Päivästä

Tuliki sitte Hua-Hinin päivä. Koska ranta oli tänään nk. tuoliton päättelin etten hiekalla jaksa insinöörin ohjeistamaa aikaa viettää vaan yhteistuumin lähdettiin kohta runsaan aamiaisen jälkeen lähikaupunkiin. Sieltä iskiki hetimmite silmään räätäli jossa mm. M.Alatalo näytti asioineen. No, ei se ollu mitenkää suuremmin ostopäätökseen vaikuttava asia. Eniten siihen vaikutti räätälin ammattitaito ja osaaminen vinkkien antamisessa. Ja kyseessä nimenomaan vaimolle puvun teetto. Toki kesällä pienimuotooset juhlat läheisille pidämme ja on kesällä muitaki juhulia tiedossa. No, tulihan siinä samas kaupas mullekki pari silikkipaitaa ku sattuu olemaan hyvä malli ja silikki sellaasta sopivasti pikkuusen parempaa. Silittämättä siistiä. No, siinä meni toinenki tovi ennenku tarpeelliset mitat oli otettu ja kuviot hiottu valamiiksi. Huomenna ehtoolla jo sovittamaan. Sitte sellaasta sopuusaa peräskävelyä ja nesteitten nauttimista. Ja piti pikkuusen toki palastellakki, ihan vähä tokiki vain. Sitte oliki jo pian aika kattella minivanin kyytiä tänne kortteerin suuntaan. Toki parranajos kerkisin siinä käväästä, nottei tartte itte eres raakata. Ja oliskohan tänään sen jatsipaikan vai iltatorin vuoro? Sen aika pian näyttää. Näläkäki alakaa osoottee sen luokan merkkejä, että sillekki pitää jotaki teherä. Eli joko iltatorille eineelle tai sitte eineen kautta jatsiluolaan. Hyvä on kuinka vain.