keskiviikko 31. tammikuuta 2018

NYT sauna kiviä vailla!

leimaa

passiin sitte haettu. Eikä ollu niin yksinkertaasat mitä kuviteltihin. Aamulla haettiin Tipin täyttämät paperit ja ne oli kunnos, mutta sitte tarvittihin vielä yks passikuva lisäpaperiihin. Sitä sitte otattamahan ja taas takaasin. Immigrationis kertyy paperia varsin kunniootettava nippu ja sitte alakoose leiman mättäminen niihin. Viimeksi sitte leimattihin passia ja siihen niitattihin niin se lupalappu ku kuittiki. Ja niitei parane siitä irrottaa, ettei jouru maksamahan maltahia kentällä... No, samalla reissulla Jouni hoiteli omia pankkiasioota ja haettihin ansaattuja juamiaki siinä samalla. Ja kiukaasehen se kaasuletku säätimineen, että nyt pian eioo vailla muutaku kiviä. Jonkimmoonen suunta saatihin kivistä, mutta saapi tuo Jounin paree pualisko ensiksi selevittää tutuultansa paikkakunnan maharollisuuret ennenku sännätähän eremmäksi. Lähistölläki saattaa olla joku kivivirma joka murskaa jotaki. Mutta oli tua leimajuttu ny huajennus ja pois murheista. Tästä peli taas jatkuu.

leimaa passiin

kotona laajennus etenöö

tosi pätevä ja ekolookinen rilli! Siinä ensiksi rillattihin possua ja sitte siinä kypsyy keitto!

silimät aukes

kutakuinki kuurelta ja oli melekoosen rurhaa yrittääkkää nukkumista, ehtoolla ku tuli vetäyryttyä jo aika aikaasin levolle. Ne tahtoo nua ehtoopäivän lämmös tehtävät pienekki askarehet pistää väsyttämähän ja ku siinä sitte einehrittihin tukevasti (rillattua possun ulukovilettä ja vihanneksia) ja päälle kylymää olutta niin rupes johonaki vaihees tuntumahan jotta vois vetäytyä levolle. Turha son yrittää notkua jos ei kerran oo pakko. Ja ku eioo. Tänään toinen ja toivottavasti se jäläkimmäänen reissu sinne leimaa hakohon ja ylihuamenna olis tarkootus mennä sinne Pattayalle Yipin serkkua treffaamahan. Asuvat Jomptienin lähistöllä, jottei mihinää tunkokses. Oin mies on oikeen mukava tanskalaanen Frank jonka kans tuun oikeen mukavastikki toimehen. Jotta kattotahan sitte kuinka siälä viihrytähän, se kotona etenevä laajennus ku on vielä kesken. Vaikka piti valamistua tämän kuluvan kuun aikana. Mutta asias oli muutaman muuttuja... temppelis remonttia ja se kuulemma menöö aina muun erelle... Mutta mikäs täs on ollu olles, mullei ainakaa oo valittamista ja en usko jotta Jounillakaa. Jotaki sentähän ollahan värkättyki ja aina se apuki on tarpehen pikkuusiski hommis. Ja mulle on ollu oikeenki mukavaa, jotton ollu jotaki askaresta. Olis varmahan tullu aika tosi pitkäksi johonaki resortin loikoolles ja elokuvia kattelles. Olis äkkiä elokuvakki käyny vähiin ja tympinykki. Tääläki on ollu aiva riittämiin aikaa niitä kattella ja kirioja lukia. Ja ompahan Jounilla nyt sauna aiva pikkuusta vailla, oikiastaan vaatii niitten kiuaskivien lisäksi vain reijän seinään kaasuletkulle niin solis siinä. Tomi ulukopualen siloottelua ja maalausta vielä, mutta son sitte sitä jota Jouni voi teherä ku siltä tuntuu ja kerkiää. Toivotahan vain jotta Jari saa ne kivet mettästettyä, jotta päästääs kokeelemahan jotta kuinka äkääsesti tuollaasen kokoonen kiuas tuon kokoosen saunan lämpööseksi pistää. Pattayalle mennähän mitä ilimeesemmin minivaniilla, ensiksi tästä Bangkokkiin ja sitte siitä toisella perille. Oi hakaasoo meirät sitte jsotaki pirssillään. Tarkootus siälä käyrä taas joiski temppelipaikoos ja nehän on aina näkemisen arvoosia paikkoja enkä moiti vaikka olisin eiemminki jo samas paikas käyny. Ja uskoa tunnustaville son tärkiä asia niihin paikkoohin mennä, jottei siinä kahta sanaa. Toki siinä niitten lähistöllä on yks aiva loistava ruakapaikka johona sitte niin viimesenpäälle tuaretta kala- ja muutaki merenruakaa jottei paremmasta väliä. Oikeen jo rupiaa näläkä tulemahan ku ajattelooki niitä osteria ja kaloja... Jaa, mutta onhan täs pian jo aamupalan aijakki... Jotta piakkoon voin laskeutua alakertahan ja kaffinkeittoon, Jounilla toki suamalaasta kaffia, vaikka paikallisista marketiista kuinka kelevollista suaratinkaffia saaki niin maistuuhan tua suamalaanen kaffi erimooselta. Ja pian se maistuu taas suuski! Jotta piremmittä puheitta toivottelen hyvää alakanutta päivää sinne, täälä tua näyttää jo vauhrilla taas valakenevanki.

tiistai 30. tammikuuta 2018

sauna

nyt enää kiviä ja sitä kaasuletkua vailla. Tänään asennettu puluja varte este, etteivät pääse saunan katolle pesimään ja paskomaan. Oli hyvä pesänalaku jo tekeillä, mutta kylymästi siivottiin pois ja esteet etehen. Mukavasti päivä menny, Immigrationista haettu paperit jokka vaimo täyttelee ja sitte huomenna hakaastahan se jatkoleima. Toivottavasti natsaa, kovin hankalaksi tuoki homma tehty. Muttei parane valittaa, eikä se mitää hyärytä. Näin toimitahan. Mutta nyt kylymää juomaa, kattotahan onko se olutta vaiko vettä...

tuota saa tosiaan jakaa ja tilata, kun saa 25 tilaajaa niin voi kuvata suoraan juutuuppiin...

https://www.youtube.com/user/55hanjaa/featured?view_as=subscriber

aamu

nyt niin aikaanen, jottei valon kipenettä näy. Linnut jo aloottanu laulunsa, samoon kukot kuittaaloo jo aika ahkeraan. Joku hiekkarekka on menos jo hakemaan kuormaa tuolta etäämmällä olevalta lastauspaikalta. Ajavat tosiaan Bangkokkiin asti tästä tätä hiakkaa joka ilmeisesti sopii betoniin ja muuraukseenki. Jounin portinpieles palaa yksinäänen valo, naapurit molemmin puolin täysin pimeinä. Täälä normaalisti työt alakaa kahareksalta, jos joku sellaasis kulukoo. Ainaki Enin poika ja serkku jokka samas metallifirmas hommis menevät kahareksaksi. Toki joku saattaa kulukia Ayujuttanin tehtaiski, mutta niihin lähtöö bussikulietus pikkuusen matkanpäästä. Tehtaat siälä aiva järkyttävän kokoosia ja työpäivät 12-tuntisia. Jotta tuloo päivälle pituutta jos mennentullen bussiski kolomisen tuntia könnää. Ja työviikko kuuspäiväänen, Jotta se jos joku on rankkaa. Siälä toinen toistaan suurempia tehtaita, löytyy kaikkien automallien tehtaat ja lisäksi elektroniikkaa montaa sorttia. Sinne kuskataan työväkiä monelta suunnalta, toki jokku on hommannu lähempää kämppiäki jos eivät viitti päivittäin bussis aikaansa kuluttaa. Jotaki valoa taivaalta näyttääs kajastavan, siältä se aamu vain ittiään esille pökkää. Tänään olis vissihinki aiheen pistäytyä Immigration-toimistos hakaasemas lisää leimaa passiin, jottei kentällä jouru maksamahan... ku eivät kerralla pistä leimaa tarpeeksi ja sitte jos joitaki päiviä ylittää niin joutuu pulittamaan 600/päivä. Jotta paree hakaasta elimaa niin säästääki jokusen tonnin. Sauna vain niitä kiviä vailla, lisäksi puuttuu kaasuletku ja sille reikä seinään. Jottei oo palioa vaille. Jaa, se suojalevy kiukaan yläpuolelle kans pitää siihen ruuvvata. Kiviä vain sitte orotellaan. Toivottavasti Jari saa ne kuulolle niin päästääs oikeen kokeelemahanki saunaa. Vaikkei tänään niin vaikka tällä viikolla. Ja toiveis olis, jotta kotonaki olis pian sillämallilla jotta päästääs sänkyä sovittamahan uutehen makkarihin. Päivän aikana ilemenöö, jotta saavakko asiaa jourutettua tekemällä ensiksi sisäpualelta valamiiksi. Sitte olis aikaa laitella ulukopualta vaikka kuinka. Nopiaa tua valakenimenki tapahtuu, nyt jo näkyy järviki ja aiva äsköön oli viä pimiää... Mutta nyt pian kaffinkeittoon ja siitä se taas alakaa.

maanantai 29. tammikuuta 2018

iltapäivän välipala, tuoretta ananasta.

sauna

saatettu valamiiksi, kiuaski kiikutettu paikalle ja puuttuu enää kiukaasta kivet ja kaasuletkulle reikä seeinään. Ja kiukaan yläpualelle se suajalevy joka orottaa vain leikkaamista ja paikalleen asentamista. Ettei olisi löylyt kaukana, kunhan vain kivet löytyys. Pattayalla olis kiviä, mutta niin turkasen kalliita että jäävät sieltä hakematta. Mutta toiveissa on kivet saada lähempääkin, täälä jossain on paikka jossa kiveä käsittelevät ja Jari on ottanu asiakseen kivet löytää. Toivotaan parasta sen suhteen. Tänään yksissätuumin päätimme viettää vesipäivää ja mukavasti on menny. Justiin katteltiin yks meleko tyhyjänpäivääntn toimintaelokuva jonka väliajalla söimme Enin laittamia ranskalaasia ja joimme vettä päälle. Oikeen friskas seki. Ja ny sitte pian peittoohin, mukavahan täs on viilennetys huanees loikoolla ja kattella juutuupista kaikemmoosia pätkiä. Kotona laajennus etenöö kohtuullisella vauhrilla, huomenna vaimo kysyy urakoottijalta jotta voisko ne teherä sisäpualen ensiksi valamiiksi jotta päästääs jo asumahanki... Alakaa täsjo tulla vaimoaki ikävä, nähäny vain kerran viikon aikana... Mutta asiat etenöö laillansa ja omas taharis, mutta koitetahan pikkuusen vaikuttaa tahtihin. Jotta kattellahan. Ja hyvää yätä.

sauna kiuasta vaille valamiina

huomenta taas

tutulta paikalta, nyt on ollu niinki kostia keli yällä jotton ikkunakki aiva sumuusina. Enoo ainakaa kuullu, jotta olis satanu, mutta saattaa olla jotton niinki teheny, Jotta Sauli sitte otti jatkokauren heti ensimmääsellä kiarroksella. Hyvä niin, jottei mun tartte toista kertaa lähtiä äänestämähän. Ja se siitä, uutiset kertoo asiasta varmahan koko alakuviikon. Mäki kattoon eiliset myähääsuutiset justihin. Meillä Jounin kans tänään ohojelmas saunan viimmestely, pikkuusen haettava lisää lauteesihin katetta, samoon tehtävä kaasuletkulle reikä seinähän. Lauteet tuli eileen aiva vähää vaille valamiiksi ja täytyy sanoa jotta hyvältä näyttää nyt jo. Jotta sellaases puuhas menöö tämä päivä, kotona jatkuu laajennuksen paris taas ja Tipi oli hakenu jo kairevärkkiäki meirän pienelle terassilla. Ei siihen montaa toloppaa tarvinnukkaa, hyvä ku siihen pikkuunen pöytä ja pari jakkaraa mahtuu. Mutta ompa sitte aiva oma terassi. Josko sitte menis keittelemähän vaikka kaffit.

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

ymmärän

oikeen hyvinki, jottei huvita lukia sivuja jossei juuri mitää ilimestty. Mutta tänään on ollu siksiki kovaa hommoo, jottei oo palioa ollu aikaa nakutellakkaa. Jotta, en eres pyyrä anteeksi. Eioo pakko luki ajosei halua. Nyt pian maate.

lauteitten värkkien hankintaa

lauteitten runko paikallaan

huomenta

taas, nyt jo valienneesta maisemasta. Keli erelleen eilisen kaltaanen, pientä painostuksen tuntua ilimas. Saattaas vaikka ripsaasta vettäki, ainaki Bangkokis on sarellu reippaastikki viime päivinä. Vaikka eileenki lämpö nousi reippaasti yli 30, mutta oli iltahan asti kohtuullisen painostavaa. Jotta tuulettimet sai tohoottaa ehtoollaki ku tuas katokses iltaa viätettihin. Jouni justihin suaritti vaativan laskutoimituksen ja sai seleville lauteitten vaatiman puumateriaalin määrän aikalailla tarkalleen. Itte saa ittiään syyttää jos ei piisaa tai jos pitää lisää hakia... Jotta vissihin mennähän hakemahan tarvikkeet sitte ku puarit aukee. Tämon muka niin nälli tämä oikeenkiriootuksen vahtija, jotta meinaa mua jatkuvasti ojentaa, mutten siihen kumminkaa suastu ja sonki ruvennu mua ymmärtämähän. Pikkuusen ainaki. Kummä kumminki kiriootan justihin niinku haluan. Jotta son sitte vaalipäivä siälä sohojolas, koittakaa ny riäntää vaaliuurnille jotta saarahan valtakuntahan päämiäs. Jokahinen itte päättää ketä äänestää, mutta järkiäki saa käyttää. Siis tiätysti omaansa. Jottei vaaliista sen enempää. Tai oikiastaan sevverran, jotta toivoosin jottei mun tarttisi toistakertaa isoolle kirkolle mennä. Mutta nyt aamutoimihin. Mitä ne sitte onkaa.

lauantai 27. tammikuuta 2018

saunan lauteet

tai ainaki niitten runko valamiina jo täälä tontillaki. Jarin pajalla hommat tapahtuu aikalailla reippaasti, Jari hommansa osaava ja osaa ajatellakki asiat valamiiksi. Mulle jäi kutkuinki kattelian rooli, ei siinä olisi mahtunukkaa kolome hääräämähän. Ja nyt menos rungon hitsauksien hiontaa ja maalausta. Huomenna sitte varmaanki kasaamista ja jopa kattamisen suunnittelua. Tarveaineitten suunnittelu tämänpäivän hommia, huomenna sitte hankinta ja ehkä paikalleen asennuski. Jotta toivonmukaan ens viikolla jo kiukaaseen saarahan kivekki ja pääsöö jopa koelöylyyhin. Toivon mukahan. Päivä ollu kutakuinki hiostava ja ennusteet lupas sarettaki, mutta sitei kumminkaa tullu. Muttei oo aurinkokaa kokonaansa paistanu, mutta lämmintä on ollu. Jotta hiki on valunu koko päivän ja pian on sitte suihkunki aika. Jottei täs oikeen kauaa nakuttelemahan jourakkaa.

päivän teema saunan lauteitten teko Jarin pajalla

huomenta

taas tältä samalta paikalta, aamu on pikkuhiliaa taas valakenemas ja äänet erelleen samanlaasia. Linnut laulaa ja kukokki kuittaaloo tasaasesti. Hereellä jo toisenki tovin ja huvittanu ittiäni juutuupin aineestolla. Pulttipoissit hyppäs siältä etehen ja niiton kans mukava kattella. Varsinki ku pystyy mukavasti kelaamahan joutavat pois... Mutta nyt pian kaffinkeittohon ja sitte yhyreksän kantturoos Jarin pajaa kohti.

perjantai 26. tammikuuta 2018

hyvää

yätä, jeesus myätä. Ilta istuttihin taas terassilla ja tarinaa piisas ihimeestikki, liekkö jonkuvverran jo uusintojaki... Mutta ny kumminki pian petihin orottelemahan aamua...

ukkosta

tai eres ennustettua vesisaretta ei sitte tullukkaa, mutta ilima jokseenki painostava ollu ja vois sanoa jopa jotta kuuma. Oikkuusen ku jotaki yrittää askarrella niin hiki vain sormenpäistä valuu. Ei täs isoja hommia oo ollukkaa, muutama rauta katkaastu ja muutoon valamistauruttu (Jouni valamistautunu...) huamiseen Jarin pajalle menoon. Nyt jo iltapäivän suihku otettu, se pyyhkeenalla makoolu nyt jää ku tuli otettua pienet levot ruuan jäläkeen... Oliskohan oluen aika? Saattaa hyvinki olla.

Wangluk

käyty ja suaritettu rakennustarkastus, hyväs mallis oli siälä. Sisärappaukset menos ja pian asentó ikkunta ja ovikin ja samalla suurenee oviaukko makuuhuoneen ja olohuoneen välille. Saapas nähdä, että pitääkö rakentajan arvio siitä jotta olis loppukuuhun mennes valamista. Senki aika näyttää. Sitte pikkuusen ajeltihin ja katteltihin paikallisia maisemia, käytiin sellaasillaki alueella johona enoo koskaa aiemmin käyny. Jotta taas matkaalu avartaa. Ja nyt jo takaasin täälä SiPrachanis ja keli varsin oivallinen. Eilisen ennustuksen mukaan pitääs olla ukkosta ja saretta, muttei siltä näytä ku eioo ku pieniä pilivenretalehia taivaalla ja keli menee jo hyvänmatkaa yli 30 astetta. Huomenna tarkootus mennä Jarin pajalle johona muatoutuu lauteitten runko ja päivän ainoana toimena runkomateriaalin katkominen sopivaan kulietusmuatoon. Ja silti kello on justihin vasta menny yli pualenpäivän... Jottei täsny tämän kummempaa tähän hätähän, palaan asiaan jos sitä ilimenöö.

puimuria eileen DonChedis

eileen

ehtoopualesta matkattihin DonChediin ku Jounin vaimo ei ollu vielä siälä päässy käymähän. Tälläkertaa oltihin paremmin aijoos ja saatihin autolle kelevollinen paikka likeltä porttia. Oli sama paikka johona meki ollahan ruukattu autoa pitää tilanteen sallies. Jaku oltihin aijoos liikkeellä oli alueella liikkuminenki palio helepompaa. Mitää sen kummempaa ei siältä löytyny, mutta tulipahan taas mukava iltalenkki tehtyä ku jonkimmoonen siivu sitä aluetta patsasteltihin. Siinei menny oikeen tuntiakaa ku oltihin takaasin autolla ja pualestunnis takaasin täälä. Pari tuntia koko reissuhun, soli siinä. Täälä sitte Eni pisti rillin tuleelle ja pian oliki oivallinen keitto valamiina ja se jo kelepaski siinävaihees. Ja kauaa ei siinä sitte istuttukaa ku vetäyryttihin kammariihimme. Pikkuusen juutuupista jotaki kattottavaa ja sitte jo unilukkari kopajutteliki. Ja nyt taas kattelen valakenevaa järvimaisemaa. Sumua tai usvaa ei nytoo samallalailla ku eileen, mutta ku tuas kolomen kantturoos vessas kävääsin niin lasit veti heti huuruhun ku kammarista tuohon käytävälle astahrin. Tiätysti tulin ilimastoorusta huaneesta ja sen takia huuruhun vetääsiki. Linnut piukuttaa lujaa ja etäältä kuuluu kukkojenki kuittaalua, nämon mukavia aamuääniä. Sitte pian kattomahan, jotta onko Jouni jo jalakeella... Kaffia osaan toki ittekki keitellä, ettei sen pualehen.

torstai 25. tammikuuta 2018

aamupäivää

kulutettu suunnittelemalla ja piirtämällä tulevia lauteita, tarkootus mennä löörtaakkina niitä kasaamaan. Seuraavaksi ohojelmas rakennerautojen katkominen paremmin kulietettavaan mittaan. päivästä tulos eilisen tapaanen, eli kohtuullisen lämminki. Tuule ei juuri yhtää ja yön jäläkeinen kosteus alakaa olla poistumaan päin. Mittari tuas pöyrällä näyttää jo 30 ja noussee vielä ainaki viitisen pykälää... jotta vettä on täs saanu juara kohtuullisen reippaasti. Sonki yks tärkeempiä asioota joita pitää ottaa huamioon, toinen on suala. Mutta se hoitu jo aamulla ku paistettua kananmunaa einehrittihin... samoon oli aiva loistavaa eileen hankittua makkaraa. maistuu Turun sinapin kans oikeenki hyvältä. Ja eioo näläkä juuri yhtää, Eni tosin lähti käymään torilla ja luultavammin sieltä jotaki einettä on tulos. Voishan se joku soppa mennäkki, jos sellaanen sieltä tuarahan. Meillä kotona laajennus edistyy kohtuullisen reippaasti, pian on seinät ummes ja alakaa sisustushommat maalauksineen ja lattian asennuksineen. Jotta pia päästähän "muuttamahan" takaasin... Paikallinen rakennusmies tuli tekemään vissiinki hommansa loppuun ja asentaa lattian saunaan. Tarkootus on, että kaato on ovesta poispäin vasemmalle takanurkkaan josta sitte vesi valuu poispäin. Saunassahan ei ole tarkootus kummemmin peseytyä, korkeintaan sinne tulee korvee josta voi ottaa pientä huuhteluvettä saunomisen lomas. Muuten suihkut on aika lähellä ja näin ei ollu tarvettakaa suunnitella suihkutilaa saunan yhteyteen. Toimiva sauna tulos ja lisäksi vielä kestää kattellakki, jos ei rupia suurennuslasilla kattelemaan... Ja näköala tulee olemaan aiva loistava, siitä tuliki mieleen että onhan raksamiehen hommana vielä ikkunanki asennus. Ikkunasta tulee liukutoiminnolla oleva ja riittävän iso, se mainittu näköala on tosi mukava ja kelepaa istuskella lauteilla ja kattella... Ilimaastahan tuosta ei pääse tulemahan, mutta kuulemma kustannuksien väärtti. Näin sanoo Jouni. Mutta kattellaan kuinka homma etenöö.

varsin kelevollinen nakuttelupaikka.

Jounin laatima loistava aamupala!

kosteutta

niin palio, ettei tuota järviä näykkää näin ennenku aamu kunnolla on auennukkaa. Nämon mukavia hetkiä kattella ja kuunnella aamun aukenemista ja valakaasumista. Kukot vain kiakuu ja joku varahaanen menijä hurauttaa mopolla taloon ohi. Tuos jo jonkuverran kattelin liikkuvia paloja juutuupista ja totesin, jotton turha yrittääkkää enää unta. Ja silloon on paree nousta ylähä. Tänään paikallinen riilanseri tuloo laittamahan lattiaa saunahan ja meillon aikaa johonki muuhun, vissihinki pätkitähän lauteetten runko paloja helepommin kulietettavahan muatohon, löörtaakkina tarkootus mennä Jarin pajalle sitä kasaamahan. Periantaina siälon markkinat ja väkiä niin, ettei kuulemma saa mitää tehtyä ku niitä pällisteliöötä on kiusaksi asti. Paikallisekki Jarilla jotaki teettää, mutta ei tapahru ilimaaseksi. Senki ovat oppineen tiätämähän, jottei hyvää saa halavalla ja jottei tekeminen mitää ilimaasta oo. Rauta maksaa kaikille sen saman ja niitten yhtehenlaittaminen eioo aiva heleppoa. Siihen pitää olla vehkehet ja tiätysti taito. Jarilla tosiaan on molemmat! Taito on huippuluakkaa ja ku kattoo esim. tuata Jounille tehtyä kiuasta niin eioo moitteen sijaa mihinää asias. Tyän jäläki on 100% ja ennenkaikkia se tekniikka on huippuunsa kehitelty ja toteutettuki. Jokohan kehuminen piisaa? Jotta nyt sitte pikoohin aamukaffit ja päivän ohojelman suunnittelua.

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

tuoltaki näkee vireoota...

https://www.youtube.com/channel/UC4Gx0bXXYJ2j4Ns_eVeL4sA?view_as=subscriber

päivä menny

aiva mukavasti, ensiksi aamusella pieni setti saunarojektia ja saatihin peräseinä panelootua. Sitte oltihinki usiampi tunti autoa huallattamas ja huallon välis notkuttihin Teskos aiva tyhyjää värkäten. Sitte Macros pikku ostooksilla ja kotio hommiin. Saatettiin paneloonti loppuhun ja oltihin kovaa tyytyvääsiä aikaansaannoksihin. Sitte siitä kuumuuresta kipinkapin suihkun kautta viileitten olusien pariin. Ja ilta meniki sitte mukavasti alakerras jutustellen. Jounin kans eioo vaikeuksia juttujen hakuses ja kumpiki malttaa kuunnella toista. Jotta tasaasesti vaihretahan jutteliaa... Mutta kello on vasta pikkuusen yli kahareksan ja mä istuskelen täs kattellen pimeytehen. Ja otan pian tuan iPadin tuosta ja vetäyryn petihin kattelemahan jotaki mukavaa... Jotta näihin tunnelmiin.

eileen testis uus tuate Singhan panimolet. Samasta paikasta ku LEO. Mutta LEO paree!

päivä

eioo eres vielä kunnolla valiennukkaa ku jo istun täs tuonne järvelle kattellen. Pikkuunen usva järven pinnalla liikehtii ja on niin, niin hiliaasta. Kukot tääläki kiakuu, mutta niiton vähemmän ku meillä kotona, ei kuulu ku parin kiakaasut, ainakaa viälä. Tänään jatketahan saunarojeksti kans, varsinki jos paikallinen yrittäjä ei tuu lattiaa laittamahan lopullisehen kuntohon. Jotta meillä kolomen seinän paneloonti, ainoa kokonaanen seinä onki peräseinä johona siinäki on pualet laattaa. Mutta silti siinä saa katkaasta usiammanki paneelin ja sovittaa kohorallensa. Jounilla on hyvä viimmeestelynaulaan jolla kätevä naulata paneelit rimoohin. Ja oli vissihin auton huallatustaki suunnitetu tällepäivää ja se tarkoottaa Suphanburin reissua. Täälä melekeen ruukatahan orottaa huallon valamistumista, mutta yleensä liikkeis siihen tarkootetut tilakki joista saa juamista, Mutta kattotahan kuinka päivä etenöö ku päästähän kunnolla alakuhun, eli kaffit keitettyä ja muutoonki aamupala einehrittyä. Linnukki lauleloo niin somasta jotta oikeen. Täston hyvä aloottaa päivä.

tiistai 23. tammikuuta 2018

iltapäivä

meniki mukavasti saunarojektin kans painiskelles, toki hommaan kuulu kompressorin hankin ta ja tavaroottan holliille raahaminenki. Mutta ittessään homma ei maharottoman raskasta ollu, pätkittihin paneelit sopivan mittaasiksi ja lätkittihin kattohon niille asennettuuhin ruatuuhin. Toki pikkuusen piti valikoora paneelia jokka kulloonki paikkahan sopii, laatuerot ku oli nipuus melekoosia... Mutta saatihin varsin tyylikäs aktto aikahan ja torettihin jottei enempähän pystytäkkää. ja siinävaihees oliki jo silläpualella niin pirun kuumaki, jotta hiki ripaji vaikkei juuri mitää tehenykkää. Jotta sitte siitä pikoohin suihkuhun ja alakertahan ansaatuulle olusille. ja ny neki jo toki nautittu ja lisänbä muutama ruuvvimeisseliki meni. Mutta aamusella taas peli jatkuu.

saunarojekti ja näkymä

päivää

kulutettu käymällä ostoksilla Suphanburin Teskos ja samalla huitaki asioota hoireltu. Teskos käytiin haukkaamas KFC:n tuatteita ja hyviä oli neki. Ei mitää isoa mättöä, mutta aiva passelia tuohon aikaan. Ja nyt sitta täälä resitenssis ja meinattihin ruveta pikkuusen askarelemahan saunaprojektin kans, työmies jätti tulematta töihinsä. Vissihinki tullu jotaki tähärellisempää, muttei mitää ilimoottanu oisolostansa. Kysees hyvä tyämies joka teköö ittenääsesti rakennushommia ja kaikki hommat tapahtuu. Mutta jotaki meinatahan askarrella hommien etehen, valamistuu sitte koko rojekti joutuusammin kunhan mainittu tyäläänen saa lattian laitettua. Sitte päästäänki lauteitten kimppuun ja niitten kasaaminen tapahtuuki Jarin pajalla ja sonki sitte kokonaansa toinen juttu. Kiuaski on jo orottamas, mutta kivet vielä puuttuu ja niittenki paikka on kai osittain tiaros,,, Kiviä tarvitahan aika reippaasti, kiuas ei mikää pikkuunen oo ja niinku mainittu tulee toimimahan kaasulla. Saunasta ei tosiaan suuren suurta tuu, mutta uskoosin kolomen mieähen lauteelle mahtuvan. Näköala tulee olemaan hyvä, suoraan kanavalle ja mukavasti puustoakin eres. Ja terassilla voi olla aiva vapaasti, näköyhteyttä eioo oikeen mihinkää suuntahan. jotta sitte pian pikkuusen hommiin. No, ainaki sen suuntaasihin.

aamua

aloottelen kattelemalla Jounin ja Enin resitenssin viarashuaneesta järvimaisemaa. Aamu valiennu ja ilima oikeen kuulas ja raikaski, tuo järvi on tosiaan aikaansaatu kaivamalla hiekkaa ja kuskaamalla sitä Bangkokin jatkuviin rakennustarpeisiin. Kiinalaanen on yhtiö joka tuosta siton kaivanu ja ajanu ympäriinsä, kysees virma jolla useita vastaavia paikkoja ja vissihin satojaki autoja. Nyt ei kuulemma enää oo sellaasta rekkarallia ku takavuasina, mutta tasaasesti niitä tuas raitilla ajeloo. Ei tosin vielä näin varahin. Kello lähenöö pian kahareksaa ja voiski mennä alakertahan kattomahan, jotta joko isäntä on kaffia keitelly...

maanantai 22. tammikuuta 2018

illan teema

meni oikeenki mukavasti ja saatihin tauti ainaki asettumahan, tai ainaki uhkaa toriuttua... nyt viilentävän ilimastoonnin ja sitä tehostavan tuulettimen alla nauttimas loppuehtoosta. Eli juutuupista jotaki hauskaa... Hyvää yötä, tai jotaki ainaki.

illan teemana malarian karkootus

Lankomiästen tarkoon vartiootu tyäpaikka.

SiPrachan

on Jounin residenssin osoote ja nyt täälä laillansa evakos... täälä toimii ilimastoonti ja seuraki oikeen passelia. Jotta piremmittä puheitta takas alas iltaa istumahan.

viikon ensimmäänen bf

viime yö

oli siksiki lämpöönen, jotta piti ottaa lisätuuletin peliin ku ilima kävi niin lämpööseksi vaikka ikkunakki oli aukaastu. Meinaan se ilimastoonti on ollu jo kauan pois seinästäki, jotta siinä syy moisehen. Ja vahavisti mun eileen Jounin kans sovittua evakkoonmenoa varsin oivallisesti. Nukuttua saatihin kumminki, mutta melekeen nauratti ku piti vetää pikkuusen peittoaki päälle ja se meinas nouseskella ku puhalsi jalakoopäästä niin reippaasti... Mutta niinvain kello tuli seittemän ja suaritettihin ylösnousemus taas meirän kammaris, muu talous oliki jo jalakehilla ja likkojen kouluhunmenon valamistelut käynnis. Sitte ei muutaku kaffinkeittoon ja puuro mikroon, sen keitinki eileen ostamaani täysmaitoon ja tulipahan taivaallisen hyvä sualaanen puuro. Ja justihin sopivan kankiaki ku siihen tinttas palan voita. Ja kyytipoijiksi kaks paahtoleipää cheddarilla ja tutuksi tulleella chililöörtaakilla. Siihen viä isoo mukillinen kaffia ja isoo lasillinen tuaremehua niin joha kelepaa olla tyrniää. Tuaremehut täälon muuten aiva loistavia, enemmän herelmää ku shames ja jotenki maistuuki erimooselta, eioo niin palio vettä. Ja sorttia löytyy, nyt mulla jääkaapis appelsiinia, granaattiomenaa ja sitte sekootus mustikkaa ja granaattiomenaa. Niillä mennähän toinenki tovi. Ja tuasta appelsiinimehusta tuloo aiva loistava ruuvvimeisseli ( ja son votka-tuaremehurinkki) ku pan palio jäitä jokka sitte sopivasti laimentaa juamaa. Mutta tottahan täälon kaikki lähellä, omas maas tuatettuja kaikki tarpeet ja valamistettuki toki täälä. Täälä on tosi monipualinen tua elintarviketeollisuuski, tekevät joko itte omista tai sitte lisenssillä. Kaurahiutaleet oli Austraaliasta josta tuloo kans palio esim. maitotuatteita. Ainaki voi ja juustoki oli siältä. Toinen maa on Uusi-Seelanti josta tuarahan kans joitaki elintarvikkehia. Juustot on tiätysti paikallisen hintatason mukahan arvokkahiaki, mutta jos syän niitä muutaman siivun päiväs ei viene perikatohon? Levitettäki leivälle toki löytyys, oikeen Flooraaki on ainaki Jounilla ollu aamupalalla pöyräs. Samoon löytyy levitejuustojaki isommista teskoosta, ettei tartte olla vajaukses minkää suhtehen. Jotta moon ainaki saanu kovaa palio syäryksi enkä oo mitää kovaa kaipaallu, ens sen kummemmin ruisleipää ku muutakaa. No, maksalaatikkoa pikkuusen kaipaalin joulunaikana, mutta siton mulle pakkases ja son äiteemuarin tekemää. Siis sitä oikiaa maksakoteloa! Kaffiki tuas tuli torettua varsin kelevolliseksi, valamistusmaata en havaannu kattoa, muttei ollu maharottoman kallistakaa ja maku aiva loistava vaikka sen ripaukseen tummaa pressaa sekootinki. Nyt on jo pelekkää ittiään, pressa lienee jo haihtunu kokonaan. Mutta oikeen passeli tumma paahto ja maku tosiaan jopa loistavaki. Jounillahan onki suamikaffia, jottei pääse senkää maku unohruksihin. Rakennusväki eioo vielä saapunu, mutta ruukaavakki vissihin aloottaa yhyreksältä hommansa. Mä kyllä aloottaasin aiemmin tällääsinä päivinä ku näyttää tulevan varsin lämmintäki... mutta ei kait senoo väliä tunnilla niinkää siinäkää asias. Jos ovat näin hommansa tuumanneen, sitte niin ja se siitä. Eileen tosiaan Tipillekki ihimettelin rakennusväen ikärakennetta ja nuarison poisoloa ja oli vaimon myännettävä, jotta nuaret miähet makooloo kotona niinku pikkuveliensäkki poika teköö. Ei niitä kiinnosta sen kummemmpin koulut ku tyäkkää, valtaosa orottaa niitä 20-vuatiaana pirettäviä munkkijuhulia joita jokku pitää rahasamponaan. Juhulat tosiaan piretähän sinä vuanna ku poika täyttää 20 ja jokku pitää maharottoman suuriaki juhulia joihin kutsutahan jopa 200-400 ihimistä ja paikalla elävä orkesteri ja usiampi ryhymä siäviä tanssilikkoja. Sellaasten juhulien järiestäminen maksaa ja viää aikaa suvulta. Tai vaikka koko kylä niihin valamisteluuhin osallistuuki niin silti siihen menöö aikaa ja rahaa. juhulat kustannetahan viaraitten tuamilla rahoolla ja loput sitte saa juhulakalu joka ei välttämättä temppeliin sen kummemmin meekkää. Saattaa näön vuaksi olla muutaman päivän tai viikonki, mutta sitte pois. Mutta tälle klopille ei isoja juhulia piretä, me osallistumme pienellä järietelyyhin, mutta juhulat piretähän pienenä ja ei täs meillä vaan temppelillä johona ei tartte viinoja tariota. Sanoonki, että eioo mitää järkiä moiselle laiskalle kutaleelle isoja juhulia järiestää, varsinki ku tietää jottei soo siälä temppelis varmahan yhtäkää yätä. Ne tosiaan jollakitapaa vihitään näin temppeliin ja homma pitää sisällään option temppeliin jäämisestä ja sitäkautta koulutuksenki saamista. Temppeli kouluttaa joko omis yliopistoos tai saattaa lähettää jopa ulukomaillekki etevimpiä opiskeliootansa. Mutta se vaatii itteltäki jo pikkuusen enemmän ku pelekän läsnäolon ja muuhun tämä poika ei taira pystyä. Tai en ainakaa usko niin, toivottavasti olisin vääräs. Mutta en usko olevani. Tipin serkun juhulat oli joitaki vuasia sitte ja kaveri oli vissihin viikon temppelis ja nyt on johonaki eteläs hommis. Käyy kyllä täs aina ku paikkakunnalla kävääsöö ja tevehtiiki niinku asiaan kuuluu. Kaikki tollikat ei niin tee ja siinä näkyy tapojen muuttuminen, enää vissihin ei kasvatus puraase niinku ennen tai joiski perheis. Esim. Tipin serkun lapset molemmat tervehtii aisaankuuluvasti ja Mikki heittää päälle yläfemman! Mutta se tavoosta ja niitten turmelluksesta. Tänään olis tarkootus mennä hakemahan kattovärkkiä Samchukista ku alakaa olla pian niitten tarvis ja Jouni tuloo samoolle nurkille asioollensa. Jotta olis tarkootus, jotta Jouni hakaasis mut sitte evakkohon omien asioottensa jäläkehen. Jotta täs saa pian ruveta kattelemahan jotta kuinka sinne kaupoolle mennähän, ookaanko itte vai tulooko joku naapuriista puikkoohin... ku sitä lisenssiä eioo ja täälon kovaa tiukennettu nuata sakkojuttuja ja kortitta ajosta saattaa saara usiamman tonnin sakon. Mutta tästä sitte hommiin ja liikkeelle!

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Kevyt illallinen; possua kasviksilla, munakas ja setti ainaki kolomelle...

ThaiWatsadu

käyty ja hankinnat tehty. Mukaan lähti ikkuna, liukuovi ja molemmat tietysti karmeineen. Lisäksi vielä laatat lattioihin, sisälle ja pihalle. Lisäksi ostettiin roskis, loppuu se roskien kans pulaaminen ja vääriin paikkoohin heittely. Annoon asiasta sellaasenki ultimaatiumin jonka Tipi käänsiki, että jos vielä näen jonku heittelevän roskapussia takana olevalle joentörmälle, saatan nakata nakkelian peräs! Ja tuos laattoja ja muita purkies kuuntelin/arvaalin ihimisten kommentteja asioosta ja rakentamisesta. Ja taas vaimo käänsi oikeen ku käskin sanomahan, jotta sitteku tekevät ittelleen voivat valita haluamiansa asioota. Mutta nyt kysees meirän talo ja ME teherähän asiaankuuluvat valinnat. Laattojaki valites lankomiäs yritti esittää omia halujaan, mutta torppasin ne heti liika kruusattuuna tai värikkäinä. Ja samat terveeset meni sillekki, jotta tehkööt oman tupansa kuinka tykkää. Minen hänen valintoihinsa puutu, etenki jos/kun maksaa itte jos joskus saa tuvan ittelleen aikahan. Mitä tosin en oikeen tältä istumalta usko, vaikka kuinka saiski pitää vakituusen hommansa. Firma on meinaan SIAM SOLAR ENERGY ja tuottaa aurinkoenerkiaa ja vissihin markkinooki jollakilailla laitteita siihen. Nyt raksalla menos kattorakenteitten aloottelu ja seiniin tekivät justihin sellaasen välivalun josta sitte nostavat seinät ylähä asti. Kattotiilet pitänee hakia huomenna, ne haetaan tuosta Samchukista, on kuulemma vain yks paikka josta saa samammoosia tiiliä ku mitä meillä katos on. Sitäki mä ittekseni siunaalin, jotta mistä näistä maalaasista on kuariutunu tuallaasia joka-asian asiantuntijoota, ei niilloo minkää valtakunnan koulutusta eikä kokemusta, mutta tuntuvat muka tietävän melekeen kaikki asiat. Sanoonki vaimolle, jottoon aikoonani ollu enemmän rakennuksilla hommis mitä nämon nähäny rakennuksia ja jotaki voin sanoa tietäväni. Mutten sillä juurikaa kehuskele, en ainakaa täälä johona rakennustapa poikkeaa jonkuvverran. Mutta mielenkiinnolla seuraan. Nuosta tietäjistä en piittaa paskan vertaa, vaimolle justiin sanoon jotta ne tietää justihin samanverran ku se sika pohojantärärestä... oonhan mä kumminki käyny kasvuatisen ammattikoulunki, jotta tekniikasta jotaki ymmärrän, vaikka koulutukseni oliki asentaja-koneistaja niin silti rakenteet on jokseenki tuttuja ja hitsatakki osaasin vielä. Ainaki jos pikkuusen sais hariootella... Ovi karmeineen kannettihin katoksehen, lankomiäs oli toises pääs ja toisehen meinas tulla poikansa niin sanoon jotta nämon ny miesten töitä ja nappasin karmista kiinni. Sehän siirtyy ku murutruuttu, räystäs vain meinas hilippaasta... Olisko painanu 50kg yhteensä, jotta kevyttä oli. Samoon kannettihin laattalaatikot, ne painoo varmahan 25kg laatikko ja vein niitä kaks kerralla... Vissihin joku tuumas, jottei falle aiva henketöön kumminkaa oo... Ei kaikille oo vielä tullu seleväksi se, jotta mollahan täälä lomalla ja jotta mun työhommat on melekeen taputeltu. Alootin työuras 14-vuatiaana tai siinä nurkilla ku mentihin Liukun Eskon kans Purtasen verstaalle hinkkoolle koulun jäläkehen. Oltihin silloon kansalaaskoulus, soli peruskoulun yläasteen esivaihe. Siitä alakoo yhtäjaksoonen työura joka katkes vasta parisen vuatta sitte selekäongelmiin ja johti osa-aikaaselle eläkkeelle joka sitte ens marraskuus vaihtuu kokonaasehen eläkkeesehen. Siis ku täytän 63 vuatta. On Tipi joskus joillekki asiaa valottanu, mutta ei siitä oo jatkuvaa valistusta piretty. Kuitenki pyysin kertomaan, että ku suames hommia teherähän niin päivät on 12-14 tuntisia ja viikos ei oikeen yhtäkää täysin vapaata päivää pääse olemahan, jotta tälläänen loma/lataaminen on enemmän ku paikallaanki. Toki son täkälääsehen tapahan pikkuusen poikkeavaa, mutta asia on sama toisinkipäin. Tuota rakentajaporukkaa kattelles oon tosiaan tuumaallu, jotta mihinä on kaikki nuaret miähet? vetääkö ne kaikki kotonaansa lonkkaa ja nauttii täyrellisestä ylöspirosta? vissihinki niin. Tottahan tuallaasta hommaa piisaas jos vain olis haluja, työ näyttää opettavan näitäki ja tuskin kukaa näistä on mitää kouluja käyny. Mutta silti hommat käy ja tapahtuu. Sen jotenki ymmärrän, ettei näy nuaria flikkoja, mutta poikien pitääs olla riskis kunnos ja näyttävän jaksavan pelata jalakapalloaki vaikka kuinka kauan... Sitte ollahanki niin hoihruksis, jotta pitää loppupäivä maata jotta jaksaa ehtoolla juasta likkojen peräs. Niinku jo aiemmin mainittin, alootin aika varahin työuran ja likkojen peräs juakseminen piti teherä siinä ohes väliaikoona... Senny mitä pitiki teherä, mutta hyvin kerkis ja aina jonku sai kiinnikki... Mutta vietetähän ny tätä pyhäp'äivää täs kaupan korokkeella hiliaasta kylätiätä tarkkaallen,

pyhäänen aamupala

eilistä, kotoa ja DonChedistä

DonChedi

tuli sitte käytyä ja jo matkalla sinne saatihin aavistus, jotta moni muuki oli ajatellu viättää siälä löörtaakkiehtoota... Lähärettihin siinä kuurenkantturoos ja pian jo oltihinki sellaases autoletkas, jotta ohittelu oli aiva turhaa. Perille ku päästihin niin kesti pualisen tuntia enneku jonkimmoonenkaa parkkipaikka löyrettihin ja siältä sai kävelläkki melekeen kilometrin päästäkseen eres alueelle. Ja siälä sitte niin väkiä, jotta meinas paikoon oikeen aharistaakki ku väki vain tunki menemähän. Onnekseni väistyyvät ku havaattivat vastas olevan pikkuusta isompaa kalustoa... Tavaraa oli tariolla taas monensorttista, mutta väkiä yksinkertaasesti liikaa, jotta olis voinu eres kattella niitä. Ruakia monehen sorttihin; oli paistettua ja monellatapaa kypsennettyä ja oli niin knaa, possua ku kaikenmaailman ötököötäki. Ruaat jätettihin melekeen ostamatta, samoon muukki ja tuumattihin palaavamme päiväsaikaan laueelle jolloon rauhallisempaa ja kerkiää paremmin kattellakki. Ja meitä ku oli isoompi porukka, sellaasen yhyres pitäminen oli maharotoonta ja pian havaattimmeki olevamme kaharestaan Tipin kans. Ja mä taas pirin tarkasti silimällä, jotten olisi vaimoa väkipalioutehen karottanu. Soli palio maharollista, pikkuunen iluminen ku hän on niin sekoaa heleposti muihin samankokoosihin. Mutta niin vain selevittihin siältä sumasta poiski ja ostettihin tarvittavat asiat läheltä porttia ja sitte mentihin tuttuhun paikkahan. Tipi einehtii ja mä nautin ansaatun LEOn. Kurkku oliki jo siinävaihees kuiva ku peruiinen sanraali. Muu väki oli osaannu autolle ja sitte siitä hetimmite kotio. Kotona oltihin vasta ennen yhtätoista, jotta siälä meni viitisen tuntia matkooneen. Ja tänään suunta lähelle Suphanburin kaupunkia ja siälä ThaiWatsaduun joka isoo rakennustarvikekauppa ja siältä tarkootus kattella laattoja ja muita tarvikkeita. Tai vertaalla ainaki hintoja, hankinta sitte sieltä mistä parhaat alennukset. Lankomiähillä viikon ainoa vapaapäivä, mutta vanhempi tuli jo meirän tontille pihaa hoitamahan. Siinon sitte läpehensä ahkera mies. Nuaremman patalaiska poika tuas taas notkuu ja suunnitteloo kuinka päivänsä joutavasti kuluttaas... Ei sitte paa poika tikkua ristihin elantonsa etehen. Mutta ei tuo oo mitää erikoosta suameskaa, palio on näitä mitäätekemättömiä nuaria jokka ei saa mitää aikahan. Tämäki lopetti aikoonaan peruskoulun ja nyt viimeksi aloottamansa ammattiin tähtäävän kurssin. Eli ei kovin ruusuunen tulevaasuus oo poijalla, ei opintoja eikä näin ammattiakaa. Isänsä sai ensimmääsen vakituusen (toivottavasti) työpaikkansa vasta muutama viikko sitte ja hän täytti justihin 36 tai 37... Jotta sellaasta. kello lähenee kahareksaa ja kupis kaffia ja aamupala pian tuleillaan. Pyhäpäivänä annoon luvan valamistaa mulle pekoni-aamupalaa ku värkkiä ei muuhun oikeen oo ja eileen jo niitä maissihiutalehia söin. Suphanin Tescos pitää käväästä ja ottaa kaurahiutaleita ja voita, jotta saa aikahan kunnon aamupuuron voisilimällä. Rakentajat meinaa kuulemma saapua tyämaalle tänäänki, jotta pysyysivät aikataulus. Sevain passaa, ainaki mulle. Muuraus eteni eileen kohtuullisen reippaasti ja seinistä melekeen kolomannes jo muurattuki. Eli alakaa saara muatoa kovaa pianki. Jotta alakuviikosta vetäyryn Jounin viarashuaneeseen maailmaa parantamahan ku rupiavat pian seinää puhkaasemahan. Tai kattotahan kuinka heirän hommansa etenöö ja mihinä järiestykses sen tekevät. Aika lookista on ollu ainaki tähän asti, mutta saattaa tulla joitaki yllätyksiäki. Jotta sellaasta täälä näin pyhäaamuna. Tästä peli jatkuu.

lauantai 20. tammikuuta 2018

kello meni

jo yli 12 ennenku kerkisin tähän kaupalle... tuli postin mukana vaimon tilaamat käsiveskat jokka laillansa tilattu. Puuttumahan jäi vaimon ittelleen tilaama, mutta se ei juurikaa haitannu... tai itteasias se saattaa vielä tullakki, näitten tuleminenki kesti muutaman viikon vaikka tulivat tuosta pääkaupunkin seutuvilta. Mutta missä lienee valmistettu, se ei vielä käyny seleville. Ja mistää rihkamakamasta eioo nyt kyse, hintaki oli sen mukaanen jottei aiva pilipalia pääse olemahan. Tyttärelle yhyristetty joulu- ja synttärilahaja tuli näin sitte jo hankittua ja voi sen suhteen olla rauhallisin miälin... DonChedin markkinoolla lisää tavaraa lairasta laitahan, jottei jos sieltä ei jotaki löyry niin sitei vissihin sitte ookkaa... Ja lauantaisin täs SamChukis on sioommat markkinat ja siälä eioo vielä käytykää ja vissihinki käyrähän sitte loppureissusta kattelemas, jotta mitä tarvitahan ja mitä mahtuu. Mutta tosiaan päivä erenny pualehen ja laajennustyämaalla täys tohina päällä. Alustan muuraus menos ja teräsrakenteet maalattu ties kuinka monentehen kertahan. Käsin tekevät laastin ja kolome naista muuraa yhyren vatkates laastia ja toisten kantaes tavaraa. Miehet teköö sitte muita hommiansa, mutta kuaa eioo tekemättä. Sen käyy pomo säännöllisin väliin tarkistamas, tai on käyvinään. Nämon vissihin ollu saman virman palavelukses siksiki kauan, jotta tietävät hommansa ja sen hoitavakki. Tänään tosiaan oli kakarootaki mukana tyämaalla, koulusta ku on vapaata ja jos kotona eioo ketää vanhempaa niin lapsoset tuloo tyämaalle päiväksi. justihin äsköön ku tänne lähärin niin näytti olevan ruakapaussi menoollansa ja einehtivät siinä pihamökis johona helepottavana tuuletin katos. Ainaki pikkuusen viilentää tai ainaki sekoottaa ilimaa. Keli kehittyny aikamoosen lämpööseksi ja ihaallen kattelen tyäläästen hommia tuos kelis. Maalariille olisin voinu eherottaa jotaki, mutten sitä teheny. Itte olisin kehitelly paikallaolevistä säiliööstä telineen ja olis saanu maalata seisaaltaan, nyt vetelevät maas. Ja eivät oo mitää nuarisoa kukaa, mutta son täälä sellaanen tapa, jotta monet asiat teherähän maas. Keittiöski aina kaikki naiset on lattialla mitä milloonki tekemäs vaikka pöytä on vieres. Tipi on sentähäre suames oppinu pöyrällä tekemähän, mutta täälä on heti vanaha tyyli voimas. Maas maan tavalla tiätystikki. Lääkäriki tuas kävääsi vastapäätä olevas talos, vissihinki hoitokeikalla ku kassinsa kans autolleen meni. Son oikeen mukava tämä tohtori ja apu löytyy aina joka vaivahan ja tropit sellaaset jottei vaikutusta tartte kauaakaa orotella. Vaivat hoituu useimmite jonkimmoosella piikkikoktaililla ja mulle se aina näyttää mitä ruiskuhun kulloonki vetää ja niis on antibioottia vahavimmasta päästä ja pikkuusen jotaki kipua liäventävää. Pikkupoijat käyy kaupalla karkkiostoksilla niinku aina, muu väki käyy hakemas jäitä ja juamia milloon mitäki. Onhan löörtaakki vasta puales, jotta kerkiää viälä vaikka mitä. Ja kyllä tämä kyläraitti jollakitapaa rauhoottuu viikonlopuksi, maanvileliät ei niinkää viuhkaa niillä härveliillänsä ja enemmänki on viaraspaikkakuntalaasten autoja. Bangkokista tuloo tännekki melekoosia automääriä aina viikonlopuksi, monesti vaikka vain lauantaiksi ja pyhäksiki, mutta tulevat kumminki. Niinku tämä vaimon serkkuki, aina tuloo ku vain maharollista on. Ja aina tuloo meille iltaa istumahan ja useen käyrähän johonaki lähiseurulla ajelemas vaikka temppeliillä tai vastaavis paikoos. Mutta nyt alakaa teksti olla hakuses, jotta paree keskittyä ny johonki muuhun vaihteeksi.

tuntuu jotta

nämä aamujen päivitykset toistaa ittiään kaikenaikaa, jotta melekeen vissihin vois kopioora ja sitte liittää... mutta sen toki joku havaattiski. Nyt kello tuli justihin seittemän ja kakarat jo liikkeellä vaikkei oo koulua. Niinku aina, koulupäivinä vaikia saara hereille, mutta vapaapäivänä kukutahan heti kukkojen laulun kans... tänään tosin paikkakunnan kukoot alootti viestintänsä jo neliän kantturoos ja laskin niitä olevan puolisen tusinaa, alakaan pian jo eroottamahan niitten äänekki. Pitääs vissihin kattella jotta kuka/mikä mihinäki häärää... Mutta ne kuuluu tähän maaseurun touhuun, aamuuhin ja iltoohinki. Mutta nualle puluulle pitää keksiä jotaki, eileen yritin kivittää niitten pesää katolat siinä kumminkaa onnistumatta, mutta kunhan rakennus etenöö kattovaiheeseen saavat sen hävittää ja asentaa uuret verkot etteivät perkeleet pääse pesimähän räystäitten alle. Cha-amis kristerillä oli sellaasia erikoosia karkottimia joita lienee syytä hankkia, non sellaasia piikkiä jokka laitetahan paikkoohin johona ruukaavat olla tai pesiäkki. Ei mulla periaattees lintuja vastahan mitää oo, mutta nua alakaa olemahan jo riasaksi ja niiton aiva liikaa täs tontilla. Pikkulinnut on mukavia ku ne nuas puskis pesii ja laulaa niin somasti, mutta nämä eiku kukertaa ja ropajuttaa katoolla. Se linnuusta tälläkertaa. Jounin saunanrakennuski etenöö vauhrilla ja pian alakaa olla koppi valamiina ja pääsevät Jarin kans tekemähän lautehen runkoa. Sen tekevät Jarin pajalla ja sitte pultiilla paikanpäällä kasahan. Ja sitteppä ei tarttekkaa ku seinien verhous ja tiätysti lauteitten kans. Jotta toivehis on päästä löylyyhinki tämän reissun aikana... Ja viimeestään alakuviikosta saatan mennäkki evakkohon Jounille jos täälä tosiaan alakaas tapahtua niin palio, jotta seinää pian aukaastahan. Sitte pitääki siirtää kaikki kalusteet olohuoneen puolelle, mutta siinei kauaa nokka tohaja ku son tehty. Eileen ku käytihin maksamas tarvikkeita, valittihin samalla laattiamateriaali, tuloo sellaanen parkettia mallaava kivilaatta, rusahtavaa. Samoon valittihin ikkuna ja sitte liukuovet. Ja taas sai kuvetta kaivaa... jotta maksaa se tääläki vaikka kuinka muka on halapaa. mutta son aina niin, jottei halavalla saa hyvää ja niin son täski tapaukses eikä me tätä taloakaa tehty halavempien materiaalien mukahan. Löörtaakkia tosin on alootettu ja lankomiähillä työpäivä, täälei vielä olla siirrytty viispäivääsehen viikkohon, muutaku koululaasten osalta. Tosin monis virmoos ollahan jo vapaalla löörtaakkisin, muttei täs näitten paikas. Palakka tiätysti sen mukaanen. Sattuu tuasta olohuaneesta silimähän yks sellaanen matto jonka äiteemuarin sokia ystävä on solomimalla teheny. Kysees sellaanen muavikutehista solomittu matto johona Thaimaan lipun värit, käyttötarkootus olis kait lähinnä kylppärin matto tai joku vastaava. Mutta eihän täälä voira lippua käyttää mattona, ei eres sitä muistuttavaa ja täs on aiva oikiat värikki. Tekijä oli sen vartavaste meille teheny ja tuas se ny on hyllys esillä, vois sen vaikka panna siihen hyllyn etehen. Mutta varmasti joku pelekää jotta sille astutahan ja se eioo oikeen se. Täälä ku tuloo aamuusin 0800 ja iltaasin 1800 vireo johona lauletahan kansallislaulu, vähä niinku neenmuinoon suames rariolähetys päättyy Maammelauluhun. Ei se kansallislaulu täälä aiheuta sen kummempia, mutta aikoinaan oli hienoa kattoa Bangkokin rautatieasemalla ku väki nousi seisomahan ja lauloo mukana. Hienohan son se vireoki, kovaa kansallistunnetta nostattavaa ja toimiiki justihin niin. Nyt uutisis kerättihin ruumihia joltaki pellolta, näytti siltä jotta oli palanu pelto ja sen mukana joitaki ihimisiäki, aika karseita kuvia näyttävät näin aamusta. Tosin sumennettu jokki kohorat, mutta kumminki. Ja son jännää ku nuata mainoksia ne näyttää joka kanavalla ja joka välis, son varmahan erullistaki mainosaikaa joittenki ohojelmien välis. Ja täälä ollahan kovaa noitten terveystuatteitten perähän, myynnis jos jonkimmoosta laihruttavaa ja muutoon terveyttä kohentavaa tuatetta ja varsinki kosmetiikkaa tuloo joka välis. Mutta kosmetiikkahan son joka myy joka paikas ja aina keksitähän muka nuarentavia rasvoja ja seerumia joita sitte nämä maaseurun naiset kilivan tilaavat ja maksavat ittensä kipeiksi ja jäävät vaille nuarennusta... Mutta niin se vain tahtoo olla muuallaki, jottei soo hullu joka myy vaan se joka ostaa... vai kuinka seny menikää? Jaa, oliskohan se aamupalan aika? Nyt vois mennä maissihiutaleet luamumairolla. Kattotahan kuinka maistuu.

perjantai 19. tammikuuta 2018

Työmaalla tapahtuu

yhyristetty aamupala ja lounas. Sekä iltapäivän tumma keppana.

hankintoja

käyty tekemäs markkinoolla tuos lähistöllä ja samalla suunnalla rakennustarvikeliikkees käytihin maksamas toimitetut tarvikkeet. Jarin vaimolla ruokapaikka siinä Tescon liikkeen vieres ja teki taivaallisen hyvää SomTam-salaattia ja siihen kylykehen tikuus rillattua lihaa ja roilerin maksaa. Johan oli oivallinen yhyristetty aamupala ja lounas. Vielä ku siinä ennen tätä suaritin ostokset siinä pikkuteskos ja maltoon orotella kymmenisen minuuttia niin sain palanpainikkeeksi ison tölökillisen LEOa ja toiseksi otin saksalaasen litran purkillisen tummaa keppanaa. Sitä täsny sitte makustelen ja täytyy toreta, jotta kyllä saksalaaset oluen panemisen osaa. Oikeen maukas tumma olut ja ei yhtää tunnu vetiseltä, mutta eihän se palioa kummempi oo ku nämä yleeset oluet täälä. Tämä 4.7 ja yleensä täälä vissihin kaikki 5%. Menöö oikeen hyvin näin iltapäivän janojuamana. Illemmalla olis vissiin tarkootus sinne DonChediin mennä, kunhan Tipin serkku tuolta isoolta kirkolta tänne joutaa. Yleensä tääläki periantai on lyhkääsempi työpäivä ja näin kaupunkilaaset pääsöö aiemmin starttaamahan tänne maaseurun rauhahan. Illaksi naiset osti värkit PadThaita varte, vissihinki aikomus einehtiä ennen markkinoolle lähtöä. Seki passaa mulle, kumminki väellä on siälä näläkä ku pariki tuntia taaplatahan markkinoolla, jotta joku eineen tyyppinen jollekki jo maistuu. Rakennustyämaaki heräs henkiin, ainaki pikkuusen ku kaks ukkelia tuli maalaamahan seinä- ja kattoteräksiä. Niin kattorunko ku seinärakenteekki tulle teräksestä, samoon kattoruateet ja niitten päälle samammoonen tiilikatto ku alakuperääseski rakennukses. Mutta kattotahan kuinka homma etenöö. Jotta ny siirryn rakennusvalavontahan, eli käännyn 180 astetta justihin tästä paikasta. Ja käyn täyttämäs lasin sillä tummalla keppanalla, oli meinaan litraanen purkki...

johtuen

eilen antamastani yhteistalouden epätasaisesta jakautumisesta ja kaiken jakamisesta johtuen oli aamulla ylen tariolla niitä sokerittomia pullantyyppisiä juttuja. Aamukaffin kans maistuuki oikeen oivalliselta pari sellaasta. Ilta meni mukavasti yksin tässä terassilla istuskelles ja musiikkia kuunnellen. Tuo juutuuppi kuon ehtymätön ja aina siältä löytää jotaki sellaasta jonka luuli unohtaneensa. Useen neki on tullu joskus jo kuunneltua, mutta aina jotaki muka uuttaki löytyy tai tulee muistista. Eikä kello ollu palio yhyreksää enempää ku kammarihin vetäyryyn. Mutta niinvain unta piisas melekeen yhtäjaksoosesti seittemän nurkille. Jotta kovaa on levänny olo ja voi käyrä käsiksi päivän askareesihin. Ja nehän on tuttuja, äänikirian kuuntelua ja ristikootten ratkomista ny ainaki. Muuta eioo korvihini kantautunu. Eileen alakoo juhulat johonaki lähitemppelis, muttei sinne vielä kumminkaa tarvinnu mennä. DonChedis alakaa vissiin tänään isoot, viikon kestävät markkinat ja sinne mennähän vissihin huamenna ku Tipin serkku väkensä kans tuloo tänne. Son eherottomasti paikka johonka on mukava mennä porukalla. Temppelialueen ulukopualella on hyviä ruakapaikkoja johona anniskeluaki, muutoon temppelialueella pitää olla ovela jos meinaa olutta löytää... Mutta kunhan kysäsee oikiansorttisesta kioskista, niin pian sun muavipussihin sujutellahan vähintään purkiis olevaa olutta... Non oikiastaan tosi isoot markkinat ja niillä temppeli rahoottaa toimintaansa. Valtio ku täälkä ei osallistu temppelin menoohin kuinkaa vaan kaikki tuloo kansalta ja tämon vain yks muato. Mutta siitä sitte tuonnempana ku on sen aika. Kakarat on kuskattu kouluhun ja lankomiähet lähti mopoolemahan töihinsä, jotta moon sitte akkaväen kans täälä. No, kattotahan minkämooseksi päivä tästä muatoutuu, josko vaikka lisää kaffia...

torstai 18. tammikuuta 2018

Omia...

Bangkok

käyty ja lappuun piirrustettu kuvio. Oli lähetystö muutanu sitte viimekäynnin ja parempaaa paikkaan. Pikkuusen vain tuumatutti hissisysteemi, mutta perille löyrettihin ja oli oikeen ystävällinen ja rento vastaanotto. Toki virallisiltaosin virallinen, niinku kuuluuki. Homma ohi sujuvasti ja päälle vaalikaffit piparin kera. Tarkootus oli kattella vaalikalialle paikka, mutta se jotenki jäi ja katteltiin kyyti MBK-ostoshelevettiin johona meniki toinenki tovi ennenku asiat joita mentihin siältä hakemahan löytyy. Näläkä oli jo siinä vaihees niin lujaa, jotta tuli sorruttua ensimmääsehen pitsapaikkahan. No, pitsa oli sopivan kokoonen ja kohtuullisen makuunenki, juamana oli vain fantaa jotta se pikkuusen vesitti hommaa... Itteasias koko hommas kävi niin, jotta ne vaalioluet juatihin vasta Samchiukis ku oli istuttu toiset reippaan kakstuntisen verran vanis... Ostoshelevetis saiki taaplata oikeen kunnolla, mutta jaksaa sitä kumminki ku vain haluaa. Eikä ollu pakko, mutta hommat hoirettihin niinku kuuluuki. Nyt sitte kotona ja terassilla hikoolemas. Aika lämmin meinaa olla. Johonaki temppelis olis juhulat, mutta sain justihin kuulla jottei sinne mennäkkää. Taitaa lankomiäs olla pikkuusen väsähtäny ja minen aja jos oon ottanu ja niinku nyt oon. En aja vaikka kuinka olis lyhkäänen matka, silläki matkalla saattaa jotaki tapahtua ja silloon on vaara jotta fallesta teherähän syyllinen vaikkei oliskaa. Samchukin torilla oroteltihin kyytiä ja hakaasin siitä kaupasta (en seiskasta ku kello ei ollu vielä viittä...) isoon pullon LEOa ja kyllä maistuu oivalliselta viikon paussin jäläkehen. Siinä samalla pikkuusen einehrittihin, Tipi nuurelisoppaa ja mä maistelin paikallisen yrittäjän käärylehiä. Torettihin, jotta me teherähän parempia, mutta laarusta pitää maksaa. Siinä sitte ostettihin sioo pussillinen niitä sokerittomia nisun tyyppisiä juttuja ja autos kerkisin syärä kolome pientä pullaa. Kotio ku päästihin niin pussia ei näkyny mihinää ja kysyynki, jotta mihinä helevitis on mun nisut? Mulle kiikutettihin pussi jonka pohojalla yks vaivaanen nisu! Totesin, jotta son vain niin jottei sekää takaa mun saamista jotta ostaasin itte. Ku väki kerkiää vetämähän melekoosella vauhrilla ja vaimo jotenki pitää kaikkia yhteesinä. Vittu, olin tarkoottanu ne enemmänki ittelleni ja vaikka ehtoommalla syätäväksi! Pitää selekeämmin ilimaasta, jotta mikon mulle vain ja ainoastaan! Silloon ku mä ostan taloutehen jotaki, siitä saa kaikki, mutta auta armias jos joku muu tuaa jotaki niin mulle ei siitä sitte piisaa palaakaa. Eileenki tänne kiikutettihin isoo terttu pikkupanaania, mutta ku menin keittiöön kattomaan niin en nähäny yhtäkää! Vittu, pitänee ostaa omat tertut niitäki ja pitää ittellä! niinku huamaatta, alakaa tämä ydinperheen tyyppises olomuaros oleminen jollakitapaa ottamahan pattihin, jos ei enemmänki. Ja vaimo sitte koittaa asettaa hernettä nenukkiinsa, mutta kelleppäs muulle mä näitä asioota toimitan? Täs huushollis meinaan piisaa näitä vapaamatkustajia aiva piisalle asti, vaikkei täälä ruaat niin kalliita ookkaa niin silti. lankomiähen vaimo tekee ruaat, ei siinä mitää, mutta enimmäkseen ainekset tuloo meirän pussista. Taitaa tulla täyrellisestikki. Nojaa, piisaasko jo tuosta aiheesta. Alakaa pian ottaa vain enemmän kupoliin. Nyt kaupalta kolaa ja jäitä ja sitte kuppiin Smirnoffin Midnightia!

tänään sitte

matka Bangkokkiih äänestämähän ja suurlähetystö on paikka. Onki sitte viimekerran vaihtanu paikkaa, mutta uus toki tiaros ja koortinaatit sinne otettu. Minivanit lähtöö aika mukavasti tuosta Samchukista ja mitä varemmin lähäretän sitä varemmin keritähän pois. Nyt ei tosiaan jouretakkaa jäärä yäksi, rakennushommat vaatii meirän paikallaoloa, jottei pääse mitää kämmiä tapahtumahan ja tarvikkeita tuloo silloon ku pitää. Aamukaffia keittelles havaattin, jotta joku oli hakaassu niitä sokerittomia leivonnaasia/munkkia ja siinä ajattelin sellaasen syäväni aamukaffin kans. Jäiki sitte ajatusasteelle, kaffi ku oli valamis niin syämiset oli nopiampi jo viäny... Pikkuusen kritisoon tapahtunutta, jotta silloon ku mä jotaki taloutehen hankin niin kaikki niistä syää, mutta jos joku muu sattuu jotaki tuamahan niin ne syääki sitte jokku muut. Son sellaanen ahaneemman markkinat tääläki. Näemmä. Jotta nyt sitte pläsipääkaffit vain ja saa jäärä yhtehen kuppihin, jottei lähäre nesteet liika kovaa liikkeelle ja kestää istahtaa vanihin toviksi. Tuskin kumminkaa pysähtymättä mennähän, jotta saan jotaki haukattavaa matkalla, jos en sitte täs sitä aikaansaa. Eileen söin muna-pekonia, etten sitä viittisi toistakertaa einehtiä. Mutta toisaalta taas on pitkä aika seuraavaan eineeseen... Turha tuoton tuumaalla, syän jos syän. Päivästä näyttää tulevan varsin kelevollinen, piliviä ei juurikaa näy ja mukavan tuntuunen keli näin aamusta. Kello vasta puali kahareksan ja likat vietihin kouluhun justihin ja pian lankimiähekki starttaa ansiohonsa. Jounin sauna näyttää valamistuvan vauhrilla, mutta saattaa vielä tovi mennä ennenku lauteille pääsöö... mutta uskoosin sinne tällä reissulla kerkivänki, siksi reippaasti ovat siälä hommia paiskineet. Viimestään viikonloppuna meen tarkastelemaan tilannetta ja riippuen rakennuksen tilanteesta saatan viivähtää vierashuoneessakin jokusen päivän... Ainaki siinä vaiheessa kun seinään reikää rupiavat tekemään vaihran kortteeria ja jos Jounilla ruuhkaa vierashuonees niin sitte vaikka paikkakunnan vähiin resortteihin, mutta en siihen joss muinoon oltiin muutama yö. Siinä kopis ei ollu ikkunaakaa, oli olevinaan joku motelli tai vastaava jota paikalliset käyttävät tilapäisiin tarpeisiinsa. Halapa, muttei mikää mukava. Löytyy joitaki resortteja joissa jopa uima-allas, että sellaasehen sitte tarvittaes. Mutta Jounin vierashuone on se ykkösvaihtoehto kumminki, siälon eherottomasti parhaat eineet, seura ja juamakki on aina olleet oikeen laarukkaita. Tua koiraraukka viäläki meirän tontilla pyärii. Joka kerta yrittää auoton tai mopon kyyttiin ja samoon sisälle. Voiku oikia omistaja hakis sen oikiahan kotohonsa jonne se kuuluu. Me tarvittaas koira, mutta tuo on sisäkoira ja me tarvittaas pihakoira ja etenki vahtikoira joka ilimoottaas viarahista tontilla ja pitääs esim. kissat tontilta pois. Samoon muukki koirat. Vanaha hommansa hoiti, mutta se joku saatana otti ja myrkytti. Syyllinen löytyy läheltä, mutta tapahtunu mikä tapahtunu. Jaahans, sitte ruvetahan valamistautumahan lähtöhön, kauluspaitaa ja parempia sortsia päälle ja passi taskuhun. Ja lompuuki toisehen niin alakaaki olla äijä matkakunnos.

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

laajennus etenöö, huomenna taas jatkuu

äänestämähän

mennähänki huamenna, näin tuumittihin jo siksiki jotta periantaina on hyvinki kovemmat ruuhkat niin tiellä ku isoolla kirkollaki. äänestysaika on 11-16 ja passaa oikeen hyvin aikatauluuhin. Varsinki jos ei jäärä yäksi, vaikka se kumminki kiinnostaas. Siinä päärautatieaseman lähettyvillä on meirän vakituunen halapa hotelli ja ennekaikkia siinon yks ravintola johona aiva loistavat einehet. Jotta viälä jää tuumattavaksi yäksi jäänti, hotellis yä 700bht, ettei ota kipiääkää. MBK olis kans käytävä kattomas siskoolle kenkiä ja samalla tyttärelle veskaa... MBK on sellaanen isompi ostoshelevetti ja siitä mukava, jotta siälon varsin kelevolliset hinnat ja ei mitää kopiootten kopioota... Ja ei tartte tinkiä vaan hinnat on selekiästi esillä ja pitää. Vain jos ostat enemmän voi olla paikallaan tinkiä ja pienen rapatin saakki. Mutta kattotahan mihinkä päärytähän, ei meitä täälä kukaa huamenna kaipaa ja periantaina voitaas lähtiä heti aamupualesta kotioppäin. Pitäähän se ääni käyrä antamas, niinku oon teheny siitä lähtien ku oon saanu äänestää. Tipihän ei näis vaaliis saakkaa äänestää vaikka jo äänesti kunnalisvaaliis ja saa taas äänestää eruskuntavaaliis. Hänellä ku on suamalaanen sosiaaliturva ja sen mukaanen kelakorttiki. Vakituunen osoote JURVAs. Mutta vissihinki son niin, jotta sais äänestää näis vaaliis pitääs olla kansalaanen? En eres viitti kuuklettaa tuata, jokainen kattoo jos tykkää. Ja nuan vain taas on kello hiipiny lähelle viittä ja kevyesti menny päivä hyvän aamupalan voimmalla, kaffia vain välillä ja vettä. Yhtää oikiastaan eioo näläkäkää ku oon täs terassilla istuskellu ja ristikoota ratkonu. Päätalon kiria alakaa Kai Lehtisellä olla pian luettu, nopiaa menny 18 tuntia... Tottahan ku eioo muuta tekemistä ku kuunnella vain. Lotteris ei isompia voittoja sitte tullukkaa, Tipi vissihin 3000 joka kattaa kutakuinki pelaamisen. Itte ostin vain kaks lappua ja ei voittoa... eli meni niinku orotinki, jotten osaa olla pettynykkää. Kolome päivää on menny kutakuinki samalla tyylillä, mutta huamenna tosiaan tuloo poikkeus asiaan ku lähäretähän viivaa vetämähän. Jotta kattotahan aamulla kerkiääkö mitää nakutella, jos yäksi jäärähän otan toki koneen joukkohon. Mutta näkyypähän.

aamupalas keskitytähän olennaasehen. Pekonia ja munnii...

piti oikeen

kalenterista varmistaa, jotton keskiviikko aamu jokon alakanu... sevverran täs pääsöö olemahan viikkovillis, kaikki päivät toistuu samammoosina ja niitei oikeen erota millää. Kalenteri on kumminki lahajomatoon. Nyt kumminki aamukaffit kupis ja toinen setti termosmukis, jotta varmahan piisaa. Sitte orottelen sitä viikon kohokohtaa, eli pekoniaamiaasta. Oikeen muuhun eioo värkkiäkää, puurovärkit loppu ja samoon paahtoleipä joista vain ensimmäästä hankin lisää. Samoon niitä mainittemiani muroja tai maissihiutaleita ja maitoa. Josko kokeelis sitä soijamaitoaki? Sitä kakarat täälä juaa kikistä viarootuksen jäläkehen, enoo ainakaa äirinmaironvastiketta nähäny. Vai enkö oo osannu kattella oikeista paikoosta. Mutta nua likat jokka justiin viätihin kouluhun on vasta lopettanu sen soijamairon juamisen. Ja joivat sitä tuttipulloosta... mua nauratti ku koululaaset vetää tuttipullosta maitoa aiva posket lommollansa... Kummilikka LEK alakoo heti hoikistua ku lopetti sen mairon kittaamisen, vanhempi likoosta KEU onki laihempaa sorttia ja syää kovaa valikoorusti. Kummilikka on tullu muhun, muistaa syärä ainaku siihen on maharollisuus... Tai on ainaki vissihin omaksunu sen tyylin, muttei sekää enää syä siihen mallihin ku viälä vuasi sitte. Lankomiähekki ovat lähärös ansiohon, jotaki tuala enehritähän, nämä syääki aamulla oikeen kunnon riisiruaan, mitää varsinaasta aamiaasta eioo oikeen olemaskaa. Son kuppi kaffia ja tupakki. Niinku aikoonaan reikan saarella yks ravintoloottia mua yllytti. Ottamahan joskus reikkalaasen aamupalan. Jaku kysyyn sen koostumusta oli vastaus erellämainittu. Paitti jotta tupakoota oli kaks. Resitenttiä pitääs mennä äänestämähän ja se tapahtuu vissihinki periantaina, löörtaakkina on isoolla kirkolla liikaa liikennettä ja liikkumisehen menöö liikaa aikaa. Olis maharollisuus tänään ja huamennaki, mutta vain 11-16 ja periantaina sentähän 9-16. Jotta silloon mennähän äänestämähän Sauli toiselle kaurelle. Viime kerralla jouruunki menöhön kahtehen kertahan isoolle kirkolle, kattotahanny sitte jotta piisaako ny yks kerta. Jounilla vieraita, jotta vissihinki mennähän vanilla ja käämäsillään, eli ei jäärä yäksi jos ei tilanne sitä jollakitapaa vaari. Enoo ainakaa niin suunnitellu, jotta jos aamulla yhyreksän kantturoos lähtöö niin kerkiää ehtooksi takaasin kotio. Ja kaharelta on kyytimaksut erestakaasin kutakuinku kymmenisen euroa... Ja kyyti kohtuullisen sujuvaa, jottei parane moittia. Jaajotta, mitä tänään? Sitä samaa ku eileenki. Plarasin jo elokuvavalikoomaa ja siältä löytyy usiampiki kattottava raina ja lisäksi Päätalon Ihmisiä telineillä on vasta ylittäny pualivälin. Jotta niis piisaa puuhaa täksiki päivää. Mutta ny rupiaa olemahan aamiaanen hollilla, jotta pistän rarion soimahan jotta saan nauttia musiikista samalla.

tiistai 16. tammikuuta 2018

päivän ainoana ateriana possua ja kalaa.

nuan vain

taas päivä menny mukavasti iliman mitää kummempia ohojelmia, ristikoota piisaa ratkottaviksi ja ovat niin persanan vaikeita jotton joihinki vaikiaa saara eres muutamaa sanaa... Pelikaanin punaasta jos joku ratkoo niin tiätää mistä puhun. On vissihin niitä vaikeimpia ristikkolehtiä joita saatavilla. mulla sellaanen tapa, jotta ku leheres etenen niin aina pitää saara ristikkoon muutama sana ennenku voi siirtyä seuraavahan. Mutta niitä jäläkimmääsiä joutuu väkisinki jättämähän ku ei sitte millää keksi vaikka kuinka tuijottaas. Oon koittanu käyttää rouppinkiaki, mutta auttaa vain niin keskitasoosis jos niiskää... Joskus ajatus lentää helepommin ku on pikkuusen ottanu vaikka ruuvvimeisseliä... Jotta sellaasta tänään, eli ei juuri mitää. Kello ohittanu jo neliänki kohoran ja pian rupiaa päivä väkisinki kallistumahan iltahan. Toki päikkärit tempaasin päivällä ku tuota äänikiriaa kuuntelin. Menos Päätalon Ihmisiä telineillä jonka lukoo Kai Lehtinen. Joka näytteliki Päätaloa sen elämästä kertovas elokuvas ja näytteliki pirun hyvin. Ja oikeen mukava ääni tuahon lukuhommaan, sitä on oikeen sujuva kuunnella. Mutta päivällä piti ottaa pikkuusen takaasin ku havahruun unesta... Ja vesilinia pitää erelleenki, jottei tartte kenenkää murehtia. Ja ei mua haittaa vaikka joku murehtiisiki, juan sitte ku siltä tuntuu ja justihin niin palio ku tykkään. Ei täälä tuu mitää maharottomia juatua, vaikkei täälä aikaansaakkaa sellaasta kankkusta ku suames. Aineenvaihrunta on aiva erilaasta ja nesteekki haihtuu palio riuskemmin. Toki vettä pitää juara kaikenaikaa, vaikka kuinka oluttaki jois niin vettä ei passaa unohtaa. Sen sai tuala reissus havaata yks kaveri jolle annoon pientä terveyskasvatusta. Vaikka oliki mun ikäänen kaveri niin silti oli ollu liika vähällä vetellä ja samoon liika vähällä sualalla. Muita vitamiinia minen täälä syä ku kalkki-magnesiumia ja sillä estää lihaskrampit, lisäksi ku muistaa lisätä sualaa vaikka aamuruakahan mitä se sitte sattuuki olemahan. Huamenna lupasin ittelleni pitkästä aikaa kunnon pekoni-munallisen aamupalan ja sonki sitte viikon ainoa sellaanen. Tänään meni vain pari paahtoleipää ja oli siinä pari tuaretta pikkupullaa joita tuas kylällä öliys paistavat. Eivät oo makeita, maistuu samalta ku vappurinkeli iliman sokeria. Eli oikeen hyvää aamukaffin kans. Pian mulle tariotahan päivän ainua ateria, aamupalan lisäksi eioo menny juuri mitää, muutaman keksin maistoon ku olivat kokeeksi teheneet. Tipi meinaa opetella niitten teon ja saarahan vaunuhun lisää sellaasta oheesmyytävää. Ja kaikki tuatteet iliman kluteiinia, jotta käy kaikille ja eivät oo mitää makkeeta. Niinku täälä ei ruukaakkaa olla, ainakaa nämä perinteeset. Toriilla ja kaupoos näkyy jo palio sokerisia ja kaikenmaailman ronitsia ja niitä näyttää väki kärryyhinsä keräävänki. Ja väki alakaa tukevootua kohtapualihin ku oppivat pullansyännin. Leipää eivät viälä oikeen palioa vissihinkää käytä, mutta orotettavis on seki viälä. Leikkeleitä löytyy moneen lähtöön, on kinkkua ja monemmoosta makkaraa siivuuna. Toki löytyy jo ulukolaasia makkarootaki, mutta tietysti hintavia ovat. Jottei tuu meirän kaappihin niitä. Nyt eioo juustoakaa enää, aamulla söin viimmeeset ja enää ei tartte lisää tuarakkaa. Eikä oo voitakaa, mutta sitä vosi hankkia vaikka vain aamupuuroa ajatellen. Leivänsyäntiki on loppunu samalla ku loppu paketti aamulla. Siinä pieni katsaus ravintoasioohin. omalta osaltani toki, en juurikaa muitten asioohin paneuru. Meille eioo niitä leivonnaasia juurikaa ilimestyny, muutaku näitä sokerittomia perinteesiä jokka toki muulekki kelepaa. Ja ne paistetahan ku asiakas kurvaa paikalle, jotta ne saa lämpöösenä ku paistopaikka on tuas lähellä. Tottahan kakarat on persoja makialle, mutta niinhän non kaikkialla, mutta täälä eioo oikiastaan sellaasia makeisia ku suames, tai jos on niin pakkaukset on tosi pieniä. Ainaki mitä oon tuas kulumakaupas kattellu, marketiis toki on aika isoja valikoomia, mutta ne ohitetahan kovaa määrätiatoosesti joka kerta. Samoon limukkahyllyt on syytä ohittaa, kolaa menöö muutoonki aiva liikaa ja sei sekää oo hyväksi kellekkää. Ei varsinkaa kakaroolle, niitten ei pitääsi sitä juara ollekkaa. Mutten sitäkää rupia kiältämähän keltäkää, kattokohot kukin omien kakaroottensa syämiset ja juamiset itte. Mä koitan vaharata omiani parhaan kykyni mukahan. Ja nyt parhaan kykyni mukahan rupia nauttimahan iltaeineestä ja pistän naamakiriahan kuvan Juhaa ajatellen. Jotta hyvää päivänjatkoa sinne ja aikanaan hyvää iltaa ja yätäki.

huomenta

taas samalta paikalta. Naamakiriahan jo kiriootinki, jottei juurikaa haittaa vaikka herääki aikaasemmin. Voi nukkuakki silloon ku väsyttää. Mentihin eileen aika aikaasin levolle ja vaikka kuinka kauan koitin kattella kaikemmoosia juttuja juutuupista niin uni tuli pikkuusen aikaases ja näin aiheutti varahaasen heräämisen ja ylähänousunki. Se tapahtuu kutakuinki kuurelta, jottei aiva maharottoman aikaasin kumminkaa. Ei muutaku kaffinkeittoon ja siitä peli jatkuu. Yhyren murhaelokuvan toki kerkisin kattella ja siinä sivus syärä aamupalaksiki pari paahtoleipää juustolla ja lositavalla chililöörtaakilla. Ja ny kello lähenöö yhyreksää ja kovaa mukavasti tarkenoo täs terassilla nakutella ja juara sitä oivallista Gingsen-kaffia jokon kuulemma oikeen erullista ruumiintoiminnoolle. Enoo mitää erinomaasta viä havaannu, vaikkoon sitä lähes päivittäin juanu. Mutta on vissihin orotettavis. Piti mennä akttomahan Jounin saunanrakennuksen alakua, mutta auto häippäässy johonki ja ei oikeen luatettavaa mopoakaa oo pihas. Jotta tuli vissihin kotopäivä, jossei naapuri sitte innostuusi heittämähän. Sillon kyllä automaattinen Honda tuas pihas, jotta sillolis oikeenki mukava ookaalla... Ovat tosin kiristäneet sakkoja esim. kortitta ajosta ja sellaaseksi voirahan kattoa suamalaasellaki kortilla ajaminen. Kerran tai kaks on multa korttia kyselty, silloon on kelevannu suamalaanen kortti, mutta pitääs kuulemma olla kansaanvälinen. Mutta kattotahan täs aamupäivän aikana, jotta kotiutuuko auto tai sitte varmempi mopo ku tua romu joka tuas pihas kenaa... Lankomiähen poija mopo toki tuas on, mutta son sellaanen nuarisomalli jotten sillä kehtaasi ajellakaa. Muka urheelullinen, paskat soo muutaku pikkuusen matalampi ja yrittää enemmän muistuttaa kyykkypyärää... Naamakiria jo eileen varootti aurinkonpaisteesta täälä ja oli oikias, paistaa pilivettömältä taivahalta ja aikaansaa melekoosen lämmön päiväksi. Rakentajat on viä tänäänki temppelillä hommis, etteivät tuu tuahon kolajuttelemahankaa. Saisivat toki tulla, eristyys tämä laajennuski ja saataas joskus valamihiksiki. Naamakirias yks kaveri (oikia ystävä) sanoo orottavansa mun ruakakuvia ja se sai jotensakki hyvälle viilikselle. Kaikki ei varmahan niistä niin tykkääkkää, muttei niitoo pakko kattellakkaa jos ei halua. Popian naamakirias on palio jokka oikeen orottaa niitä ja jokaasella kuvalla on yli 200 katteliaa ja joskus jopa enemmänki. Jottei noo turhia ollenkaa. Kuvien ja vireootten tarkootuksena on antaa ihimisille oikiaa kuvaa täälä elämisestä ja olemisesta. Väki saa jokseenki vääristynyttä kuvaa kattomalla vain matkatoimistojen sivuja ja kuvia jokkon selekiästi mainosmiäles tehtyjä ja eivät oo oikiasti orellisia. Non jokseenki silooteltuja ja erustavat sitä parasta näkökulumaa jokon saatavilla ja tarkootuksena saara ihimiset varaamahan matkansa juuri siältä. Johona sitte torellisuus onki jotaki muuta. Tämä mitä mä kuvaan ja vireoon on eherottoonta totuutta, eioo silooteltu juuri mitää. Betoaniakaa eioo sliipattu niinku suames... Mutta täälä maalla ihimiset onki aitoja, ei näitten oo pakko hymyyllä kaikenaikaa, vaikka "hymyjen maas" asuvakki. Samammoosia täälä ihimiset on ku suameski, välillä iloosia ja välillä ei. Onhan thaimaalaanen kulttuuri toki toisemmoonen ja siitä tuloo pikkuusen värikkyyttä, mutta peruasiat on pitkälti samoja. Täälä ollahan yhtä aktteellisia ja juarutahan yhtä lujaa ku suameski, joskus tosin tuntuu jotta viälä enemmän, muttei kumminkaa. Kun tähän maaseurun sialunelämään on jollakitapaa päässy sisälle se näyttää aiva toisemmooselta ku mitä olin luullu tai uskonu. Son tavallista maaseurun elämää, yksinkertaasta, mutta toimivaa kaikenkaikkiaan. Ihimiset on vähään tyytyvääsiä ja niille riittää kus aa päivittääsen eineensä ja muun välttämättömän. Ei ne tavoottele kaikenaikaa jotaki sellaasta johon eioo maharollisuuksia, eikä ne näin velekaannukkaa. Ei ainakaa niin toivottomasti ku moni suames teköö. Ja yhtälailla täälä uskotahan lottovoittohon ja rakennetahan sen varahan jo ennen sen tuloakaa ja sitte taas petytähän kus itä ei tuukkaa. Ja orotetahan seuraavaa maharollisuutta rikastua... Rahapelit on yks helemasynti täälä, onneksi täälä eioo automaattia, hakkaasivat kaikki rahansa niihin. Ku nykki pelaavat kaikenmoosia arpajaasia kaikenaikaa. Täälä on se viralline lotto joka toinen viikko, mutta sen varios käyrähän sittä paikallisia lottoja vähä joka paikas. Ja niitten lisäksi aiva omia arpajaasia, jotta pelaamista piisaa. Ja jokaasis juhuliis pelaavat sitä ruletintapaasta peliä joko nopilla tai muulla konstilla. Ja aina toki rahasta. Korttiaki läiskivät, meilläki joskus aikamoonen rinki tuas olohuanees ja pikkurahalla toki pelaavat, mutt akumminki. Voitot/häviöt ei pääse maharottomaksi, mutta saattaa olla hyvinki päiväpalakan kokooaia. Jottei aiva olematoontakaa. Moon ensimmääsen kerran tullu tälle kylälle 2008 loppuvuaresta ja voin sanoa, jotta mut on otettu hyvin vstahan täälä. Ovat ymmärtäneet, ettei mulla määrättömästi rahaa oo ja en sillä pröystää kuinkaa. Kuinka voisin tehräkkää niin, ku rahaa kerran eioo. On täälä toki nähty niitä rahan levitteliöötäki ja ne jos jokku eristää sitä kateutta ja kaunaa ja aikaansaavat aiva turhaa ja tarpeetonta juaruulua ja kyräälyä. Suamalaanenki on täälä sellaasta aiheuttanu ja kysees mun entinen kaveri. Mutta siitä sitte joskus tuonnempana, nyt en jaksa enkä viittikkää. Kakaroolla vaihteeksi taas vapaapäivä, opettaja kuulemma taas johonaki koulutukses ja paikallisen tavan mukahan korvaavaa opetusta eioo järiestetty. Oon eherottanu, jotta voisin mennä opettamahan kakaroolle lontoonmurretta joinaki päivinä, kerran sitä muka opiskelevakki niin panisin ne oikiasti puhumahan. Mutta eherotukseni eioo viä tuattanu tulosta, mutta kattotahan sitä jatkso. En ottaasi mitää korvausta, kouluki on tuas aiva lähellä jotta melekeen kävellen sinne pääsisin... Jotta kvaa repaleesia on nämä kouluviikot täälä, enkä saanu tiatohoni jotta onko kysees vain tämä päivä vai jatkuuko huamennaki. Arpakauppiaski kävi taloos ja uskoosin, jotta muutaman arvan sai kaupaksiki... kaikki kyttää niitä omia numerootansa... vaikka son hänessään mikkä numerot siältä sitte arvonnas nousoo... Oon Tipille ianaki saanu sitä jonkivveraan perille, jotta tuurikauppaa on koko lotto ja onhan se nähäny kuinka mä annan koneen arpoa monesti KENOn numerot ja silti saatan voittaa jotaki. Vaikka vain pieniä voittoja, niin siltiki. Orotellahan sitä isoa voittoa... Mutta nyt alakaa aurinko paistella niin, jottei ruutua taharo nähärä, jotta siirryn kuuntelemahan kiriallisuutta. Nyt joko Elisa-kiriastosta tai Suplasta. Hyvää alakavaa tirstaita sinne kaikille tasapualisesti.

maanantai 15. tammikuuta 2018

notkahtanu kasvihuane

mukavasti

on päivä menny vaikken oo käyty rappujen alaosaa kauempana. Aika menny ristikoota täytelles ja joitaki rainoja kattelles. Kaupoollekkaa en sitte viittiny lähtiä ku oli niin pahasti hommat kesken... Rakentajat eioo tullu ollenkaa, on kuulemma temppelillä hommat kesken ja pitää saara ne valamiiksi enneku siälä alakaa juhulat painaa päälle. Mutta oli urakoottia luvannu saara kuun loppuun mennes homman valamiiksi. Kattotahan kuinka homman käyy. Toki maksut tuloo tai menöö vasta ku on määrätty taso saavutettu. Ja onhan tuas työmaata vielä jälielläki, mutta ku tuahon tuloo koko kaarti niin johan alakaa tapahtua. Nyt vain sitte pian iltaeinettä ja vois vetäytyä ansaatulle levolle... toki mulla raina kesken. Eileen kattoon Vareksen ja nyt oli joku dekkari siinä hollilla, jotta sen paris menöö pariki tuntia mukavasti. Lepoahan tämän pitääki olla. Jounilla alakaa huamenna saunanrakennus ja sinne vois hilipaasta vaikka vain kattomahan kuinka homma sujuu. Mutta son huamisen hommia se. Ja johan kello lähentelöö kuuttaki, jotta eineen aika rupiaa olemahanki. Tipille pikkuusen hankalaaki ku anon sen ultimaation jottei tartte kaikenaikaa olla ruakaa tyrkyttämäs ja varsinki jottei ollenkaa mitää leivonnaasia eikä makeesia. Ei ainakaa mulle. Ja vesilinia pitää ja lujenoo vain! Jotta näillä mennähän. Kotoa kuuluu pikkuusen huanoaki, kasvihuane meinaa olla romahtamaisillaan! Ari käyny kattomas ja lupas vielä käyrä taakkaa keventämäs jos kovaa lisää lunta tuloo mutta kovaa kuvasta päätellen koko hökötys notkahtanu. Taitaa mennä uusiksi heti toisen talaven jäläkehen. PREECO ei torellakaa oo paikka josta kannattaa kasvihuanetta tilata! Laitoon toki sinne postia, mutta tuskin eres vastaavat. Mutta antaa sen asian olla ja ratkomme sitä sitte paikanpäällä ja keväämmällä teherähän asialle jotaki. Nyt eineelle ja ehtoota kohti.

viikko

alakanu ja joku vois sanoa, jotton pikkuusen viiliää... mutten valita, hyvin tarkenoo täs aamukaffia terassilla juara. Kakaroota kyytitty kouluhun ja lankomiähet menos hommiinsa ja niillä eres ensimmäänen täys viikko joka kuuspäiväänen. Täälä tosiaan teherähän lauantainaki töitä ja koko päivä, ei mitää pualikasta niinku mäki kloppina kerkisin tekemähän. Toisaalta, täälon sitte niitä ylimäärääsiä vapaapäiviä, olokohot vaikka sitte paikallisia kirkollisia pyhäpäiviä. Sanotahan niitä buddhapäiviksi ja sitte onki melekeen kaikki paikat kiinni, joskus jopa paarikki. Paitti Tattiksella. Mutta tosiaan joinaki juhulapäivinä jopa viinanmyyntiki on määrätyys paikoos kiinni, taitaa kuninkaan syntymäpäivä olla yks sellaanen. Mutta aina löytyy joku paikka joka eioo kiinni. Jaku näis kylämyymälöös myyrähän kumminki kaikenaikaa, nämä ku eioo vissihin mitää virallisia kauppoja ollenkaa. Tuskin niillon mitää lupaa viinan myyntiin, epäälen ainaki niin. Paariillahan toki pitää olla luvat, muttei nekää maharottomia maksa vuares. Muutamia kymmeniä tai satasia. Piliviä näyttääs olevan kovaaki, mutta tästä se päivä kumminki lämpenöö pikkuhiliaa niinku omaki olo ku saa kaffin juatua. Mitähän tänään? Ei vissihin mitää kummempaa, ristikoota on ratkottavana melekoonen pino ja sitte on Tipin suamenkielen opiskelu johon vois paneutua pikkuusen. Oppikiria jonka hankin vaikuttaa tosi hyvältä ja osuvaltaki. Kattotahan kuinka lähtöö puremahan. Tuosta kielihommasta senverran, jotta oon määrätiatoosesti lisänny suamia ja vähentäny tuata lontoon murretta ja seki auttaa omalta osaltaan ainaki ymmärätämises. Oonki Tipille sanonu sata kertaa, jotta jos se paneutuus kielen opiskeluun samalla tarmolla ku muihinki töihinsä niin puhuus jo täyttä suamia. Nojaa, ei piretä senkää kans turhaa kiirusta. Lankomiähet lähti töihinsä ja järkevästi samalla mopolla, säästyy siinä pualet pensakuluustaki. Eväät näytti olevan mukana, jottei sentähän oo taloon pualesta ruakaa. No, etuja tuloo sitämukaa ku menestyy töis. Täälon mones yhtiös sellaanen tyyli. Jaa, josko sitä pian nauttiis aamupalaa. Taitaa olla riisikeitto taas maullaan... son oikeen oivallinen aamupala ja sillä päriää pitkälle. Eileen söin sen ja sitte iltapäivällä vasta PadThain ja siinoliki sitte päivän eineet. Välipalooksi vain herelmiä, ettei pitääsi olla liika raskasta kenenkää miälestä. Vaikken mä sitä kysele, syän justihin niinku itte haluan ja niin useen ku haluan. Mutta eileen jyrkästi kiälsin kaikemmooseten leivonnaasten tuonnin, niitä en enää suuhuni paa. En vaikka kuinka hyviä ovakki, mutta aiva liika makeita ja sokerisia. Jotta mialuummin syän kunnon ruakaa ku nuata kaloripommia. Ja lisää vihanneksia ruaan kans, kerran niitä täälon saatavilla tosi tuareina ja vaikka mistä. Se ruakapolitiikasta. Maanantaisin ei taira olla mihinää toria, jottei vissihin tartte niihin mennä. Mutta Tescos vois käväästä, alakaa mehut olla finaalis ja samoon vois ottaa muitaki aamupalatarvikkeita. Reissus kokeelin syärä muroja mairon kans piiitkästä aikaa ja maistuu oikeenki hyvältä. Täälä saa maitoa kätevis pikkupurkiis jokka piisaa hyvin lautasellisehen muroja. Vaihteeksi menöö sellaanenki. Siihen jos lisääs viä mansikka hillon niin tulis armeija-aijan sunnuntain aamupala mieleen... tosin armeijas oli näkkäriä ja jusutoaki... Ja näkkäriä ei tullu otettua mukahan, juustoa täältä kylläs aa vaikka son kuinka muka kallistaki. No, kaikki täälon kallsita joka on tuantitavaraa ja juustot on niitä. Austraalia ja Uusi-Seelanti taitaa olla lähimpiä paikkoja joista maitotuatteita tuloo. Voi ainaki Aussiilta ja oikeen hyvää puuron kans ku on kunnolla sualattua. Nyt mulle tuatihin isoo kupillinen kuumaa riisikeittoa ja oikeen on oivallista. Tipi lisänny justihin sopivan ripauksen chiliäki... Jotta kelepaa näin viikko aloottaa. Keskityn nyt keittoon ja tuumaan viikon alootusta. Piremmälle ei kannatakkaa tuumata, teherähän kuinka tilanne vaatii.