetaan tarpeelliseksi katsottavia paikkoja. Ja koitetaan poistaa teen ja kaffin aiheuttamaa tummennusta. Mutta se sitte nousuviikolla. Nyt eletään ku viimmeestä päivää. Eli alakertaan breakfastille, piremmälle ei renkää mennä.

Jasitte

Scandic Resortin kööki oli syynis ja hyväksi havaattihin. Ruoka oli loistavaa ja sitei tarvinnu kauaa orotella. Pöytään tuli kasviksia osterikastikkeella, green curry soup with chicken ja vielä ruunuksi friteerattuja katkisjuttuja. Siis aiva loistavaa! Eikä pätkääkää kiinnostanu listan pippuripiffit sunmuut. Saatta uskoa jotton saletti seikka. Sitte siitä ajateltiin siirtyvämme norskipaikkaan jatsia kuuntelemaan, mutta saimma ovirokkaa. Elikkä paikka ilmeisesti tilapäisesti suljettu ainaki ravintelin osalta. Majootus näytti toimivan. No, ei muutaku uusi suuntima kohti D-Range-baria. Siellä oliki järjestetty juhla jollekki svenskille jokoli naisen naalistanu ja näinollen tarjolla oli ruokaa vaikka kuinka. Mutta mitäs mä jokolin maha piukeella muutoonki. Ei muuataku SS--soodaa peliin. Siinä jokunen tovi meni mukavasti menoa kattellen ja ruottalaasten kännäälyä seuraten. Aikas pliisua porukkaa. Mutta ko. baaris tosi mukavaa henkilökuntaa ja sellaanen välitön fiilis jossa voi todellaki nauttia olostaan. Ja henkilökunta näytti pikaasen arvion mukaan varsin muodollisesti pätevääki. Paitti ladyboy oli aikalailla pitkänhujakka. Mutta mukavaa oli ja yhtää ei pyärä mukkitellu ku takaasin ookattihin. Tip hakaasi pikkuusen herelmiä silläaikaa ku motin yhden resortin baaris. Sehän on somaa se. Meno aikalailla rauhallista ja näyttääki toteen sen jotta thaikkujen juhuliminene poikkeaaa aikalailla suomalaasesta. Täälä alootetahan aikaasemmin ja lopetetahan kans sitämukaa aikaasemmin. Ja enemmänki syärähän ku juarahan. Elikkäs voirahan toreta jotta juaminen eioo ollenkaa humalahakuusta siinämäärin ku se siälon, enemmänki täälä otetaan tasaasesti. Yöpalaksi meille ilimestyy mangoa, chomoota ja banaanilla ja tiesmillä täytettyä pannaria. Siis aiva loistavaa. Niitä täs toisella kädellä nautiskelen. Jaahans, kello nakuttaa 2122 ja toimintakyky pelottava. Aiva niinku muka ennenki. Mutta alaha on 44 rappua ja sama takaasin, notta panoo tumaamahan. Vaimolta on kutakuinki turha pyytää minkääsorttisia ostospalveluita, että paree tyytyä tähän. Mutta oli aikalailla mukavaaki kattelle elen ja tänään tuota bussirallia, soja kohtullisen omakotitaloon kokoosia busseja toinen toisensa perään. Kerran laskin seittemään ku saman firman busseja letkas poispäin lähti. Täynnä koululaasia lähialueelta tai vähä kauempaaki. Esim. Tipin siskon tyttö on nyt lähellä Bangkokkia jossain Dreamlandissa jokseeni niinku koulun puitteis. Ja tänään näin senki, että joku koululaasryhymä oli lähdös puhdistamaan rantaa! Hyvä jotta sitäki joku teköö, jottei kaikki vain sotke! Thaimaalaanen jätehuolto poikkeaa kutakuinki dramaattisesti, site oikiastaan oo ollenkaa. Ei ainakaa maalla. Siä jätteet nakataan milloon minnekki tai poltetaan. Ja yhtää ei kattota jotta mitä sinne praasuhun joutuu, siinä menöö iloosesti patterit ja kaikki muukki. Muttei täälä jaksa ottaa enempää kantaa asiaan, mikä moon opettamaan asias jos täskää? Ristus notta. Mutta pikkuusen meina kiehuttaa ku kotona kattelin hoitamatonta puutarhaa. Ja ei mun tarvinnu ku mainita niin paikallinen hanslankari tuli ja psiti trimmerin käyntiin. Ja samoon poistuu keräystä odottelevat pullot näkyvistä. Keräystä odotettu apri vuotta. Ristus! Sanoon, nottei moinen meno vetele. Ei ihimiset voi vain heitellä roskia ja kukaa ei niitä poista. Mutta sainki ku sainki pihamaan toivottun kuntoon ja sitä kehtas maanmiehellekki esitellä. Seuraavaksi ohojemas pieni paussi ja juomatäydennys. Joka näinollen suoritettu. Aikaa meni kymmenisen minuuttia ja vaikka resortin ravintola oli suljettuki. Keittiöväki viä puuhissaan ja pääsin takaovesta livahtamaan. Oli muuten muikeeta ku viereesen luksushotellin pykälämies tekaasi oikeen kunnollisen sotilaallisen tervehdyksen. Vissihin havaatti jotton veteraani kysees. Ja poiketen nykyysestä palaveluohojesäännöstä vetääsin tyhyjään päähän. Hienoa, niin hienoa. Ja saletti on jottei kaveri kaikille moista tempaase, sen havaattin ku takaasin tulin. Ja taas räpsähti käsi lippaan. Ja mulla tyhyjään päähän. Katumeininki vaikutti aikalailla rauhalliselta ainaki näillä nurkilla, mutta siitähän ei koskaa osaa sanoa jotta minkämooseksi se kulloonki äityy. Meinaan, ettei mua juurikaa haittaa ku pukkaan nua suomesta tuodut tulupat korviin. Ne auttaa aikalailla hyvin turhan lälämölön suodatukseen. Mitähän vielä. Muuten, nuo 44 rappua suuntaansa ei tunnu juuri miltää enää. Mutta seuraavan kerran ku tänne tullaan nii varataan huone meren puolelta ja vaikkapa toisesta kerroksesta... Ei täskää mitää vikaa oo, mutta olis somaa istua partsilla ja kattella merelle. Ja juoda vaikka limukkaa. Niin somaa. Tuosta liikenteestä vielä senverran, jotton jokseenki rauhallista täälä ja aiva hyvin voi fillaroora ympäriinsä. Kertaakaa eioo tullu tukalaa tilannetta. Kunhan muistaa pysytellä vasurilla. Ja samoon tääläki kääntyvä väistää. Heleppoa ku heinänteko. Ja jokseenki mukavampaa ku mopoolu, saa liikuntaa ja heleppoo pistää parkkiin. Täski meillon näköyhteys fillariin, vaikkei siinä mitää hälyytintä ookkaa... No, vaimon hermot voi paremmin. Ja ehkä mun kukkaro. Nyt on eres pieni ropleema. Ei suuri. Mutta lukemattomat kirjat koneella. Eihän sole kumlukea sieltä! Mitäsää turhia horiset! Veljeni (herrassa) Kimmo osoitti oivallista ajattelukykyään lähettämällä häälahjan osaksi Harry Hole-pokkarin joka nyt luettu ja näinollen kierrätyskunnos. Loistavaa lukemista vaikkoon senki vuosia sitte lukenu. Kiitos vielä Kimmo! Mutta josko tästä kumminki tuonne vaimon viereen kuulemaan kuinka ihana moonkaa... Jokohan mä näen unta tai jotaki?

Nythän

Alkoi tosiaan viikonloppu ja thaikkuja saapuu paikalle sankoin joukoin. Rannat täynnä pickuppeja, busseja ja muita kulukuvälineitä. Ja hotellien hinnat kokeneet aikamoisen pompsahduksen. Siinä paikassa missä oltiin eka yö niin nousu on 800bht! Ja sehän on palio se! Meillä ei sopimuksen mukaan mitää nousua tapahdu vaan maksamme sen 600 bht joka päivästä. Ja voin nyt suositellakki tätä paikkaa. Palvelu pelaa ja omistaja on hyvin palveluhenkinen. Aamupalat olleet aiva loistavia ja tänään testaamme paikan menyyn... Mutta vkl on ruokakauppiaitten kulta-aikaa. Rannalle ei tartte ku mennä lepotuoleihin istumaan ku paikalle alkaa tulla jos jonkimmoosta ruokaa. Ja juomaa saat tilauksen mukaan, ei renkää itte mennä hakemahan ollenkaa. Ja ruokaa on vaikka mitä, on merenelävää, kanaa, possua ja vaikka mitä. Ja halavalla. Näläkähän täs tulee ku on sen kuppaasen omeletin vain syäny ja ennen päikkäreitä pienen sipsipussin. Se muuten on kätevää ku täälon pieniä sipsipusseja jonka pistelee ihan kevyesti uhdellä istumalla. Ei tartte ahtaa megapussia niinku siä. Samoon aiva loistavia pikkupusseja suolattuja cashew-pähkinöötä jokka siä muistaakseni aikamoisis hinnoos. Täälä pikkupussi 30bht. Illan jatkot on joko jatsia BaanCbhangis tai poolia suomibaaris, sen näemmä pian kumpiko voittaa vai mennäänkö ensiksi kattelemaan sitä norskipaikkaa ja minkämoosta musisoontia on luvas ja sitte sulostuttamaan suomibaarin ilmapiiriä sofistikoituneella olemuksellamme. Tänään aamupäivällä oli aikamoinen tuuli ja aallot melkoisen korkeita, mutta tuuli tyyntyi päivän aikana ja säästä muodostui varsin kelevollinen. 1703 nakuttaa kello ja väki meuhkaa rannalla. Jokku ajelee banaaniveneellä ja huuto aikamoinen. Kovaäänistä musiikkia soitetaan ohiajavista autoosta aiva niinku kukaa ei olisi Gangnam-styleä ennen kuullu. Mutta pitäähän ihimisille näyttää jotton kifaa! Ja nyt häätyy viritellä rouva illalliskuntoon...

Päivä

Menny niinku erellisekki aiva tyhjää värkätes. Jotensakki nukkuminen maistu siksi hyvältä, että ylösnousemus tapahtuu joskus kymmenen kantturoilla. Siitä sitt kaunistautumisen jälkeen matkaan ja aamupalalle joista naamakirias kuvaki. Paikka meni samantien poikottiin ku yhden vaivaasen omeletin tekoon meni puolisen tuntia. Tip oli jo soppansa syöny ja ehtiny jonku kerran mun einettäki kyselemään. Sitte ku mä sanoon jotta unohtakaa koko omeletti niin soli valamis. Ja ei se hääppönen ollu. Maistuu liikaa runsaasti käytetty öljy joka peitti kaikki maut alleen. Jotan ei sinne enää. Sitte omas resortit korjaavat kaffit ja matkaan ettimään rouvalle kelvollista hierontapaikkaa. Selekä ku kuulemma vihootteloo. No, seki löytyy ja mä kävääsin tutus paikas siinä välillä varsin kohtuullisen hierojan käsittelys. Paikat notkistuneena sitte taas pieni fillarointi joka päätty D-Ranger-baariin. Paikkahan on suomi-thaipariskunnan yritys ja ollaan aiemmilla kerroilla käyty siellä päiväpoolit pelaamas ja joskus jopa illallaki menoa kattelemas. Ny pari viilentävää juomaa ja pari hävittyä poolierää. Siinä ohes omistajattaren kans seurustelua ja kokemusten vaihtoa. Suomen koti Lohjalla jossa ollu kuulemma enemmän mustikoota viime kesänä ku meillä. Arska saattaa pariskunnan tietääkki, olisko miehellä kirjapaino tai vastaava? Mutta sieltä sitte marketin kautta päivälevolle. Seiskahan ei myy alkoholituotteita 14-17 joten sitte viereiseen puotiin jossa ei moisia aikarajoitteita tunneta. Ohjelmassa seuraa raikastava suihku ja kuulerin vieres lepäilyä. Lelak, lelak...

Ehkä

Enemmänki alan keskittyä ihmettelemään erilaisia asioita ja kuinka paljon ne poikkeaakaa meidän supisuamalaasesta. Tai sitte paremminki alan inhorealistiseen tapaan kuvailemaan paikallisen elon tilaa ja sen tulevaisuutta. Onko siinä suunnat? Ei suikaa. Voin jatkaa niinku ennenki ja kertoa asioista omien kokemuksien ja näkemyksien kautta. Ja mahd lukijat sitte täättää, että missä vaiheessa lukemisen lopettaa vaiko ei. Kaikkihan perustuu kuitenki vapaaehtoisuuteen ja näinollen valintoihin, että en pikeen millää jaksa ymmärtää niitä pikkuvittunaasia vihjaaluja joita olen veeme aikoina saanu vastaanotta. Perkele jos joke ei muuta osaa ku lähettää anonyymisti viestiä niin voi mun mielestä jättää senki tekemättä. Mielestäni en ole ketää blogissani loukannut ja jos olen niin odottainin asiallisia yhteydenottoja. Mutta ugh, olen asiasta riittävästi puhunut. 2243 näyttää kello ja ukko peloittavan toimintakykyinen? Vayos Ala Playa- tai jotaki... Ei sentään. Ny kiltisti vaimon viereen ja huomenna jotain muuta ihmettä.

Kuinka

Se vai somasti aika täälä menee, aivaku käsienki välistä ja päivillä ei tunnu olevan juurikaa eroa... HuaHinissä on ny sitte tullu käytyä kolomena päivänä nuorikon tulevan kesän pukua sovittamas. Johan tuo oli aika saada räätälin tekemä puku. Itte sellaasen sain viitisenvuotta sitte... Toki on käyty iltatorilla ihimettelemäs väenpalioutta ja montaa muutaki asiaa ja käyty syämäs monemmoosis paikkoos joista naamakirias kuviaki on saattanu näkyä. Tässä nakutelles tulee mieleen muutamia yksinkertaasia asioota näin matkalaasen kannalta. Pikkuasioota joista tuntuu kumminki tulevan ajateltua suurempia ku ne joutuu itte kohtaamaan. Muutama esimerkki tai ajatus. Yöpöytä. Eli tai kun sitä ei ookkaa, mihin lasket kirjas, silimäklasit ja muun tähärellisen? Ja huoneesta puuttuva istuintuoli. Mille istut ku nakuttelet hölmöjä juttuja tai muutoon surffaat elikkäs kattelet tähärellisiä kotimaan juttuja? Ja puuttuvat hyllytasot. Minne sijootat kaiken tähärellisen jonka pitääs olla näkyvillä kaikenaikaa? Kylppärin tai suihkuhuoneen hyllyt. Minne ihmeeseen saat sijoitettua sen ainoan suihkugeelin ku vaimo on jo valloottanu sen ainoan minimaalisen hyllyn siinä hanan alla? Entäs lukuvalo. Kun sitä ei ole ja jos ei ole niin hyvin siltäosin vaustautunu ku ak niin mites luet ennen nukahtamista? Miettikää näitä tovi. Ja tuo liikenne. Varsinki iltatorilla jossa porukkaa ku helluntaiseurakunnan kokoukses koskaa nii joku saa päähänsä tunkia alueelle moottoripyärällä täys lasti päällä. Ristus notta mä sarattelin kovaa ja korkialta! Aivaku joka paikkahan pitääs sillä mopolla päästä. Ja koko suku satulas. Parhaas laskin olleen neliä aikuusta ja ainaki pari kakaraa. Ja väkiä pilivinpimeenä. Saatana ku siinä sai kattoa muutenki jottei näitä pikkuusia murio kulukiessaan. Vaimo kuluki erellä ja mää koitin peesata, onneksi oltiin sovittu pikkuusen kirkkaampi paita hänelle jotta paremmin erootin. Jaku muu väki oli muaki lyhkääsempää nii hyvin pysyyn kintereelleä. Muttei sieltä torilta oikeen kunnon ruokaa löytynyt ja yhteestumin siirryttiin alueen reunaan josta siirryymmä kakspäällä mopotaksilla Mukataa-paikkaan. Siellä alako mässääly. Toki juomiksi hienostuneesti SS-soodaa ja vaimolle colaa. Ja sitte alako tunkea rillattavaa. Sitä mainittua maksaa, possua, kalaa, katkiksia ja erimoosia kasviksia. Kattokaa naamiksesta kuvia nii näettä mikon Mukataa. Siitoli sitte lyhkäänen taivaltaa resorttiin aiva ähkys. Mutta hyvää oli ja ei siitä kumminkaa niin todellinen ähky tullu ku mukana oli palio kasviksia ja muita terveellisiäki aineksia. Maksahan ei niihin kuulu, mutta mä teen muutaki jokei niin terveellistä aina oo. Ja joha siitäki tuli mainittua jotta hallitus määrää aina jonku päivän ku ei saa rannalle tuoleja laitella. Sellaanenki päivä tuli koettua taas. Ja rannallaki tuli oltua ja insinöörin antamien ohjeitten mukaan ittiään käännellen. Tuloksena oli aikamoinen iltakuume ja päänsärky. Hiutaleen kohtalo tai jotaki. No, tänään sitte haimme rouvan luomuksen räätäliltä (kuvat julukaasukiellos) ja vietimme oikeen mukavan ruokaalutuokion paikallises kalaravintolas. Toki ennen sitä muutamia rentouttavia tuokioita paikallisissa ravitsemusliikkeissä joissa myös pallopelejä voipi pöydällä pelailla. Mitäs vielä ihimettelis? No, tuo pyärällä ajaminen ei ainakaa vaikiaa oo ku se multaki kerran sujuu. Eileenki suihkaadtihin toiseenpäähän aluetta eneelle ja takaasin iliman mitää onkelmaa. Ja tänään käytiin sitte toisespääs varsin oivallises jalakahoiros. Ja lähti kovettumat jalakapohojista niinku se kyseenalaanen tauti jostaki. Mukava ajella kylällä vaimo tarakalla. Eli omaasuus mukana... Ja saa aiva itte päättää jotta minnekkä mennähän ja mihinä ne virkistävät juamat juarahan. Tai ainaki voi kuvitella niin. Jos vaimolla on " very good idea" niin sitte on sitä nouratettava. Mutta huomenna ei mennä mihinkää piremmälle. Enkä mä mee supaa repimään. Eli tuumakkaa notta mitä harrastetahan? Ny alakaa tulla kiriootusvirheetä siihemmallihin jotton vissihin paree keskittyä tuo parisuhteen ylläpitoon. Jos voin vain jotenki ylittää tuon kaikkivaltiaan saippuaoopperan... Jaa, sepähän jääki nähtävksi. Tai jotaki. Jotenka täältä tähän.

Päivästä

Tuliki sitte Hua-Hinin päivä. Koska ranta oli tänään nk. tuoliton päättelin etten hiekalla jaksa insinöörin ohjeistamaa aikaa viettää vaan yhteistuumin lähdettiin kohta runsaan aamiaisen jälkeen lähikaupunkiin. Sieltä iskiki hetimmite silmään räätäli jossa mm. M.Alatalo näytti asioineen. No, ei se ollu mitenkää suuremmin ostopäätökseen vaikuttava asia. Eniten siihen vaikutti räätälin ammattitaito ja osaaminen vinkkien antamisessa. Ja kyseessä nimenomaan vaimolle puvun teetto. Toki kesällä pienimuotooset juhlat läheisille pidämme ja on kesällä muitaki juhulia tiedossa. No, tulihan siinä samas kaupas mullekki pari silikkipaitaa ku sattuu olemaan hyvä malli ja silikki sellaasta sopivasti pikkuusen parempaa. Silittämättä siistiä. No, siinä meni toinenki tovi ennenku tarpeelliset mitat oli otettu ja kuviot hiottu valamiiksi. Huomenna ehtoolla jo sovittamaan. Sitte sellaasta sopuusaa peräskävelyä ja nesteitten nauttimista. Ja piti pikkuusen toki palastellakki, ihan vähä tokiki vain. Sitte oliki jo pian aika kattella minivanin kyytiä tänne kortteerin suuntaan. Toki parranajos kerkisin siinä käväästä, nottei tartte itte eres raakata. Ja oliskohan tänään sen jatsipaikan vai iltatorin vuoro? Sen aika pian näyttää. Näläkäki alakaa osoottee sen luokan merkkejä, että sillekki pitää jotaki teherä. Eli joko iltatorille eineelle tai sitte eineen kautta jatsiluolaan. Hyvä on kuinka vain.

Niin meni

Wanglukin likoolla mereenmeno uhoomiseksi, rantaviiva jäi lähes kymmenen metrin päähän. Suurena ihmeenä pitivät vähapukeisia (siis normi bikiniasuisia) fallenaisia (siis ulkomaalaisnaisia) ja sitä kuinka nämä nuan vain mereen menivät ja jopa ihan upoksiin. Olisin saattanu näyttää oikeen norppamallia, mutta koska en omannut kuin sortsit jalassa jätin mallintamatta. Siinä sitä sitte lasten leikkiessä hiekan kanssa alkoi kaupustelijoilta ilmestyä pöytään monenlaista ruokaa. Tuli friteerattuja katkiksia, kanaa ja monensorttista hedelmää. Ananas ja Papaija aiva uskomattoman hyviä ja raikkaita! Eikä maistu yhtää purkilta... Niin, kortteeri oli jo vaihdettuki ja kamat uudessa huoneessa josta pikkusen kaulaa kurottamalla jopa merinäköala. Ja jos huonoa puolta ajattelee, niin matkaa alhaalta on 44 askelmaa. Mutta en pidä sitä huonona vaan hyvänä. Sen vuokratun fillarin lisäksi. Se löytyki pikkusen parempi ja korkiampi malli ja sopii paremmin tällääsen ajajan alle. Tip istuu toki pehmustetulla jopparilla. Wanglukin väki lähti kokolailla puolisen aikoihin ajelemaan kotioppäin ja me vetäydyimme ihan pienelle levolle jonka jälkeen avattiin peli hieronta ja hiushoitosektoreilla. Ja hieroja oli kohtuullisen kovakätinen eikä mikää taputtelija! Tääläku sen ammattikunnan nimis toimii monensorttista yrittäjää, muttei siitä sen enempää. Tuolla pikkuusen edempänä lähellä luksushotelleja on hierontapaikka ihan rannalla ja siellä oli ainaki viime vuonna todella hyvät hierojat! Saattaa olla, että matka suuntautuu seuraavaksi sinne ja siitä oli niin soma auringonotosta siirtyä hierontaan. Ja meri ihan siinä rannassa... Tässäkin tosiaan tuon meren jopa kuulee ja somaa oli aamulla heräillä lintujen lauluun ja meren kohinaan. Toki muutama autoki ohi pyyhkäsi, muttei juurikaa harmoniaa haitannu. Tämä päivä menee taas ihan ilman ohjelmaa. Josko katteltaas vaikka jonkusorttiset markkinat tästä läheltä tai sitte hurautetaan bussilla Hua-Hiniin. Tai otan ja meen supaa repimään ja Tip saa suorittaa polkupyörätiedustelun lähistön ostospaikoos. Tunti supaa piisaa ku muutenki pikkuusen naamaa kuumottaa. Sevverran äkäänen tuo aurinko tuntuu olevan ja pihalla tulee kumminki oltua. Niin, jos joku ei vielä tiedä niin supan repiminen on YK-slangia ja tarkoottaa aurinkon ottamista. Joskus sitämrevittiin tuskassa, muttei enää jaksa eikä viitti. Ja sitte oli se ms, muttei siitäkää enempää. Ja ei tuohon vähemmän tuskaaseen repimiseenkää niin suurta halua ja paloa oo, mutta mennään Insinöörin ohjeitten mukaan. Noniin, armastus osoittee ylösnousemuksen merkkejä ja lähdemme aamiaiselle. Josko kokeelis alueen parhaaksi mainostetun brittiaamiaasen alakerras? Enoo koskaa ollu ko. alueen ruokakulttuurin kannattaja, mutta ainahan sitä pitää kokeella. Jos vain rouvalle passaa. Hänhän ei toki sitä einettä juurikaa syö, mutta veikkaan listalta löytyvän vaikka mitä thaikkuaamiaaseksi kelpaavaa. Täälähän ei juuri aamiaasta ruukatakkaa sen kummemmin syödä vaan syödään aamupäiväruoka. Tai yks päivän monista. Tai se aamupala saattaa olla kreikkalaastyyppinen. Eli kuppi kaffia ja pari tupakkia. Ja alootetaan toinen olueton päivä! Nuan vain seki. Joten täältä tähän ja 44 askelmaa alakertahan.

Josko

Tästä sitte vaikka rannalle ku näyttääs siihen harrastukseen sopivaa keliä pukkaavan. Seiskasta hakemaani kaffia täs pitkin hampain ryystän, ei lähellekkää vaatimustasoa. Korvikkeesta menee juuri ja juuri. Tänään vaihdetaan kortteeria ku Scandicin brittiomistaja teki ohittamattoman tarjouksen. Ja vaikka majootuksen taso ehkä laskee puoli tähteä, niin laskee hinta enemmän. Ja ei sitä oletettua vkl-hinnan nostoa. Tavarat tuos valmiina, viedään ne Scandickkiin ja sitte lapsoset mereen leikkimään. Kovasti tuos uusilla rantaleluillaan uhoavat, mutta taitaa Wanglukin likoolla jäädä meres pelaaminen aika vähille... Jotta sinne sitte.

2138

Näyttää kello, mutta päivän askareet finaalis ja tässä istuskelen ja tätä nakuttelen. Tip kattelee noita kaikille niin tärkeitä saippuajuttuja. Ei ne kiinnosta tääläkää. Käytiin vain pikaisesti tuossa lähistöllä nuudelisopat kiskasemas. Mä kuittasin sopan isolla oluella ku tuntu niin täydeltä. Ja ny tuntuu viä enemmän. Mitäs läksit. Tällä alueella on sellaanenki kummallisuus, että hinnat nousee melkein kolmanneksella aina viikonloppuisin koska alue suuressa suosiossa paikallisten keskuudes. Jotka tunnetusti eivät majoituksia juurikaa käytä, nukkuvat lavoillaan minkä nukkuvat... Mutta Scandicin britti lupas meille jatkon viikonlopulle samalla hinnalla jos niin halutaan. Ja voi olla jotta halutaan. Oikeen jo odotan sitä perinteestä brittiaamiaasta... Huomenna kumminki saatellaan pesue matkaan ja aloitetaan se viemällä porukka perinteiselle thaikkuaamiaaselle viereiselle torille. Sieltä saa melkein kaikkea mitä thaikkukeittiö vain voi tehdä ja todellaki edulliseen hintaan. Muovituoleilla istutaan ja vettä juodaan, mutta ruoka on taivaallista. Sitte vielä käytetään lapsoset uima-altaalla ja alkaaki heillä kotimatka ja meillä kortteerin vaihto. Illalla ehkä live-Jazzia Norskipaikas... Tai jotaki muuta asiallista. Mutta sen näköö huomenna. Josko ny koittaas kuinka kovaa Areena pätkii...

Ja sitte

Ollaanki jo Cha-amissa ja sillä mainitulla hanimuunilla. Pari muuttujaa vielä mukana, muttei juurikaa haittaa. Juhlat saatiin onnistuneesti vietyä läpi ja aiemmin mainitsemani paikkakunnalla asusteleva maanmieski kunnioitti osanotollaan tilaisuutta. Ihan vain lähisukua oli eineellä, mutta sitä einettä sitte piisas. Sitä ku lähdettiinki aamulla 0445 hakemaan Samchukin torilta ja sitä naisväki kovin huolella koko päivän valmistelivat. Ja aina ku koitin tarjota apua niin mut komennettiin tylysti vaikka olutta terassille ryystämään. No, kuuliaasuus on hyve. Kuulemma. Mutta ilta meni rattoosasti siinä rupatelles ja yhteisiä kuvioita tämän loistomieheksi osoittautuneen Jounin kanssa! No, eikä haitannu vaikka seuraava päivä meni jokseenki puhaltelun merkeis. Onneksi oli säästyny kossua pakkaseen ja se soi oivallisen avun puhallukseen. Tänään sitte käytiin perinteinen pankki, vakuutusfirma ja ties mikä keikka. Ku täälä käydään vielä paikanpäällä maksamassa laskuja ja pankissa jonotetaan huolella. Mutta hermot oli kunnos ja heti ennen puolista päästiin suunnistamasn tänneppäin. Tipin pikkuveli pesueineen lähti kuskiksi ja tarjottiin heille ehkäpä elämänsä paras hotelliyö! Olisko 20€ ollu kortteerin hinta. Mutta me puolitetaan se huomenna ja vaihdetaan Scandic-resorttiin. Jotenki paremmin hollilla ja saadaan tuplahuone normihinnalla. Brittiomistukses ennen maannaisen omistuksen ollu resortti. Ihan hyvät huoneet ja hyvä keittiö jossa onnistuu länkkärieineet thaikkuruokien lisäksi. Kellon lähennellessä puolta kahdeksaa on syytä ajatella einehtimistä vaikka tuossa iltapäivällä kuinka papaijasalaatit kanan ja possun kera tuliki naututtua. Joten matkaan ja huomenna resortin vaihto. Joten täältä tähän.

aamujen aamua

taalta Wanglukin laheesyyresta. Tai taala enaa mikaa aamu oo ku puolipaivaki on jo ylitetty ja senhan kaikki tiataa jotta minkamoonen raja son herrasmiehille. miksei mullekki. Olo taala maalla jokseenki rauhallista ja mukavata, noita vieraita vaan piisaa ilta toisen peraan ja ei oikeen kehtaa olla vastaanottamattakaa. Ja aina siina jokunen kuppiki tuloo siamaastua. Eileen tein yt-sopimuksen paikallisen freelanserin elikkas hanttimiehen kans ja siivoaa pihan siihenmalliin jotta kehtaa vieraita kutsua tai paremminki tulla. Ja sovitusti tanaan parahti trimmeri kayntiin ja homma alakoo sujua. Aikalailla lammin on noita pihahommia tehera ja pienen kasvimaan muokkaukses onki menny useeta paivia ja istuttamaan paastaan ehkapa huomenna jos asiat sujuu mallillaan. Maa kovaa ja tarttoo muokkausta ja kastelua, mutta kasvit kasvaa! Eli ravinteita loytyy kunhan vain saa kosteutta. Siis tarkootan maata. Eilinen kauppareissu oli vahintaanki huvittava. Mentiin tuonne Suphanburin kaupungin liepeille aikalailla suureen tavaratalokompleksiin jossa sitte piti loytya yhtasuntoista taloos tarvittavaa kapinetta ja huonekaluja. Paakiinnostuksena oli saada aikaan hiukkasen painimattoa pehmiampi nukkumapaikka ja sita sitte ruvettihin kattelemahan. No, loytyy sankyja ja loytyy patjoja ja loytyy myyjiaki vaikka kuinka. Mutta kukaa ei loytany patjoolle eika sangyylle hintaa! Voi hoolimooses! Onneksi ei ollu ensimmaanen vastaava tilanne ja en nainollen vaimoa asettanu tukalaan tilanteeseen edes ilmeilla. Naureskelin vain ja kattelit pitkin hyllyja... No, aikamma ku siina koitettihin niita hintoja kysella niin silimiin sattuu petarit jokka osoottautuuki varsin paksuuksi ja aninollen tyydyttivat sinallaan. Joten ei ostettu sankya, ei ostettu patjaa vaan ostettiin paksummat petarit. Ja aiva kelevolliset olivakki sitte ku ne ehtoolla paikalleen asennettihin. Lapsoset piti karhata makkarista melekeen kepilla ku olisivat niin mielellaan siina koltsineet. Jotta sellaanen oli se kauppareissu. Toki mukaan tuli palio taharellista kayttotavaraa ja aiva kohtuulliseen hintaan. Ja jo aiemmin mainittinki paikallises Tescos tapaamastamme maanmiehesta ja tanaan ollaan menossa heitin residenssiin kylailemaan ja arvioitu valimatka lienee 20-30km. Eli ihan mukava oli kaveri treffata ja kovaa mukavalta miehelta vaikutti, oli matkassa vieraana olevan maanmiehen kanssa joka jo lennahti sohjolaan. Eli jonkiasteinen seminaari tulos ehtoopaivasta ja vaikkapa illastaki. Johan tasta jo pian joutaaki kotioppain lahtemaan ku tuo vaimoki on kauneuttansa saanu taas edistettya. Elikkas taalta tahan ja kattotaan kuinka taas joutaa yhteyksien pariin.

BKK ny jo taakse jaaneena ja kotona ollaan oltu jo jokusenki paivan ajan. Tosin taala maalla ei nuo yhteydet pelaa mitenkaan ja tataki nakuttelemaan pitaa mopoolla pikkuunen tovi. Samalla tuo paree puolisko hoitaa kauneuttaaj ja ma tata kauheuttani. Oli aiva loistava se Bangkokin viimeinen ilta sukulaisperheessa. BBQ ja Mukataa kaytos ja ruoka ei osoottanu ehtymisen merkiia missaa vaihees. Eika sen kummemmin juomakaa. Ilta paattyi kuitenkin kohtuullisen siedettavas ajas ja ku aamulla oli viela se viimeinen Suomen suurlahetystos kaynti niin ei ollu iltaa mitaa syyta yhtaa enempaa venyttaa. Ja se kaynti meni ihan mukavasti ja oleskelululupapaperit otettiin vastaan ilman mitaa lisakyselyja ja aviotiittoki virallistettiin vaestorekisteriin. olihan mulla toki kaikki paperit valmiina ja huolellisesti taytettyna. Tip pikkusen pelkas josko virkailija kyselee jotain hankalaa, muttei kyselly mitaa vaan latki taas leimojaan papereihin ja siita aloittavat matkansa Suomeen ja Maahanmuuttovirastoon josta sitte aikanaan saapuvat takasinki ja toivottavasti myneteesella paatoksella. Siihen uskotaan lujasti koska mitaa lisakysymysta ei tullu. Bangkokista sitte tultiinki tanne sukulaasmiehen kyydis ja ilta oliki sitte jalleen nakemisen riemua ja meni kohtuullisen myohaan kunhan oli ensiksi hankittu tarpeeksi einehdittavaa. Paljon on kylalla tapahtunu ja tuttujaki vanhempia ihmisia kuollunna, mutta niinhan se maailma vain menee. Lapset kasvaneet ja vanhukset ikaantyneet niinku kuuluuki. Mutta mukava oli nahda iloisia ihmisia ja tuntea taas olevansa arvostettu heidan keskuudessaan. Eika solmittu avioliitto mitaa juuri mitenkaa muuttanu. Juhlat ovat kuulemma joko 19. tai 20. paivana ja sitte se vasta kuulemma huomioidaan. Nainhan se taala menee, etta virallisilla paperiilla eioo mitaa merkitysta. Juhulat non jokka ratkaasoo. Ja ennen sita on muitaki juhulia, ainaki yhdet haat ja jokku hautajaasekki jossa pitaa ainaki kayda nayttaytymas. Omiin juhuliin ei olla kutsuttu ku aiva lahisukulaasia ja mitaa massiivista juhulaa ei haluttukaa, ettei tuu mitaa megaluokan musiikkiesityksia ja tanssitytokki taitaa olla aikalailla nuorta kaartia. Gangnam style kuitenki nayttaa olevan hyvin hallus... kello taala vasta hiukaa puolenpaivan ylitte ja kohtapuoliin ollaan lahdos lapsosia huvituttamaan jonnekki puistoon jossa oon kuulemma aiemminki ollu ja kovaa tykanny. Etta varmaan taaski tykkaan. Eilen paikallises Tescos asioidessamme tapasin (kuinka ollakkaa niin viinaosastolla) maanmiehen joka asustelee taalla pysyvasti. Hanella kaveri vierailulla ja sovittiinki pidettavaksi jonkisorttinen seminaari kunhan vieraat sohjolaan alkuviikosta palaavat. Muistini mukaan asiaankuuluva Honeymoon sovittiin pidettavaksi jossain vaiheessa ja paikaksi valittiin ChaAm yhteisella ja varsin sopuusalla paatoksella. Saattaa olla jotta Pattijoki jaa tallakertaa kaymatta, ku oli jo puhetta laosinkin keikasta... Mutta puhe kaytiin kohtuullisen myohaan illalla, ettei ole taytta varmuutta sen realistisuuresta. Mutta ny siemailen jaakahvia ja kattelen sohjolan viimeisia tapahtumia ja paattelen taalta tahan.

Ehtoolla

Oliki mielestämme enemmänki ku aihetta juhlaillalliseen ja sitä vietimme jo tutuksi tulleessa ja erittäin oivalliseksi havaitussa ravintolassa tässä Rautatieaseman ja Subwayn läheisyydes. ruokaa tilattiin pöytä täyteen ja siihen ilmestyi kanaa, kalaa ja vaikkapa mitä. Mutta kaikki pisteltiin tuulensuojiin ja pieni pullo SS:a kulahti lähes puoleenväliin soodalla lievennettynä. Sitte oliki aika siirtyä unten maille vaikka kuinka oli hääyö tuloillaan. Tuumattin jotta on noita öitä tullu siksiki monta vietettyä, ettei renkää yhtäkää ylitte muitten nostaa. Kellokaan ei aamupuolesta soinut kun heräsin neljän maissa ja hellästi nuorikon unesta herättelin, kohteena ku oli Bobay-aamutori jossa kauppiaan aloittaa kai kohta puolenyön jälkeen ja lopettavat seittemältä. Ihmisiä oli ku meren mutaa ja tietysti kauppiaitakin. Kaikkea tavaraa sai satasella kolme. Joten tulipa pikkuflikoolle muutama hienompi leninki ja yhtäsuntoista muillekki kyläläisille. Tipillä oli joitaki tilauksia kyläläisiltä joten pääsin kantamaan varsin kohtuullista kuormaa kun sieltä sitte jonku tunnin kuluttua pois tultiin. Tuktuk kyyditsi varsin lyhyen matkan hotellille jossa olikin sopivasti aamiaisen aika. Siitä sitte bf naamariin ja peitonalle jatkamaan unosia. Sleeping Beauty jäi vielä jatkamaan kauneusunia, mulle ku mikää määrä ei mitää riitä koriaamahan. Tulin tänne terassille (ainoa paikka jossa wifi toimii) kuuntelemaan ja kattelemaan nyt jo runsaansorttista puolenpäivän liikennettä. Eilen oli tosiaanki sellaanen trafiikki jotta se meidän asiainhoitaja hyppäs taksista pois ja jatkoi moottoripyötätaksilla ehtiäkseen virastoon sen aukioloaikana. Ja ehti. Ihmiset on täälä niin tottunu noihin ruuhkiin ja osaa ottaa ne huomioon ja jollakilailla kiertääkki. Tänään ei mitää varsinaasta ohjelmaa ookkaa, huomenna käynti Suurlähetystös viemäs se thaista englanniksi käännetty naimapaperi ja annamma samalla paperin jolla avioliittomme rekisteröidään väestörekisteriin. Ja viimeisenä toimenpiteenä annetaan Tipin oleskelulupapapezrit käsittelyyn. Luvan saatuaan se merkitsee samalla työlupaa, mahdollisuutta avata pankkitili, ottaa vakuutus ja saada terveydenhuoltopalveluita. Ettei mikää turha paperi sekää. No, kello lyö kohta jo 12 ja oliskohan aika virkistävän juoman? Iltapäivällä mennään vierailulle Tipin serkun perheeseen jonne onkin syntynyt syksyllä Mik-poika. Ilmeisesti luvassa bbq-iltaa tai vastaavaa... En taaskaa pane hantttiin. Päätän täältä tähän. Ja arvakkaa mikä pikkuusen harmittaa? Seku ei kuule SuomiPoppia ja Jaajon järisyttävää comebackia! No, aina ei saa mitä,haluaa. Ei eres joka kerta.

Tänään

Oliki aikamoinen rumba virastoissa. Se alko eilen kotimaan suurlähetystöstä jossa selkis asiat suhteellisen hyvin ja jouhevastikki. Muaa aamulla sitte oli avustavan officen edustaja hakemas hotlalta ja alakoo se varsinaanen tsatsaa. Ensiksi Thaimaan ministeriöön englannista thaiksi käännettyjen papereitten kans jonottelemaan varsin pitkäksikiaikaa ja sitte hirveessä ruuhkassa Bangrakin toimistoon joka eniten siviilivihkimisiä suorittava taho. Siellä tovi jos toinenkin odottelua ja voi sitä leimojen pläiskintää mitä siä sai kuulla... Mustetta ja leimasimia kuluu varmaan varsin runsaasti. Ja saattaa jokunen tenniskyynärpääki muodostua moises mätkimises. No, tulihan se meitinki vuoro sen jälkeen ku kaikki paperit oli tirkistetty ja tarkistettu moneen otteeseen. Oliskohan ollu paikan kakkosmies ku sitte meidät otti vastaan ja plänttäs omat leimansa paperiihin ja antoo korian kansion. Ei kättelyä tarvittu, hymyä vain kehiin niin sitte sitä oltihinki naimisis. Voisko sanoa jotta nuan vain? No, tarina jatkuu toki vielä. Nyt saadut todistukset tulee käännättää thaista englanniksi ja sitte kiikuttaa vielä kerran Suomen suurlähetystöön josta täämä avioliittomme merkitään väestörekisteriin. Täytynee kysyä, että kumpiko on sitte se virallinen hää päivä. Tämä vaiko se ku se merkitään väestörekisteriin? Solis heleppoo muistaa tai unohtaa. Että siinäpä se päivä meniki. Hotlalla oltiin viiden jälkeen ja nyt tässä tätä turhutta naputtelen ja odottelen nuorikkoa saapuvaksi, että saisin tarjota unohtumattoman illan. Huomenna tosin sovittu aikainen herätys koska lähialueella aamutori jossa ohittamattomat tarjoukse... Joten luvassa reipasta perässäkävelyä heti aamutuimaan. Mutta SSS on kuitenki ruokajuomana! Seikka on saletti!

Aamujen aamua

Täältä jo heränneestä Bangkokin kirkonkylästä. Tänään jatkuu virastoissa kulkeminen ja saapas nähdä millaiseen tulokseen päivän päätteeksi päästään? U never can know? Liikenne näyttää jo aikalailla runsaalta, mutta vilkastuu vielä melkoosesti puoleenpäivään mentäes. Huomisaamuna onki tavallista aikaasempi herätys ku on aikomus aamutorille mennä. Ja siellä toiminta alkaa kai jo kahden- kolmenmais, mutta josko tuota vaikka kuudeksi koittaas tähdätä. Mutta senki näyttää huomisaamu. Huomenna on vakaa aikomus ottaa kyyti kotio Wanglukiin viimestään puoliltapäivin ja kattotaan sitte sieltä kiikkustuolista käsin miten mikin makaa.

Jotta

Jos ny kumminki jokusen rivin tänne tuuppaas ku kerran tua interavaruus siihen maharrollisuuren antoo. Bangkok tosiaan paikka ja tännehän pääsee sellaasen kymmenen tunnin putkes kitumisen jäläkeen. Ei se mikää maharotoon urakka oo, kuha ei satu lapsiperheitä aiva kuulolle asti... Nojaa, lentohan meni varsin kohtuullisesti ja Thaimaaki avautu sitte jo niin tutuksitulleine tuoksuineen ja fiiliksineen. Jouduun aiva ittekseni irteni siirtämään sovittuun hotelliin jonne rakkaani sitte saapui lähestulkoot sovittua aikaa aiemmin. En siitä kuitenkaa moitteita antanu. MBK tuli käytyä heti ekan päivän aikana, mutta muuten meni enimmäkseen tutustunisen ja lepäilyn merkeissä. Ruokaa toki käytiin syömäs hyväksihavaatus paikoos.z ja muutenki kaikki ok. Bkk turhan isoo kirkonkylä, mutta jokapaikkaan ei tartte mennäkkää. Tänään tehty vain tarvittavia virastirundeja ja huomenna sirr jotain muuta. Tältä tähän. Tai jonnekki.

Jotta

Reissu alkaa taas ja ensimmäänen etappi Hämeenlinna josta sitte huomenna kentälle ja 1640 kohti Thaivasta....