paivana alootettiinki heti aamusta menemalla aamutorille josta oikiasti voi tehda niita halpoja ostoksia. Mutta joudut aina ottamaan kolme tai nelja samaa tuotetta, mutta mitas se haittaa ku hinta on prisen euroa. Siina tuli sitte hankittua pikkupojille yhtasuntoista ja jotaki vanhemmillekki. Ja Chinatownista loyty se teelaatu jota hainkin, nimittain gingsenilla terastetty kiinalainen vihrea tee. Ja sita otin riittavan maaran, etta piisaa ainaki kesalle ennenku Tip tulee ja tuo taydennysta. On se chinatown aikamoinen alue, siis iso ja niita kauppakujia piisaa ja tuotteita laidasta laitaan. Asuuhan taalla kiinalaisia useita miljoonia ja lahes kaikki ko. kaupunginosassa. Etta vilinaa ja vilsketta piisas ja siella soimme reissun ehdottomasti parhaan nuudelikeitoksen ja keitto tuli poytaan lahes samaan aikaan ku ehdimme istuutua. Ja kahden hengen ruuat limppareineen makso parisen eruoa, ettei ollu hintavaa. Kellon lahennellessa nyt yhta istumme hotellin kahvilan terassilla kahvitellen ja jaateloa syoden. Siis mina kahvia ja Tip jatskia.
Tannaan ei juuri muuta olla suunniteltukaa ja ostokset joita piti tehda on kaikkityynni tehtyna ja pian voisi vaikka matkalaukunkin ummistaa. Mutta sen ehtii viela silla tuttu kuski lahtee viemaan kentalle kahdeksan aikoihin ja Tip palaa tanne ja lahtee aamusta takaisin maalle. Hotelli ku piti kuitenki maksaa niin turhaan lahtee iltamyohaan maalle yksikseen. Ja kun tuttu kuski tuo turvallisesti tanne hotellille niin ei mitaa arvelluttavaa.
Ajateltiin olevamme kentalla siina ysin aikaan ja check-inin jalkeen seuraakin vain pikainen hyvastely ja siirryn sinne kansainvaliselle alueelle ettimaan naamatutulle savutettavaa...
Tama hotellin wifi toimii oikiastaan vain taalla alakerassa, huoneessa toiminta on siksi satunnaista ettei viitti edes yrittaa. Ja tassa on kylla kohtuullisen lammin vaikka tuuletin kuinka yrittaa viilentaa. Lupasivat asken toosassa aikamoisia helteita ja varoittivat ihmisia sen vaarallisuudesta kehottaen valttamaan ulkoilua ja varustautumaan hatuilla ja juomaan riittavasti. Siis lomailemaan tannetuleville on luvassa aikamoiset helteet. Phuketissa luvattiin lammon nousevan +40 pintaan ja samoin Krabilla. Ja veikkaisin suuntauksen olevan samansorttinen muuallakin.
Mutten ma naita keleja moiti, se vaatii vain asianmukaisa toimia ja tosiaan liian ulkoilun valttamista niin siita kylla seleviaa hyvinki. Oli meilla maalla muutamanan paivana tosi lamminta, mutta iltapaivat tuliki kulutettua kuulerin alla elokuvia kattellen. Beck-sarja tuli taas kattottua kertaalleen ja samoin monta muutakin...
Mutta taman katsauksen jalkeen paattelen taalta tahan ja nakemiin. Ja anteeksi.
perjantai 2. maaliskuuta 2012
torstai 1. maaliskuuta 2012
johan oliki
meinaan haajuhulat. Vieraita oli tosiaan yliki 1000 ja ohjelma vallan maharottoman nayttava. Oli tanssioota monensorttisia ja ihkaoikia orkesteri soitti. laskin soittajiaki olevan puolisen tusinaa ja solistit vaihtuu ku hihinalta. Hienoa kattella illan pimeyres.
Ja ruoka oli taas totutusti tosi hyvaa ja juomaaki piisas varsin kelevollisesti. se nais thaikkujuhulis on merkillista, ettei kukaa tanssi. Siis niinku yleeson puolella vaan tanssimisesta huolehtivat nama alati asujaan vaihtelevat varsin nayttavakki tyttoset. No, on siella joitaki miehia etaisesti muistuttaviaki joukos. Jokusia vain tokiki.
Hiatten jalakeen elo rauhaantuuki kummallisesti ja ei mitaa erikoosta sitte ollukkaa. Sellaasta normaalia kotopuuhaa. Vaha pikkuusen puutarhatoita ja vaha pikkuusen kasvien kastelua. Enimmakseen kumminki patsastelua ja mulla joka aamusta supan repimista.
Tanaan sitte ku aukes torstai oli aika suunnistaa tanne maalikylalle ja tanne tultiin tutusti minivanilla ja reippaasti tultiinki. Riuskan majoittumisen jalkeen otettiinki kumijalaka alle ja suunnaksi MBK. Ja sehan on sellaanen ostoshelevetti jottei juuri pahemmasta valia. Kerroksia loytyy useita ja jokaanen aikalailla suurehko. No, sielta loytyy aika monenlaista tavaraa ja meki loyrettiin lahes kaikki mita sielta haettiin. Joku oli liian kallista ja joku taas ei. No, ostokset saatiin kuitenki tehtya ja yhteistuumin otimme suunnan kohti hotellia ja pienta virkistaytymista.
Olemme tassa aikalailla rautatieaseman lahella, tuossa valilla menee jonkisorttinen uoma tai miksikahan tuota oikeen sanooskaa. No, meilla on kuitenki tas lahella sellaanen ravintola jossa aina taallaollessamme kaymme syomas ja niin tanaanki, mutta pettymys oli suuri kun sita mun suurta herkkua ei suuren kysynnan takia enaa ollukkaa keittiossa... Korvike loytyy aika helposti ja tuskaa lievitti tarjoilijan lupaus, etta huomenna sita herkkua takuulla saamme. Hermot asettuivat normaaleihin uomiin ja asiaa helpotti tarjoilijan pikaisesti potyaan kiikuttaman SS-pullo. Pieni tosin, mutta riittaa nain viimeiselle illalle varsinki hyvin. Siina tuli tilattua einesta siksiki reilusti, etta situumma varsin kohtuullisen tovin niita syopotelles. Siina meni kanaa cashew-pahkinoolla, ja meni laappia ja rapiaksi paistettua syvanmeren ahventa valkosipulilla ja chililla. Ja oli ristuksen hyvaa ja kaikki meni!
Ja hotellilla kavi ilmi, etta wifi ei huoneessa juuri toimikkaa vaan oli tultava tanne terassiravintolaan nakuttelemaan. En toki asiaa moittinu, tassahan on varsin soma istuskella ja kattella ohiajelevaa liikennetta.Leon kassa tokiki.
Itseasiassa odottelemme Tipin serkkua joka asuu tassa maalikylassa ja hanella on Tipille joitaki tuotteita toimitettavaksi kotikylille.
Huomenna on suunnitelmissa nousta aikaisin ja menna paikallisella aamutorille jossa myos reissun alussa kavimme ja tehda taas niita tosi halpoja ostoksia.
Ja sen jalkeen kohteena on Chinatown ja teeostokset jotka minulle yksi tarkeimpia ostoksia silla sielta saa parhaat teet joita taalla myydaan. Niin kiinalaiset kuin paikallisetkin.
Ja huomennahan se on sitten taas edessa se aika, etta pitaa siirtya tuonne lentokentan suuntaan ja koittaa kattella jotta onko finski sijoos vaiko ei.
Mutta siihen on aikaa.
Ainaki vuorokausi melekeen.
mutta jos ei taalta kummempaa kuulu niin lupaan taas yrittaa jonkimoosta yhteenvetoa. Veikkaan etten sita kumminkaa tee, mutta voihan sita aina yrittaa. Ei sitakaa laiteta.
Jotenka taalta tuonne.
Ja varooksi anteeksi ja nakemiin.
Ja ruoka oli taas totutusti tosi hyvaa ja juomaaki piisas varsin kelevollisesti. se nais thaikkujuhulis on merkillista, ettei kukaa tanssi. Siis niinku yleeson puolella vaan tanssimisesta huolehtivat nama alati asujaan vaihtelevat varsin nayttavakki tyttoset. No, on siella joitaki miehia etaisesti muistuttaviaki joukos. Jokusia vain tokiki.
Hiatten jalakeen elo rauhaantuuki kummallisesti ja ei mitaa erikoosta sitte ollukkaa. Sellaasta normaalia kotopuuhaa. Vaha pikkuusen puutarhatoita ja vaha pikkuusen kasvien kastelua. Enimmakseen kumminki patsastelua ja mulla joka aamusta supan repimista.
Tanaan sitte ku aukes torstai oli aika suunnistaa tanne maalikylalle ja tanne tultiin tutusti minivanilla ja reippaasti tultiinki. Riuskan majoittumisen jalkeen otettiinki kumijalaka alle ja suunnaksi MBK. Ja sehan on sellaanen ostoshelevetti jottei juuri pahemmasta valia. Kerroksia loytyy useita ja jokaanen aikalailla suurehko. No, sielta loytyy aika monenlaista tavaraa ja meki loyrettiin lahes kaikki mita sielta haettiin. Joku oli liian kallista ja joku taas ei. No, ostokset saatiin kuitenki tehtya ja yhteistuumin otimme suunnan kohti hotellia ja pienta virkistaytymista.
Olemme tassa aikalailla rautatieaseman lahella, tuossa valilla menee jonkisorttinen uoma tai miksikahan tuota oikeen sanooskaa. No, meilla on kuitenki tas lahella sellaanen ravintola jossa aina taallaollessamme kaymme syomas ja niin tanaanki, mutta pettymys oli suuri kun sita mun suurta herkkua ei suuren kysynnan takia enaa ollukkaa keittiossa... Korvike loytyy aika helposti ja tuskaa lievitti tarjoilijan lupaus, etta huomenna sita herkkua takuulla saamme. Hermot asettuivat normaaleihin uomiin ja asiaa helpotti tarjoilijan pikaisesti potyaan kiikuttaman SS-pullo. Pieni tosin, mutta riittaa nain viimeiselle illalle varsinki hyvin. Siina tuli tilattua einesta siksiki reilusti, etta situumma varsin kohtuullisen tovin niita syopotelles. Siina meni kanaa cashew-pahkinoolla, ja meni laappia ja rapiaksi paistettua syvanmeren ahventa valkosipulilla ja chililla. Ja oli ristuksen hyvaa ja kaikki meni!
Ja hotellilla kavi ilmi, etta wifi ei huoneessa juuri toimikkaa vaan oli tultava tanne terassiravintolaan nakuttelemaan. En toki asiaa moittinu, tassahan on varsin soma istuskella ja kattella ohiajelevaa liikennetta.Leon kassa tokiki.
Itseasiassa odottelemme Tipin serkkua joka asuu tassa maalikylassa ja hanella on Tipille joitaki tuotteita toimitettavaksi kotikylille.
Huomenna on suunnitelmissa nousta aikaisin ja menna paikallisella aamutorille jossa myos reissun alussa kavimme ja tehda taas niita tosi halpoja ostoksia.
Ja sen jalkeen kohteena on Chinatown ja teeostokset jotka minulle yksi tarkeimpia ostoksia silla sielta saa parhaat teet joita taalla myydaan. Niin kiinalaiset kuin paikallisetkin.
Ja huomennahan se on sitten taas edessa se aika, etta pitaa siirtya tuonne lentokentan suuntaan ja koittaa kattella jotta onko finski sijoos vaiko ei.
Mutta siihen on aikaa.
Ainaki vuorokausi melekeen.
mutta jos ei taalta kummempaa kuulu niin lupaan taas yrittaa jonkimoosta yhteenvetoa. Veikkaan etten sita kumminkaa tee, mutta voihan sita aina yrittaa. Ei sitakaa laiteta.
Jotenka taalta tuonne.
Ja varooksi anteeksi ja nakemiin.
perjantai 24. helmikuuta 2012
juhulat
Jompparilla juhulittiinki huolella ja viela seuraavana paivana BBQ:t paalle! Juhulat oli onnistuneet ja vieraita taisi olla aikalailla satakunta joista suuri osa ulkomaisia joten juttuseuraa piisas. Orkesteri oli paikalla ja sitamukaa oli tietysti esiintyjakki. Ja mukavata oli. Muttei aiva aamusta ollu mukavata, mutta silti suoriuduin rannalle karkottamaan huonoa oloa. Siina varsin kohtuullisesti onnistuunki ja iltapaivalla olo oli jo kutakuinkin kunnollinen. Viela ku siihen nappasin oivallisen hieronnan varsin asiantuntevalla (siis oikialla) hierojalla niin olo senku kohentui ja siirryttiinki tuoreen aviomiehen kanssa Angelin olut-tupaan naisten mennessa hankkimaan tarpeita illan BBQ:ta varten. Ja mikas siina oli istuskelles ja jutelles. Samalla sai pitaa kadun liikennetta silimalla ja siinahan tunnetusti piisaa silimanruokaa.
Ilta istuttiin sitte eilises juhulapaikas joka toki oli siivottu entiseen kuosiin. Poytaan ilmestyi ostereita valtava vadillinen ja lisaksi tulista kanaa ja vaikka mita. Hyvaa oli ja oli taas hauskaaki.
Aamulla oliki sitte aika pistaa pillit pussiin ja ruveta suuntaamaan Bangkokin kautta kotio. Minivani kuljetti varsin kohtuullises ajas Bangkokkiin jossa oli reilu tunti aikaa odottaa kuljetusta SamChukkiin. Aika kulutettiin pienella einestyksella ja ostospaikkoja tutkaillen. Taas sama ongelma: ei riittavan isoja kokoja paitoja... Tuttu tilanne ja ei edes harmittanu. Aika lamminki oli siina iltapaivan alakupuolella ja oli varsin miellyttava istahtaa ilmastoituun minivaniin ja katsella kaupungin vilinaa kuskin takaa. Kuski ajeliki varsin reipasta vauhtia ja parin tunnin kuluttua oltiinki jo perilla.
Kotona Tip alkoi tornaadon lailla siivota paikkoja ja mutisi siina touhutessaan ku kukaa muu ei tee mitaa... Ei siella tosiaan ollukkaa kukaa pannu tikkua ristihin, tokipa olivat saaneet edes ruokaa suuhunsa...
No, siina kuitenkin olta saapui ja saatiin huusholli jonkinlaiseen kuntoon ja varsinki makuuhuone viilennettya sopivaan tilaa etta voi kuvitella nukkumisen onnsituvan.
Eipa siina sitte sen kummempia ku nukkumaan ja aamulla ylos. Ja Tip jatkoi eilista kliinaamistaan ja mina otin annoksen vitamiinia terassilla ja pihamokis kiroolin mokkulan hitautta. Oli pikkupakko hypata mopon selekaan ja ajella tanne kaupungille parisenkymmenta kilometria. Pienet ostokset torilla ja tanne ilmastoituun nettipaikkaan.
Mutta pian takaasin kotio. Huomenna onki sitte varsin mittavat haajuhlat, vieraita kuulemma tulos 1000 ainakin. Ja sinne on kuulemma lahestulkoot pakko osallistua, ettei kait tassa muukaa auta...
Jotta taalta tahan ja sinne.
Ilta istuttiin sitte eilises juhulapaikas joka toki oli siivottu entiseen kuosiin. Poytaan ilmestyi ostereita valtava vadillinen ja lisaksi tulista kanaa ja vaikka mita. Hyvaa oli ja oli taas hauskaaki.
Aamulla oliki sitte aika pistaa pillit pussiin ja ruveta suuntaamaan Bangkokin kautta kotio. Minivani kuljetti varsin kohtuullises ajas Bangkokkiin jossa oli reilu tunti aikaa odottaa kuljetusta SamChukkiin. Aika kulutettiin pienella einestyksella ja ostospaikkoja tutkaillen. Taas sama ongelma: ei riittavan isoja kokoja paitoja... Tuttu tilanne ja ei edes harmittanu. Aika lamminki oli siina iltapaivan alakupuolella ja oli varsin miellyttava istahtaa ilmastoituun minivaniin ja katsella kaupungin vilinaa kuskin takaa. Kuski ajeliki varsin reipasta vauhtia ja parin tunnin kuluttua oltiinki jo perilla.
Kotona Tip alkoi tornaadon lailla siivota paikkoja ja mutisi siina touhutessaan ku kukaa muu ei tee mitaa... Ei siella tosiaan ollukkaa kukaa pannu tikkua ristihin, tokipa olivat saaneet edes ruokaa suuhunsa...
No, siina kuitenkin olta saapui ja saatiin huusholli jonkinlaiseen kuntoon ja varsinki makuuhuone viilennettya sopivaan tilaa etta voi kuvitella nukkumisen onnsituvan.
Eipa siina sitte sen kummempia ku nukkumaan ja aamulla ylos. Ja Tip jatkoi eilista kliinaamistaan ja mina otin annoksen vitamiinia terassilla ja pihamokis kiroolin mokkulan hitautta. Oli pikkupakko hypata mopon selekaan ja ajella tanne kaupungille parisenkymmenta kilometria. Pienet ostokset torilla ja tanne ilmastoituun nettipaikkaan.
Mutta pian takaasin kotio. Huomenna onki sitte varsin mittavat haajuhlat, vieraita kuulemma tulos 1000 ainakin. Ja sinne on kuulemma lahestulkoot pakko osallistua, ettei kait tassa muukaa auta...
Jotta taalta tahan ja sinne.
tiistai 21. helmikuuta 2012
jomtienilla
aika menee supailles, patsastelles ja illalla baareja kierrellen...
Tosin on kayty Tipin serkun kanssa ruokailemassa monissakin erilaisissa paikoissa, paras oli se pikkusen alueen ulkopuolella oleva ravintola joss erinomaasia ostereita ja toki tuoretta kalaa. Ja ravintola osittain meren paalla, siella sita oli somaa syopotella ja ihan pikkasen juopotellakki. Lisaksi kierrelty toki monensorttisia toreja, mutttei kumminkaa mitaa ostoshelevettia.
MaikanMajatalossa kaytiin ja vetaasin makkaraperunat ihan supana vain. Ei ne ny niin haapposia ollu, mutta piti nalakaa loitolla varsin kohtuullisen aijan. Ja Maikalta sain taydennysta lukemistoon luovutettuani kohtuullisen kasan jo luettuja sinne muitten luettavaksi.
Tassa se aika vain menee. Tanaan pari tuntia rannalla, Tip oli auttamas serkkuaan ruokien valmistamisessa ja muussa valmistelussa. itte kattoon paremmaksi pysytella sielta pois ja se osoottautuuki varsin oivalliseksi valinnaksi.
Juhulat alakaa tuotapikaa, etta pitanee ryhtya pukeutumaan. Multa siihen menee viis minuuttia, Tipilta pikkuusen pirempahan.
Jotta taalta tahan.
Tosin on kayty Tipin serkun kanssa ruokailemassa monissakin erilaisissa paikoissa, paras oli se pikkusen alueen ulkopuolella oleva ravintola joss erinomaasia ostereita ja toki tuoretta kalaa. Ja ravintola osittain meren paalla, siella sita oli somaa syopotella ja ihan pikkasen juopotellakki. Lisaksi kierrelty toki monensorttisia toreja, mutttei kumminkaa mitaa ostoshelevettia.
MaikanMajatalossa kaytiin ja vetaasin makkaraperunat ihan supana vain. Ei ne ny niin haapposia ollu, mutta piti nalakaa loitolla varsin kohtuullisen aijan. Ja Maikalta sain taydennysta lukemistoon luovutettuani kohtuullisen kasan jo luettuja sinne muitten luettavaksi.
Tassa se aika vain menee. Tanaan pari tuntia rannalla, Tip oli auttamas serkkuaan ruokien valmistamisessa ja muussa valmistelussa. itte kattoon paremmaksi pysytella sielta pois ja se osoottautuuki varsin oivalliseksi valinnaksi.
Juhulat alakaa tuotapikaa, etta pitanee ryhtya pukeutumaan. Multa siihen menee viis minuuttia, Tipilta pikkuusen pirempahan.
Jotta taalta tahan.
perjantai 17. helmikuuta 2012
tanaan
sitte Jomptienilla, Pattayan kupsse.
Olihan siina joitaki paikallisia juhulia ja muita lahella sita olevia aiva piisalle asti. Ja sita jo tutuksitullutta maalaismaista oleskelua kaikkine kuvioineen. Aina valilla joku tuli pihaan juomineen ja siten. Niinku aina ennenki. Siina se aika vain meni pihamokis istuskelles ja valilla kiikkustuolissa tuumaillen. Ja toki kaytiin ruokakaupaski valilla, valilla aiva Tescoski asti.
kunnes sitte koitti eilinen paiva ja jo ennakolta suunniteltu reissu Pattayalle Bangkokin kautta. Jo minivanissa istuskeles tuumattiin lahes yhteenaaneen jotton melekoosen turhaa jaara maalikyllaan yoksi vaan suunnsitetaan suoraan Pattijoelle. Ja kun vakikuskimmekin oli asialle suopuusa teimme paatoksen, etta kippaamme maalikylan viela taman kerran ja jatkamme matkaa heti suoraan.
Ja siellahan tuttu kuski oli meita odottelemas sovitus paikas ja aloitimme matkan kohti kaikkien lihaasyovien heteromisesten paratiisia, elikkas Pattayaa! Matkalla nahtiin (tosin vain mina koska Tip nukkuu suurimman osan matkasta....) monenlasita mita oli tapahtunu viimeisen reissumme jhalkeen. Elikkas vuoden aikan oli maalikylan ja Pattiksen valille rakennettu melekoonen ostoshelevetti ja siinoli jo valamiina IKEA ja valamistumas vaikka mita. Luoja meikalaasen varielkohot silta jotten koskaa jouruusi tuollaasehen paiikkahan. Onneksi Tip nukkuu sillakikohtaa. parempi mulle jotten sille mitaa moisesta kohteesta puhukkaa. Ja via parempi mulle ja mun kukkarolle.
No, kumminki saavuttihin Pattiksella ja siita sitte Jomptienille jossa tuleva pariskunta oliki meita vastassa buukatun majootuksen edustalla. laukut sisaan ja sitte heti matkalle., Naiset ostiksille ja me miehen baariin. Niiku kai kuuluuki.
Kohtalaasen kierroksen jalakeen kumminki tuli puhelimitse tierootus jotta shoppaalu oli loppunu ja naiset olivat aikalailla lahella paikkaa jossa olimme virvokkeita nauttimassa. No, sitahan jatkettiin naisten tultuakin. Siina sitte sovittiin, etta vaatii kuitenkin vahintain puolisen tuntia suihkussakayntiin ja vaatteiden vaihtoon joten siita sitte toimeen. Hotelli oli lahella joten siita sitte kaupan kautta kiiruusti suihkuun ja vaatteiden vaihtton ja takas em. paikkaan.
Tassa vaiheessa saa oli sen luonteinen, etta vesi oli aikalailla herkassa ja vaikeutti jonkinverran einehtimispaikan loytymista. Mutta se kuitenkin loytyi, vaikka ei parhaaksi mahdolliseksi sellaiseksi. Kaverilla -joka yli 100-kiloinen- oli pienia sopeutumisvaikeuksia annoksensa pienuuteen, mutta siitaki kuitenki varsin kohtuullisesti selvittiin. Taas kavi todeksi se, etta taieineet on runsaampia kuin esim. Italialaaset... Eli ei kannata tilata spaghettia ennenku varmistaa annoksen koon.
No, siita sitte sovituulle 40-synttariille ja siella vierahtiki toinenki tovi. Kohteena oli tosiaanki varsin viehtattava lady joka omaas baarissaan juhlia piteli. Omakustanteisesti sitte siina toinenki tovi menoa katteltiin ja siihen pikkuusen osallistuttiinki.
Kuka enemman ja kuka vahemman.
Onneksi meilloli kuski mukan joten Tipin serkku kyyditsi meidat hotellille takasin ja taalla ollaan.
Aikas lahella rantaa ja kohtuullisen kaukana baareista, etta tehtiin pariksi paivaksi varsu jonka aikana kattellaan paikan sopivuutta ja parempia korvaajia. Hinta ja laatu ratkaasoo. Ja se kuinka suuresti eroaa thai- ja fallehinta...
mutta sen nayttaa aika.
nyt virhelyontien maara lisaantyy siinamaarin, etta pyyran anteeksi ja siirryn takavasemmalle elikkas Tipin vieraan kattomaan varsin jannittavaa Thai-saippuaa...
Olihan siina joitaki paikallisia juhulia ja muita lahella sita olevia aiva piisalle asti. Ja sita jo tutuksitullutta maalaismaista oleskelua kaikkine kuvioineen. Aina valilla joku tuli pihaan juomineen ja siten. Niinku aina ennenki. Siina se aika vain meni pihamokis istuskelles ja valilla kiikkustuolissa tuumaillen. Ja toki kaytiin ruokakaupaski valilla, valilla aiva Tescoski asti.
kunnes sitte koitti eilinen paiva ja jo ennakolta suunniteltu reissu Pattayalle Bangkokin kautta. Jo minivanissa istuskeles tuumattiin lahes yhteenaaneen jotton melekoosen turhaa jaara maalikyllaan yoksi vaan suunnsitetaan suoraan Pattijoelle. Ja kun vakikuskimmekin oli asialle suopuusa teimme paatoksen, etta kippaamme maalikylan viela taman kerran ja jatkamme matkaa heti suoraan.
Ja siellahan tuttu kuski oli meita odottelemas sovitus paikas ja aloitimme matkan kohti kaikkien lihaasyovien heteromisesten paratiisia, elikkas Pattayaa! Matkalla nahtiin (tosin vain mina koska Tip nukkuu suurimman osan matkasta....) monenlasita mita oli tapahtunu viimeisen reissumme jhalkeen. Elikkas vuoden aikan oli maalikylan ja Pattiksen valille rakennettu melekoonen ostoshelevetti ja siinoli jo valamiina IKEA ja valamistumas vaikka mita. Luoja meikalaasen varielkohot silta jotten koskaa jouruusi tuollaasehen paiikkahan. Onneksi Tip nukkuu sillakikohtaa. parempi mulle jotten sille mitaa moisesta kohteesta puhukkaa. Ja via parempi mulle ja mun kukkarolle.
No, kumminki saavuttihin Pattiksella ja siita sitte Jomptienille jossa tuleva pariskunta oliki meita vastassa buukatun majootuksen edustalla. laukut sisaan ja sitte heti matkalle., Naiset ostiksille ja me miehen baariin. Niiku kai kuuluuki.
Kohtalaasen kierroksen jalakeen kumminki tuli puhelimitse tierootus jotta shoppaalu oli loppunu ja naiset olivat aikalailla lahella paikkaa jossa olimme virvokkeita nauttimassa. No, sitahan jatkettiin naisten tultuakin. Siina sitte sovittiin, etta vaatii kuitenkin vahintain puolisen tuntia suihkussakayntiin ja vaatteiden vaihtoon joten siita sitte toimeen. Hotelli oli lahella joten siita sitte kaupan kautta kiiruusti suihkuun ja vaatteiden vaihtton ja takas em. paikkaan.
Tassa vaiheessa saa oli sen luonteinen, etta vesi oli aikalailla herkassa ja vaikeutti jonkinverran einehtimispaikan loytymista. Mutta se kuitenkin loytyi, vaikka ei parhaaksi mahdolliseksi sellaiseksi. Kaverilla -joka yli 100-kiloinen- oli pienia sopeutumisvaikeuksia annoksensa pienuuteen, mutta siitaki kuitenki varsin kohtuullisesti selvittiin. Taas kavi todeksi se, etta taieineet on runsaampia kuin esim. Italialaaset... Eli ei kannata tilata spaghettia ennenku varmistaa annoksen koon.
No, siita sitte sovituulle 40-synttariille ja siella vierahtiki toinenki tovi. Kohteena oli tosiaanki varsin viehtattava lady joka omaas baarissaan juhlia piteli. Omakustanteisesti sitte siina toinenki tovi menoa katteltiin ja siihen pikkuusen osallistuttiinki.
Kuka enemman ja kuka vahemman.
Onneksi meilloli kuski mukan joten Tipin serkku kyyditsi meidat hotellille takasin ja taalla ollaan.
Aikas lahella rantaa ja kohtuullisen kaukana baareista, etta tehtiin pariksi paivaksi varsu jonka aikana kattellaan paikan sopivuutta ja parempia korvaajia. Hinta ja laatu ratkaasoo. Ja se kuinka suuresti eroaa thai- ja fallehinta...
mutta sen nayttaa aika.
nyt virhelyontien maara lisaantyy siinamaarin, etta pyyran anteeksi ja siirryn takavasemmalle elikkas Tipin vieraan kattomaan varsin jannittavaa Thai-saippuaa...
tiistai 14. helmikuuta 2012
Ystavanpaivaa!
kaikille jokka tata vaivautuu lukemaan!
Taala eioo mitaa merkillista tapahtunu, son tata hiliaasta maalaaselamaa ja sehan vain mulle sopii. Valilla kaydaan ruokakaupas tai torilla, aiva niinku ihimiset joka paikoos ruukaa tehera. Ja aina valilla joku kurvaa pihaan mopon sarvet juomia taynna ja sitte vain kokoonnutahan pihamokkihin ja juodaan juomat pois. Aamuusiin oon ruukannu kayra pikkuusella lenkilla, siis ennenku saa-asema nayttaa kovinkaa hurjia lukemia. Kovin pitkille lenkiille enoo viittiny lahtia ku se vuosysteemi johona oli se juomapullo on autuaasti ottanu ja vaihtanu maisemaa. Tai enoo ainakaa sita viela loytany. Onneksi otin sen vattarullan mukaan niin silla sitte voipi rullalla jos sattuu huvittamahan tai aikaa loytyy. Aina joskus sita tuloo siihenki puuhaan innostuttua.
Oneksi tuli otettua tuota lukemista varsin kohtuullisesti mukaan ja samoin elokuvia. Niita elokuvia tulooki sitte aina kuulerinalla huilates luikittua. Beckit menee nyt vissiin jo kolomatta kierrosta... Wallanderit on jo luikittu, samoin Raidit...
Viikonloppuna lahdemme Pattayalle Tipin serkun haihin ja siella olis tarkootus kayda Maikan majatalos ja vaikka vaihtaa kirjoja lukemattomiin, niita vois sitte jattaa tanne seuraavaa kertaa varten. nyt tultiin oiken SamChukiin asti asioolle, Tip postitti joitaki kosmetiikkatuotteita kaverilleen ja samalla tultiin tahan vaha pitamaan taukoa ja ajattelin tata joutavuutta samalla...
Jotta tasaasta on elo maalla niinku son aina ruukannu olla. Naapuriin ruvettiin rakentamaan ja sita on siina mukava seuraalla. Ja sama tyyli on siinaki, ihimiset tykkaaa kattella ku kaivinkone haaraa... Samalla kuuntelin J.Karjalaisen biisia Do the kaivinkone...
Jokunen paiva sitte mua vietiin tilaisuuteen jonne tuli jonkisorttinen konsultti kertomaan tuotteistaan. LoveKingHealthy tai jotaki sinneppain oli firman nimi ja kauppaavan monensorttisia terveystuotteita. Tulipahan siina nesteita nautittaes sitte ostettua sellaanen setti jonka pitaas kovaa purottaa painoa ja lisata hyvinvointia, nahtavaksi jaa tehoaako...
Vakuuttavan tuntuunen oli konsultti ja olis jutellu lontooksi vaikka mita, mutta sovittihin jotta keskittyy thaikkuuhin enimmakseen ja sitte tilaasuuren loppupuolella sain tiivistelman varsin kelvollisella lontoolla ja tein tuon tilauksen ja sainki heti tuotteet mukaani.
Ei tuo markkinoontipuoli tullu aiva selevaksi, mutta pitanee perehtya asiaan ja varsinki jos tuo kolomen kuukauren kuuri jotaki saa aikaan. Elamme siinaki mieles jannittavia aikoja.
Tuo mokkula toimii tosiaan aikalailla hitaasti tuola kotona, mutta toimii kumminki ja saa ainaki postit kattottua ja naamakiriaaki kerkiaa aina luikata ennenku yhteys katkiaa...
Pattayalla toki toimii sitte taas wifit sunmuut.
Tanaan olis taas temppelijuhulat, mutta suostuttiin suosiolla jaamaan talovahariiksi ja saarahan pitkasta aikaa olla kaharestaan kotona. Mitahan siita tulookaa? Ei yhtaa jannita.
Mutta ny taalta tahan ja pitanee kattella uutiset sunmuut. Saata en viela viitti kattella enka viitti tuumata tyoasiootakaa kovinkaa palioa. Sita tullee piisaamaan, mutta mihina on viela auki. Eika sekaa jannita.
Taala eioo mitaa merkillista tapahtunu, son tata hiliaasta maalaaselamaa ja sehan vain mulle sopii. Valilla kaydaan ruokakaupas tai torilla, aiva niinku ihimiset joka paikoos ruukaa tehera. Ja aina valilla joku kurvaa pihaan mopon sarvet juomia taynna ja sitte vain kokoonnutahan pihamokkihin ja juodaan juomat pois. Aamuusiin oon ruukannu kayra pikkuusella lenkilla, siis ennenku saa-asema nayttaa kovinkaa hurjia lukemia. Kovin pitkille lenkiille enoo viittiny lahtia ku se vuosysteemi johona oli se juomapullo on autuaasti ottanu ja vaihtanu maisemaa. Tai enoo ainakaa sita viela loytany. Onneksi otin sen vattarullan mukaan niin silla sitte voipi rullalla jos sattuu huvittamahan tai aikaa loytyy. Aina joskus sita tuloo siihenki puuhaan innostuttua.
Oneksi tuli otettua tuota lukemista varsin kohtuullisesti mukaan ja samoin elokuvia. Niita elokuvia tulooki sitte aina kuulerinalla huilates luikittua. Beckit menee nyt vissiin jo kolomatta kierrosta... Wallanderit on jo luikittu, samoin Raidit...
Viikonloppuna lahdemme Pattayalle Tipin serkun haihin ja siella olis tarkootus kayda Maikan majatalos ja vaikka vaihtaa kirjoja lukemattomiin, niita vois sitte jattaa tanne seuraavaa kertaa varten. nyt tultiin oiken SamChukiin asti asioolle, Tip postitti joitaki kosmetiikkatuotteita kaverilleen ja samalla tultiin tahan vaha pitamaan taukoa ja ajattelin tata joutavuutta samalla...
Jotta tasaasta on elo maalla niinku son aina ruukannu olla. Naapuriin ruvettiin rakentamaan ja sita on siina mukava seuraalla. Ja sama tyyli on siinaki, ihimiset tykkaaa kattella ku kaivinkone haaraa... Samalla kuuntelin J.Karjalaisen biisia Do the kaivinkone...
Jokunen paiva sitte mua vietiin tilaisuuteen jonne tuli jonkisorttinen konsultti kertomaan tuotteistaan. LoveKingHealthy tai jotaki sinneppain oli firman nimi ja kauppaavan monensorttisia terveystuotteita. Tulipahan siina nesteita nautittaes sitte ostettua sellaanen setti jonka pitaas kovaa purottaa painoa ja lisata hyvinvointia, nahtavaksi jaa tehoaako...
Vakuuttavan tuntuunen oli konsultti ja olis jutellu lontooksi vaikka mita, mutta sovittihin jotta keskittyy thaikkuuhin enimmakseen ja sitte tilaasuuren loppupuolella sain tiivistelman varsin kelvollisella lontoolla ja tein tuon tilauksen ja sainki heti tuotteet mukaani.
Ei tuo markkinoontipuoli tullu aiva selevaksi, mutta pitanee perehtya asiaan ja varsinki jos tuo kolomen kuukauren kuuri jotaki saa aikaan. Elamme siinaki mieles jannittavia aikoja.
Tuo mokkula toimii tosiaan aikalailla hitaasti tuola kotona, mutta toimii kumminki ja saa ainaki postit kattottua ja naamakiriaaki kerkiaa aina luikata ennenku yhteys katkiaa...
Pattayalla toki toimii sitte taas wifit sunmuut.
Tanaan olis taas temppelijuhulat, mutta suostuttiin suosiolla jaamaan talovahariiksi ja saarahan pitkasta aikaa olla kaharestaan kotona. Mitahan siita tulookaa? Ei yhtaa jannita.
Mutta ny taalta tahan ja pitanee kattella uutiset sunmuut. Saata en viela viitti kattella enka viitti tuumata tyoasiootakaa kovinkaa palioa. Sita tullee piisaamaan, mutta mihina on viela auki. Eika sekaa jannita.
torstai 9. helmikuuta 2012
eilinen
oliki sitte varsinaanen matkustuspaiva. Ensiksi Cha-Amista minivanilla Bangkokkiin ja sielta sitte cockpit-tyyppisella bussilla Suphanburiin. Tip teki pienen virheen bussivalinnassa ja huomasimme olevamme melkoisella Bangkokin kiertoajelulla. Normaalin bussimatkan kestoon tuli lahes tunti lisaa, mutta minkas sille enaa siinavaihees teit. Onneksi bussiin hyppas valilla myyjia joilta sai vetta ja tuoremehua, ei olutta. Ja sitaki tuli ostettua yks vaivaanen purkki Bangkokista lahdettaes, mutta bussihan ei varsinaasia pysahdyksia tehnyt vaikka kauan matkaa tekiki. No, siinapa tuli sitte katteltua suurta maalikylaa toiselta ennennakemattomalta kantilta. Isoohan se on, seon selevaa.
No, ei aiva ollu paikat turruksis ku saavuumma Suphanburiin jossa meita oltiin jo vastassa ja mulle erityisesti mieluusa vastaanottaja oli hienoosta kylymanhikia pukkaava Leo. Siita sitte torin kautta kotio ja illanviettoon terassilla. Siis niinku aiemminki. Ja taas me papit naurettihin, kirkkoherra ja ma.
Mutta olihan siina ohojelmaaki silla oli valamistunu cd munkkijuhulista ja oliki melekoonen tuotos. Kolmisen tuntia sita siina katteltiin ja sattuu se meikalaanenki vailahtelemaan otokses. Ja olihan meita juhulis perati kolome fallea. Tipin serkun tuleva puoliso Frank, kylalla lomailemassa oleva sakemanni ja ma. Sakemannin kans tuli siina ehtoon aikana jokunen sana vaihdettuaki ja valitettavasti olivat jo poislahdossa, mutta seuraavalla kerralla sovittiin pidettavaksi Suomi-Saksa maaottelu, ei kuitenkaa paini silla kaveri painii kevyemmas sarias.
No, cd siina tuli kumminki katteltua mutta sitte oliki asettauduttava vaateriin ja jatettava porukka pelaamaan korttia. Sita nuo jaksaa hakata aamutunniille asti. Jotain Rommin tyyppista pe;lia lienee, enoo sen kummemmin jaksanu asiaan perehtya. Pelaamma Tipin kans toisemmoosta pelia. Kotimaasta seiskaa. Siitas saitta.
Ja nyt piti ruveta kokeilemaan yhteyden toimimattomuutta ja aika huono se onki.
Tuolla maalikylilla mokkula toimii ku ajatus, mutta taala sama ku joskus muinoon Laihialla. Melekeen joutuusampi olis savumerkkien laittelu...
Mutta jotenki tama kumminki toimii, ainaki tovin.
Ja taalahan ei mitaa ohojelmaa ookkaa, Tip siivoaa hurrikaanin tavoin oltuaan talouresta toista viikko pois ja pesee samalla pyykkia. Ja ma yritan pysytella jaloosta pois. Nyt tas loistavas pihamokis fanin alla. Siis tuulettimen, ei mulla taala faneja oo. Eioo ainakaa kukaa ilimoottautunu.
Mutta ny tasta tuohon ja varsinaaseen toimintaan elikkas olemaan tekematta mitaa. Se tekoo luille hyvaa.
No, ei aiva ollu paikat turruksis ku saavuumma Suphanburiin jossa meita oltiin jo vastassa ja mulle erityisesti mieluusa vastaanottaja oli hienoosta kylymanhikia pukkaava Leo. Siita sitte torin kautta kotio ja illanviettoon terassilla. Siis niinku aiemminki. Ja taas me papit naurettihin, kirkkoherra ja ma.
Mutta olihan siina ohojelmaaki silla oli valamistunu cd munkkijuhulista ja oliki melekoonen tuotos. Kolmisen tuntia sita siina katteltiin ja sattuu se meikalaanenki vailahtelemaan otokses. Ja olihan meita juhulis perati kolome fallea. Tipin serkun tuleva puoliso Frank, kylalla lomailemassa oleva sakemanni ja ma. Sakemannin kans tuli siina ehtoon aikana jokunen sana vaihdettuaki ja valitettavasti olivat jo poislahdossa, mutta seuraavalla kerralla sovittiin pidettavaksi Suomi-Saksa maaottelu, ei kuitenkaa paini silla kaveri painii kevyemmas sarias.
No, cd siina tuli kumminki katteltua mutta sitte oliki asettauduttava vaateriin ja jatettava porukka pelaamaan korttia. Sita nuo jaksaa hakata aamutunniille asti. Jotain Rommin tyyppista pe;lia lienee, enoo sen kummemmin jaksanu asiaan perehtya. Pelaamma Tipin kans toisemmoosta pelia. Kotimaasta seiskaa. Siitas saitta.
Ja nyt piti ruveta kokeilemaan yhteyden toimimattomuutta ja aika huono se onki.
Tuolla maalikylilla mokkula toimii ku ajatus, mutta taala sama ku joskus muinoon Laihialla. Melekeen joutuusampi olis savumerkkien laittelu...
Mutta jotenki tama kumminki toimii, ainaki tovin.
Ja taalahan ei mitaa ohojelmaa ookkaa, Tip siivoaa hurrikaanin tavoin oltuaan talouresta toista viikko pois ja pesee samalla pyykkia. Ja ma yritan pysytella jaloosta pois. Nyt tas loistavas pihamokis fanin alla. Siis tuulettimen, ei mulla taala faneja oo. Eioo ainakaa kukaa ilimoottautunu.
Mutta ny tasta tuohon ja varsinaaseen toimintaan elikkas olemaan tekematta mitaa. Se tekoo luille hyvaa.
keskiviikko 8. helmikuuta 2012
eilinen
meni muitten paivien malliin. Supaa, fillarointia, allasta ja hyvaa ruokaa juomaa unohtamatta. Niin, hieronta meinas jaada mainittematta ja otettiinki oikein kunnon sessio. Jalat pistettiin riimakuntoon ja yritettiin vaha muokata selekaa ja muita paikkoja. Ja mikas siinoli olla aksiteltavana ja kuunnella meren kohinaa. Toki ennen sita oli tullu tunti kaanneltya ittiansa auringos. Nama toiminnat sai aikaan sen jottei enaa allas oikeen innostanu vaikka sita yritinki. Mutta siina vaihees joutuu toteamanan jotton kuuma! Altaalla auringos oli varmaan yli 50, kovaa se kuumalta ainaki tuntuu. Joten tilanne vaati kunnon paikkarit kuulerin alla.
Iltaeine nautittiinki tutus paikas ja seki lahes rannalla, erittain rauhallises paikas. Ja turha kai mainitakkaa jotta ruoka oli aiva loistavaa, poytaan tuotiin ostereita akstikkeineen, paistettua syvanmerenahventa valkosipulilla, kasviksia suolakalalla ja erittain hyvaa kanakeittoa. Ja tietaahan sen kuinka siina kavi. Kaikki syotiin ja sai puhaltaa oikeen kunnolla. Mutta niin vain pyoraaltihin raittia hyva matka ja mentiin Norjalaisomisteiseen BaanChang-MusicBaariin kuuntelemaan ja kattelemaan live-musiikkia. Mutta ei siina kauaa jaksanu siita nauttia ku rupes haukotuttamahan niin rakkahasti jottoli polokaastava resorttiin huilille.
Ja tanaan vuoros paluu maalle. Minivanilla ensiksi Bangkokkiin ja siita sitte jollaki konstilla Samchukiin josta sitte nouto kotio.
Jottapa siina paivan ohojelma ja kotonahan yhteydet on taas mita sattuu joten saattaapi tama turhanpaivaanen nakuttelu jaara vahemmalle. Ainaki siihen asti ku meemma Pattayalle Tipin serkun haihin. Joten taalta sinne ja anteeksi.
Iltaeine nautittiinki tutus paikas ja seki lahes rannalla, erittain rauhallises paikas. Ja turha kai mainitakkaa jotta ruoka oli aiva loistavaa, poytaan tuotiin ostereita akstikkeineen, paistettua syvanmerenahventa valkosipulilla, kasviksia suolakalalla ja erittain hyvaa kanakeittoa. Ja tietaahan sen kuinka siina kavi. Kaikki syotiin ja sai puhaltaa oikeen kunnolla. Mutta niin vain pyoraaltihin raittia hyva matka ja mentiin Norjalaisomisteiseen BaanChang-MusicBaariin kuuntelemaan ja kattelemaan live-musiikkia. Mutta ei siina kauaa jaksanu siita nauttia ku rupes haukotuttamahan niin rakkahasti jottoli polokaastava resorttiin huilille.
Ja tanaan vuoros paluu maalle. Minivanilla ensiksi Bangkokkiin ja siita sitte jollaki konstilla Samchukiin josta sitte nouto kotio.
Jottapa siina paivan ohojelma ja kotonahan yhteydet on taas mita sattuu joten saattaapi tama turhanpaivaanen nakuttelu jaara vahemmalle. Ainaki siihen asti ku meemma Pattayalle Tipin serkun haihin. Joten taalta sinne ja anteeksi.
maanantai 6. helmikuuta 2012
uuden
pressan valintaki vahavistuu tuos meitin yon aikana. En toki noussu sita kattelamaan, varmistin vain aamulla ettei painajainen toteutunu ja jatkoin unia kotvasen. Ja taman enempaa en aiokkaa vaaleista puhua. Virolaisen Jussiki sano aikanaan jotta pulinat pois. Nain kavi ja talla mennaan.
Taala ollu kovaa rauhallinen paiva, fillarootu tuos pitkin ja poikin ja supaa revitty rannalla ja altaalla. Toki vain mina supaa, Tip istuksii mieluummin varjossa...
Rannalla oli laheisyydes tosi oivallinen hierontapaikka ja otimma siina molemmat sellaasen tunteroosen session ja niin teki eetvarttia, etta huomenna otettava uusiksi. Jotenki tuntu mukavalta sen supaalun jalakeen sellaanen rentouttava vaikka kovakatinenki kasittely. Sen jalakeen oliki aihetta istahtaa alas ja nauttia pikkuunen valieine ja toki nestetta riittavasti.
Siita sitte resorttiin ja altaalle jatkamaan supaalua. Siinapa paivan taharellisimmat.
Nyt sitte varmistettiin, ettei eilinen katastrooffi toistu ja tiedusteltiin einepaikka ja koemasitettiinki. Jotta sinne sitte pian fillaroidaan. Mina poljen ja ohjaan...
Taala ollu kovaa rauhallinen paiva, fillarootu tuos pitkin ja poikin ja supaa revitty rannalla ja altaalla. Toki vain mina supaa, Tip istuksii mieluummin varjossa...
Rannalla oli laheisyydes tosi oivallinen hierontapaikka ja otimma siina molemmat sellaasen tunteroosen session ja niin teki eetvarttia, etta huomenna otettava uusiksi. Jotenki tuntu mukavalta sen supaalun jalakeen sellaanen rentouttava vaikka kovakatinenki kasittely. Sen jalakeen oliki aihetta istahtaa alas ja nauttia pikkuunen valieine ja toki nestetta riittavasti.
Siita sitte resorttiin ja altaalle jatkamaan supaalua. Siinapa paivan taharellisimmat.
Nyt sitte varmistettiin, ettei eilinen katastrooffi toistu ja tiedusteltiin einepaikka ja koemasitettiinki. Jotta sinne sitte pian fillaroidaan. Mina poljen ja ohjaan...
sunnuntai 5. helmikuuta 2012
ja tanappana
muutimma kortteeria taas rauhallisempaan suuntaan. Siinei kauaa menny ku oli tavarat uures paikas joka osoottautuuki todella oivalliseksi. On altaat ja kaikki. Bungalow-tyyppinen kortteeri ja varsin kohtuulliseen hintaan. Ja edelleen tas on kaikki oleelliset lahella, eli seiska ja hyvia ruokapaikkoja. Ja siina kortteerinvaihron vaiheis pyoraaltiin sellaanen ainaki vitosen lenkki ja haettiin kaverille hd-paita laheisesta myymalasta. Tavara vain naytti olevan vahis ja samoon isoommat koot. Mutta loytyy kumminki paita johona tarpeeksi kokoa jotta paasoo Juha kesalla ajelemahan oikeis varusteis... riliairoos...
Mukavahan tuolla fillarilla on ajeleskella ja varsinki tuollaasella pienella lisapainolla son jopa kehittavaaki. Liikenne ei taala aiva maharotoonta oo ja pyoraalioota on siksiki palio jottei siina suurta vaaraa oo. Ja autoja suhtees vahemman, tanaan kayvat entista vahemmaksi ku thaikut lopettaa viikonlopun vieton ja vetaytyy kotipaikoollensa ja tiamma huomenis ansiohonki. Ainaki jokku.
Altaaseen oonki tanaan jo pariinki kertaan tutustunu, ensiksi kavin ottamas paivan vitamiinit ja ny askeen kaytihin tunteroonen korttia pelaamas siina melekeen varios. Ei tuo altaan vesi juurikaa virkista ku on melekeen yhta lammin ku ilimaki jokon riittavan lammin se.
Nayttaa tama Cha-Am olevan enimmakseen perheitten ja ikaantyvempien suosios, puhuttaasko seniorikansalaasista ku vanhuksista ei tiamma oikeen passaa puhua. Ja jostakisyysta Norjalaaset on aiklailla hyvin erustettuna, niin yrittajien joukos ku matkaaliooski. Eileenki tuli yks kokeneempi mies kyselemaan ja soli kans ko. vuoristomaasta. Viettaa taala puolet vuodesta. Tottahan maki voisin jo pikoohon siihen ryhtya...
Tai ei aiva viela. Viela pitaa ekrata elakekassaa monellakitapaa.
Nyt tas sitte vietetaan jonkiasteesta siestaa ja koitetaan tuumata ehtoon eineen nauttimispaikkaa. Valieine kaytiinki vetaasemas tuos lahistolla ja oliki pikkasta aykiampaa paipaijasalaattia, kanalla ja tosi maistuvalla possulla. Ja juomana vain raikas vesi tallakertaa.
Jotta tottahan tas saaki toinenki tovi kulahtaa ennenku rupiaa nalaka tuntumahan, mutta mikas tas on terassin kiikus nakutelles. Kortteeriin ku kuuluu pieni patio jossa kaharenistuttava kiikku.
Jaa, Veikkaus muisti pienella ahkeruusrahalla ku onnistuun vakios. Tuallaanen 5000bht on taala kohtalaanen summa kumminki.
Ja pianhan sita saa ruveta jannittamahan pressanvaalia, kuulemma olis tata aikaa kolomelta yolla tulos valamiina, mutta tuskin nousen sita kattomahan. Tietaahan tuon tuloksen jo ennakolta.
Jotta kattellahan huomenis kuinka maat ja asiat makaa. Siihen asti anteeksi ja nakemiin.
Mukavahan tuolla fillarilla on ajeleskella ja varsinki tuollaasella pienella lisapainolla son jopa kehittavaaki. Liikenne ei taala aiva maharotoonta oo ja pyoraalioota on siksiki palio jottei siina suurta vaaraa oo. Ja autoja suhtees vahemman, tanaan kayvat entista vahemmaksi ku thaikut lopettaa viikonlopun vieton ja vetaytyy kotipaikoollensa ja tiamma huomenis ansiohonki. Ainaki jokku.
Altaaseen oonki tanaan jo pariinki kertaan tutustunu, ensiksi kavin ottamas paivan vitamiinit ja ny askeen kaytihin tunteroonen korttia pelaamas siina melekeen varios. Ei tuo altaan vesi juurikaa virkista ku on melekeen yhta lammin ku ilimaki jokon riittavan lammin se.
Nayttaa tama Cha-Am olevan enimmakseen perheitten ja ikaantyvempien suosios, puhuttaasko seniorikansalaasista ku vanhuksista ei tiamma oikeen passaa puhua. Ja jostakisyysta Norjalaaset on aiklailla hyvin erustettuna, niin yrittajien joukos ku matkaaliooski. Eileenki tuli yks kokeneempi mies kyselemaan ja soli kans ko. vuoristomaasta. Viettaa taala puolet vuodesta. Tottahan maki voisin jo pikoohon siihen ryhtya...
Tai ei aiva viela. Viela pitaa ekrata elakekassaa monellakitapaa.
Nyt tas sitte vietetaan jonkiasteesta siestaa ja koitetaan tuumata ehtoon eineen nauttimispaikkaa. Valieine kaytiinki vetaasemas tuos lahistolla ja oliki pikkasta aykiampaa paipaijasalaattia, kanalla ja tosi maistuvalla possulla. Ja juomana vain raikas vesi tallakertaa.
Jotta tottahan tas saaki toinenki tovi kulahtaa ennenku rupiaa nalaka tuntumahan, mutta mikas tas on terassin kiikus nakutelles. Kortteeriin ku kuuluu pieni patio jossa kaharenistuttava kiikku.
Jaa, Veikkaus muisti pienella ahkeruusrahalla ku onnistuun vakios. Tuallaanen 5000bht on taala kohtalaanen summa kumminki.
Ja pianhan sita saa ruveta jannittamahan pressanvaalia, kuulemma olis tata aikaa kolomelta yolla tulos valamiina, mutta tuskin nousen sita kattomahan. Tietaahan tuon tuloksen jo ennakolta.
Jotta kattellahan huomenis kuinka maat ja asiat makaa. Siihen asti anteeksi ja nakemiin.
lauantai 4. helmikuuta 2012
periantaita
mennaan ja vakia pukkaa tanne koko paivan aijan. Thaikuulle tamon sellaanen vakioviikonloppupaikka joka aiheuttaa senki jotta hotellien hinnat tuplaantuu yhyren paivan aijaksi. Me valtettiin tuo pysymalla nykyyses kortteeris viela tama yo ja huomenna taas vaihdetaan... ja parempaan paikkaan joka loytyi tuossa raitilla kavellessa. Rauhallisimmassa paassa tata aluetta, mutta silti kaikki oleelliset paikat suhteellisen lahella. 7-Eleven ja muut. Ja tallakertaa majootus bungalow-tyyppinen ja tosi tasokkaan nakonen. Ja ku hintaki saatiin puhuttua kohtuulliseksi oli kortteerin vaihto seleva. Ja niinku jo aiemmin tullu mainittua, meitin kortteerinvaihto ei kauaa kesta. Paikasta toiseen puolestunnis, voin melekeen taata sen. Ja siihen aikaan on jo jaakaappiki ladattu kylmia juomia tayteen ja monta muutaki askaresta toimitettu.
Tanaan oliki sitte varsinaasen supaalun vuoro ja sehan tarkoottaa aurinkonottoa ja oikeen tuelta. Toista tuntia siina tuli kylkea kaanneltya kunnes Tip tuli paikalle hiushoirosta ja pelasimme viela tunteroosen korttia siina mukavassa lammossa. Ja rannallahan on palavelut kohillaan, ku vuokraat sen tuolin niin vuokraaja pitaa siita huolen ettei mitaa puutu. Tuotiin maksutta hedelmia ja maksusta olutta. Joten johan siina vain oli soma korttia laiskia ja voittaa muutamia palveluksia. Rahastahan me ei tokikaa pelata. Paitti poolia.
Tanaan sitte vuokrattiin fillari ja onhan mukava supaalla ja kuliettaa tuota 45-kiloosta siala jopparilla. Ja kaytiin heti aikalailla kaukana iltaeineella ku polokaastiin toiseenpaahan kylaa syamaan meriruakaa. Ja saatiinki pikkasta parempia ostereita, kalaa ja toki pikkasen tulisempaa kanaa. jo vain silla masu taytty ja jakso hyvin polokasta sitte toiseen paahan paariin pelaamaan puulia ja sulattelemaan ruokaa SS-lasillisten seuras. Ja paluumatkalla piti kayra hakemas AloeVera-tyyppista voiretta intiaanin ihoa muistuttavaan olemukseen. Ja siita vieresta sitte tarttu mukaan aiva loistavaa pannaria. Kaikki thaikkulas kayneet tietaa miten hyvaa ko. pannari on ja nyt Tip viela yllatti ja otti banaanilla ja kananmunalla... Somaa oli sellaanen setti vetaasta.
Joten taalta tahan ja tuonne.
Tariekkaa.
Tanaan oliki sitte varsinaasen supaalun vuoro ja sehan tarkoottaa aurinkonottoa ja oikeen tuelta. Toista tuntia siina tuli kylkea kaanneltya kunnes Tip tuli paikalle hiushoirosta ja pelasimme viela tunteroosen korttia siina mukavassa lammossa. Ja rannallahan on palavelut kohillaan, ku vuokraat sen tuolin niin vuokraaja pitaa siita huolen ettei mitaa puutu. Tuotiin maksutta hedelmia ja maksusta olutta. Joten johan siina vain oli soma korttia laiskia ja voittaa muutamia palveluksia. Rahastahan me ei tokikaa pelata. Paitti poolia.
Tanaan sitte vuokrattiin fillari ja onhan mukava supaalla ja kuliettaa tuota 45-kiloosta siala jopparilla. Ja kaytiin heti aikalailla kaukana iltaeineella ku polokaastiin toiseenpaahan kylaa syamaan meriruakaa. Ja saatiinki pikkasta parempia ostereita, kalaa ja toki pikkasen tulisempaa kanaa. jo vain silla masu taytty ja jakso hyvin polokasta sitte toiseen paahan paariin pelaamaan puulia ja sulattelemaan ruokaa SS-lasillisten seuras. Ja paluumatkalla piti kayra hakemas AloeVera-tyyppista voiretta intiaanin ihoa muistuttavaan olemukseen. Ja siita vieresta sitte tarttu mukaan aiva loistavaa pannaria. Kaikki thaikkulas kayneet tietaa miten hyvaa ko. pannari on ja nyt Tip viela yllatti ja otti banaanilla ja kananmunalla... Somaa oli sellaanen setti vetaasta.
Joten taalta tahan ja tuonne.
Tariekkaa.
torstai 2. helmikuuta 2012
joopa
tana aamuna sain sitte tarpeekseni hotellin remontista ja siita jotta se saatanan rallakka rupeski soimaan kohta seiskan jalakeen. Eihan se sinallaan haitannu, muttei sellaasta viitti kuunnella ku eioo kerran pakko. No, kattottihin kortteeri suhteellisen lahelta ja samaa tasoa. Eli ei ollu pitka matka kortteeria vaihtaa ja koko hommaan ei menny ku puolisen tuntia...
Toivottavasti tama on sitte pikkuusen hiliaasempi ainaki aamupuolesta. Ei mua nain iltasella haittaasi vaikka pikkuusen metakkaa kuuluusiki, mutta jotenki se aamu on sellaasta herkempaa aikaa. Ja vaikka kuinka olisinki hereella niin en viittisi turhaa moykkaa kuunnella, Oon siitaki jo saanu tarpeekseni.
No, tanaan sitte otin uusinnan hieronnan kans ja teki taas niin, niin eetvarttia jotta tairan menna taas huomenissaki ja samaan paikkaan.
Hua-Hin tuli katteltua ja taas havaattua sellaaseksi paikaksi johona on mukava pistaytya, mutta johona ei valttamatta haluaasi pirempaa aikaa viettaa. Hauskaa oli siina istumapaussia viettes kuunnella suomenkielta puhuvia. Mutta en viittiny puheisiin puuttua, jotenki ei vain huvittanu. Tip kysyy jotta miksei, mutta en oikeen osannu sillekkaa vastata. Ei vain huvita niitanaita rupatella jos ei kerran oo pakkokaa. Ja mullahan eioo.
Eihan sielta juuri mitaa mukaan tarttunu, yhyret shortso-tyyppiset housut sorruun ostamaan ja siinapa ne.
Sitte van-tyyppinen kulietus tanneppain ja hotlalle pikkuuselle huilille.
Jonka jalakeen oliki vuoros se BBQ! Ja voi ristus sen ruaan maaraa! Grilli sen mallinen jotta ymparilla valamistuu keitto ja keskios sitte rillataan kaikkia maharollista. Ja sitahan piisas. Oli lihaa monensorttista, oli kalaa ja vaikka mita. Ja kaikki mita rillattiin niin syatiin. Ja olihan siina kyytipoikana mainittu SS soodalla vahavistettuna.
Menihan siina toinenki tovi einehties, mutta olihan hyvaa! Kasvikset tuoreita, samoin kalat ja kaikkiki! Siis maistu todella hyvin!
Ja ny on niin, niin taytelaanen olo.
Siina ko. paikan vieres oliki varsin hyvin varusteltu viinakauppa ja sielta tarttuuki mukaan SanSomin vientiversio jota tas ny sitte makustelen... Etta kehtaako tata omaan kaappiin roudata... Aikalailla samansorttiselta maistuu ku tuo normiversioki, mutta koriampi on pullo ja paketti. Tai ainaki yrittaa olla. SIMILAN on merkki.
Nojaa, siita kumminki sitte mopotaksilla hotlalle ja sitte tata tuttua kotoolua.
Jotta siita taas saitta, tykkasitta tai ei.
Toivottavasti tama on sitte pikkuusen hiliaasempi ainaki aamupuolesta. Ei mua nain iltasella haittaasi vaikka pikkuusen metakkaa kuuluusiki, mutta jotenki se aamu on sellaasta herkempaa aikaa. Ja vaikka kuinka olisinki hereella niin en viittisi turhaa moykkaa kuunnella, Oon siitaki jo saanu tarpeekseni.
No, tanaan sitte otin uusinnan hieronnan kans ja teki taas niin, niin eetvarttia jotta tairan menna taas huomenissaki ja samaan paikkaan.
Hua-Hin tuli katteltua ja taas havaattua sellaaseksi paikaksi johona on mukava pistaytya, mutta johona ei valttamatta haluaasi pirempaa aikaa viettaa. Hauskaa oli siina istumapaussia viettes kuunnella suomenkielta puhuvia. Mutta en viittiny puheisiin puuttua, jotenki ei vain huvittanu. Tip kysyy jotta miksei, mutta en oikeen osannu sillekkaa vastata. Ei vain huvita niitanaita rupatella jos ei kerran oo pakkokaa. Ja mullahan eioo.
Eihan sielta juuri mitaa mukaan tarttunu, yhyret shortso-tyyppiset housut sorruun ostamaan ja siinapa ne.
Sitte van-tyyppinen kulietus tanneppain ja hotlalle pikkuuselle huilille.
Jonka jalakeen oliki vuoros se BBQ! Ja voi ristus sen ruaan maaraa! Grilli sen mallinen jotta ymparilla valamistuu keitto ja keskios sitte rillataan kaikkia maharollista. Ja sitahan piisas. Oli lihaa monensorttista, oli kalaa ja vaikka mita. Ja kaikki mita rillattiin niin syatiin. Ja olihan siina kyytipoikana mainittu SS soodalla vahavistettuna.
Menihan siina toinenki tovi einehties, mutta olihan hyvaa! Kasvikset tuoreita, samoin kalat ja kaikkiki! Siis maistu todella hyvin!
Ja ny on niin, niin taytelaanen olo.
Siina ko. paikan vieres oliki varsin hyvin varusteltu viinakauppa ja sielta tarttuuki mukaan SanSomin vientiversio jota tas ny sitte makustelen... Etta kehtaako tata omaan kaappiin roudata... Aikalailla samansorttiselta maistuu ku tuo normiversioki, mutta koriampi on pullo ja paketti. Tai ainaki yrittaa olla. SIMILAN on merkki.
Nojaa, siita kumminki sitte mopotaksilla hotlalle ja sitte tata tuttua kotoolua.
Jotta siita taas saitta, tykkasitta tai ei.
keskiviikko 1. helmikuuta 2012
ja taas
vain on paiva illas. Kuluu se aika nain tyhjaaki varkates. Ei sitte kumminkaa niita fillareita vuokrattu vaan otettiin jokseenki ulkoilun kannalta ja kaveltiin lahes kaikki matkat. Rannalla tovi jos toinenki ja sitte mettastin sita hierontapaikkaa. Ja loytyyhan se aikalailla laheltaki ja osoottautuu siksiki hyvaksi paikaksi jotta soviin heti huomisenki kaynnin samalla. Oikeen kunnon hierontaa ja kovallaki karella. Se vain passaa rankan tyon raatajalle... Ja miksei mullekki. Ja sitte oliki sen luvatun pizzan aika. Norjalaisvetoonen Pizza Cha-Am todettiin jo viime reissulla varsin oivalliseksi paikaksi ja oli sita edelleenki. Pitsa oli valtavan kokoonen vaikkei suurin ollukkaa ja sen kans ku huitaasi pari lasillista punkkua niin johan oli kovaa taytelaanen olo. Ja sehan vaatii virkistavan suihkun ja paikkarit kyleltaan. Ja sitte oliki vuoros jokaviikkooset paikalliset markkinat ja johan olivakki markkinat! Ihimisia varsin maharottomasti ja tietysti myyjiaki. Mukahan tarttuu yhtasuntoista tarpeetontaki kai. Parasta oli ku finaalis istahrettiin ja etehen kannettihin kylymyyresta hikooleva pullo Leksaa, tuota oluitten kunkkua! Siina niita siemaillessa todettiin, ettei meitin kannata millekk'' BBQ-eineelle menna ku emme juuri mitaa jaksa syara joten valitsimme tasta lahelta nuudelipaikan ja siemaastiin sellaaset sopat. Ja oliki hyva valinta.
Huomiselle on suunniteltu reissua Hua-Hiniin hieronnan ja Tipin ihonpuhdistuksen jalkeen. Mita siella sitte jaa nahtavaksi. Kait son sita peraskavelya taas ja mullahan ei mitaa sita vastaan oo, kunhan nesteet pysyy tasapainos niin pysyn maki.
Ja huomenna meinattiin menna se BBQ syomaan ja oikiastaan kattottiin jo paikkaki valmiiksi tuosta matkanvarrelta.
Joten sitte naihin totuttuuhin askaresihin!
Huomiselle on suunniteltu reissua Hua-Hiniin hieronnan ja Tipin ihonpuhdistuksen jalkeen. Mita siella sitte jaa nahtavaksi. Kait son sita peraskavelya taas ja mullahan ei mitaa sita vastaan oo, kunhan nesteet pysyy tasapainos niin pysyn maki.
Ja huomenna meinattiin menna se BBQ syomaan ja oikiastaan kattottiin jo paikkaki valmiiksi tuosta matkanvarrelta.
Joten sitte naihin totuttuuhin askaresihin!
ja peli jatkuu
aamu aukes aurinkoosena ja tasta ikkunasta ku samalla kattelen niin meriki nayttaa aikalailla rauhalliselta. Olemma siis lahes rannalla, olisko tuohon veteen 1oom matkaa. Taman paivan kiiruhisihin kuuluu hierontapaikan ettinta, polokupyorien vuokraus ja niilla ajelua. Ja toki ruokailuja ja vaikkapa tuossa rannalla lohoilya. Milta kuulostaa? Ja moskiitoista taalei oo juurikaa haittaa, jokusia pistoja sain eilen mutta eivat valvottaneet kumminkaa. Remppaa tekevat taski hotellis ja vaikka omistaja-britti kaviki sanomas jotteivat aloota varahin niin sirkkeli rupes huutamahan 0740. No, muahan se ei haittaa ja ei nayta haittaavan tuota nukkuvaa puolisoakaa. Joten antaa sirkkelin laulaa ja Tipin nukkua, jaksaa sitte paremmin.
Tuli eileen tulles saatua aika hyva kuva Bangkokista ja sen ymparistosta ja aavistuksen siita mita ne tulvasateet saivat aikaan loppuvuodesta. Aikalailla alavaa seutua ja paikoon vesi oli ollu niin korkialla jotta taloot puoliksi vedenalla. Mehan en menty kovinkaa lahelle keskustaa ku tama meitin hovikuski tuli noutamaan ja lahti puikottamahan tanneppain. Ja ne risteykset! paikoottain nelias tasos ja mennahan valilla aiva vastaasehen suuntahan, muttei tartte tuumata olevansa vaaralla tiella. Jos kerran tietaa mihinka on menos. Eika juuri kukaa tuu sivusta. Aikalailla sujuvaa liikennointia, mutta ompa automaaraki melekoonen. Mutta sitteku paastihin baanalle niin ei se liikenne niin hirvittavaa ollu, tasaasta kyllaki ja aikalailla sujuvasti kuskit osaa sen ajopaikkansa valita ja ohittaa. Tiethan taalon varsin kohtuullisia enka oikiasti oo kovinkaa huonoilla teilla ajellu. Toki suuri Isan on kaymatta... kertovat siella teitten olevan valilla toisemmoosia... Tottapahan tuoki pitaa johonaki vaihees kayra kattelemas.
Jaa, josko sita rupiaas keskittymahan paivan ohojelmaan ja aloottaas sen vaikka vaaterista... meritaatio.
Tuli eileen tulles saatua aika hyva kuva Bangkokista ja sen ymparistosta ja aavistuksen siita mita ne tulvasateet saivat aikaan loppuvuodesta. Aikalailla alavaa seutua ja paikoon vesi oli ollu niin korkialla jotta taloot puoliksi vedenalla. Mehan en menty kovinkaa lahelle keskustaa ku tama meitin hovikuski tuli noutamaan ja lahti puikottamahan tanneppain. Ja ne risteykset! paikoottain nelias tasos ja mennahan valilla aiva vastaasehen suuntahan, muttei tartte tuumata olevansa vaaralla tiella. Jos kerran tietaa mihinka on menos. Eika juuri kukaa tuu sivusta. Aikalailla sujuvaa liikennointia, mutta ompa automaaraki melekoonen. Mutta sitteku paastihin baanalle niin ei se liikenne niin hirvittavaa ollu, tasaasta kyllaki ja aikalailla sujuvasti kuskit osaa sen ajopaikkansa valita ja ohittaa. Tiethan taalon varsin kohtuullisia enka oikiasti oo kovinkaa huonoilla teilla ajellu. Toki suuri Isan on kaymatta... kertovat siella teitten olevan valilla toisemmoosia... Tottapahan tuoki pitaa johonaki vaihees kayra kattelemas.
Jaa, josko sita rupiaas keskittymahan paivan ohojelmaan ja aloottaas sen vaikka vaaterista... meritaatio.
tiistai 31. tammikuuta 2012
tottahan
ku tanappana tanne tultihin niin tuli tuumattua yhtasun toista asiaa. Niinku sita jotta kuinka valtavan isoo tuo Bangkokin maalikyla onkaa, on ne risteykset maharottomia ja isoja. Ja niiton ainaki nelias tasos. Ja joista kuulemma alimmat oli taysin vedenpeitos loppuvuoresta. Ja aikalailla kauanki.
Muutenki tuo liikenne tuumautti, vaatii aikaslailla hyvia hermoja ja tajua jotta tuos osaa ja pystyy ajella. Siksiki otimme paremman vaihtarin elikkas hovikuskin joka sitte maalikylasta meitit tanne kuskas. Ja saatihin pysahtya silloon ku huvitti ja saatihin osttaa mita huvitti. Paitti mina. SangSomia ei saanu siita mihinka pysahryttihin, onneksi eres Changia. Sei eiookkaa mitaa hippivetta se.
Ja olihan siitta seki etu, jottei oolu huolta hotellin ettinnan kans vaikka se kutakuinki varma oliki. Oli niin heleppo tulla tahan ja kattella tutut paikat ja varata kortteeri ensaluuksi ainaki pariksi paivaksi. Remonttia tekevat taloos, muuteivat aloota ku vasta ysin jalakehen aamulla. Saapas nahara. Mua ei haittaa, saatan olla jo ennen seiskaa rannalla kavelemas.
Jotta kattellahan ja eletahan.
Muutenki tuo liikenne tuumautti, vaatii aikaslailla hyvia hermoja ja tajua jotta tuos osaa ja pystyy ajella. Siksiki otimme paremman vaihtarin elikkas hovikuskin joka sitte maalikylasta meitit tanne kuskas. Ja saatihin pysahtya silloon ku huvitti ja saatihin osttaa mita huvitti. Paitti mina. SangSomia ei saanu siita mihinka pysahryttihin, onneksi eres Changia. Sei eiookkaa mitaa hippivetta se.
Ja olihan siitta seki etu, jottei oolu huolta hotellin ettinnan kans vaikka se kutakuinki varma oliki. Oli niin heleppo tulla tahan ja kattella tutut paikat ja varata kortteeri ensaluuksi ainaki pariksi paivaksi. Remonttia tekevat taloos, muuteivat aloota ku vasta ysin jalakehen aamulla. Saapas nahara. Mua ei haittaa, saatan olla jo ennen seiskaa rannalla kavelemas.
Jotta kattellahan ja eletahan.
ja
tarinahan paattyy jotensakki siihen ku ne iltajuhulat sen munkintekeleen kans saatihin paatoksehen. Toki sen jalakehen paastihin kattomahan jotta kuinka tama tekeles kavereittensa kans istuksii ja viskiaki siinoli ringis... kovaa oli kylla totisenoloonen poika jottei sollu varmahan kovinkaa monta suullista ottanu.
Son muutoonki kovaa vakava ja uskonnollisestikki tarkia juttu ku joku perheesta mosieen hommaan ryhtyy ja siina joutuu perhe ja suku aikamoisellekki koetukselle. Rahallisesti voin sanoa jotta juhulat tuottaa sen mita menettaa, mutta toita siinon aiva piisallekki asti. Not kuut pisnes.
No, aamu kumminki aukes niitten iltajululien jalakehen ja sitta sinne temppeliin jossa sitte tama tulokas lopullisesti otettiin tahan veljeskuntaan. Ja sehan vei aikaa. Taas kierrettiin toistaki rakennusta ja orkesteri soitti. Ja sitte istuttiin toinenki tovi munkkien kans ja kuunneltihin toinen toistaki pirempia loitsuja. Tai mista ma sen tiaran.
Mutta siina meni tosiaan toinenki tovi ja kuvioon kuuluu kaikkia maharollista. kolikootten heittelya ja muuta yleesoa viihryttavaa toimintaa. Ma vain kuvasin enka saanu yhtakaa kolikkoa.
Ku tama siunaaminen oli tapahtunu niin siita sitta siirryttiin em. mainitulle juhulapaikalle ja syatihin iene. Ja taas maistuu. Juomaki. Ja ku munkkitoverikki oli kayny paikalla lukemas tarpeelliset liturkiat oli homma kutakuinki paketis.
Monta juttua jaanee kertomatta, mutta saatan joskus tulevis horinoos noihin sujuvastikki palata jotta harvojen lukijootten on syyta olla tarkkana.
Silla nuo juhulat kokonaisuuressaan oli tosi mittavat ja sellaaset joihin varmasti ei jokahinen paasekkaa ja jos paasoo niin ei ainakaa yhta lahelle.
Ja siina sitte lisaksi muutamat temppelijuhulat vaha kauempana ja viimeksi eilee tosi lahella. Sitte jo tuntuuki jotton aika paasta pikkuusen eremmaksi tuosta kylatouhusta ja vastaavasta.
Joten otimma suunnaksi tutuksi tulleen Cha-Amin ja siella ScandicResortin ja taalla nyt tata naputtelen.
Syotyna on 300gr pippuripihivi, mutta taytyy toreta jottei pariaa thaieineelle. No, okei. Maistuuhan se, muttei mitenkaa erinomaaselle. Jotta huomenna meinataanki viettaa kunnon BBQ-ilta. Joten taalta tuohon.
Son muutoonki kovaa vakava ja uskonnollisestikki tarkia juttu ku joku perheesta mosieen hommaan ryhtyy ja siina joutuu perhe ja suku aikamoisellekki koetukselle. Rahallisesti voin sanoa jotta juhulat tuottaa sen mita menettaa, mutta toita siinon aiva piisallekki asti. Not kuut pisnes.
No, aamu kumminki aukes niitten iltajululien jalakehen ja sitta sinne temppeliin jossa sitte tama tulokas lopullisesti otettiin tahan veljeskuntaan. Ja sehan vei aikaa. Taas kierrettiin toistaki rakennusta ja orkesteri soitti. Ja sitte istuttiin toinenki tovi munkkien kans ja kuunneltihin toinen toistaki pirempia loitsuja. Tai mista ma sen tiaran.
Mutta siina meni tosiaan toinenki tovi ja kuvioon kuuluu kaikkia maharollista. kolikootten heittelya ja muuta yleesoa viihryttavaa toimintaa. Ma vain kuvasin enka saanu yhtakaa kolikkoa.
Ku tama siunaaminen oli tapahtunu niin siita sitta siirryttiin em. mainitulle juhulapaikalle ja syatihin iene. Ja taas maistuu. Juomaki. Ja ku munkkitoverikki oli kayny paikalla lukemas tarpeelliset liturkiat oli homma kutakuinki paketis.
Monta juttua jaanee kertomatta, mutta saatan joskus tulevis horinoos noihin sujuvastikki palata jotta harvojen lukijootten on syyta olla tarkkana.
Silla nuo juhulat kokonaisuuressaan oli tosi mittavat ja sellaaset joihin varmasti ei jokahinen paasekkaa ja jos paasoo niin ei ainakaa yhta lahelle.
Ja siina sitte lisaksi muutamat temppelijuhulat vaha kauempana ja viimeksi eilee tosi lahella. Sitte jo tuntuuki jotton aika paasta pikkuusen eremmaksi tuosta kylatouhusta ja vastaavasta.
Joten otimma suunnaksi tutuksi tulleen Cha-Amin ja siella ScandicResortin ja taalla nyt tata naputtelen.
Syotyna on 300gr pippuripihivi, mutta taytyy toreta jottei pariaa thaieineelle. No, okei. Maistuuhan se, muttei mitenkaa erinomaaselle. Jotta huomenna meinataanki viettaa kunnon BBQ-ilta. Joten taalta tuohon.
DODII!
Taala sitte Cha-Am ja voitaas toreta jotta vihiroon ja viimmeen!
Taitaa menna pikkuusen tuo kronolokia sekaasin, mutta tamahan on muutoonki niin sekavaa tekstia jotta joutaa seki menna siina samas...
Ne Munkki-juhulat oliki sitte aikamoiset systeemit. Niita valamisteltihin paivakausia ja tehtihin porukalla jos jotaki. Paaperiaate oli jotenki se jotta talakooporukka teki ittellensa haalahajat jokka sitte saivat ittellensa...
Joo, systeemi oli se jotta valamistettihin monenmoosia makeesia lahinna kookoksesta, olivat muutoon sitte tosi makoosia... Ja peli alakoo aiva aakkosista elikkas raastettiin se valakoonen liha kookosesta joko koneellisesti taikka naistyovoimalla kasin. Ja sitte sita sokerimassaa keitettihin tovi jos toinenki... Ak paasi tai joutuu melan vartehen toiseksiki toviksi ku sen isoon keitoksen hammentaminen oli naisille jokseenki liika raskasta. Ja Pumpuihan oli aiva joutava melanvartehen... Naita sitte tehtihin pari paivaa ja osa yotaki ja osa porukasta teki koko aijan talakooporukalle ruokaa joten sitoli sitte kaikenaikaa ja sita juomaa varsinki. Jottei tarvinnu melanvarres nahara nalakaa eikas janoa. Jalakimmaasta eioo juuri muutonkaa tarvinnu kattella...
Ja sitte se varsinaanen juhulapaiva alakoo silla jotta emntihin temppelihin jossa sitte porukka tanssien ja muuten irrotellen kiersi milloon mitaki rakennusta. Sitte sielta temppelilta koko konkkaroikka tanssien ja orkesterin soittaes alootti kohtuullisen pitkan matkan juhulapaikalle. Konkkaroikan mukana seuras autoja joissa sita tarkiaa juomaa ja sita sitte mukanaolioolle jaettihin varsin runsaskatisestikki. Jottei taaskaa tullu jano vaikka kuinka oliki lamminta. Ja ny ymmarsi senki jotta minkatahare lahes kaikki sivat sellaasen paahineen...
Jotta jo tuohon asti varsin merkittava ja tosi mielenkiintoonen paiva ja edeltavat ajat oli aikalailla yhyristany porukkaa ja varsinki meikalaasehen naharen ja sainki kuulemma kovin ylevia lausuntoja osallistumisestani valamisteluuhin. Mitany pienen tovin sekootin kattilaa... Muutoon vain kattelin paalta ja kavin kaliaponikalla...
Ja sitte ku porukka oli tanssaten ja musisoiden paassy juhulapaikalle pirettihin pieni paussi ja kaytihin kotona suihkus ja huokaastihin tovi. Ehtoolla sitte kokoonnuttihin aukiolle jonne oli aseteltu 500 paiikkaa ruokailuun esiintymislavoineen kaikkineen. Ja kutakuinkin pian alakoo juhularuokailu ja niita ruokia piisas siihenmallihin jottei entisia pois keriinny syara ku jo uusia pukkas... Ja sitonki vissihin turha mainita jotta juomaa piisas...
Ilta siina hamartyy ja ohojelmaa piisas ja jossakivaihees kuuluuki komento jotta "mister Hannu" ja se tarkootti sita jotta mun piti menna suarittamahan seremoniallinen tervehtiminen juhulakalulle. Sinne vain lavalle ja kumarrukset melekeen joka ilimansuuntahan ja sitte kukkaseppeletta juhulakalun kaulahan ja lavan toisestapaasta alaha ja takaasin poytahan...
Ja juhulaa kesti jokusenki tuntia ja porukka alakoo olla jo kohtuullises juhulakunnos, mutta sitte siita vain hyvas jariestykses suunta kohti kotoa ja orottamahan varhaasta aamua ja seuraavaa settia. Ja siihen palaan tuonnempana koskapa ny muuta puuhaa.
Taitaa menna pikkuusen tuo kronolokia sekaasin, mutta tamahan on muutoonki niin sekavaa tekstia jotta joutaa seki menna siina samas...
Ne Munkki-juhulat oliki sitte aikamoiset systeemit. Niita valamisteltihin paivakausia ja tehtihin porukalla jos jotaki. Paaperiaate oli jotenki se jotta talakooporukka teki ittellensa haalahajat jokka sitte saivat ittellensa...
Joo, systeemi oli se jotta valamistettihin monenmoosia makeesia lahinna kookoksesta, olivat muutoon sitte tosi makoosia... Ja peli alakoo aiva aakkosista elikkas raastettiin se valakoonen liha kookosesta joko koneellisesti taikka naistyovoimalla kasin. Ja sitte sita sokerimassaa keitettihin tovi jos toinenki... Ak paasi tai joutuu melan vartehen toiseksiki toviksi ku sen isoon keitoksen hammentaminen oli naisille jokseenki liika raskasta. Ja Pumpuihan oli aiva joutava melanvartehen... Naita sitte tehtihin pari paivaa ja osa yotaki ja osa porukasta teki koko aijan talakooporukalle ruokaa joten sitoli sitte kaikenaikaa ja sita juomaa varsinki. Jottei tarvinnu melanvarres nahara nalakaa eikas janoa. Jalakimmaasta eioo juuri muutonkaa tarvinnu kattella...
Ja sitte se varsinaanen juhulapaiva alakoo silla jotta emntihin temppelihin jossa sitte porukka tanssien ja muuten irrotellen kiersi milloon mitaki rakennusta. Sitte sielta temppelilta koko konkkaroikka tanssien ja orkesterin soittaes alootti kohtuullisen pitkan matkan juhulapaikalle. Konkkaroikan mukana seuras autoja joissa sita tarkiaa juomaa ja sita sitte mukanaolioolle jaettihin varsin runsaskatisestikki. Jottei taaskaa tullu jano vaikka kuinka oliki lamminta. Ja ny ymmarsi senki jotta minkatahare lahes kaikki sivat sellaasen paahineen...
Jotta jo tuohon asti varsin merkittava ja tosi mielenkiintoonen paiva ja edeltavat ajat oli aikalailla yhyristany porukkaa ja varsinki meikalaasehen naharen ja sainki kuulemma kovin ylevia lausuntoja osallistumisestani valamisteluuhin. Mitany pienen tovin sekootin kattilaa... Muutoon vain kattelin paalta ja kavin kaliaponikalla...
Ja sitte ku porukka oli tanssaten ja musisoiden paassy juhulapaikalle pirettihin pieni paussi ja kaytihin kotona suihkus ja huokaastihin tovi. Ehtoolla sitte kokoonnuttihin aukiolle jonne oli aseteltu 500 paiikkaa ruokailuun esiintymislavoineen kaikkineen. Ja kutakuinkin pian alakoo juhularuokailu ja niita ruokia piisas siihenmallihin jottei entisia pois keriinny syara ku jo uusia pukkas... Ja sitonki vissihin turha mainita jotta juomaa piisas...
Ilta siina hamartyy ja ohojelmaa piisas ja jossakivaihees kuuluuki komento jotta "mister Hannu" ja se tarkootti sita jotta mun piti menna suarittamahan seremoniallinen tervehtiminen juhulakalulle. Sinne vain lavalle ja kumarrukset melekeen joka ilimansuuntahan ja sitte kukkaseppeletta juhulakalun kaulahan ja lavan toisestapaasta alaha ja takaasin poytahan...
Ja juhulaa kesti jokusenki tuntia ja porukka alakoo olla jo kohtuullises juhulakunnos, mutta sitte siita vain hyvas jariestykses suunta kohti kotoa ja orottamahan varhaasta aamua ja seuraavaa settia. Ja siihen palaan tuonnempana koskapa ny muuta puuhaa.
tiistai 24. tammikuuta 2012
jotta
aikalailla vahilla informaatioolla on joutunu olemahan tuon ressanvaalin ensimmaasen kierroksen suhteen. On meinaan tuo mokkula siksiki hiras jotta oma paa ottaa enemman kiarroksia ku silla saa aikaa yhteyksia. Mutta toki Sauli on vahvasti mukana, yllatys oli Haaviston paaseminen toiselle kierrokselle. No siina meilla on ny sitte kaks miesta joilla molemmilla nuorehko puoliso... Enempaa en asiaa rupia tas heltees ruotimahan (vaikka tuo LEO yrittaaki viilentaa) vaan totean vain jotta Sauli saa edelleenki aaneni. Millekkaa Poo-linialle en menny, en eres periaatteen takia. Joku roti siinaki pitaa olla. Mutta jokahinen tekoo omat valintansa ja ma voin se nain julukisestikki sanoa. Jotta koskaa ennen enoo Kokoomusta mihinaa vaaliis aanestany ja en nykkaa sita teheny vaan aanestin ja aanestan Sauli Niinistoa Suomen Presidentiksi.
Paivat on menny niinku unennaos, toisensalaisia kaikkityynni. Pikkuusta festia kaikenaikaa, aina joku tuloo ehtoolla juomisineen siihen terassille ja pitaahan se vaikka vain kohteliaisuuresta muutama maliakollinen siina ryystaa. Tanaan saaasema naytti jo ennen kymmenta 42 ja silloon oli aikamoinen urakka se maaratty annos vitamiinia siina terassilla repaasta. Mutta kohtuullinen kokemus supan repimisessa autto taas kerran ja sain senki homman tehtya.
Huomenna kait sitte reissu Bangkokkiin ja voiski lahtia heti aikaasin aamulla niin kerkiaas pikkuusen kayra vaikka ChinaTownis teeostoksilla ja josko vaikka MBK:ski joutaas kaymaan. Tullu siksiki haastavia tuliaaseherotuksia joihin pitanee paneutua oikeen kunnolla... kaikemmoosta...
27. kuluvaa kuuta on ne suuret juhulat suvus ku nuorimise menee Buddhan palavelukseen ja sita sitte juhulitahan oikeen tuelta.
Saapas nahara seleviaako yhyrella paivalla vai menooko usiampiki? Mutta kuha siita juhulasta jotenki selevitaan niin sitte mennaan leikkimahan turistia vaikka Cha-Amiin tahi Phukettiin. Son varma se.
Ja taalta tahan ja johonki muualle sitte.
Paivat on menny niinku unennaos, toisensalaisia kaikkityynni. Pikkuusta festia kaikenaikaa, aina joku tuloo ehtoolla juomisineen siihen terassille ja pitaahan se vaikka vain kohteliaisuuresta muutama maliakollinen siina ryystaa. Tanaan saaasema naytti jo ennen kymmenta 42 ja silloon oli aikamoinen urakka se maaratty annos vitamiinia siina terassilla repaasta. Mutta kohtuullinen kokemus supan repimisessa autto taas kerran ja sain senki homman tehtya.
Huomenna kait sitte reissu Bangkokkiin ja voiski lahtia heti aikaasin aamulla niin kerkiaas pikkuusen kayra vaikka ChinaTownis teeostoksilla ja josko vaikka MBK:ski joutaas kaymaan. Tullu siksiki haastavia tuliaaseherotuksia joihin pitanee paneutua oikeen kunnolla... kaikemmoosta...
27. kuluvaa kuuta on ne suuret juhulat suvus ku nuorimise menee Buddhan palavelukseen ja sita sitte juhulitahan oikeen tuelta.
Saapas nahara seleviaako yhyrella paivalla vai menooko usiampiki? Mutta kuha siita juhulasta jotenki selevitaan niin sitte mennaan leikkimahan turistia vaikka Cha-Amiin tahi Phukettiin. Son varma se.
Ja taalta tahan ja johonki muualle sitte.
lauantai 21. tammikuuta 2012
ja tanappana
onki aika kulahtanu huomiseen valamistautumises. On meinaan tulos pikkast suurempi paiva, noin niinku uskonnollises mieles. Eileen saaatiin paatokseen pikkuunen rakennusrojekti, pihaan ku ilimestyy uus monumentti tai miksika sita ny sanoos. kumminki paikka joka on heille tosi tarkia ja jonne sijootettihin niin isan, veljen ku siskonki tuhkat jokka roudattihin edellisesta asumispaikasta ny thana vastavalamistuneeseen paikkahan. Ja toimitusta oli johtamas Tipin veli joka munkkina laheeses temppelis. Seremoonia oli melekoonen, siina kierrettihin tata uutta paikkaa niitten uurnien kans ja sitte ko. munkki luki jonku rukouksen ja sitte uurnat pantihin niille varattuhun lokerohon joka suljettihin jotenki muuraamalla. Ja huomenna aamulla on sitte se isoompi paiva ja sita varte tanaan on kayty kaharesti torilla, ensiksi ostamas vain ko. hommaa varte ja sitte vain syamiseksi. Ja ny jo osaan olla syamatta huomiseen varattuja hedelmia ja muita juttuja. Sitte ku tilaasuus ohi ne vapautuu syatavaksi, muttei ennen sita. Jotta tarkkanaki saapi olla. Eli erelleen syan vain sita mita etehen tuarahan ja juan sita mita itte lasihini kaaran, paree niin.
Aikalailla lamminta on tanaanki pirelly vaikka tuos yrittiki pikkuusen piskotella. Ei se mitaa kastellu, kuhan pikkuusen ropisi katos ja loppuu sitte. Jyrahteliki pikkuusen, muuttei sen kummepaa. Ja ilima on yhta lammin ku muulloonki, elikkas ku leheman henki.
Joten palaan tuonne pihamokin suajihin tarkkaalemahan jotta mihinka se maailma oikeen kulukeekaa.
Jotta tuolta tanne sitte.
Aikalailla lamminta on tanaanki pirelly vaikka tuos yrittiki pikkuusen piskotella. Ei se mitaa kastellu, kuhan pikkuusen ropisi katos ja loppuu sitte. Jyrahteliki pikkuusen, muuttei sen kummepaa. Ja ilima on yhta lammin ku muulloonki, elikkas ku leheman henki.
Joten palaan tuonne pihamokin suajihin tarkkaalemahan jotta mihinka se maailma oikeen kulukeekaa.
Jotta tuolta tanne sitte.
perjantai 20. tammikuuta 2012
jotta
oikeen piti kattoa kalenterista paivamaara jotta tietaa mihina mennaan. Se temppelireissu oli entiselnailnen, eli yhdistettyna uskonnollisuus vahvasti markkinaan oli se lopputilemma. Siella oli Toyotaa ja siella oli jos sun muuta ja sitte lisaksi sita normaaila marnninahumuun kuuluvaa kraasaa ja taala kaikkeenkuuluvaa sapuskanmyyntia. Sapuskanmyyntia en pida niinkaa pahana, tykkaan ylikaiken tikkueineesta jota tarjolla joka kulmalla. Ainoastaan jai harmittamaan juomien vahainen tarjonta, ihan joka kulmalta ei olutta saanutkaa vaan tarjolla oli vain mehuja ja muita miedomipia joumia. Mutta heti ku temppelialueelta pois siirryttiin olikin tiskit taunna juomia, oli olutta ja viskia ja vaikka mita. Pidettiin siina sitte auton lavalla pienet syomajaiset ja juomajaiset ennenkuin kotimatkalle lahdettiina. Onneksi tuo matka ei mahdotoon ollu, ettei siihen tuhraantunu kallista lomaaluaikaa.
Aika taala maalla menee jotenki ku kasien valista, paivat toisensalaisia ja menee vain niinku omasta erestansa. Eileen huomattiin vanhimman jaakaapin olevan matkansa paassa ja siita vain autoon ja Tescosta uus tilalle. Siirrettiin meitin kaytossa oleva alakertaan ja tilaale uus pikkuusen pienempi mutta samaa hyvaksihavaattua Jaappnailaasta merkkia. Aamulla olik iuudes kaapis melekeen kaikki tavarat lahes jaas ku joku oli vaantany ohjeista huolimatta saadon kuutoselle. No, onneksi ei ollu olutta...
Tuoremehuhan ei pahaksi paase menemaan vaikka jaatyyski. Eika makkara. Minen ainakaa usko. Ja muulla taalei ookkaa valia. Tai niin ma ainaki uskon tahi luulen. Nyt ihimeellisen rauhallinen ilta ku tas mokis istuskelen tman ultimaattisen hitaan mokkulan kanssa. Tip toki tuossa vieressa hopottaa naapurin kanssa, muutei se mua juurikaa haittaa. oon kullemma tosi nopia kirioottamahan. Uskoosko tuota? Emma kumminkaa oo. Ainakaa kirioottamahan.
Mutta ilta on pimia ku mikaki, jotta olisko aika ruveta iltatoimihin?nKu tietaa smita nonkaa? kaikki on jo tehty, suihkuski kayty useeta kertoja ja hampahakki pesty jo ties kuinkamonehen kertahan. Ainaku ei voi olla varma jotta ollahanko menos nukkumahan vaiko vai muutoon maate... Siksiki tuloo hampahia pestya turhanki useen... Muttei kait siittakaa haittaa lienne?
Mutta nyt atidan saastaa vahaaset lukiat enemmalta riesalta ja siirtya hoperehtimahan aiva jotaki muuta. Vaikka juomahan viinaa. Jovain seki sopii.
Joten tuosta tuohon.
Aika taala maalla menee jotenki ku kasien valista, paivat toisensalaisia ja menee vain niinku omasta erestansa. Eileen huomattiin vanhimman jaakaapin olevan matkansa paassa ja siita vain autoon ja Tescosta uus tilalle. Siirrettiin meitin kaytossa oleva alakertaan ja tilaale uus pikkuusen pienempi mutta samaa hyvaksihavaattua Jaappnailaasta merkkia. Aamulla olik iuudes kaapis melekeen kaikki tavarat lahes jaas ku joku oli vaantany ohjeista huolimatta saadon kuutoselle. No, onneksi ei ollu olutta...
Tuoremehuhan ei pahaksi paase menemaan vaikka jaatyyski. Eika makkara. Minen ainakaa usko. Ja muulla taalei ookkaa valia. Tai niin ma ainaki uskon tahi luulen. Nyt ihimeellisen rauhallinen ilta ku tas mokis istuskelen tman ultimaattisen hitaan mokkulan kanssa. Tip toki tuossa vieressa hopottaa naapurin kanssa, muutei se mua juurikaa haittaa. oon kullemma tosi nopia kirioottamahan. Uskoosko tuota? Emma kumminkaa oo. Ainakaa kirioottamahan.
Mutta ilta on pimia ku mikaki, jotta olisko aika ruveta iltatoimihin?nKu tietaa smita nonkaa? kaikki on jo tehty, suihkuski kayty useeta kertoja ja hampahakki pesty jo ties kuinkamonehen kertahan. Ainaku ei voi olla varma jotta ollahanko menos nukkumahan vaiko vai muutoon maate... Siksiki tuloo hampahia pestya turhanki useen... Muttei kait siittakaa haittaa lienne?
Mutta nyt atidan saastaa vahaaset lukiat enemmalta riesalta ja siirtya hoperehtimahan aiva jotaki muuta. Vaikka juomahan viinaa. Jovain seki sopii.
Joten tuosta tuohon.
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
jotta
koitetahan kuinka tama sujuu tasta kotipihalta, istuskelen tassa pihamokis tuulettimen alla ja samalla seuraalen niin pihan ku tienki tapahtumia. Talle paivalle on jo kertyny Tescon reissu josta huvittavimpana loydoksena oli kaupan oma tuottama ranskalaanen brandy jota tas ny paivakaffin kans maistelen. Varsin oivallinen tuote, Napoleon merkiltaan ja kovin saman makuunen ku vastaava sohjolas. Mutta hinta toki huomattavasti pienempi, en edes muista tuon hintaa. Tanaan illansuus ohojelmas Ayuttajanin reissu jossa jokavuotiset usiamman paivan kestavat systeemit temppeleitten ymparilla. Ja saa uskoa jotta ku sinne lahdetaan niin on lava taynna porukkaa. Tama pihamokki on osoottautunu varsin oivalliseksi hankinnaksi. Tata ettittihin koko viime reissu, mutta sitte oli loytyny tasta lahelta ja viela ku Tip oli saanu hinnan tinkaastua passeliksi niin ei aikaakaa ku mokki oli tas ja hyva niin. Tas on niin soma iltaasin istuskella joko porukalla tai sitte itteksensa. Eileen tulin tahan itteksieni istuskelemahan ja einehtimahan, mutta ei aikaakaa ku penkit oli taynna ja poytahan ilimestyy niin juomisia ku syomisia. Tuolla ohimenevalla tiella liikkuu aina naita motoroituja keittioita joista saa ostettua pikkusyamista, sita kuuluusaa tikkuruokaa ja vastaavaa. Eileenki pisteltiin aikamoinen kasa pikkuusia makkaroota chilin ja kaalin kera. Sopii varsin oivallisesti SangSom-soodan kans.
Tosiaan tama mokkulayhteys on taala sangen hidas vaikka nopeutta luvataan kuinka. Eli tyyli sama ku siella. Mutta hinta on kuukaudes niin vaatimaton, ettei edes kehtaa mainita. Ja tuolla muuallahan on melkein paikassa ku paikassa WIFI, etta josko talla ny sitte taala malttaa surffaalla sen minka pitaa tahi tarttoo. Ei kait tas mitaa tarvetta olisi, mutta kuhan huvikseni...
Iltapaiva jo siksi pitkalla, etta vahvensin juomaa soodasta cola-soodaksi. Pikkuhiliaa mennaan iltaa kohden. Illan reissusta ei mitaa huippiaa paase tulemaan, lapset lahtee mukaan ja se takaa sen ettei meno paase yhtaa kovemmaksi ja takaa senki jotta tullahan saallisehen aikahan kotio. Tai ei se sita valttamatta takaa, mutta ehka pikkuusen kumminki.
Elama tas kylalla menee niinku aina, vanhoja ihimisia kuolee ja naita parisuhuredraamoja piisaa. Eli aiva niinku siellaki mennaan. Tapa jolla asiat hoidetaan poikkeaa melekoosesti, kasittely on jokseenki avoimempaa ja suorempaa vaikka toki kateellisa taaltaki loytyy.
Yksi asia on selevitettava senki takia jotta se mua niin kovaa ilahrutti ja mielta lammitti. Soli niita alakupaivia ku tanne maalle tultihin ja porukkaa rupes tulemahan pihahan ku kuulivat meitin saapuneen ja tietysti lapsosiet ihmettelemaan lihavaa fallea. Siihen perheen martiarkka, elikkas Tipin aitee sanoo hyvin topakasti ja selevasti etten ole mikaa farangi vaan mulla on nimi ja son PUMPUI! Ja muistutti viela lapsia ja muitaki asiasta! Se tuntui mukavalta ja vahvisti jo aiemmin aikaansaamaani tunnetta etta jollakintapaa kuulun tanne kylalle ja varsinki tahan pihapiiriin. Ja onhan tassa jo jokusia vuosia tullu haarattyaki, etta senki puoleen. Pumpuihan on sitte taas sellainen hellittelynimi jota kaytetaan aika usein pikkulapsesta jotka ovat sellaisia hellyttavan pulskia... No, eihan sita mies koskaa saa valita lempinimeaan niin miski taallakaa. Olisinkohtan Tartsani vaiko Mustanaamio...
Ja Tipin perheen ja suvun keskeinen toiminta on varsin lamminhenkista ja toimivaa, lapset hoituu porukalla ja heita liikutetaan sujuvasti paikasta toiseen ja se kuka joutaa hakee koulusta tai vie sinne. Tanaanki meita tultiin koputtelemaan kesken ip-paikkareitten hakemaan eskarilasista koulusta, no siitta vain mopolla reissuun ja flikka kotio. Ja ehtoosin piha tayttyy sukulaasista ja lahes sellaasista ja jokku vain piipahtaa ja jokku taas tulee juomisineen ja syomisineen ja jaa toiseksiki toviksi. Niinku eilen. Vaikka eileen verotettiin meitinki SS-varantoja kohtuullisesti, mutta hyvaan tarkootukseen meni ja hauskaa oli. Tipin aiteen nuorin veli edustaa kylalla virkavaltaa valtioon pain olemalla jonkisorttinen seriffi ja on vuosien varrella osoottautunu varsin oivalliseksi seuramieheksi jonka kanssa ei yhteista kieltakaan tartte ku tulee hyvin toimeen ja tulee ymmarretyksi. Ja jotenki korva on tahan kieleen tottunu, etta ymmarrys on aksvanu. Viela ku tarttuus puhekki...
Jaahans, mutta sitte onki jo pian aika ryhtya jonkisorttisiin valamisteluuhin illan reissua varte. Jos kavis viela kertaalleen suihkus ja kattelis jotaki sievaa paalle... Taalon aina paallepantavaa...
Joten taalta tahan ja sinneppain!
Tosiaan tama mokkulayhteys on taala sangen hidas vaikka nopeutta luvataan kuinka. Eli tyyli sama ku siella. Mutta hinta on kuukaudes niin vaatimaton, ettei edes kehtaa mainita. Ja tuolla muuallahan on melkein paikassa ku paikassa WIFI, etta josko talla ny sitte taala malttaa surffaalla sen minka pitaa tahi tarttoo. Ei kait tas mitaa tarvetta olisi, mutta kuhan huvikseni...
Iltapaiva jo siksi pitkalla, etta vahvensin juomaa soodasta cola-soodaksi. Pikkuhiliaa mennaan iltaa kohden. Illan reissusta ei mitaa huippiaa paase tulemaan, lapset lahtee mukaan ja se takaa sen ettei meno paase yhtaa kovemmaksi ja takaa senki jotta tullahan saallisehen aikahan kotio. Tai ei se sita valttamatta takaa, mutta ehka pikkuusen kumminki.
Elama tas kylalla menee niinku aina, vanhoja ihimisia kuolee ja naita parisuhuredraamoja piisaa. Eli aiva niinku siellaki mennaan. Tapa jolla asiat hoidetaan poikkeaa melekoosesti, kasittely on jokseenki avoimempaa ja suorempaa vaikka toki kateellisa taaltaki loytyy.
Yksi asia on selevitettava senki takia jotta se mua niin kovaa ilahrutti ja mielta lammitti. Soli niita alakupaivia ku tanne maalle tultihin ja porukkaa rupes tulemahan pihahan ku kuulivat meitin saapuneen ja tietysti lapsosiet ihmettelemaan lihavaa fallea. Siihen perheen martiarkka, elikkas Tipin aitee sanoo hyvin topakasti ja selevasti etten ole mikaa farangi vaan mulla on nimi ja son PUMPUI! Ja muistutti viela lapsia ja muitaki asiasta! Se tuntui mukavalta ja vahvisti jo aiemmin aikaansaamaani tunnetta etta jollakintapaa kuulun tanne kylalle ja varsinki tahan pihapiiriin. Ja onhan tassa jo jokusia vuosia tullu haarattyaki, etta senki puoleen. Pumpuihan on sitte taas sellainen hellittelynimi jota kaytetaan aika usein pikkulapsesta jotka ovat sellaisia hellyttavan pulskia... No, eihan sita mies koskaa saa valita lempinimeaan niin miski taallakaa. Olisinkohtan Tartsani vaiko Mustanaamio...
Ja Tipin perheen ja suvun keskeinen toiminta on varsin lamminhenkista ja toimivaa, lapset hoituu porukalla ja heita liikutetaan sujuvasti paikasta toiseen ja se kuka joutaa hakee koulusta tai vie sinne. Tanaanki meita tultiin koputtelemaan kesken ip-paikkareitten hakemaan eskarilasista koulusta, no siitta vain mopolla reissuun ja flikka kotio. Ja ehtoosin piha tayttyy sukulaasista ja lahes sellaasista ja jokku vain piipahtaa ja jokku taas tulee juomisineen ja syomisineen ja jaa toiseksiki toviksi. Niinku eilen. Vaikka eileen verotettiin meitinki SS-varantoja kohtuullisesti, mutta hyvaan tarkootukseen meni ja hauskaa oli. Tipin aiteen nuorin veli edustaa kylalla virkavaltaa valtioon pain olemalla jonkisorttinen seriffi ja on vuosien varrella osoottautunu varsin oivalliseksi seuramieheksi jonka kanssa ei yhteista kieltakaan tartte ku tulee hyvin toimeen ja tulee ymmarretyksi. Ja jotenki korva on tahan kieleen tottunu, etta ymmarrys on aksvanu. Viela ku tarttuus puhekki...
Jaahans, mutta sitte onki jo pian aika ryhtya jonkisorttisiin valamisteluuhin illan reissua varte. Jos kavis viela kertaalleen suihkus ja kattelis jotaki sievaa paalle... Taalon aina paallepantavaa...
Joten taalta tahan ja sinneppain!
tiistai 17. tammikuuta 2012
noniin
piti oikeen kattoa aiemmin kirioottamaani, jotta mista sita oikeen taman sekavuuren aloottaas.
Vaikka niista peijaasista joihin sitte silloon loppuviikosta mentiin. Ensiksi mentiin siihen viralliseen osuuteen johon saapuuvat munkit oikeen joukolla tekemaan ne sen mita heitin pitiki tehera. Elikkas lukia monensorttisia rukouksia ja liturkioota lahes tunteroosen verran. Ja sanomattaki selevaa oli jotta olin tilaasuuren ainoa falle ja aikalailla seurattu persoona. Vaikka kaikki paikallaolijat kylalaasia niin tottahan tallaanen kiinnostaa... tai sitte kauhistuttaa, aiva kuinka vain. Ja mainittakohot jotta tas vaihees vainaja oli jo suljettu kirstuun joka oli nostettu korkialle jalustalle sisatiloohin jossa munkikki hommansa tekivat. Me seurattiin tilaisuutta ulukopuolelta jossa rivittain muovituolia aiva tata tilaasuutta varten. Taman jalakeen alakoo ruokatarioolu jokn me passattihin ja siirryttiin valipalalle kotio joka on aiva siina likella. Ja seuraavaksi oliki vuoros se ns. ohjelmallinen osuus. Kymmenen mais siirryttiin toiseen vastaavaan paikkaan kattomaan kuinka pelatahan paikallista rulettia muistuttavaa pelia. Ja sita pelattihin tosiaan taloos jossa oli vainaja paikalla. Kaks porukkaa oli keraantyneena rinkihin huovan aarehen johon oli merkattu eriarvoosia alueeta joihin sitte laitettihin setelia poikinensa ja kattottihin nopista kelle rahat kuuluu ja kuinka moninkertaasina. Akkia siina Tipin kans hvittihin sovittu summa ja siirryttihin seuraamaan pelia. Raha liikkuu ja jokku voittiki aiva kunnon summia. Pelia pelattihin kahdella laudalla tai huovalla joista toisella suuremmilla panoksilla. Me pelattihin pikkupanoksilla ja havittihin niillaki.
No, sitte siirryttihin siihen peijaaspaikkahan jossa jo oltihin aiemminki kayty ja siella oli vaha samantyyppiset hommat menos. Pihalla pelattihin tuota samaa noppa-lautapelia ja sisalla latkitthin korttia. Ja niin sita sitte istuttihin vainajan seuras ja pelattihin korttia. Tosin ma seurasin sivusta, on kysees siksiki monimukkaanen peli etten viakaa oo paassy karryylle. Enka tottapuhuen oo kovin kovaa sinne yrittanykkaa. Oli vain aika veikia viilis istuskella siina ja kattella ku kolomekki porukkaa latkii korttia pikkurahasta ja jokku kay siina sivus hyvastelemas vainajan. Ja tarjolla oli ruokaa ja juomaa niinku peijaasis ruukaaki ja piti siina tilaasuutta kunnioottaa nauttimalla purkillinen jaakylymaa Leoa... Ja taas oli sovittu pelilimiitti ja ku se tuli taytehen paastihinki kotia ja viela saman vuorikauden puolella.
Kotio menne odottiki pienimuotoonen perhedraama jota en yksityysyys-syista johuen enempaa ala selevittelemahan. Mutta senverran voin sanoa, etta vaikutti ja vaikuttaa mietin olohon ja liikkumisehen jonkinverran. Mutta siina aamuyon tunteina kumminki paastihin vaateroitumahan ja sita unosta piisaski pitkalle aamupaivahan.
Joku tuos naamakirias kehoottiki kayttamahan vaateria vahemman ja paiviitmahna tata, mutta ei taala maalla niin jarisyttavia tapahru jotta niista pitaas alvariinsa kirioottaa ja kaikesta en senthan viittikkaa kirioottaa.
Ja tanaan oli tosiaan haat heti aamusta. Ja se tarkootti sita jotta jai se normaali pekoni-makkara-kinkku-kananmuna syomatta ja vetaasin vain teet ja tummat pressat kiilaksi. Kymmenelta alakoo haaseremoonia ja samoontein alakoo tulla sapuskaa poytahan. Ja juomanahan oli perinteinen HongThong joka miistuttaa muinaasta LionBlend-wiskia... No, ruoka oli juomaa parempaa ja sita tuliki sitte melekoosella vauhrilla poytahan ja morsiuspariki kavi tervehtimas ja keraamas rahakuoret pois. Kateva pitaa juhulat aamusta niin vaki lahtoo aiemmin poies... Oltihin meinaan kotona jo ennen puolistaja sitte pitiki otta pienen vaaterit juhulan kunniaksi. Ja ku tuli kumminki muutama kuppi sita bensaa muistuttavaa sekootusta otettua.
Ja tuota ilimaa piisaa, saaasema naytti jotta ulukona olis ollu varios 35 ja aurinkos tietty reilusti enemman. Ja mukavasti se selekaa lammitti ku tanne mopooltihin. Illalla taas SamChukin markkinat ja sinne eineen hankintaan ja sitte jotaki muuta.
Joten se niista suunnitelmista. Ne muutettihin tai pistettihin uusiksi ja niista sitte ku niittea aika on. Ny menoo aika kotosalla ja mikas on mennes ku ei huolta huomisesta. No, mopon pesin tanaan. Tai ainaki autoon ku Tip pesi. No, hyva on. Ainaki kattoon ku Tip pesi. Onko ny hyva?
Taalta tahan ja sitte tuonne.
Vaikka niista peijaasista joihin sitte silloon loppuviikosta mentiin. Ensiksi mentiin siihen viralliseen osuuteen johon saapuuvat munkit oikeen joukolla tekemaan ne sen mita heitin pitiki tehera. Elikkas lukia monensorttisia rukouksia ja liturkioota lahes tunteroosen verran. Ja sanomattaki selevaa oli jotta olin tilaasuuren ainoa falle ja aikalailla seurattu persoona. Vaikka kaikki paikallaolijat kylalaasia niin tottahan tallaanen kiinnostaa... tai sitte kauhistuttaa, aiva kuinka vain. Ja mainittakohot jotta tas vaihees vainaja oli jo suljettu kirstuun joka oli nostettu korkialle jalustalle sisatiloohin jossa munkikki hommansa tekivat. Me seurattiin tilaisuutta ulukopuolelta jossa rivittain muovituolia aiva tata tilaasuutta varten. Taman jalakeen alakoo ruokatarioolu jokn me passattihin ja siirryttiin valipalalle kotio joka on aiva siina likella. Ja seuraavaksi oliki vuoros se ns. ohjelmallinen osuus. Kymmenen mais siirryttiin toiseen vastaavaan paikkaan kattomaan kuinka pelatahan paikallista rulettia muistuttavaa pelia. Ja sita pelattihin tosiaan taloos jossa oli vainaja paikalla. Kaks porukkaa oli keraantyneena rinkihin huovan aarehen johon oli merkattu eriarvoosia alueeta joihin sitte laitettihin setelia poikinensa ja kattottihin nopista kelle rahat kuuluu ja kuinka moninkertaasina. Akkia siina Tipin kans hvittihin sovittu summa ja siirryttihin seuraamaan pelia. Raha liikkuu ja jokku voittiki aiva kunnon summia. Pelia pelattihin kahdella laudalla tai huovalla joista toisella suuremmilla panoksilla. Me pelattihin pikkupanoksilla ja havittihin niillaki.
No, sitte siirryttihin siihen peijaaspaikkahan jossa jo oltihin aiemminki kayty ja siella oli vaha samantyyppiset hommat menos. Pihalla pelattihin tuota samaa noppa-lautapelia ja sisalla latkitthin korttia. Ja niin sita sitte istuttihin vainajan seuras ja pelattihin korttia. Tosin ma seurasin sivusta, on kysees siksiki monimukkaanen peli etten viakaa oo paassy karryylle. Enka tottapuhuen oo kovin kovaa sinne yrittanykkaa. Oli vain aika veikia viilis istuskella siina ja kattella ku kolomekki porukkaa latkii korttia pikkurahasta ja jokku kay siina sivus hyvastelemas vainajan. Ja tarjolla oli ruokaa ja juomaa niinku peijaasis ruukaaki ja piti siina tilaasuutta kunnioottaa nauttimalla purkillinen jaakylymaa Leoa... Ja taas oli sovittu pelilimiitti ja ku se tuli taytehen paastihinki kotia ja viela saman vuorikauden puolella.
Kotio menne odottiki pienimuotoonen perhedraama jota en yksityysyys-syista johuen enempaa ala selevittelemahan. Mutta senverran voin sanoa, etta vaikutti ja vaikuttaa mietin olohon ja liikkumisehen jonkinverran. Mutta siina aamuyon tunteina kumminki paastihin vaateroitumahan ja sita unosta piisaski pitkalle aamupaivahan.
Joku tuos naamakirias kehoottiki kayttamahan vaateria vahemman ja paiviitmahna tata, mutta ei taala maalla niin jarisyttavia tapahru jotta niista pitaas alvariinsa kirioottaa ja kaikesta en senthan viittikkaa kirioottaa.
Ja tanaan oli tosiaan haat heti aamusta. Ja se tarkootti sita jotta jai se normaali pekoni-makkara-kinkku-kananmuna syomatta ja vetaasin vain teet ja tummat pressat kiilaksi. Kymmenelta alakoo haaseremoonia ja samoontein alakoo tulla sapuskaa poytahan. Ja juomanahan oli perinteinen HongThong joka miistuttaa muinaasta LionBlend-wiskia... No, ruoka oli juomaa parempaa ja sita tuliki sitte melekoosella vauhrilla poytahan ja morsiuspariki kavi tervehtimas ja keraamas rahakuoret pois. Kateva pitaa juhulat aamusta niin vaki lahtoo aiemmin poies... Oltihin meinaan kotona jo ennen puolistaja sitte pitiki otta pienen vaaterit juhulan kunniaksi. Ja ku tuli kumminki muutama kuppi sita bensaa muistuttavaa sekootusta otettua.
Ja tuota ilimaa piisaa, saaasema naytti jotta ulukona olis ollu varios 35 ja aurinkos tietty reilusti enemman. Ja mukavasti se selekaa lammitti ku tanne mopooltihin. Illalla taas SamChukin markkinat ja sinne eineen hankintaan ja sitte jotaki muuta.
Joten se niista suunnitelmista. Ne muutettihin tai pistettihin uusiksi ja niista sitte ku niittea aika on. Ny menoo aika kotosalla ja mikas on mennes ku ei huolta huomisesta. No, mopon pesin tanaan. Tai ainaki autoon ku Tip pesi. No, hyva on. Ainaki kattoon ku Tip pesi. Onko ny hyva?
Taalta tahan ja sitte tuonne.
torstai 12. tammikuuta 2012
noniin.
BKK taas nahty ja se kuuluusa viiva lahetystos vetaasty. Kovin naytti olevan innokkaita aanestajia heti kahdenmais ku siella piipahdimme. Hyva nain.
Kun sielta selvittiin niin suunnaksi otettiin Pratunamin ostosalue ja sielta loytyki siskoolle ne niin tarkiat kulukimet jokks sitte tanaan kiikutettiin postiin. Khaosn tuli kans katteltua, mutta istte alakooki kello jo olemahan siinamallis jotta piti kattella Vanikyytia kotioppain. Parisen tuntia sai istuskella tapotaydes vanis kaikkien ostoksien keskella. Mutta matka taittuu kumminki ja SamChukis kaytiinki pikasesti torilla syapaasemas nuudeliateria ja sitte kotio!
Naapurin mies kuoli tassa joitaki paivia sitte ja niita seremonioota siina ollaan seuraaltu laheltaki. Paikallisen tavan mukaan vainaja tuodaan kotio jossa ihmiset sitte kay hyvastelemas ja samalla seuraa pitamas. Eilen olivat kuulemma olleet paikalla aamutunneille saakka korttia ja muuta pelaillen. Tanaan meki kuulemman mennaan ainaki kaymaan paikalla. Tuhkaus kuulemma on vasta lauantaina ja kait kayttavat jonkisorttista balsamointia ja sitte arkku on kuulemma varustettu jonkisorttisella laitteistolla joka viilentaa. Nain oon antanu itteni ymmartaa.
Tanaan aamusta saimme pikkusen vesisateen ja ei se palioa ilimaa raikastanu vaikkaki Tip piti sita kovaaki kylymana... Mutta ny ku tanne lahdettiin niin saaasema naytti +32 joka on ajankohtaan aikalailla normaali lampotila.
Viikonloppuna on odotettavsi joku erikoonen reissu jonnekki jossa ei kuulemma juuri muita farangeja ookkaa... Saapas nahara mista sita ittensa loytaakkaa?
Ja nyt pitaa ruveta kattelemaan reissua varte bungaloweja tai muuta kortteeria, kuulemma ollaan ainaki yksi yo ja saattaa kuulemma venahtaa toiseksiki. Mullon ainaki aikaa.
Joten taalta tahan tallakertaa.
Kun sielta selvittiin niin suunnaksi otettiin Pratunamin ostosalue ja sielta loytyki siskoolle ne niin tarkiat kulukimet jokks sitte tanaan kiikutettiin postiin. Khaosn tuli kans katteltua, mutta istte alakooki kello jo olemahan siinamallis jotta piti kattella Vanikyytia kotioppain. Parisen tuntia sai istuskella tapotaydes vanis kaikkien ostoksien keskella. Mutta matka taittuu kumminki ja SamChukis kaytiinki pikasesti torilla syapaasemas nuudeliateria ja sitte kotio!
Naapurin mies kuoli tassa joitaki paivia sitte ja niita seremonioota siina ollaan seuraaltu laheltaki. Paikallisen tavan mukaan vainaja tuodaan kotio jossa ihmiset sitte kay hyvastelemas ja samalla seuraa pitamas. Eilen olivat kuulemma olleet paikalla aamutunneille saakka korttia ja muuta pelaillen. Tanaan meki kuulemman mennaan ainaki kaymaan paikalla. Tuhkaus kuulemma on vasta lauantaina ja kait kayttavat jonkisorttista balsamointia ja sitte arkku on kuulemma varustettu jonkisorttisella laitteistolla joka viilentaa. Nain oon antanu itteni ymmartaa.
Tanaan aamusta saimme pikkusen vesisateen ja ei se palioa ilimaa raikastanu vaikkaki Tip piti sita kovaaki kylymana... Mutta ny ku tanne lahdettiin niin saaasema naytti +32 joka on ajankohtaan aikalailla normaali lampotila.
Viikonloppuna on odotettavsi joku erikoonen reissu jonnekki jossa ei kuulemma juuri muita farangeja ookkaa... Saapas nahara mista sita ittensa loytaakkaa?
Ja nyt pitaa ruveta kattelemaan reissua varte bungaloweja tai muuta kortteeria, kuulemma ollaan ainaki yksi yo ja saattaa kuulemma venahtaa toiseksiki. Mullon ainaki aikaa.
Joten taalta tahan tallakertaa.
tiistai 10. tammikuuta 2012
ja taalla Wangluk!
Niin sita vain paastiin perille ja ei teheny tiukkaakaa! Nyt mennaan tiistaissa ja maalla on mukavata.
Lento meni kohtuullisen hyvin vaikka koneessa taytta oliki ja vieressa istui thaikkuperhe jolla pieni lapsi. Ei heista juurikaa haittaa ollu, olipahan vain aharasta valilla. Jokusen tunnin ku sai nukuttuaki niin ei ollu aiva toivotoon vasy ku perille paastiin. Tietysti passijonos sai hikoolla toisenki tovin, mutta onneksi laukku tuli perille ja suhteellisen nopsastikki. Siita vain pakaasi hinaukseen ja treffipaikalle odottelemaan Tipia. Ja sieltahan Tip tuliki tutun kuskin kera ja alkoi matka kaupunkille. Ja ilmahan oli tutunomaisen mukava, varmaan yli 30 varjos joten sai paallimmaasen pairan panna reppuhun.
Hotellihan oliki jo monesti tuttu ja varsin hyvalla paikalla ja majoittumisen jalkeen oliki aika siirtya ravintolaan nauttimaan ensimmaista illallista ja voi miten taivaallisen hyvalt se maistuukaa. Kyytipoikana oli toki SangSom soodalla!
Koska oli aikomus aamulla menna aamutorille oli aikaanen vaateroituminen jo senki takia tarpeellista ja olihan vasymyski kohtuullinen. Aamulla ennen kuutta tuktukilla aamutorille tekemaan niita halapoja ostoksia... Ja niita kertyyki sitte toinenki kassillinen, tuli ostettua tuomisia niille joille piti ja joille ei Suomesta oikeen mitaa loytyny. Tulikohan ittelle mitaa? Ei tainnu tulla, muttei kait mitaa tarvinnukkaa. Sitte syapaastiin aamupalaa hotellilla ja parranajon jalkeen oliki jo kuski odottelemas laukut valmiin autos ja alakoo matka maalle. Parisen tuntia siina sai maisemia kattella Tipin nukkues autuaan unta.
Kotona maalla aikamoinen hulina ja jalleennakemisen riemua molemminpuolin. Siina se ensimmaanen ilta meniki uutukaases huvikatokses istuskelles ja juomia nautties. Eilinen paiva meniki aikalailla oleskelles ja tuli haettua Tipille joululahjaksi luvattu uusi Nokialaanen. Malli tais olla 303 jota ei kait sohjolas myynnis ollenkaa. Hinta oli varsin kohtuullinen ja sai Tip uutta opeteltavaa...
Ja huomenna vuoros paivan reissu Bangkokkiin ja samalla kavaasen aanestamas suurlahetystos ku kerran se ennakkoaanestys alakaa ja tuli otettua tarvittavat dokumentit mukaanki. Ja viivanveron jalakeen sitte suunnaksi MBK ja katteltavaa piisaa...
Kaikenmoosta juhulaa ja menoa on tullu suunniteltua, on haat 9aika omat) Pattayalla ja munkkijuhulia sielasuntaala ja sitte naita thaikkujen omia juttuja joihin osallistun aina suurella mielenkiinnolla. Ens viikonloppuna mennaan kuulemma johonki jossa tulen varmaan olemaan lahes ainoa falle... Saapas nahara.
Joten paatan taalta tallakertaa tahan ja siirryn tuohon soffalle orottelemaan Tipin hiushuollon valamistumista...
Lento meni kohtuullisen hyvin vaikka koneessa taytta oliki ja vieressa istui thaikkuperhe jolla pieni lapsi. Ei heista juurikaa haittaa ollu, olipahan vain aharasta valilla. Jokusen tunnin ku sai nukuttuaki niin ei ollu aiva toivotoon vasy ku perille paastiin. Tietysti passijonos sai hikoolla toisenki tovin, mutta onneksi laukku tuli perille ja suhteellisen nopsastikki. Siita vain pakaasi hinaukseen ja treffipaikalle odottelemaan Tipia. Ja sieltahan Tip tuliki tutun kuskin kera ja alkoi matka kaupunkille. Ja ilmahan oli tutunomaisen mukava, varmaan yli 30 varjos joten sai paallimmaasen pairan panna reppuhun.
Hotellihan oliki jo monesti tuttu ja varsin hyvalla paikalla ja majoittumisen jalkeen oliki aika siirtya ravintolaan nauttimaan ensimmaista illallista ja voi miten taivaallisen hyvalt se maistuukaa. Kyytipoikana oli toki SangSom soodalla!
Koska oli aikomus aamulla menna aamutorille oli aikaanen vaateroituminen jo senki takia tarpeellista ja olihan vasymyski kohtuullinen. Aamulla ennen kuutta tuktukilla aamutorille tekemaan niita halapoja ostoksia... Ja niita kertyyki sitte toinenki kassillinen, tuli ostettua tuomisia niille joille piti ja joille ei Suomesta oikeen mitaa loytyny. Tulikohan ittelle mitaa? Ei tainnu tulla, muttei kait mitaa tarvinnukkaa. Sitte syapaastiin aamupalaa hotellilla ja parranajon jalkeen oliki jo kuski odottelemas laukut valmiin autos ja alakoo matka maalle. Parisen tuntia siina sai maisemia kattella Tipin nukkues autuaan unta.
Kotona maalla aikamoinen hulina ja jalleennakemisen riemua molemminpuolin. Siina se ensimmaanen ilta meniki uutukaases huvikatokses istuskelles ja juomia nautties. Eilinen paiva meniki aikalailla oleskelles ja tuli haettua Tipille joululahjaksi luvattu uusi Nokialaanen. Malli tais olla 303 jota ei kait sohjolas myynnis ollenkaa. Hinta oli varsin kohtuullinen ja sai Tip uutta opeteltavaa...
Ja huomenna vuoros paivan reissu Bangkokkiin ja samalla kavaasen aanestamas suurlahetystos ku kerran se ennakkoaanestys alakaa ja tuli otettua tarvittavat dokumentit mukaanki. Ja viivanveron jalakeen sitte suunnaksi MBK ja katteltavaa piisaa...
Kaikenmoosta juhulaa ja menoa on tullu suunniteltua, on haat 9aika omat) Pattayalla ja munkkijuhulia sielasuntaala ja sitte naita thaikkujen omia juttuja joihin osallistun aina suurella mielenkiinnolla. Ens viikonloppuna mennaan kuulemma johonki jossa tulen varmaan olemaan lahes ainoa falle... Saapas nahara.
Joten paatan taalta tallakertaa tahan ja siirryn tuohon soffalle orottelemaan Tipin hiushuollon valamistumista...
perjantai 6. tammikuuta 2012
ja nyt!
koitti SE päivä ku mennään taas! Boardingpass rintattuna ja pian matkalaukku ummistuu ja sitte suuntana Hämeenlinna!
torstai 5. tammikuuta 2012
taas matkaan!
Aloitetaan taas tämäkin ja kattotaan kuinka tätä tulee kirjoiteltua vai viekö naamakiria voiton? Sen näyttää tulevat parisen kuukautta jotka reissussa aion viettää.
Huomenna matkaan Hämeenlinnaan ja siitä illansuussa kentälle. 2355 olis tarkoitus koneen nousta ja siihen on uskominen.
Huomenna matkaan Hämeenlinnaan ja siitä illansuussa kentälle. 2355 olis tarkoitus koneen nousta ja siihen on uskominen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)