onki aika kulahtanu huomiseen valamistautumises. On meinaan tulos pikkast suurempi paiva, noin niinku uskonnollises mieles. Eileen saaatiin paatokseen pikkuunen rakennusrojekti, pihaan ku ilimestyy uus monumentti tai miksika sita ny sanoos. kumminki paikka joka on heille tosi tarkia ja jonne sijootettihin niin isan, veljen ku siskonki tuhkat jokka roudattihin edellisesta asumispaikasta ny thana vastavalamistuneeseen paikkahan. Ja toimitusta oli johtamas Tipin veli joka munkkina laheeses temppelis. Seremoonia oli melekoonen, siina kierrettihin tata uutta paikkaa niitten uurnien kans ja sitte ko. munkki luki jonku rukouksen ja sitte uurnat pantihin niille varattuhun lokerohon joka suljettihin jotenki muuraamalla. Ja huomenna aamulla on sitte se isoompi paiva ja sita varte tanaan on kayty kaharesti torilla, ensiksi ostamas vain ko. hommaa varte ja sitte vain syamiseksi. Ja ny jo osaan olla syamatta huomiseen varattuja hedelmia ja muita juttuja. Sitte ku tilaasuus ohi ne vapautuu syatavaksi, muttei ennen sita. Jotta tarkkanaki saapi olla. Eli erelleen syan vain sita mita etehen tuarahan ja juan sita mita itte lasihini kaaran, paree niin.
Aikalailla lamminta on tanaanki pirelly vaikka tuos yrittiki pikkuusen piskotella. Ei se mitaa kastellu, kuhan pikkuusen ropisi katos ja loppuu sitte. Jyrahteliki pikkuusen, muuttei sen kummepaa. Ja ilima on yhta lammin ku muulloonki, elikkas ku leheman henki.
Joten palaan tuonne pihamokin suajihin tarkkaalemahan jotta mihinka se maailma oikeen kulukeekaa.
Jotta tuolta tanne sitte.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti