havaattin

justihin jotta tua BLEND on parempaa kolalla ku sooralla.

ei mulla muuta. Hyvää loppuvuatta ja parempaa tulevaa.

kattoon justihin

jotta aika monta uuttavuatta oon tääläki keriinny viätämähän ja yleensä ovat olleet aika samansorttisia. Jotta hravoon on eres sitä kahtatoista orotettu nenku on jo menty nukkumahanki... joskus on toki menny pikkuusen yliki. Mutta nyt pariki kertaa ollahan oltu sohojolas, ensiksi sarvijoella ja sitte kirkolla kotona. Koskaa enoo sen kummemmn tapahtumaa juhulinu, niin ku en tee nykkää. Televisiosta paahtaa ZZ_Toppia ja otan pikkuusen kuppia, siinon juhulat. Jos joku sattuus soittamahan, olishan se mukava vaikka pikkuusen rupatellakki, mutta en sen kummemmin rupia kattelamahan. Jokahittella tahtoo olla ne omat touhunsa ja siälä kumminki jo iltapäivää mennähän ja täälä pitkälllä jo iltaa. Ja ain ane yhteyrekkää eioo kovaa sopivat, tahtoo välillä pätkiä ja puhelusta ei tuu mitää, ei vaikka kuinka koittaas. Ja muilla ku ilimaasilla ei kannata soitellakkaa, mahtanee maksaa euron joka mnuutti jos ei jo enemmänki, Mutta ei täsny mitää kummempia, jatkan tätä illan viettoa ja seuraan tilannetta. Meinaa kiriootus vihreitä tull apikkuusen likaa... soli vitsi...

eisunkaa

tähän viimmeesehen päivähän sen kummempaa kumminkaa kuulu, vietetähän niinku muukki päivät ja justihin syätyki... ja taas oli niiin hyvää, vaikkaki torilta ostttua ruakaa. Oli maksaa, possua ja tiätysti kasviksia ja täytehen tuli vaikka ie ollu sen kummemmin näläkäkää, varsinki kun vaimo toi torilta rillattua maksaa ja sen kans söin sitä sormiriisiä... Rung oli lähteny Phukettiin likkakaveri n tyä ja oli lähettäny mulle melekeen täyren pullon BLENDiä, son sellaasta viinasekootusta, mutta aiva juatavaa vaikka sootaveten kans. Ei mulla olisi ollukkaa ku pikkuusen votkaa ja jotaki maustettua snapsia, mutta nyt on vaikka kuinka. Jotta ei täsny kummempaa, kattelen vireoota ja orottelen, jotta tapahtuuko mitää vai meenkö vain sitte aikanani levolle. Paukuttelu toki alakoo jo ja saattaa jatkua vaikka kuinkaki kauna, mutta siitähän moon jo nakutellukki, jotta antaa olla.

kotona

ollahan ja matka meni kohtuullisen mukaaasti, nelisen tuntia ja piti sisällään pari stopparia. Ei ollu juurikaa isoja ruuhkia tänneppäin tulles, jotta liikenne sujuu melekoosen mukavasti.

reitti meni kutakuinki nuan ja stopparit aiva ties kiinni, kuinkas muuten. Mukavahan son siinä etupenkillä kenata ja kuunnella äänikiriaa ja saa vaikka torkkuakki... ja toki torkuunki usiaan otteesehen.

teinarit ne tykkää maskiista, taas siinä lähties menivät johonki käymähän ja kaikilla rätit naamalla... niinku näytti täälä aika monella olevan tuos mihinä pysähryttihin, jotta sitäki taas siunaalin. Mutta saahan tuota siunaalla, kattotaan, jotta pitäväkkö täälä kotonaki jos son niin mukavaa. Nyt jään orottelemahan, jotta mitä torilta tuarahan ja sitte jotta kuinka tätä päivää kulietetahan. Mutta kohti ehtoopäivää kumminki mennähän ja kello ylitti justihin kakkosen.

Kotona taas

Matkalla

Cha-am

2022

taputellahan sitte tänään ja me taputellahan ensiksi tämänkertaanen Cha-amin reissu joka oliki melekeen kuukauren kestävä. Eioo koskaa näin kauaa täälä oltukaa ja täytyy sanoa, jotta mukavaa oli ja kortteeri oli justihin selaanen kun sen pitiki olla. Muutamia pikkuusia juttuja, mutta ne ei vaikuttanu kuinkaa olemisehen eikä sen kummemmin viihtymisehen. Eioo mun lisäksi ku lankomiäs herellä, mutta sehän hornaski tuas soffalla koko eilisen, jotta ei sunkaa silläkää sitä unta aiva rajattomasti piisaa. Enkä yhtää kuullu, jotta koska tai mihin aikaan täälä alakerras hilieni, itte menin yläkertahan yhyreksän kantturoos ja ennen kymmentä olin jo unes. Illallinen syätiinki pikkuusen myähemmin, mutta olipahan seki hyvää! Rillasivat tuos etupualella aj oli kanaa, possua ja vaikka mitä. Jotta seki pisti unettamahan kun sitte kohta oliki jo asettumisen aika. Nyt orotellahan, jotta väki pääsöö tolopillensa ja sitte vissisti lähäretähän ajelemahan kotioppäin, mitäs tänne jää notkumahan, pääsöö aijoos kotio ja saa asettua oikeisiin oloohin. Ja saan kaffiaki! Join justihin mukillisen murukaffia ja se eioo mikää kaffinautinto. Kello lähentelöö kuutta ja mä kotan kattoa, suastuuko toosa näyttämähän Areenaa.

Ilta 30.12.

en malta

olla nakuttelematta tuosta maskiasiasta, näyttää torella merkilliseltä ja enoo saanu kuinkaa asiaan selevyyttä, jotta mitäs iltä oikiasti hetahan

tästäku nämä lähtöö vaikka tuohn kauppaan, tällätään maski naamalle ja välillä täälä sisällä olleskisitä piretähän. Nyt lahtivät porukalla jonnekki rantahan ja kaikilla tuo saatanan rätti naamalla... aiva niinku täälä olis jotaki merkillistä virusta liikkeellä joka tarttuu tuala merituuleski. Mutta taitaa kuulua niihin asioohin joita en pääse oikeen ymmärtämähän, Tipille oon kumminki sanonu, jotts en ei tartte sitä ruveta pitämähän, jotta son rokotettuki kolomehen kertahan, jotta on aiva turha peliätä mitää ihimeellsitä virusta joka ei tosiaankaa oo ulukoilimas liikkeellä. Se saatana leviää ihimisten välityksellä ja silloon kun on palio väkiä samas paikas ja joku on sitte sen kantaja. Ja siinä ei auta maskikkaa jos sitä on kerran sitte liikkeellä, sen saa silimien kautta yhtä hyvin. Jotta tuo koko maski on aiva joutava värkki, sillä vain kontrolloottihin ihimisiä ja pistettihin ne jotenki vain toimimahan. Paree olis jos väki oppiis pesemähän käsiään ja ptämähän riittävää välimatkaa. Ja sitteku ne tuloo tuolta rannalta, otetahan maskit pois ja pistetähän sivuhun... nehän pitääs hävittää ja ottaa uuret seuraavan kerran. Peli on menetetty jos käyttää jo aiemmin käytettyjä maskia. Mutta antaa olla, ihimettelen ja siunaalen vain ja orottelen, jotta rillaus alakaa...

Pitää paikkansa

tuo thaikkujen ruakakello, täälä taas syärähän ja minen siihen ruvennu, oli viälä erellisestäki maha aiva täynnä ja siksitoiseksi havaattin, jotta illemmalla rillatahan... jotta eioo mitää tarvetta syärä. Nyt vain kupponen hyvää hampputeetä ja sitte ehkä vaikka olunen tai kaks. kattotahanny.

koira-asiaa

piti nakuttelamani. Keskiviikkona markkinoolla ja siälä suamipöyräs oli väkiä jokka asuu tuos Hua-hiniin mennes suamalaasten asuunalueella ja yks rouva siinä kertooli kuinka koirat on tullu riesaksi sielä. Leikkaamattomat nartut tekee pentuja aiva hihinalla ja ne kaikki jää sitte sinne alueelle ja ei niitä oikeen kukaa kunnollisesti ruaki. Rankkurin ei kuulemma tuu sinne, ei kuulu kaupunkiin... ja tiätysti, kun niitei ruakita, ne koittaa kattella ruakansa vaikka mistä, kaivelevat roskiksia ja tulevat oikeen markillekki ja osa jo alakaa käyrä ihimisten päällekki. Eivät uskalla kävelylläkää enää käyrä ja jos käy, pitää olla kättäpirempää mukana jolla hätistää päällekäyviä hurttia. Täälon muutoonki merkillinen suhtautuminen koiriin ja varsinki näihin pualivilliihin, niitä ei tapeta, siirtävät vain eremmäksi ja ovat sitte muitten riesana. Sanoon tuohon asiaan vain sen, jotta täältä Cha-amin alueelta ne akkressiiviset koirat on vissihin niitattu tai viety pois ja jos täälä koiria näköö, ne on selevästi ruakittuja eivät kuinkaa huamioo kun pyärällä ajeloo. Tosin mullon aina mukana se ketjulukko ja son pikkuusen paksumpaa tekoa, jotta sillä vois sitte hätistää jos yrittävät päälle tulla. Vuosia sitte täälä oli onkelmanaki nämä koiralaumat, mutta eioo enää muutaku rauhallisia ja makoolevia koiria, jotta joku niitä ruakkii. Tälläki kujalla pari koiraa luuhaa, mutta makoolevat autojen alla varios ja eivät reakoo kuinkaa kun ohi menöö. Mutta määrätyllä varovaasuurella niihin suhtaurun, niinku muutoonki viaraisiin koiriin ruukaan teherä. Jotta riesaa on joka paikas aina jostaki, meillä Wanglukis on riesaa niistä saatanan kissoosta. perkele, päästivät tiineenä olevan nartun tontille ja sehän pullautti pualitusinaa pentua siihen maukumahan. Sanoon heti kärkehen, jotta ykskää kissi ei tuu sisälle! Kissa on kumminki yks pahimpia taurinlevittäjiä, jotta jos kerran ovat niin tautipelekoosia, silloon on paree pitää kissit kaukana. Paras kissi on kuallu kissi. Tylysti sanottu, mutta son mun miälipire ja pirän siitä kiinni. Jos joku ottaa kissin tai koiran lemmikikseen, pitää olla valamiuret hoitaa sitä niinku pitää, ruakkia ja leikkauttaa asiallisesti ja rokottaakki ne pitääs. Täälon kuulemma jonkummoonen eläänsuajeluki olemas, mutta ei taira olla kummonenkaa tai sitei juurikaa valavota kuinkaa. Paperilla täälon monta asiaa hyvin, mutta harva niistä toimii oikiasti niinku on varmasti ajateltu kun niiton alakuhun laitettu. Olihan meilläki muinoon täälä pihakoira ja hyvä oliki, se oli oikiasti pihavahtina ja ilimootti aina kun joku pihahan oli tulos, mutta sitte joku saatana sen myrkytti. Se koira ei lähteny pihasta pois ja sitä ruakittihin oikeen kunnon koiranruaalla, itte sitä hain Lotuksesta ja soli aiva hyvää muanaa ja koira sai sitä pariki kertaa päiväs. Lisäksi söi kaikki tähteet mitä ihimisiltä jäi ja meni maustetut ja muukki aivaku tyhyjää ja ei haitannu kanan luukkaa kuinkaa. Ei tullu ruakajätettä ollenkaa, kaikki meni! Mutta olisko ollu joku niin kateellinen, jotta pisti jonku ruakapalan mukana sitä tehokasta rotanmyrkkyä. Yhtenä aamuna koira ei vain noussukkaa ja peli oli sillälailla pelattu. Ja uutta koiraa eioo otettu, tai eioo löytyny sellaasta sopivaa. Mutta sellaasta son tuo koira-asia täälä, kovaa harvoolla on sisäkoiria, en tunne yhtäkää. Tai onhan yks, Tipin serkku joka asuu Bangkokis, sillon kakski sellaasta pölyhuiskaa muistuttavaa pikkukoiraa jokka eioo koskaa irti ja ovat näin jatkuvasti sisätiloos ja ruakitahan varmahan paremmin ku monen ihimiset. Lapsetoon pariskunta ottanu vissihin lasten korvikkeeksi... onhan se sohojolaski montakertaa niin, jotta saa tuumata, jotta elääkö ne koirat oikiaa koiran elämää vai pitääkö ihimiset niitä jonku muun takia tai jonku muun korvikkeena? No, saapi olla tuon asian tuumaalu tuos, jottei joku verä hernettä yhtää eremmäksi henkityksehensä. Niinki näitten asiootten kans saattaa käyrä ja oonki joillekki sanonu, ettei tartte lukia kertaakaa jos nakutteluni ärsyttää. Emmainakaa lue sellaasia joista en tykkää, seon heleppoa rajata sellaaset pois ja panna vaikka estohonki. Son tekniikkaa ja sitä valinnanoikeutta. En näitä juttujani sen kummemmin sensuroo, annan tulla sitä mitäs attuu olemahan tulos ja niin se saa ollakki. Jaa, nyt on sitte mankeli palautettu ja jää lenkki tekemättä. Ajattelin, jotta kun mennähän huomenna kotio rupian kattelemahan ittelle pyärää ja ostan sellaasen. Nykki täälä oon maksanu vuakraa melekeen pari tonnia ja sillä melekeen jo uuren mankelis saaki, mulle kelepaa vaikka vaihteetonki enkä sellaasta monivaihteista ottaasikkaa. korkeintaan kolome vaihretta ja paksut kummit pitää olla. Sähköskuutti vois olla kans kova sana, mutta siinä jää se liikunta meleko vähääseksi. Son varsinki lonkan olles täs vaihees tärkiää sitä liikuntaa saara ja pyärääly onnistuu oikiastaan kaikkein parhaiten, jotta pysyttäyryn tavallises mankelis. Valavontakameroosta kattoon, jotta jänikset ne tontilla liikkuu... kamerat aika herkäs mallis ja aina pimpahtaa kun jotaki liikettä siälä tapahtuu. Pitääs vissihin Kallelle viestittää, jotta kävis joutessaan pikkuusen etu- ja takauistia siivoamas, jottei liikaa nuaskaa kerry. Teroa en vielä hälyytä pihaa putsaamahan, Tuula pääsöö aiva mukavasti pihahan.

Teinarisisaruksekki serkkunsa kera ovat jo puuhansa aloottaneet... jotta näihin tunnelmiin siirryn päivän kulietukses etiäppäin.

perjantai

ja tämän vuaren toiseksi viimmeenen päivä alootettu ja kutakuinki normaalis aikataulus. Niinku jo mainittin en juurikaa välitä siitä, jotta kuka täälä alakerras yötänsä nukkuu, tuun ja oon niinku muulloonki. Ja niin kans teinki ja on täälä soffat käytös, mutta veikkaan porukkaa olevan yläkerran makuuhuoneiski, eivät onneksi antaneet teinareitten kumpaaki vallottaa. Thaimaalaaset on tottunu nukkumahan mitä merkillisemmis paikoos ja ei täälä sentään näytä kukaa lattialla nukkuvan niinku kotona Wanglukis tekevät jatkuvasti. En kykenisi pelekällä lattialla nukkumahankaa, mutta täälä ei näytä olevan minkäämoonen onkelma. Tietysti asiaan vaikuttaa se, jottei oo olemas muuta vaihtoehtoa. Huoneita ja sänkyjä kun ei ole. Tipin veli tosiaan asuu meillä ja asuu tilas joka rakennettiin Tipin äitille ja siinä eioo ku yks huone ja siihen ei yhyren parisänkyn lisäksi juuri muuta maharukkaa. Sitte onhan meillä se pihamökki jossa asuu Tipin nuorempi poika ja siinä toises kopis asuu sitte Paun isä joka toimii mopotaksisuharina Samchukin suunnalla ja siinon mies jota ei näe juuri koskaa. Pau sille viää ruakaa ja joskus sen näköö menevän olutpullon kans sinne koppiin, Se koppi rakennettiin siihen Tipin alkoholisti-veljelle jälkikäteen, mutta ei se keriinny siinä kauaa olla kun aika hänellä pysähtyy. Jotta on monemmoosia majootuksia meiränki tontilla, mutta meirän siipi on totaalisen yksityystä ja pääsy kielletty ja ovi lukoski aina silloon kun sille on tarvetta. Mutta nyt ollahan vielä täälä ja vissihin huomenis sitte ajellahan kotioppäin, mutta kattotaan aikataulua sitteku sellaasta maharollsiesti ilimenöö. Chang tuli tosiaan illemmalla tänne ja oli jo ollu melekooset ruuhkat Bangkokin molemmin puolin ja ajoaika oli melekeen tuplat Pongin aikaan ja Pong oli täälä puoliltapäivin, eli se aikaasin lähteminen kannattaa aina. Aikaasin eioo ruuhkia ja kun pääsöö isoommille teille, siälä mahtuu paremmin ajelemahan. Mutta veikkaan, ettei huomenna meirän suuntahan ruuhkia juuri oo, ruuhkat alakaa sitte vasta pyhänä kun väki lähtöö takaasin jos eivät oo järiestäneet lisävapaata maanantaiksiki. Mutta nyt ei sitte päivä jatku soffalla, jotta tairan kattoa primelta kesken olevaa vireota, varsinki jos YLE/Areena pitää viäläki luukkunsa kiinni. Ristus ku mua se siappaa, välillä näkyy ja sitte taas ei ja joskus näkyy jotaki ja sitte taas ei mitää. Kummelin vanhant jutut näkyy, mutta oon ne kattellu niin monta kertaa, etten mä niitä jaksa vaharata, mutta olis muutamia elokuvia joita voisin kattella. Ja IVALOn toinen kausiki olis aluullansa, utta saapas nähärä, jotta koska sitä saapi kattella. Ainiin, reippaasti yli viirentuhannen lukijan mennnähän täs kuus, nyt jo ylitetty ja viälon pari päivää jäliellä. Eileenkii 216 lukijaa. Ennätystä pukkaa.

Tipi kerkis

justihin teherä ruaat ennenku Pau tuli paikalle, mutta tekiki aiva loistavat ruaat, jotta piti olla asialla, jotta sai mitä haluan ja mikä mulle kuuluu... täälon nyt sitte meirät mukaan laskien lähes 15 aikuusta ja Poss siinä mukana. poss tuli heti tervehtimähän ja sylihinki, mutta sitte serkkupoijan seura vei ja menöö ku viuhtapiru ympäri huushollia... Mutte en meinaakkaa kauaa täs alakerras notkua ennenku vetäyryn tuonne ylähä omahan rauhahan. Ku eioo oikeen juttukaveriakaa ja en viitti vaimoa vaivata kaikenaikaa, saa hänki seurustella oman väen kans sitte oikeen kylläkseen. Mä päriään ittekseniki aiva hyvin, oon aina päriänny. Paulle sanoon tuos alakuhun, jotta ottaa sen maskin pois, jotta eioo mitää tautia täälä ja ilimaki on niin puhuras, jottei tartte peliätä mitää virusta tai vastaavaa... kaikki ne tahtoo niitä saatanan rättiä pitää ja en yhtää ymmärrä syytä moiseen, seku eioo mikää ratkaaseva tekijä viruksen kun muunkaa suhteen. Ja täälon tosiaan raikas merellinen ilimasto joka passaa kaikille ja on jopa terveellinenki. Mutta jtkan tovin täs alahaalla ja kattotahan aamulla, jotta kuinka kukin on huushollihin sijoottunu, mä tuun omalla aijallani alaha ja koneelle, olokoot kuka tahansa mihinä tahansa tai kuinka tahansa. Ovat meirän huushollis ja saavat sen tiätää. Tuskin näistä kukaa olis tänne päässy jos ei me olisi niitä laillansa kutsuttu, ei ainakaa teinarit eikä nua nuaremmakkaa. Ei lankomiähen porukka oo koskaa sen kummempia lomaaluja pitäny, eioo koskaa ollu siihen varaa eikä tuskin juuri tuu tulemahankaa. Karua, mutta totta. Lomathan täälä oikiastaan sijoottuuki uskonnollisihin aikoohin tai sitte kuninkaallishin vapaasihin, varsinaasia vuasilomia ei juuri ookkaa, mutta nuasta saattaa joskus tulla viikonki vapaa. mutta kun kukaa eioo vakituuses työs, niin ei sioo sen kummemmin lomiakaa. Mutta jatkan tarkkaalua ja otan vielä jokusen kupposen.

Iltaa

ilotulitteet

on täälä aka yleesiä, mutta tääläki yhtä turhia ku sohojolaski, paree olis antaa neki rahat vaikka Ukrainalle sen taisteluun sitä mielipuoli-Puttea vastaan joka täysin ilman mitää syytä hyökkäs sikamaisesti maahan joka ei ollu teheny mitää sitä vastustavaa. Ja samoon tääläki voisivat käyttää vaikka maanvilieliöötten aharinkohon ja auttaa muita näläkää näkeviä, mutta mitä tapahtuu? Paukkuu joka viikonloppu ja varmahan nyt aattona taas oikeen urakalla. Enoo itte koskaa ostanu tulitteita, en sielä enkä täälä ja oon totaalisesti kiältäny moiset meirän tontilla. Toheltavat niitten kans päissään ja varmahan tääläki aiheutuu yhtäsun toista vammaa moisesta kohelluksesta. Onhan ne jossaki juhulilla näyttäviä juttuja, mutta niitä teköö ammattilaaset eikä mikkää kännis toheltavat. Takavuasina meinasin saara paskaraivarin kun tämä irioottilanko pamautti jonku justihin mun takana, silloon meinas iriootti sentää yhtä korkialle ku se pommi. Olin jo niskas kiinni ja valamiina lennätyksehen, mutta sain piräteltyä ja sanoon vain jotta antaa olla tasantarkaan laitimmaanen kerta. Tulitteet loppuu siihen ja eioo sen jäläkeen moista tapahtunu. Täälä tosiaan paukkuu harva se ilta, onhan tämä niitä suasituumpia vapaitten viettopaikkoja ja kun ne ei käytännös täälä maksa mitää teköö siitä jokseenki palio helepompaa, mutta silti son yhtä järietöntä. Niin täälä kun muuallaki. Nostalkialla tuli justihin mainoksis jonku niitä myyvän mainos, jossa kehuttiin kovaa laajaa valikoomaa. Sohojolashan ne maksaaki aikalailla, muutamalla kympillä ei kummoostakaa latausta saa, jotta satasia menöö siihen. Ja mikä hupi siinon sitte, kattoa kuinka ne pamahtaa ja nousoo taivaalle ja on muutamas sekunnis ohi. Järietööntä on, sanon veiläki kerran. Aatoksi Tipi on meinannu serkkunsa kans vuokrata naapurilta karaokeen tarvittavat vehkeet ja mä lupasin kustantaa juomat. Olutta, votkaa, SangSomia ja vaikka Spytä ja sitte tietysti limukoota ja isoo kopallinen jäitä. Spy on sellaasta laillansa punaviiniä johonka on lisätty vissyä tai sooravettä, en siitä juurikaa tykkää, mutta Pong ainaki muinoon sitä tykkäs lipittää ja onki näin ainoa mies jonka oon sitä nähäny juovan. Yleenen juama täälon LaoKhao, se joka muistuttaa enemmän lamppuöliyä tai tosi pahasti pilalle mennyttä pontikkaa, mutta on yks maailman eniten juotuja alakohoolijuamia ja täälä tosi yleenen. Mutta meirän taloures sitei enää juutikaa oo juatu, varsinki kun se yks harrastaja kuali ja toista enoo nähäny viä kertaakaa. Sanoon niitä laukkarivelieksiksi kun ne tuli aina iltaasin meille ja kummallaki pullo mukana. Eikä ne muuta tarvinnu ku snapsilasin josta ne vuaronperään otti lasillisen raakana ja sitte joivat vettä päälle. Joskus pariki pikkupulloa joivat ja lähtivät mopoolla kotionsa, olivat oikeen asianharrastajia ja joivat päivittäin useita pikkupullollisia sitä paskaa. Se on se aine jokon vieny ennenaikaaseen hautaan useita täälä ja se tuhoaa sisuskalut tosi pahoon ja tervettä päivää eivät näe sitä jatkuvasti juovat. Muuta väkevää ei täälä juurikaa juara, ovat siksiki palio kalleempia, jotta pysyttelevät tuas myrkkyä muistuttavas ainees. Kerran oon sitä maistanu ja sai olla samalla viimmeenen kerta, se maku ei meinannu lähtiä millää suusta, soli tosiaan niinku jotaki lamppuöliyä tai sitä muistuttavaa. Samoon yks maailaman eniten juotuja aineita on Korealaanen (toki etelä) Soju ja siton tääläki useeta eri laatuja, mutta enoo sitäkää maistanu. On kuulemma pikkuusen parempaa, mutta ei mikää makuelämys kumminkaa. Jotta oon sitte pysytelly LEOn ja SangSomin paris ja jos Sankkaria eioo, otan sitte HongThongia jokon sitte selekiä viinasekootus, vähä niinku jallu, mutta ei niinkää hyvää. Mutta menettelöö sooran tai kolan kans. Baijiu lienee se eniten juatu ja son Kiinalaanen riisistä ja jyvistä tislattu votkaa muistuttava jota juarahan aika väkevänäki versiona. mutta Kiinas on sevverran väkiä, jotta tottahan sillä väkimäärällä emnöö vaikka mitä. Thaimaas alle 70 milioonaa ja Kiinas vissihin 1,8 miljardia, jotta pienoonen ero on. Tottahan täälä oluttaki juarahan aika reippaasti, mutta veikkaan tuon tökötin olevan kumminki merkittävästi suasitumpaa, mutta toivoa passaa, jotta nuariso ei sitä käyttääsi. Mä pyrin täälä käyttämään paikallisia tuatteita ja siksiki ostan paikallista viljasta tislattua votkaa ja sitte tätä sokeriruokosta tehtyä SangSomia, ne piisaa mulle ja kovin harvoon oon tuontiviinoja ostanu, ovat siksiki kalliimpia ja en niitä osaa sen kummemmin arvostaa, että siinäkimiäles aiva turhia hankintoja. Ja mun käyttömäärät eioo kovinkaa kummoosia ja siksikää nisitä ei kenenkää kannata olla hualissaan... Mullon vielä kotona muutama pussillinen turkispeppereitä joita lotan tähän paikalliseen votkaan ja saan aikaan näin salmaria joka maistuu pikkuusina napsuuna. Mutta siinä jotaki ilotulituksesta ja alakohoolista. Siirryn kattomahan Primen vireota.

kaupalla

käyres piti se yks sipaasta, patteriaki oli justihin ne kaks jokka tarttin hiirehen. Täälä patterit ei ruukaa kauaa kestää, ovat varmahan vanhoja jo ostettaes ja näin se lataus ei kauaa kestä. Mutta pääasia on, jotta toimii ja selevisin säikähryksellä. Siitä hyvästä aukaasin isoomman LEOn ja sitä täsny nautiskelen ja kattelen Ivalon viimmeestä osaa kun taas vaihteeksi näkyy.

toimintahäiriö

johtuuki vain (onneksi) hiirestä, kerkisin jo ajatella vaikka mitä kunnes tilan havaattin. Ja asia koriaantuu patterien vaihrolla, täälä eivät taharo niinkää kauaa kestää, ovat varmahan vanhoja jo ostettaes ja näin latausta ei kauaa piisaa. Mutta nyt taas pelittää. Ensimmäänen aalto on tullu ja justihin niinku ajattelinki, teinarit vallootti yläkerrasta makuuhuoneen ja vetäytyyvät kaikki sinne. En meinaakkaa puuttua majootusjäriestelyyhin, olokoot kuinka tykkäävät. Mutta mä antaasin niitten olla täälä alahaalla ja aikuuset ottaas makuuhuaneet. Mutta niinku jo mainittin, antaa olla ja tehkööt niinku tykkäävät, meirän makuuhuaneeseen eioo mitää asiaa kellää. Nyt on sitte kolome teinarilikkaa ja yks siinä esiasteella oleva kloppi paikalla ja ehtoommalla olis sitte tulos lisää. Possinki pitääs olla äitinsä kans tulos ja kattotahan, jotta keitä muita sieltä sitte tulookaa. Mahtuu täs olemahan ja Pau on kova likka tekemähän ruakaa vaikka aiva nonstoppina. Tätä seuruetta tuskin viärähän syämähän juuri mihinkää... son se Mukataaki vähintään 150/nuppi ja meitähän on melekeen 15, jotta paree teherä täs ruakaa, varsinki ku menis meirän piikkihin siäläki. Pong eioo tyhyjätasku, mutta lankomies onki sitte aiva totaalinen. Sillei oo muutaku tuulenhuuhtoma perse, siksiki on hyvä, jotta Pau tuloo sohojolahan tienaamahan, jotta likat saavat eres jonkimmooset maharollisuuret käyrä koulunsa loppuun. Vanhemmat ku eioo kummakkaa käyny eres peruskoulua loppuun, ninku täälon melekeen yleestä lopettaa enneaikojaan ja siihen ei juuri kukaa kuinkaa puutu. Mutta nyt kello on jo yks, jotta asioon kaupalla ja sipaasen purkillisen LEOa kapeisiin kasvoohin.

nyssitte

tältä erää viimmeenen hiaronta käyty ja ostoksekki tehty. CBD:tä oli justihin pari pulloa, jokka otin molemmat ja pari öljyä vaikka vaimo onki tilannu. Mutta varooksi hyvä olla, kerran se tuntuu toimivan. Nyt orotellahan ensimmäästä aaltoa tulevaksi Wanglukista, tuloo pikkuusen tohnaa kortteeriin kun auto on lastattu teinariilla tai melkeen sellaasilla. Tai tuskin suurta tohinaa tuloo, kännykkä naamaneres istuvat rivis tuos soffalla... sellaaseksi son menny tääläki. Mutta kello on vasta ylittäny yhyrentoista, jotten viälä LEOa ota palaveluksehen.

sähkö palas

kutakunki tunnin tauon jäläkeen, mutta sitte alakoo tämä läppär takuta, olisko ollu syynä yhteyren ajoottaanen puuttuminen vaiko mikä, mutta piti muutaman kerran käynnistää uurestaan. Nyt näyttää toimivan. Mutta kello vasta yhyreksän ja en viälä viitti hiarontaankaa lähtiä, tunnin päästä voin sen teheräkki ja son sitte vissihin se viimmeenen kerta täälä. Ja samalla otan siitä puarista sitä mainittua ainesta. Öljyähän Tipi tilaski erullisempahan hintahan ja aika reilustikki ja samasta osootteesta saa lisää sitteku siltä näyttää. Ja nähtäväksi jää, jotta onko Supnahburin suunnalla vastaavia puatia, veikkaasin olevan ja veikkaan Rungn asian tiätävänki. Tänään porukat tuloo ja tulevat kahares aallos, ensiksi Pong lähes kaikkien kakarootten kans ja sitte illemmalla Chang loppujen kans, jotta pariki viimmeestä yätä on sitte tohinaa ja touhua ja pitää eres jotenki koittaa pukeutua... Mutta orottelen hiarontaan lähtöä, polokumasiina palautetaan ehtoolla, eileen ei ollu vuakraaja paikalla tuas kuluman takana.

sähköt

lähti tuos seittemän hujakoollhaa ja vartti on jo menny, jotta sattuu oleman pisin aika mitä täälä on pääolemsahan. Onneki kaikis laitteis akut melekeen täysiä ja voi jakaa tuota puhelimen yhteyttä. Taloo hilieni kokolailla, pihalta kuuluu vain ulukoalueen siivoojan puhetta jollekki. Veikkaasin olevan pois koko elueelta, mutta en viitti eres mennä kattelemahan saatika seiskalle ajelemahan. Eioo seiska auki jos eioo sähköä. Mutta eipä täs härää, eioo vielä kuumakaa, jtta päriää vaikka iliman nuata jatkuvasti pyäriviä tuulettimia. Tänään käytävä cannabis-kaupas asioomas. CBD listalla ja son siälä huamattavasti halavempaa ku Lazadas josta Tipi tilas mulle sitä öljyä huomattavasti erullisempahan hintahan ja ne tuarahan kotio Wanglukkiin. CBD:tä pitää ottaa ainaki pari pulloa, haluan kattoa jotta onko siitä oikiasti apua ja se ei oikiastaan seleviä muutaku piremmällä käytöllä. Tähän asti on ainaki toiminu, oon jättäny Panadolin ja Burananki lähes kokonaan pois, illalla oon sen Panadolin ottanu, mutta Ibuprofeiinia en enää ainakaa viikkoon ollenkaa. En sitte osaa sanoa, jotta mikon se isoon vaikuttaja, onko se öljy vai CBD vaiko sitte se Rungin terveysjuama. Pääasia on vain, jotta se jatkuva särky on pois ja tuloo jokseenki paremmin toimeen, vaikka kävely ei viäkää mitää nautinnollista oo niin silti sen kans päriään. Eileenki markkinoolla meni kohtuullisen mukavasti kun ei matkat ollu maharottoman pitkiä. Jotta senki takia pitää sitä Pattiksen reissua tuumata ja seurata tätä tilannetta tosiki tarkasti. Pualisen tuntia jo sähköt pois, son jo aika pitkä aika tääläki. Vaikka Wanglukis on joskus ollu koko päivänki pois, mutta siiton ilimootettu etukätehen kun tekivät joitaki liniakoriauksia siinä kylällä ja kesti ennenku saivat piuhat oikiahan järiestyksehen. No, kait tuloo aikanaan takaasinki. IVALOn ensimmäänen kausi jäi viimmeesehen osahan ja sitä ei nyt kykene kattomahan, Padiki sen karotti vissihin täs samas rytäkäs. Mutta siirryn plaraamahan nettiä Padista tuohon soffalle ja kuuntelen, jotta koska tuulettimet hurahtaa.

torstai

alootettu ja kutakuinki erelliseen tahtiin. Johtuen nautitusta makkara-annoksesta ja muutamista kupposista oli uni aika rentouttavaa ja mentiin vain yhyrellä vessakäynnillä. Jotta olo oli meleko levänny kun tuos viiren jäläkeen kattoon kelloa ja totesin jotton paree nousta ja laskeutua alakertahan. Nyt sitte tais olla tämän reissun vimpat makkatat, tuskin tänne tällä reissulla tuloo tultua vaikka tänne kuinka tuttuja onki tulos ens kuun aikana. Mutta paree kun ei sano, ettei tuu, kattotahan sitä sitte jos tai kun sen aika tuloo. Eihän sitä koskaa tiärä. Helemikuun puolella on laillansa sovittu kav... eiku siis naamatutun kans Pattiksella tapaaminen, siälon moottoripyäränäyttely jollaases oltihin silloon -20 alakuvuaresta. Ja sinne vois teherä muutaman päivän reissun, se tapahtuma on aika iso ja siälon palio muutaki ku mopoja, vanhoja autoja ja muuta rekvisiittaa. Mutta sitäki kattotahan sitte lähempänä. Nuota minimaalisen pieniä muurahaasia täs on aiva kiusaksi asti, en ymmärrä mistä ne tuloo, oon lattian saumahanki laittanu sualaa ja silti niitä vain pöyrällekki tuloo ja jopa juamalasihin. Jos jättää ruakalautasen hetkeksi pöyrälle, on se pian niitten miähittämä. Tai en mee sanomahan niitten sukupualista mitää, jotta äläkää feministit tuasta loukkaantuko. Sattuu joskus nän aamulla epäällyttäviäki lausuntoja. Niinku aina. Mutte ennenku enempää epäällyttävää nakuttelen, siirryn soffalle tuumaamahan päivän juaksutusta.

keskiviikon markkinat

tuli taas käytyä ja olihan siälä taas tohnaa, väkiä enemmän ku aiemmin ja suamalaaspöyräski väkiä piisas. mutta päätarkootus oliki se makkara ja perunasalaatti.

Ja nyt jäi kakkoseksi vieres olevat paikalliset makkarat, kerran näitä saksalaasia olin tänne vallanvasite tullu nauttimahan. Na nyssitte osasin pyytää sinappiaki mukahan, jotta nautnto oli melekoonen kun suamalaaspöytähän pääsin sitä nauttimahan. Siälä se juttu kuluki oikeen mukavasti ja aijooa lähärettihin pois, heti ku C sitä eherootti. Matkalla ostin sitte 100% appelsiinimehua muutman pienen purkin ja ajeltiin tänne meirän kortteerihin ja muutaman kupposen verran täs vielä tarinaa iskettihin. Ja nyssitte pian levolle ja kohti huomista.

Markkinoolla

pyärälenkki

suuntautuu eteläpäähän ja siältä viimmeestä soita (eli kujaa/katua) sitte aina isoolle tielle asti. Takaasintulles piti kuvata pysähtynyttä rakennusrojektia joka oli samas tilas jo -19 ja eioo siitä sitte vissiin kuinkaa erenny. Aika isoo kompleksi, mutta ihimeelliset on syyt moiseen. Alueella jo ennestään toinen toistaan isompaa ja fiinimpää hotellia, jotta löytyyskö siitä syy ja kun tuo eioo eres lähelläkää rantaa niin sielä pitääs olla tosi isoot allasalueet sun muut. Jotta siunaalemista piisaa. Sitte siitä palasin rantakarulle ja tuttuun paikkaan riisikeitolle. Siinä viereiseen pöytään tuli paikallisia nuaria kuutisen kappalesta ja lähes kaikilla maskit naamalla... osalla ei ollu, jotta se vesitti koko sen homman. Ja en erelleenkää ymmärrä näitten maskin käyttöä, sitä piretähän pihalla ja rannalla ja täälä on varsin mukava ilimasto ja tuuloo aina pikkuusen. Meinaako ne jotta virukset tuloo tuulen mukana? No, sitä passaa ihimetellä. Mutta mä etenen teheryn suunnitelman mukaan, eli seuraavaksi terdelle lukemaan, sitte suihkuun ja jos oikeen janottaa niin sitte on LEO valamiina palaveluksehen.

Sijaantia

joskus pitää

oikeen kalenterista (siis puhelimesta) tarkistaa, jotta mikon päivämäärä... mutta tosiaan keskiviikkoa täson alooteltu ja kutakuinki normaalihin tapahan. Tänään sitte ohojelmas ne keskiviikkomarkkinat tuala rautatieaseman tuntumas ja sinne mennähän ja molemmat. Kattotahan, jotta saanko kaverilta kyyrin vai otanko oman mopotaksin. Mutta siälä luvas sitä saksanherkkua eli bratwurstia ja perunasalaattia. Tipi voi ottaa repun mukaan, voipi ostaa reilusti herelmiä, niitten puuttees oon nyt toista päivää ollu, omaa syytäki kun enoo viittiny pyäräällä oikiahan suuntahan ja tuaretorille. Mutta enoo nääntyny kumminkaa. Taas oli rauhallinen yänseutu, ei kuulunu pamahruksia eikä muutakaa älämölöä ja sain rauhas kuunnella äänikiriaa ja torkahrella... ei taira musta olla äänikirian kuunteliaksi justihin tuasta syystä, mutta onhan niitä useita toimijoota joita voi ilimaaseksi jonkuki viikon kuunnella ja sitte mullon se Elisa-kirja jonne oon ostamalla ostanu kirioja ja niitä voi kuunnella uurestaan. Sinuhe kestää vaikka kuinka kauan, mutta sen oon vasta kuunnellu. Mutta mullon kotona (Wanglukis) pari kiriaa ja sitte on se Jounin kiriasto josta saan luettavaa. YLY/Areena ei ehtoolla suastunu RAIDia näyttämähän, mutta tästä saattaa sen teheräkki, jotta meen jatkamahan sitä tuohon soffalle ja tuumaan samalla jotaki nakuteltavaa. Taas on muuten yli 200 lukijaa ollu eileen ja joku saattaa vielä keriitä sitäki kasvattamahan ennenku aparaatti vuarokautta vaihtaa. Olisko ollu 264 ku äsköön kattoon.

illalliseksi

Tipi tekaasi aiva loistavan setin. Kanaa kasviksilla ja sitte makrillia kans kasviksilla ja lisukkeena tietysti riisiä. Hyvää oli ja ei yhtää ottanu kipiää syärä kanaa ja kalaa samalta lautaselta... ja tämähän on täälä aiva yleenen tapa, ei tääloo kaikki etiketit niinku johonaki muualla.

sitte putkahti muisto viime vuarelta, Tuula tekaasi aiva loistavan klimppisopan kinkun jämistä. Ruaka jakaa miälipiteitä, mutta mä tykkään siitä ja se piisaa mulle. Parasta son ku keitetähän ensiksi lihaasia luita ja siihen sitte klimpit, son sualaanen ruaka ja siitä piimävellistä en niinkää perusta. Klimppisoppa oli meillä kotona aika yleenen arkiruaka, ei siitä kaikki tykänny, mutta tairettihin kumminki syärä. johonaki klimppiihin pannahan rusinoota ja jokku teköö sen niinku jäläkiruaaksi, mutta meillä näin. Jotta tuata sitte varmahan pääsiääsenä... ja mainittava on vielä se, jotta Tuula ja Mauno ei tuosta oikeen tykkää, mutta silti Tuula sitä meille teköö, Tipiki kuuluu ruaasta tykkäävihin!

päivästä

näyttää tulevan vesipäivä vaikka kuinka nimipäivä onki... sen kuulin rariosta kun olin tuala yläkerran partsilla kiriaa lukemas ja kuuntelin samalla nostalkiaa. Enoo koskaa oikeen nimipäivää sen kummemmin viättäny enkä sitä eminaa nykkää teherä. Oon täs kattellu RAIDian ties kuinka monennen kerran, kerran sitä jotaki nyt pystyy/voi kattella niin miksei tuota. Parasta sohojolan tuatanto akoskaa ja aiva lostavat näytteliät kautta linian. Jotta miälellään sitä katteloo. Sitte oon kuunnellu Kepplerin Hämähäkkiä, mutta sitä häirittöö ajoottainen torkahtelu sitä tuos soffalla kuunnelles. Mutta ei sekää haittaa, kelaan sitte pikkuusen takaasin, jotta pääsen taas kärryylle. Tänään tosiaan saa LEO ja kumppanit vapaapäivän, tuntuu vain jottei maistu ja silloon en eres harkitte asiaa. Pyärälenkillä kävin ja sitte siihen päälle se reipas tunti tuola partsilla ja siihen suihku päälle ja pualisen litraa raikasta pullovettä! Varsinaasta lounasta eioo sen kummemmin syäty, Tipi kävi seiskalla normaalia myähemmin (sokeri kun oli loppu) ja toi toastit, jotta niillä mennähän iltaan ja sitte kuulemma saan ittensä tekemää ruakaa, jotta kattellahan mitä siältä sitte valamistuukaa. Jouluhypetys on vissihin tääläki hiipumas, enoo ainakaa yhtää kuullu asiasta mitää enkoo seiskalla käynykkää, jotta viäläkö ne kyselis tippiä... sinällään merkillinen asia, jotta he kuvitteloo meirän farankien antavan heille rahaa jouluna, en ymmärrä koko ajatusta. Joulu kun eioo herän juhulansa oikiastaan kuinkaa, eivät siitä mitää tiärä, muttaku kuvittelevat saavansa rahaa... No, eihän näitä tietysti joka paikas oo, mutta antaa pikkuusen osviittaa siitä kuinka ajattelevat muitten uskontojen olevan ja kuinka niis ruukatahan toimia. Ja kun eioo sitä yhteestä kieltä ei pääse selittämäänkää koko joulun ideaa ja olemusta. Mutta onneksi son tääläki nyt ainaki hiipumas ja voirahan asennoitua uuteen vuoteen, sitä täälä oikiasti juhulivakki, vaikken mä sitäkää sen kummemmin oo juhulinu. Tyäuralla ruukasin olla aika tiukasti töis ja joskus jopa yltöiski kaikki pyhät. VVS oli mukava paikka viettää vuarenvaihretta, ruakaa tuli keittiöltä aiva liikaaki ja soli aina oikeen hyvää, mulla ei ainakaa koskaa ollu moittimista. Joskus jokku potilaat ruakaa moittii, ruukasin heille sanoa jotta eivät oo koskaa vapaana ollessaan syäneet niin hyvin kun sairaalas, eiköhän soo roskikses asuvan ruakavalio pikkuusen toisemmoonen. Laitoskeittiö on laitoskeittiö eikä silloon piräkkää mitää kurmeeta orottaa, mutta mulle ainaki aina kelepas sairaalan ruaka, niin osastolla kun ruakalaski. Osastoolla ei olisi saanu kuarmasta syärä, mutta yleesesti niin tehtihin, varsinki kun sitä ruakaa tuli niin reilusti, jotta koskaa potilaat ei jääny iliman tai eres liika vähälle. Ja usiammat kävi ruakalas syämäs, jotta sitä piisas hyvinki muutamalle jokka jäi osastolle siksiaikaa kun muuta kävi ruakalas. Jouluna tuli kinkkua ja laatikoota aiva kiusaksi asti ja hoitajille tuli omat ruaat usiampana päivänä ja tais olla, jottei ruakala ollu aukikaa kaikkien pyhien aikana. Enoo muutenkaa koskaa ollu kovaa ronkeli ruaan suhteen, on vain muutamia ruakia joita en syä ja lipiäkala on niistä yks ja mämmi ainaki toinen. Sitte on ruakia josita en niin tykkää, mutta syän jonsei muuta oo. Lipiäkala oli äiteen herkku ja sitä piti olla aina jouluna mutta koskaa en sitä syäny, mutta sen kans tehtyä valakosoosita toki söin perunootten kans ja sehän oliki hyvää se soosi, siinoli keitettyä kananmunaa ja tietysti oli käytetty runsaasti voita ja rasvaasta maitoa sen tekohon. Jotta aika vähis on ne mun ns. inhokit ruakien suhteen. Kerran yksillä ay-päivällisillä oli jälkkärinä mämmiä ja tilanteen huamioonottaen söin sen, mutta panin melekeen saman verran sokeria kun oli sitä mönjää ja sitte peitin sen runsaalla kermalla ja kulauttelin menemään. Taitaa olla ainoa kerta kun oon sitä tuatetta syäny. Ja jokku tykkää siitä aivaku hullu puurosta... yks muinaanen työkaveri veti ropeellisen kerralla, siitä vain suaraan lusikoo ääntä kohori ja kehuu kuinka hyvää on. No, makuja on monemmoosia ja ei siinä mitää, jokainen laillansa ja varsinki mä. Nykyään tuloo tosi vähä syätyä suamalaasia ruakia, täälä enoo vielä mitää teheny, mutta sohojolas olles teen kerran viikos jotaki keittoa joista Tipiki tykkää, joko kalakeittoa tai nakkikeittoa juustolla tai kermalla. Lisäksi menöö makaroonikotelo, kaalikotelo ja vaikka valakosipuliperunat lihamurelleen kans kelepaa Tipille oikeen hyvin. Ja joskus sitte uunimakkaraa kunnon juustolla ja siihe maistuva soosi ja Liiterin muusia! Mainittua muusia mulla onki kotona täälä, jotta saatan sellaasenki tekaasta ja sitte rippehistä paistelen rieskaa... aivahan tän näläkä meinaa tulla. Täälä ruaka koostuu pääasias kanasta, possusta ja varsinki täälä rannalla kalasta. Ja aina osaavat sen ruaan teherä erilailla, jotta eioo päässy koskaa kyllästymähän ja kun lisukkeena on vihanneksia ja vaikka tomaattia, niin sehän on terveellisempää ku suamalaan en ruaka rasvaasine soosineen kaikkineen. Thaimaalaanen ruaka sisältää aksviksia ja vihanneksia olennaasena osana ja siksiki se ainaki mulle sopii paremmin ku hyvin ja maistuu paremmin kun hyvin. Ja justihin se kotiruaka maistuu parhaite, toriruaat on useen aika miatoja ja mä haluan jotta ruaka maistuu kunnolla ja en halua sitä lisämaustaa ennen syäntiä. Paree son kun se teherähän valamiiksi maustettuna ja meirän aniset tiätää justihin kuinka mä ruakani haluan ja se sama ruaka kelepaa sitte kaikille. Monipualisesti on aina kasviksia ja muuta vastaavaa ja sitte lisäksi viälä taivaallisen hyvät herelmät jokka ei maksa juuri mitää ja ovat tuareita, panaanikki on tuareita eikä mihinää varastos kypsytettyjä rotkaleita, vaan sopivan piäniä, jotta piisaa kun kerrallaan syää yhyren tai pari. Toki kalaa saa Wanglukiski, mutta ei niin tuaretta ku täälä rannalla ja aiotahanki ainaki kerran vielä mennä siihen kalaravintolaan syämään ja sitte syärähän jotaki muutaku viimeksi. Tai ne kalapihivit oli kyllä taivaallisen hyviä... Nojaa, antaas nyt ruakien olla, jottei tuu liika kovaa näläkä. Vettä pitää juara pari lasillista... mullon jääkaapis isoo vesipullo joka pitää tyhyjentyä ennen iltaa mehujen ja muitten juamien lisäksi ja sillä meinaan välttää lihaskrampit etenkijaloos. Lisäksi syän magnesiumia iltaasin ja tällälailla oon välttyny moisilta vaivoolta. Ja sitte sopivasti sualaa vaikka keitettyyhin kananmuniin, niitä oonki tänään syäny ainaki kolome... ovat tosi hyviä ja kauppiaan mukaan tulevat tuosta likeltä hänen kaverinsa pienestä kanalasta ja on niitä ainaki mulle aina piisannu. Mitäs muuta sitte? Hallitusta en rupia sen kummemmin haukkumahan kummaskaa maas, joka maa saa sellaasen hallituksen ja johoron kun itte valittevat, mutta täälä se eioo aina niinkää vaan se valinnanvapaus on pikkuusen vaihtelevaa ja osittain arvelluttavaaki. Suomi on sentähän demokraattinen maa ja vaalit on rehellisiä ja näinollen vallas on sellaanen porukka jokka sinne äänestetähän. Täälä taas nykytilannekki eioo oikeen remokraattinen, pääministerinä on erelleen entinen kenraali joka vallan kaappas viimeksi, vaikka vaalikki on muka käyty, on sotilaita hallitukses piisalle asti ja siviiliä muutamia. Jotta se remokratia eioo niinkää itsestään selevää joka pualella, jotta sohojolas saisivat olla tyytyvääsiä siihen, jtta saavat itte viakuttaa. Mutta jonsei äänestä, sitte pitääs olla rutkuttamatta ja tyytyä osaansa. Moon äänestäny joka kerran siitä lähtien kun niin sain teherä ja tääläki oon käyny Saulia äänestämäs musitaakseni molemmilla kerroolla, mutta eioo vissihin jääny ykskää äänestys välihin. Mutta täälä on vasta nyt tyytymättömyys lisääntyny ja väki alakaa käyrä ositain levottomaksiki ja miälenosootuksia piretähän ja niitei oo sotilaan estelly juurikaa, mutta rajootetahan niitä toki monellaki lailla. Mutta orotellahan seuraavia vaalia ja sitä kuinka näitten entisten sotilaitten käyy silloon kun kansalaaset saa vapaasti äänestää ja niitä ei kuinkaa manipuloora. Nojaa, nyt onki tullu nakutettua aiva piisalle asti, katton RAIDia lisää ja tuumaan erelleen aihetta...

tiistai

alakanu niinku muukki päivät, ei oikiastaan merkittävää poikkeusta. Yö oli taas aika rauhallinen, ne muutaman ilotulitukset tapahtuu jo ennen yläkertaan menoa ja ei näin häirinny kuinkaa. Se äänikirian kuuntelu onnistuu hyvin sillä pualentunnin uniasetuksella, mutta pian pitää kattoa, jotta kuinka pahasti putosin kärryyltä... sitä saa heleposti kelattua siihen kohtaan jonka on varmasti kuullu ja näin homma jatkuu. Mutta tämän aamun soffaohojelmistohon kuuluu RAID-saria jonka YLE/Areena armollisesti suastuu tänne kaakonkulumille esittämähän. Jo vissihin pari osaa yöllä herätessäni kattelinki. Ja nyt taas sitte vain teetä aamusella, jätin tuon murukaffin kokonaansa, ei oikeen taharo maistua ja tee maistuu paremmalta. Oon joskus ollu pitkiäki aikoja teenjuojana, mutta se pitää sitte olla kunnolla haurutettua viheriää teetä ja sitähän mullon aina kotona ja on asiaan kuuluva haurutuskannuki. Tiistaita tosiaan alootellahan, mutta sen kummempia suunnitelmia eioo olemaskaa, jotta kattellahan niitä sitte kun päivä valakenoo ja sen mukaan keli. No, se keli ei pääse kovaa erikoonen olemahan, veikkaan kohtuullisen aurinkoosat, mutta se tuuli on ratkaasevas osas. Ainaki siihen, jotta meenkö rannalle vaiko pitkälle pyärälenkille, kumpiki käy oikeen hyvin. Mutta nyt meen soffalle ja seurustelen komisaario Janssonin ja muitten kans ja tuumaan samalla päivälle jonkimmoosta teemaa josta vois nakutella. Vaikka haukkua hallitusta, sen vikahan kaikki onki ja joka maas.

jääkaappi

on hyvä ku se eioo täynnä kaikemmoosta syätävää, slloon ei tuu niinkää syätyä juuri mitää turhaa kun sinne ei sellaasia ostakkaa. Niinku täälä, nyt eioo juuri muutaku juamia, syämisiä ei tarttekkaa, kumpiki on jo tällepäivälle saanu syäräksensä ja meinaan, ettei muuta tarttekkaa. Herelmiä olis hyvä olla, mutta enköhän päriää ilimanki lopun päivää. D-Rangen entiset paarinpitäjät kävi iltapäivällä ja Kristianin kans istuttiin kaupalla toinenki tovi kun naiset oli syämäs. Siinä tuli otettua pari purkkia LEOa ja siihen kun sitte söin sen PadThain niin johan oli hyvä tilanne. Kuuntelin tuos soffalla äänikiriaa ja pari kertaa taisin purota kyytistä kun torkahrin... Nyt kuulokkeet iltaa varte lataukses, jotta kestää sitte nukkumahan mennes kuunnella ainaki sen tunnin verran. 20 päivää saa kuunnella ilimaaseksi ja sitte son se vajaa kymppi kuukausi, mutta pitää kattoa jotta kuinka sitä tuloo kuunneltua, kerralla ku ei oikiastaan voi kuunnella ku yhtä kiriaa ja neki tahtoo kestää sen parikikymmentä tuntia ja eihän sitä kaikenaikaa kykene kuuntelemahankaa. Päivällä kuuntelin sen puolisentoista tuntia kun olin rannalla ja sielähän son oikeen passelia toimintaa, se paperikirian lukeminen kun on pikkuusen hankalaa kun aurinko paistaa ja asentoa pitää muuttaa. Kaupalla kattottiin, jotta alakoovat nyt koristella kaupan etuosaa, sanottiin kauppiaalle, jotta se joulu meni jo, mutta nauroo vain ja köynnöstä ja valoja tuli aikalailla aseteltua. Mutta onhan se uusivuasiki kumminki tulos, jotta josko sitä varte sitte koristelivat. Meillä kotona tuskin sen kummemmin koristellaan, en mä ainakaa meinaa mitää asetella, jotta jos joku meinaa niin siitä vain. Tuloo se uus vuasi siitä muutoonki, ei sitä varte tartte sen kummemmin koristella, ei mun ainakaa. Muistaakseni meillon joskus joitaki koristeluvaloja ollu, mutta lienevät menneet roskiin neki kaiken muunki ohes. Pari vuotta ku oltiin pois niin sinä aikana meni palio tavaraa rikki ja tietysti kukaa ei ollu ostanu uutta tilalle. Ja kaikki rikki menneet oli meirän hankkimia. Mutta niinku aiemminki oon sanonu, ei se sinällään mua yllättäny, mutta siinä suuresti vituttaa se näitten välinpitämättömyys toisten omaasuutta kohtaan, aiva niinku kaikki muitten oma olis yhteestä ja sitä voi käyttää ja rikkoa niinku tykkää. Niinku ne mun työkalukki oli häipyny pikkuhiliaa ja yhtäkää eioo tontilla näkyny. Mutta nyttemmin hankitut työkalut mahtuuki kassakaappiin ja sinne ei pääsekkää kukaa muu ja kaikki tulee sinne mahtumahan tai laitan sinne kaikki maharolliset jokka sinne mahtuu. Veittet ja muut keittiötarvikkeet menöö kans sinne, samoon niinku kaikki muut joita voisivat hävittää tai rikkoa. Ei kukaa tartte tai osaa käyttää kananmunan leikkuria, mutta seki oli rikottu, enkä tiärä jotta kuinka soli rikki saatu. Mulla soli kestäny usiamman vuoren ja ei ollu mikää heppoonen laite, jotta jonku oli pitäny oikeen tosissaan yrittää sitä rikkoa. Mikä ajaa sellaasta tekemähän? Sekö, jotta vituttaa kun eioo ittelläs ellaasta, vaiko mikä? Nämon niitä asioota jokka jää iliman vastausta. Kello lähentelöö kuutta ja hämäräki alakaa hiipiä, niinku se kuumeinen mies töistä kotio. Kristian ja Umm saivat paarinsa vuakrattua jollekki norialaaselle ja sen erustamalle mp-klupille joka meinaa sen ravintolana pitää ja sellaaseksihan se keriittihin jo paarista muuttaakki. Eli keittiö on täysin varusteltu ja samoon kaikki juomakaapit sun muut, viinanmyyntiin vaarittava lupa vielä kuulemma puuttuu, mutta sen jäläkeen onki vissiin pian paikka aukaastu. Pitäähän siälä käväästä, jos vain saavat sen pian auki. Oonki vain pari kertaa käyny paaris istumas ja en kauaa kerrallakaa, mutta eioo suurempaa miälihalua ollukkaa. Krisun kans siinä rupateltihin paikallisista ravintoloosta ja pitseerioostaki, mutta kattotaan, jotta viittinkö mitää pitsaa tilaalla illalla, taitaa olla aiva turhaa syärä enempää. Mullon täs SangSomia muutamahan kuppihin ja ne saa tälle ehtoolle riittää ja riittääki. Täsku oon hetki aikaa tuumaallu ja nettiä plarannu, onki härärä erenny jo melekeen pimiäksi. Nopiaa se tapahtuu ja päivä pysyy kutakuinki saman mittaasena, sohojolashan se rupiaa pikkuhiliaa pitenemähän, mutta ei sitäkää aiva heti havaatte. mutta toivotahan, jotta sitte huhtikuun aluus päivä on jo reilusti piree ja kelikki pikkuusen paremmat. Vaikka ei sohojolan keliistä koskaa pääse tiätämähän, silloon kun keväällä -20 täältä tultihin tuli lunta vielä aika reippaasti silloon kun Sarvijoella karanteenis oltihin ja Tuula meitä sinne huolsi. Oliki muuten lositava huolto, kaupasta tuli justihin sitä mitä pitiki ja pyykikki pestihin ja tuatihin viikattuna takaasin. Sittemmin ostettihin pesukone ittelle, jotta huoltajan hommat väheni ja tietysti se karanteeniki loppuu sen parin viikon jäläkeen. Oli seki aikaa, mutta siitäki selevittihin. Ja olihan siinä monemmoosta vääntöä kun äiti alakoo olla huonommas kunnos ja sitä piti käyrä kattomas ja olemas sen kans, sittemmin tuliki toisemmoonen vääntö kun äitistä aika jätti, mutta oon ajatellu niitten vääntöjen käsittelyn jättää lähes olemattomaksi. Voisin toreta vain, jotta ahneus on merkillinen piirre ihimisis ja se saa uskomattomai asioota aikahan. Mutta niin siitäki ajasta selevittihin ja kiinteestö on nyt alillisesti mun/meirän nimis ja kellää eioo asiaan mitää sanomista. Nyt vain kattelen valavontakameroosta kelien kehittymistä ja kattelin tuos aiemmin, jotta Tuula aj Mauno sielä käviväkki tarkistamas hiiritilanteen ja saaliina oliki yks keitttiöstä ja varastosta ei saalista. Ja lämpö pysyny täysin asetetus tilas, jotta Jouni saa taas lisää sulukia hattuunsa. Sonki pian niinku pareekki intiaanipäällikkö. Jotta sellaast atarinaa tänään, kattotaan sitte jotta kuinka huomenis. Sitäku ei koskaa tiärä, jotta minkämoosia juttuja sitä miälehen tuloo ja kuinka ne saa sieltä ulostettua.

PadThai

se maistuu tääläki. Tipi toi kun käv kaverettensa kans syämäs, jotta muutti pikkuusen ruakasysteemiä... mutta ei haittaa, hyvää oli ja kattotaan sitte, jotta tarttooko muuta illemmalla. josko tilaas vaikka pitsaa?

joulustahan

nämä ihimiset täälä ei oikeen tiärä mitää, aamulla seiskallaki leikkarimyyjä rupes vain tippiä kyselemähän, vastasin siihen jotta ettäoo eres ristittyjä, son niitten juhula ja samalla sanoon, ettenoo siälä heille rahaa jakamas, piisaa ku ostoksia seiskalla teen. Ja joka paikas muuallaki sitä tippiä ollaan kyselemäs... oon sanonu, jotta se eioo joulun tarkootus, jotta jaetahan rahaa, tarkootus on ristillinen ja kysyyn, jotta mitä ne tiätää Jeesuksesta jokon laillansa juhulan keskipiste. Kukaa ei tiärä mitää, jotta sanoon, jotta pitäkää sitte suunna kiinni ja äläkää ainakaa rahaa kinukko keltää. Se eioo ollenkaa joulun tarkootus. Aiva niinku me farankit oltaas täälä vain heille rahaa tyäntelemäs, mehän kyllä käytetähän täälä palaveluuta, vaikka me justihin ei niin palioa käytetäkkää, mutta kumminki vuakrattu tämä kortteeri ja melekeen kaikki ostetahan tuosta lähikaupasta ja näin tuetaan yksityystä yrittäjää. Joulu on enemmänki kirkollinen juhula, mutta eihän nämä siitä mitää tiärä, ajattelevat vain jotta jotaki pitääs saara... leikkarimyyjältä kysyynki, jotta onko hän kristitty vaiko buddhalaanen, eise sitä ymmärtäny ja keskustelu loppuu siihen. Mutta niin se loppuu pian jouluki ja sen tiimoolta se vähäki höpsötys tääläki. Sohojolas syärähän kinkunrippeitä ja haetahan uusia kinkkuja kun halavalla saa... kattoon jotta johonaki myytihin jo pualeen hintaan, mutta en ostaasi silläkää. orotan jo sitä Tuulan tekemää maksakoteloa joka kuulemma jo meirän pakastimes... son se mun jouluruakien ykkönen! Niinku leheren mukahan Miataan Jussillaki löytyy pöyrästä. Ja se Tuulan tekemä on äiteen reseptiä pikkuusen muunneltu ja hakkaa kaikki kaupan teelmät 100-0! Joo, jotta se joulusta ja siihen liittyvästä. Nyt palasin rannalta ja suihkun jäläkeen maistuuki LEO!

Rannalla

päivä

äänikirian kuuntelulla, BookBeatin otin kokeeluksi ainaki 20 päivää saa kokeella, mutta laitoon asiasta oikeen ittelleni muistutuksen, jotta joko katkaasen sen tai annan jatkua. Kiriaa kuunnelles vain tahtoo torkahtaa toviksi ja silloon putoaa juanesta, ja pitää kelata takaasin. Mutta nukkumaanmennes voi laittaa puolentunnin katkaasun ja tuo onki parempi tapa nukkumaanmennes ku esimerkiksi ruurun vahtaaminen. Mutta pian rannalle jatkamahan samaa, kuulokkeet pitää vain larata ensiksi.

tapaninpäivä

eli boxingday alootettu niinku muukki maanantait, tämei sitte täälä näy juuri kuinkaa kun ei oikiastaan näkyny koko joulukaa muutamaa aneemista kuusta lukuunottamatta. Jotta oon olotilaani kovaa tyytyväänen, ainoa riesa on vain kaffin loppuminen... mutta hampputee on aika hyvää varsinki ku ripauttaa sokeria pikkuusen. Eilinen ruaka oli hyvä ja ei aiheuttanu mitää ropleemia vattan suhteen, eikä tullu syätyä yhtää liikaa ja nua merenelävät on siksiki hyvin sulavaa, jotta ei tunnu mihinää. Jotta tästä se alakaa viikko kohti vuaren loppua. Uuttavuatta ollahanki sitte vastaanottamas kotona Wanglukis, mutta ollahan ny aiva rauhas täälä. Tänään voisin sijoottaa ittenki vaikka rannalle kiriallisuuren parihin, jotta siinon sitä suunnitelmaa. meen sitä tuumaamahan tuohon soffalle.

Olipahan

sitte ateria! Ja oliki meirän jouluateria ja justihin niinku sen kuvittelinki olevan.

Oli ostereita monemmoosilla lisukkeilla, keittoa ja tietysti vihanneksia. Jotta olipahan purtavaa ja sitte hyvää! ostereita oli niin runsaasti, jotta itte söin vissihin aikanki kuus ja vaimo sitte pari... keittoki oli oikeen hyvä ja sitte oli vielä ristuksen hyviä kalapihiviä joista jäi pari mukaanki otettavaksi. Maistuu vaikka huomenis. Jotta sellaanen oli jouluateria ja ei yhtää teheny miäli paarikarulle kurvata, ajelin suaraan kortteeriin. Jäihän SanSomista aika palio tähteeksi. Täälähän voi mennä ravintolaan oman pullon kans, mutta mullon aina se periaate, jotta ostan kaikki kysees olevasta ruakapaikasta. Tämä ateria oli 25€ juamineen ja en pirä sitä tyyriinä, oli meinaan ensimmäänen ravintolaruakaalu mihinä oltihin kaksistaan! Ja laillansa juhula-ateriaki. Jotta nyssitte pikkuusen tuuminki aja sitte katton, jotta viäläkö YLE/Areena on suatuusa ja näyttää liikkuvaa kuvaa. Mutta näihin näkymihin ja tunnelmihin.

Pimenevää rantaa

Jouluateria

Lounaaksi

Tipi hakaasi SomTamit lisukkeineen. Oli Laap possusta, rillattua kanaa ja tietysti kasviksiaki!

Laap kuvas vasemmalla, ja soli nyt sopivastikki tulinen, Tipi ei palioa sitä syäny, jottei tuu vattatuntemuksia... Mutta hyvää oli ja ei ollu tuolla setillä palio hintaa, jotta nuo rannan myyntikojut on etuusia ja niistä saa hyvää ruakaa kun tiätää jotta mitä ostaa. Nyt sitte voiki ottaa vaikka ruakaperääset tuos soffalla.

Puotia lisää

Puoti

Joulupäivää

hieroja ja puotiki

sitte käyty ja hierontahan oli tavalliseen tapaan hyvä ja rouva on ammattilaanen eikä turhiä höpöttele eikä kysele, hieroo vain ja sillä siisti. Hieronnat oon ottanu sillä naapurikaupan cannabis-öliyllä ja niin tänäänki. Kaupas kävin sitte hieronnan jäläkeen ja sainki ensiksi orotella toisenki tovin kun ei ollu myyjää paikalla... sitte joku nainen tuli, mutta se ei tienny mistää mitää ja sai olla puhelimes kaikenaikaa, sanoon jotta multa on turha kysellä, oon asiakkaana ja hän myyjänä... Vireota kuvasin siinä ja heti tuli Juutuupista huomautus, jotta ei sovellu lapsille... siäläku on aina merkattava se, jotta sopiiko lapsille ja niin tein nykki ja varootus tuli. Tai ei varootusta, mutta sisälölle ikärajootus... Jotta tarkkana ovat sielä, vissiin joku automaatti näitä plokkaa. No, nyt sitte kortteeris ja pian Tipi hakaasoo SomTamit ja jotaki kyytipoikaa, jotta jaksaa iltaa ja sitä kalaruakaa orottaa... Mä jatkan EXITin paris, toinen kausi jo alakanu.

joulupäivä

alootettu aiva normaalihin tapahan ja aikatauluski. menin ehtoolla aikaases vaihees jo levolle ja Areena suastuu näyttämähän taas jotaki mitä halusin ja alootin norskiraamalla, EXIT on nimeltään ja sainki siinä monta osaa kattottua ennenku tuli taas stoppi. Tuo sarja kuvaa ökyrikkaitten miesten elämää ja kuvaa sitä oikeen hyvin, hyvät on päytteliät ja juontaki piisaa, mutta kattokaa itte ja siunaalkaa. Sitä siinä nimittäin piisaa ja se perustuu oikeisiin ihimisiin ja tapahtumiinki. Koitan jatkaa sitä tästä läppäriltä, mutta säästän jännitystä vielä tovin. Tänään koitetaan sitä jouluateriaa sitte josko tuon rakkaan vatta alakaas olla paremmalla alilla, eileen kävin tuos rantakarulla syämäs pastaa, joka oliki oikiastaan oikeen hyvä ja oli ainaki kuuma! Meinasin, jotta olisin menny siihen tänään aamupalalle, mutta en taira sitä teherä, hakaasen taas seiskasta ja nyt sen toastin lisäksi muroja ja maitoa! Oikeeta Kellogsin maissihiutaleita yhyren annoksen looras ja siihen hyvää maitoa pikkuunen pullo, niin sillä päriää toisenki tovin. Mutta ei vielä, kello eioo vielä eres puali kuutta, jotta mennähän kumminki totutun ohojelman mukaan. Hiliaasta oli yällä vaikka löörtaakki oliki, mutta olisko niin jottei niitä paukuttelioota olisi ollu niinkää montaa, alakuillasta jokunen poksahrus kuuluu, mutta en heränny niihin kertaakaa. Jotta niihin verrattuna kukkojen aamukuittaalut on aiva eri juttu. Täälä sitei oo juurikaa kuulunu, rannalla joskus jokunen kukko tepastellu, joku varmahan tuanu päiväksi sinne kuopsuttamahan ja asiakkaita keräämähän. Hua-Hinis olis ollu suamalaanen saunaki, mutta ei kiinnosta niin palioa jotta olisin sinne ittiäni kuliettanu, varsinki ku olis pitäny mennä yksin ja sekää ei kiinnostanu kuinkaa. Ja olishan siälä ollu sitä suamiruakaaki, muttaku sekää ei juuri kiinnosta. Saunotaan sitte Jounilla ens vuarenpualella ja saunotahanki pikkuusen paremmin. Mutta nyssitte ohojelman mukaan siirto soffalle. Ja yli 200 lukijaa oli eileen, jotta on sitä väellä aikaa nakutteluja lukia pyhienki aikana.

Aattoiltaa

Jouluateria

siirtyy nyt ainaki huomiseen, mutta ei tuota mitää onkelmaa, meillon täälä kortteeris värkkiä vaikka kuinka ja kauppa on auki, jotta kaikkia on ja sitä sitte. Enoo tänään käyny sen kummemmin lenkillä, seiskas vain aamulla ja sitte on aika kulahtanu vain täs kortteeris. Korttia pelattihin toinenki tovi ja vaimo vei sen isoon potin... Mutta ei täsny tämän kummempia, jatketahan ehtoopäivän kulutusta ja pian sitte siirrytähän iltahan. Norialaanen EXIT-raama tai joku sen tyyppinen menos, enkä muista jotta oonko ennemmin nähäny, mutta on aiva kattottava. Jotta sitä sitte.

Aattoaamua

kattotahan

kuinka väkiä kiinnostaa nakuttelut näin aattona kun sielä sohojolaski kello lähenöö kahareksaa. Eileen oli kolomannen kerran alle sata lukijaa, mutt silti kuukauren keskiarvo on aika korkia, kun on niitä yli kaharenkisaran päiviä ja tais olla yks yli kolomekkisataa. Kuuntelen parasta-aikaa SuomiPopin viimmeestä lähetystä jota juontaa Jaajo ja Anni Tuukalla vahavistettuna. kauan sitä lypsyä tekivät ja aika useen varsinki täälä sitä kuuntelin, se ku alakoo täälä yhyrentoista aikaan ja silloonhan oli pävä jo pitkällä ja yleensä oli aikaa kuunnella. Kattotahan sitte jotta kuinka uuret juontajat saa homman pelaamaan, meinaan sitäki toki kuunnella, mutta jään kaipaamaan Jaajon ja Annin naurua ja jaajon juttuja. Miksei Periski oli aikanaan oikeen hyvä ja niillä meni hyvin jutut yhteen. Nyt täälä kuuntelen Helmi-rariota, Nostalkiaa ja sitte tätä SuomiPoppia. Nyt Tipin terveystilanne pikkuusen parantunu, mutta erelleen harkinnas, jotta mennäänkö illalla syömään se pääateria vai mennääkö huomenna. Toimitahan tilanteen vaatimalla tavalla, eioo mukavaa jos toinen on vähäkää huonovointinen tai eioo parhaas maharollises tilas piremmän kaavan mukaan ruakaaluhun. Olin tuos justiin yläkerran terassilla lukemas, mutta se vaihtuuki tämän rarion kuunteluhun. Hiki valuu taas niinku joka kerta ja suihku sen jäläkeen teki enemmän ku eetvarttia. Ja sitte hyvää aloeveraa parranajon jäläkeen, ja sitte maistuuki LEO! Jokku nosta muisteloosta oon kuullu alakuperääsenä, mutta naurattaa vieläki. Jotta kuuntelen tätä nyt täysillä.

Nyt murukaffi vaihtuu tähän teehen, maistuu tosi mukavalta varsinki ku sujauttaa pikkuusen hunajaa. Pari mukillista jo menny aamupäivän aikana. Mutta nyt sitte pieni lepo.

Jouluaatto

alootettu ja sohojolaski päästy samalle vuarokaurelle. Täälä toki viä aiva pimiää ja kello ei kuuttakaa, jotta normaalis aikataulus ollahan. Eileen ehtoopualesta pyäräälin paarikarulle ja kattelin siinä parin kupposen ajan kun seurue heitteli tikkaa. C oli heittämäs ja oli siinä yks toinenki suamalaanen kattelemas, norialaasia tais olla muutaman ja loput paikallisia asianharrastajia. Mutta kohtuullisen aijan jäläkeen pyäräälin aika hiliaasta rantakatua tänne kortteerihin. Ei tämä murukaffi mikää nautinto oo, mutta justihin ja justihin sitä tuon mukillisen juaa, tairan siirtyä teen juontiin viikoksi, pianhan ne porukat tänne tohoottaaki ja sitte pääsen taas kiinni kunnon kaffihin. Mutta ei täs tämän kummempaa, kattellahan mitä sitä päivällä touhaas lenkkeelyn lisäksi ja sitte ehtoolla kuuren kantturoos suunnatahan sinne jouluaterialle, aterialle johona eioo mitää sohojolan vastaavaa tariolla, mutta on sellaasta josta oikiasti tykkään. Tuula on mua varte teheny maksalaatikkoa pakkaseen ja saattaa sieltä joku joululimppuaki vastaava löytyä ja saanhan mä sitte pian sitä Jarin paistamaa kinkkua. Sitä varte ptää teherä sämpylöötä, onki sitte komiaa vetää sämpylälle kunnon saualaasta voita ja siihen siivu kinkkua johon Auran väkevää päälle! No, ei passaa liikaa asialla hehkutella, melekeen kuala jo valuu. Jotta näin tämäki päivä saatihin alootettua ja tästä se laillansa etenöö.

Baaris

D-Range bar

on sitte laillansa matkansa pääs ja vuokrattu erelleen seuraavalle yrittäjälle, tapasin päivällä Kristianin ja Ummin tuos kaupalla ja jutusteltiin siinä toinenki tovi. on ollu monta yrittäjää täs vuosien varrella, mutta nyt saattaa olla sellaanen joka siinä pirempäänki jaksaa koittaa. Baari oli jo aiemmin remontoitu ruokapaikaksi, mutta yrittäjä tympääntyy ja lopetti yrittämisen sen kunnolla eres alakanutta. asiakkaita kuulemma oli, mutta rouva oli orottanu parempaa tuottoa ja ei ollu hermoja orottaa kunnolla asiakasvirran elpymistä. Toivottavasti tämä uus vuokraaja on sitte kärsivällisempi, on kuulemma eurooppalaasta perua, jtta saattaa ymmärrystä paremminki löytyä. Tulee ilmeisesti jatkamaan enemmänki ruakapaikkana, jossa toki juomapalavelujaki. Mutta kattellaan tilanteen kehtittymistä. Tänään siinä olis tikkakisat jossaki paaris, mutta tuskin sinne jaksan llemmalla ajella, mutta senki näköö sitte kun aika koittaa. Nyt kello lähenöö neliää ja Tipi sai hyvän lääkityksen pateeksita ja toivottavasti ottaa ohojeet huomioon ja jättää sen myähääsen syämisen, se ruaka kun ei siitä sitte etene mihinkää. Mutta mun lääketieteellinen tiato ja kokemus eioo riittävä, mutta toivottavasti tuon pateekkarin opastus tuottaa paremmin tulosta. Aatonaattoa tosiaan mennään, mutta ei meillä aiheuta mitää toimenpiteitä, saatan illemmalla ajella tuonne paarikarulle, jos siihen innostun. Voishan sitä muutaman kupin käyrä ottamas, enoo käyny ku kerran parlla kupilla jossaki paaris. Kristian ja Umm oli menos huomenna jonku ruattalaasen kotio viättämään aattoa, jotta me sivvihin sitte mennähän huomenis iltasella siihen kalaravintolaan nauttimahan se meirän jouluateria. Jotta ei täsny justihin tämän kummempia, kattotaan sitte llemmalla josko vaikka vireota pukkaasin sieltä paarikujalta.

aatonaatto

elikkä 23. päivä auennu, mutta ei toki viälä valiennu. Soli taas normaali aika kun heräsin eli puali kuuren kantturoos unimatti lähti muille työmaille. Olin hereellä neliältä, mutta vielä torkahrin joksiki aikaa, en sentään niin aikaasin viitti nousta, voi vaikka koittaa pikkuusen niinku väkisellä unta tavoottaa. Siihenki on jokaisella varmasti konstinsa, mullaki, mutta emmä niitä nyt rupia sen kummemmin paliastamahan. Pitäkööt konstinsa jokaanen, non kumminki kovaa henkilökohtaasia juttuja. Eilinen päivä meni sitte täs kortteeris, Tipillä oli pikkuusen huono olo ja sitä täs sitte koitettihin yhyres huoltaa ja seurata, toki kävin pyäräälemäs siinä hualenpiron välis, varsinki kun potlas nukkuu tuos soffalla. Tais vain keskiviikkona illalla syärä liikaa niitä toriruakia ja se teki sen olon sellaaseksi, jotta mikää ei oikeen maistunu ja oli jotenki etova olo. No, toivottavasti se siitä asettuu, kävääsin tuos hyväs apteekiski ja sieltä löytyy apua asiaan. ENO on sellaanen vähä samariinin tyyppinen valamiste joka auttaa ähkyyn ja mullon sitä aina laukus, mutta nyt jäivät tuonne Wanlukkiin. Mutta siton jokapaikas, seiskooski siton, mutta nyt tarttin sitte jotaki muutaki. Ibuprofeiinia 400mg ja Parasetamolia 500mg jokon Tylenol-merkillä. Ittellä Panadolit ja Buranat loppu, jotta silläki näitä piti ottaa.

itte oon nyt ollu kolomatta päivää iliman mainittuja lääkkeitä, meen nyt tuolla CBD:llä ja tuntuu toimivan. Sitä pitää hakia reippaasti mukaan ja pitää varmistaa, jotta saako sitä Suphanburista tai voiko jo tilata jostaki. No, siinä ne lääkinnälliset jutut. Eioo tänäänkää sen kummempia suunnitelmia, illalla olis jokku tikkakisat paarikujalla, mutta on kysees niin pienoonen paari, jotta tuskin viittin sinne mennä tukkeeksi, varsinki kun en tikkaa heitä. Mutta kattotaan sitä sitte illemmalla. Nyt jatkuu ohjelman mukaan.

Joulu 1989

Olin justiin päässy monien vaiheitten jäläkeen Namibiaan ja mutkien kautta sitte omaan yksikköön ja soli III-joukkue joka oli sijootettuna Omegaan jonne koko 2. Komppania alakuperääsesti meni. Suurin osa komppaniasta siirtyy sittemmin Baganiin, mutta yks joukkue jäi Omegaan ja sinne sujahrin sitte sopivasti ennen joulua, olin nk. rosvoroottorin miehiä, sieltä ku alakoo miehet loppua kotoikävän ja muitten syitten takia ja olin jo loppukesästä ilimoottautunu olevani käytettävis jos lisämiehitystä tarvitahan. Ja sielähän e ollu varsinaasesti ketää tuttua, mutta nopiastihan sielä akvereihin tutustuu kun saunottiin joka ilta. Sitte tuli se jouluaatto ja komppanian komentopaikalla oli järjestetty jouluateria, mutta ilimoottauruun hetimmite jääväksi Omegaan päivystämään puhelinkeskusta ja mun lisäksi jäi se minimimiehitys ja muut pääsi sitte lähtemähän jouluaterialle. No, se oli sitä normaalia päivystystä, viestikeskukses kattottihin elokuvai ja kiertovartio kävi kiertämäs ja tietysti oli GoldenHigwayn varrella tuplavartio, mutta muistaakseni neki oli lupautunu tekemään pirempää hukia, jotta suurin osa pääsi Baganiin. No, eihän mekää iliman ruakaa jääty, jotaki oli keittiömiehet meillekki koittanu laittaa ettei aiva näännyksihin menty. Mutta niin meitä oli vähä paikalla, jotta muistaakseni saunaa ei silloon lämmitetty, mutta tairettiin päivällä jo saunoakki kun koko porukka oli paikalla. No, Baganista porukka saapuu sitte kohtuullisen myähään ja kohtuullises kunnos ja tiätysti kaikki tukkii ittensä siihen viestikoppiin... ja sitte niilloli sekä ruakaa, että juamaa mukana, jotta siinä tais mennä aamupualeen ennenku koppi hilieni ja sai ruveta orottamahan seuraavaa päivystäjää. Mutta musitaakseni tein sen aamunki vielä samaan syssyyn, jotta vapautus tuli joskus puolisen aikoohin joulupäivänä. Sitte keittiömiehillä oliki jo ruakaa valamiina ja soli melekeen jouluruakaa, olivat saaneet sitä mukaansa Baganista. Ja toisena joulupäivänä sain komennuksen partioon ja meitä lähti kolome protolla matkaan ja tarkootuksena miehittää yks siemmin miähitettynä ollu asema kohtuullisen lähellä Bagania. Joten päästiin Baganiin jouluateriootten rääppiääsihin ja olihan siälä hyvät eineet, jotta otimme siitä evästä partioon ja tais jokunen punkkupulloki livahtaa laatikkoon. Muistini mukaan asema jota meirän piti miehittää oli rautalankalla airattu ja sinne ajettiin proto ja tehtiin lavalla sitte petit, meillä oli sellaasia retkisänkyjä joissa oli aiva mukava koisia. Siinä sitte yön pimeyres kuunneltiin ääniä ja syätiin niitä ruakia joita saatiin evakuoitua. Rauhallsita oli ja sittemmin ruvettiin nukkumaanki. Mutta herätys oliki sitte ainutlaatuunen, heräsin merkilliseen jytinään ja kun raotin proton pressua, näin norsulauman mennä jytistävän aika läheltä, ilimeesesti juontipaikalle. Soli sellaanen herätys jota enoo uhohtanu koskaa ja en varmasti unohrakkaa. Koska oli kysees yönyli miehitys, suoritimma tehtävään kuuluvat tarkistukset ja suunnattiin sitte kohti Omegaa määrättyä reittiä. Kuski hallitti hommansa ja vei tutuulle seuruulle. Jotta soli sellaanen joulu 1989.

Pyäräälemäs

olles havaattin, jotta skottikuppla on vissihin aloottanu joulunviaton ku ei ollu ollenkaa auki, en silloon käyressäni havaannu asiaa kysellä. Olisin menny pitsaa käkyymähän, mutta pitänee mennä Didineen sitte kun mieliteko isköö. Luetun kirjan vein yhteen kortteeripaikkaan paarikarulla, siälon aika iso kirjasto josta saa ottaa ja viärä jos niin haluaa. Suomeksi ei sattunu mitää kiinnostavaa olemahan, mutta mullon viälä yks lukematoon kiria jota justihin tuala yläkerran partsilla alootin. Tunnin siinä aurinkos lueskelein ja hiki valuu aiva noroona, jotta nyt jos koskaa suihkun jäläkeen on kylymä LEO maullaan. Kattelin sitä autiona olevaa hotellia oikeen kuuklen mapsista ja son isoo kompleksi ja nyt tiärän, jotta mistä sinne pääsöö ja tairan käyrä joskus kattelamas, jotta kuinka lähelle päärakennusta pääsöö vai onko heti esteet eres. Kiinnostaa pikkuusen kovaa sen kohtalo, mutta kun kukaa eioo osannu sanoa mitää torellista syytä autioitumiselle, arvaalut on oma lukunsa, mutta ne eioo välttämättä lähelläkää totuutta. Satoja huoneita käsittävä hotelli jääny autioksi ja puut kasvaa ikkunoosta sisälle ja katollaki kasvullisuutta piisaa. Tipi ahnehti eileen pikkuusen liikaa niitä toriruakia ja nyt on sitte pikkuusen vaisu olo ja annoon tuos äskettäin Panadolin ja nyt sen vaikutuksesta nukkua puksuttaa tuos soffalla. Saattoo olla joku ruaka joka ei oikeen vattalle sopinu ja minen kaikkia eres maistellu ku mulloli se makkara ja perunasalaatti johona oli piisalle asti einettä mulle. Nurkkakauppa on ollu kiinni koko päivän ja oli kiinni eileenki, jotta onkohan kauppias viihteellä, kuulemma kuppi maistuu aika railakkaasti... mutta eioo poikansakkaa hommis ja yleensä poika on ollu jos ei rouvaa oo näkyny. Mutta seiska on aika lähellä seki ja siälon jopa paremmat jäät, ovat jokseenki tiiviimpiä ja kestää juomas kauemman ku nämä lähikaupan vastaavat. Jääpisnes on täälä aika mittavaa vaikka ei ne palioa maksa, pualiskalla eurolla saa isoon kassillisen, mutta ne on hauraampia vaikka ovakki sioja paloja niin sulavat yllättävän nopiasti vaikka juomaki olis ollu jääkaapis. Jääkaapis ollu LEO kelepaa iliman jäitäki, säilyy yllättävn kylymänä pulloski sen aikaa kun sen saa imurootua kitusiinsa. Moon aina ollu sitä miältä, jotta olut on juomista, ei sitä maistella niinku viiniä, varsinki jos on tuttu olut. Pikkuunen purkki menöö ykkösellä jos sattuu kova jano olemahan, mutta tuosta isoosta pullosta saa ottaa usiamman lasillisen. LEO on ollu mun merkki jo vuosia, mutta ei se Changkaa kummempaa oo, purottivat sen rosenttia pikkuusen ja on nyt vissihin 4,8 ja LEO on erelleen 5. Silloon kun olin täs maas ensimmääsä kertoja oli Chang 6.5 ja Leo saman 5. Aika yleesesti kaikki oli sen vitosen kauan aikaa, kunnes yks laski pikkuusen. Pullot on kokenu muaronmuutoksia vuosien varrella, mutta oon täs merkis pysytelly. Singha ja LEO pannaan samas panimos ja Changlla on omansa ja molemmat taitaa panna sitte joitaki merkkiä lisennssillä, Heinäkenkää ainaki jompikumpi panoo ja Tigeriä kans. Ja onhan täälä toki muitaki merkkiä, amerikkalaasiaki, mutta harvemmin niitä tuloo otettua, Budwaiser pannaan Vietnamis ja son niin vetistä, etten oo sitä ku sen kerran maistanu ja totesin sen muistuttavan enemmänki aasinpesuvettä... niin sanoo aikoinaan ruattis yks suamalaanen ammattimiäs ruattalaasesta kakkosesta. Kirjoosta tuli mieleen, että Jounilla on kans aika hyvä kirjasto kotonaan, jotta sieltä saan taatusti luettavaa sitteku itteltä loppuu ja tais mullaki jäärä pari kiriaa Wanglukin hyllyyn. Tykkään kumminki lukia käres pirettävää kiriaa, oon kokeellu sekä ääni- että kirioja jokka voi lukia Padilta, mutta eioo ollenkaa sama tuntuma. Äänikiriat tahtoo nukuttaa liikaa, mutta niitä voi päivisin kuunnella vaikka rannalla makoolles. Jotta näin ollahan päästy iltapäivähän ja kello ohitti justiin kakkosen, jotta voishan sitä ryystää vaikka mukillisen murukaffia joutessaan, korttikaveria ei taira nyt sitte ollakkaa, jotta meniskö panemaan pasianssia tuohon etukuistille.... sitte on joku pian sanomas, jotta tuo tuohon ja tuo tuohon...

Lenkillä

Ystävyyrestä

piti joku rivi nakuttaa. Täs taannoin jonku mutkan kautta sain haaviini vanhan työkaverin ja kaverin muutenki ja hän kun ei ollu mihinää sosiaalises merias, oli ainoa keino WhattsApilla tavoottaa, mutta aika pian tuli seleväksi, jotta maharollinen yhteyrenpito on kovaa ykspualista. Eli se ystävyys ei ollu kestävää laatua ja sitte viestitinki vain, jotta en enää häntä viesteillä vaivaa koska hän ei näytä olevan kiinnostunu vanhasta kaverista. Vastauksena tuli vain, jotta hyvää jatkoa. Tais olla pisimpiä viestejä mitä häneltä koskaa tuli. Jotta se siitä ystävyyrestä ja sen kestosta. No, sitte on ystävyyksiä jokka kestää ja kestää, niinku ne muutamat joitten kans YK-hommis alooteltiin 1976 Kyproksella, joskus tuntuu, ettei oo ollu paussiakaa yhtää, varsinki kun naamakkain tavataan. Viime syksynä Helssinkis käyres sain kolome saarenaikaasta kaveria kasaan ja olipahan mukava juttutuakia ja meni siinä muutama käymisteitse valamistettu juamaki juttelun lomas. Mä tykkään, jotta ne on oikeita ystävyyksiä jokka kestää ajan kulumisen ja näitten kolomen kans ollaan tekemisis monellaki tapaa vaikkei useen tavatakkaa. Lisäksi on Risto joka oli kans saarella ja hänen kanssaan turistaan puhelimen välityksellä kutakuinki säännöllisesti. Siinain reissulta on kans jokunen kaveri jääny unholaan, mutta joitaki on löytynykki ja treffattuki, niinku Arto Valakiakoskelta. Namibian reissuhan oli se viimmeenen ja sieltä ehkä kumminki eniten kavereihin jääneitä vaikka eioo monenkaa kans tavattu sen jäläkeen. Pikku-Eskon tapasin syksyllä Helssinkin rautatieasemalla pikaasesti ja aiva oli niinku ennen. YK-joukoos oltihin tietysti kovinki tiiviisti yhyres, jotta ei sellaasta oo koskaa normaalis tyä- eikä muuskaa elämäs. Jotta ei pirä näitä unohtuneitakaa ystäviä moittia, soli aikanaan mukavaa, mutta elämä on menny omia latujaan ja on tullu uusia asioota ja jokku haluaa ne vanhat jättää kokonaan taaksensa ja se niille suatakoot. Mutta ittiä kovasti lämmittää jos joku ottaa vuosien jäläkeen yhteyttä ja saatika jos sellaasen treffaa. Nuaruuren kavereita eioo enää kovin montaa Jurvas, mutta aina niitä on mukava nähärä, niinku viime vuonna kun meirän ripillepääsystä oli kulunu 50 vuatta ja järjestettiin tapaaminen. Oli rippipappi Jorma Vesantoki mukana ja toistasataa meitä ripille -71 päässeitä. Ei sattunu yhtäkää entistä likkakaveria olemahan paikalla, mutta sellaasiaki siitä isoosta ryhymästä silloon löytyy. Tulee mieleen yks tilanne Namibiasta ja jostaki ruakalasta johona ruakaa jonotettihin; ruakalan seinäs oli isoo lappu johona sanottihin, jotta muista ruakaa ottaes, jotta takana tuloo viälä monta näläkäästä kaveria. Siihen yks jonottaja tokaasi, jotta mulla eioo yhtäkää akveria täälä... No, naamatuttujahan kyllä oli siäläki. Niinku meki joskus ruukatahan kaveria sanoa naamatutuksi, olisko se liika hempiää olla jonku kaveri? Saatika ystävä? Ei mun miälestä kumminkaa. Ja mukava son tääläki olles jutella kavereitten kans, aina joku sattuu olemahan linioolla ja jollaki ne saa toiseen päähän. On näitä ilimaasia yhteyksiä, aikoinaan saarella Kulta-Mikko istuu sekunttikello käres ja kattoo, jotta mitä puhelu maksaa ja piti lopettaa ennenku uus minuutti alakoo... ei silloon useen soiteltukaa, varsinki ku kotona jurvas ei ollu silloon vielä automaattikeskusta, oli veivattava puhelin ja keskukset istuu likat puheluuta välittämäs. Munki kaks siskoa siälä ruukas kököttää ja joskus olin niitten kans siälä yävuoroski. Jotta on tämä yhteyrenpito kovaa kehittyny niistä aijoosta, nyt on skypet sun muut ja kaikki ilimaasia, jotta passaa sitä yhteyttä pitää. Suomes Tpiki puhuu päivittäin ympäri palloa kavereitten kans ja sehän on vain hyvä asia, niinhän mäki täälä teen ainaki ajoottain. Enoo mikää kova puhelimes olemahan, asiaa pitää olla kun soitan, mutta täältä voi kyllä soitella vaikkei niin asiaakaa olisi.

Kävin sitte taas seiskalta purtavaa ja siinä likka laittaa niitä rilliin. ittelle otin nakkijuustolla ja vaimolle sen tutun kinkkujuuston ja voiku onsitte hyvää ja justihin passelin kokoonen. Mutta niitä pieniä munkkityyppisiä leivonnaasia enoo viäkää sattunu näkemähän ja Pau niitä silloon tuosta läheltä hairaasi... en tosin viittiny kauas polokaastakkaa, jotta voishan tuala erempänä ollakki, mutta kelepaa tuo leipänen aiva hyvin näin aamuksi. Sitte jatkos herelmää jääkaapsta, sitte näenki mitä siälä oikeen onkaa. Mutta ystävyyrestä vielä pikkuusen, jotta tällä ikää osaa arvostaa niitä oikeita ystäviä, niitä jokka on silloonki paikalla kun ittellä ei mee hyvin ja yritän kovaa omalta osaltani kans olla paikalla tukemas silloon kun tukia tarvitahan. Pahalle-Paavolle vain terveesiä! Mutta päätän nyt tämän vuaratuksen tähän ja jään orottamahan seuraavaa aihetta.

Huomenta

torstai

alakoo melekeen tuntia aiemmin ku normaalisti. Tai mikä tääläny sitte normaalia olis... No, Yipi kävääsi sitte siälä keskiviikkomarkkinoolla ja mä ahersin täälä ristikon paris. Tuliaasina oli tiätysti kaikemmoosta ruakaa ja herelmiä, mutta mulle bratwursti perunasalaatilla. Olipahan se hyvvee ku sipaasin Auran väkevää sinappia wurstin päälle ja eiku ääntä kohori. Mutta sitte rupeski tulemahan niin kovaa väsy, jotta olin jo ennen kahareksaa vaateris. Telian yrityspualen asiakaspalaveluki siinä sitte soitteli ja sen kans meni toinenki tovi paussin aikana levolle laitettavista palaveluusta ja saatihinki aikahan melekooset säästöt. Ja lisäksi viäläAreena oli suatuusalla päällä ja kattelin Veera Stanhopea siinä vielä kotvasen ennenku nukkumatti kopisteli jo ja vaatii panemahan laitteen pois ja ummistamahan silimät. Pitihän siinä sitte heräällä kun vaimo kömpii yläkertaan ja nukkumahan, mutta siinävälis Areena oli lopettanu näyttämisen ja piti kattella niitä Watch-vireoota feispuukista... ja viireltä sitte loppuu uni kokonaansa ja eiku alahaalle. Jotta tuallaanen tuhti ruaka pistää väsyttämähän, mutta maistuuhan se vaikka kerran viikos. Lisäksi oli rillattua kananmaksaa, monemmoosia muitaki rillattuja tikkuruakia ja olihan siinä vaikka mitä, enoo kaikki akeriinny kattomahankaa. Ompahan hetkeksi herelmää syärä ja vissihin muutoonki syämistä piisaa. Son 22. päivä ja huamenna sitte se aatonaatto ja sitte se aatto. Mutta sehän ei meille aiheuta oikiastaan mitää sen kummempaa, ruaat on normaalia ja aattona sinne kalaravintolaan oikeen piremmän kaavan mukaan.

ei suastu Veera näkymähän nykkää, mutta josko se viälä siitä suastuuski... mä tykkään tuostaki sariasta, samoon muista vastaavista poliisi- ja oikeusjutuusta ja osaa ne tuala saarivaltios niitä teheräkki ja niillon hyviä näytteliöötä piisalle asti. Karppi oli kans kyllä hyvä, oikiastaan tosi hyvä suamalaaseksi sariaksi ja ei se Sorjonenkaa huono ollu, senki saattaasin kattoa uurestaan jos sen jostaki saisin näkyvihin. Kaffi oli nyssitte murukaffia, sitä Mocconaa, mutta juaa sitäki ennemmin ku selekähänsä ottaa, mutta kotona Wanglukis pitääs olla pariki pakettia Kultakatriinan tummaa paahtoa, jotta sitä sitte taas loppuvuaresta. Kattotahan jotta koska porukat tänne tuloo, on orotettavis heti ku yrittäjän kiiruut sen sallii, Tipin serkku asentelee omiin nimiinsä niitä sähköösesti ohojattuja porttia ja vastaavia ja työmaat saattaa olla pitkinpoikin ja koska vain, jotta son tääläki rahat otettava sieltä mistä ne saa ja koska ne on hollilla. Hyvää asias on se, jotta tyällistää lankimiestä joka taannoon sössii vakituusen työpaikan sielä aurinkoenerkiafirmas jossa vanhempi veliensä on vieläki hommis. Saatanan ääliö meni iliman lupaa ottamahan työmaalta jotaki roskiin mennyttä tavaraa ja kusahti siitä kiinni ja kenkää tuli. Oli muukki sitä samaa teheny, mutta eivät jääneet kiinni ja tämä tollero jäi. Vakituunen työpaikka iliman koulutusta on täälä harvinaasta herkkua ja voi olla, jotta toista tilaasuutta ei sitte tuukkaa, mutta ompahan nyt sitte eres jotaki ansiota ja pikkuusen parempaa kun sokeriruakoa leikkaamas ja riisipellolla apupaskaa levittämäs. Päiväpalakka täälä on siinä kymmenen euron molemmin pualin ja tuos hommas Chang saa pikkuusen enemmänki, jotta saa/pitää olla kovaa tyytyväänen. Lankomiehen vaimo Pau on sitävastoon saamas (tai on vissihin jo saanukki) työviisumisohojolaan ja tulos Äystöölle Tamsin aksvihuoneenne kausihommiin vissihin maaliskuun alakupualella. Mehän ollahan täälä viälä maalliskuuki, mutta Pau lähtöö varmahan aiva alakukuus ja jos passaa, olis sen kuukauren sitte yhyres thai-suamiporukas kortteeria ja kävis sieltäkäsin ansios. Siälä kuukausiansio on 1500-2000€, jotta paree mennä heti ansioon kun se maharollista on. Pau tuloo meille asumahan ja ollahan kattelemas halapaa ja hyvää autoa, Tipiki on ajamas täälä ajokorttia ja sillä kortillahan saa sohojolas ajaa vuoden ja sitte sen saa vaihrettua suamalaasehen korttihin olemattomin kustannuksin. Täälä autokoulu maksaa kaikkineen vissiin parisataa euroa, jotta halavalla sen saa. Pau on jo inssinki suarittanu ja Tipi aloottaa koulun heti vuoden vaihruttua. Ja Pauhan helepottaa meitä siinä asuessaan, jotta otetaan se vuokras huamioon, eli se tuloo olemaan varsin kohtuullinen ja tarkootushan tällä koko hommalla on helepottaa porukan toimeentuloa täälä ja jos kaikki sujuu hyvin Pau olis niinku kausitöis joka vuasi. Mutta kattotaan sen asian kehittymistä tuonnempana tarkemmin. Seleviämnen siälä kasvihuaneella ei pitääsi olla ylivoimmaasta, mutta ahkerana pitää olla ja keskittyä työhön eikä esim. kännykkään. Pau on asian suhteen ripitetty ja taatusti tietää kuinka pitää olla ja kuinka toimia. Mutta nymmoon pian aikatauluski kun kello lähenöö kuutta, jotta voin pian siirtyä soffalle...