Tänään

lähti vaimo pikkuusen etukätehen Thaimaahan. Viikkositte sunnuntaina vaimon vanhempi poika oli isovanhempiensa kans autokolaris ja siitä sairaalahan. Poika selevis kylykiluyitten murtumisilla ja sisääsellä verenvuarolla, antibiootit tehos ja tulehrukset ja kuume laski paris päiväs. Muttei voinu erellyttääkkää, jotta Tipi olis voinu orottaa kolome viikkoa. Jotta reititin uurestaan, onneksi olin ottanu sellaaset tiketit joita voi muuttaa ettei ottanu niinkää kipiää. Ja näis tapauksis ei lasketa euroja, lapset menöö kaiken erelle. Ja nyt Tipi sitte konees ja jo hyväs matkas kohti Thaimaata. Mä jatkan vaunumyyntiä pelekillä popioilla ja vain täälä JURVAn vilikkaalla torilla. Ompahan jotaki tekemistä. Viisumiki mun pitää hakia, jotten eres harina ittekki lähteväni aiemmin. Kerkiää siäläki olemahan. Mutta taas mennähän näillä.

NYT

jätän tämän nakuttelun ja palaan asiaan lähempänä reissua tai viimestään ku ollaan kotona! Siis kotona Wanglukis.

REKO

myynti ehtoolla täälä Jurvas ja pikkuusen piti tekaasta popioitaki. Sehän on se lähiruakasysteemi ja tarkemmat tiarot saa taas itte kaivella, minen tähän rupia laihnaalemahan mitää. keli kovaa vetinen ja vahavistaa päätöstä, ettei vaunuulla tuota hotellinkulumaa kauemmaksi. Ja nyt pitääs kattella vaunulle sitte suojaa kolomeksi kuukaureksi. Viimestään 5.12. olis tarkootus se suojahan saara. Viime kerralla oli entisellä kotikoululla ja sinne varmahan jonsei parempaa/huakiampaa paikkaa tuolle löyry. Pitääs olla kuiva tila ja sevverran virtaa, jotta saa pakkasvaharin päälle. Mutta ny askareisihin tästä.