maanantai 15. tammikuuta 2018

viikko

alakanu ja joku vois sanoa, jotton pikkuusen viiliää... mutten valita, hyvin tarkenoo täs aamukaffia terassilla juara. Kakaroota kyytitty kouluhun ja lankomiähet menos hommiinsa ja niillä eres ensimmäänen täys viikko joka kuuspäiväänen. Täälä tosiaan teherähän lauantainaki töitä ja koko päivä, ei mitää pualikasta niinku mäki kloppina kerkisin tekemähän. Toisaalta, täälon sitte niitä ylimäärääsiä vapaapäiviä, olokohot vaikka sitte paikallisia kirkollisia pyhäpäiviä. Sanotahan niitä buddhapäiviksi ja sitte onki melekeen kaikki paikat kiinni, joskus jopa paarikki. Paitti Tattiksella. Mutta tosiaan joinaki juhulapäivinä jopa viinanmyyntiki on määrätyys paikoos kiinni, taitaa kuninkaan syntymäpäivä olla yks sellaanen. Mutta aina löytyy joku paikka joka eioo kiinni. Jaku näis kylämyymälöös myyrähän kumminki kaikenaikaa, nämä ku eioo vissihin mitää virallisia kauppoja ollenkaa. Tuskin niillon mitää lupaa viinan myyntiin, epäälen ainaki niin. Paariillahan toki pitää olla luvat, muttei nekää maharottomia maksa vuares. Muutamia kymmeniä tai satasia. Piliviä näyttääs olevan kovaaki, mutta tästä se päivä kumminki lämpenöö pikkuhiliaa niinku omaki olo ku saa kaffin juatua. Mitähän tänään? Ei vissihin mitää kummempaa, ristikoota on ratkottavana melekoonen pino ja sitte on Tipin suamenkielen opiskelu johon vois paneutua pikkuusen. Oppikiria jonka hankin vaikuttaa tosi hyvältä ja osuvaltaki. Kattotahan kuinka lähtöö puremahan. Tuosta kielihommasta senverran, jotta oon määrätiatoosesti lisänny suamia ja vähentäny tuata lontoon murretta ja seki auttaa omalta osaltaan ainaki ymmärätämises. Oonki Tipille sanonu sata kertaa, jotta jos se paneutuus kielen opiskeluun samalla tarmolla ku muihinki töihinsä niin puhuus jo täyttä suamia. Nojaa, ei piretä senkää kans turhaa kiirusta. Lankomiähet lähti töihinsä ja järkevästi samalla mopolla, säästyy siinä pualet pensakuluustaki. Eväät näytti olevan mukana, jottei sentähän oo taloon pualesta ruakaa. No, etuja tuloo sitämukaa ku menestyy töis. Täälon mones yhtiös sellaanen tyyli. Jaa, josko sitä pian nauttiis aamupalaa. Taitaa olla riisikeitto taas maullaan... son oikeen oivallinen aamupala ja sillä päriää pitkälle. Eileen söin sen ja sitte iltapäivällä vasta PadThain ja siinoliki sitte päivän eineet. Välipalooksi vain herelmiä, ettei pitääsi olla liika raskasta kenenkää miälestä. Vaikken mä sitä kysele, syän justihin niinku itte haluan ja niin useen ku haluan. Mutta eileen jyrkästi kiälsin kaikemmooseten leivonnaasten tuonnin, niitä en enää suuhuni paa. En vaikka kuinka hyviä ovakki, mutta aiva liika makeita ja sokerisia. Jotta mialuummin syän kunnon ruakaa ku nuata kaloripommia. Ja lisää vihanneksia ruaan kans, kerran niitä täälon saatavilla tosi tuareina ja vaikka mistä. Se ruakapolitiikasta. Maanantaisin ei taira olla mihinää toria, jottei vissihin tartte niihin mennä. Mutta Tescos vois käväästä, alakaa mehut olla finaalis ja samoon vois ottaa muitaki aamupalatarvikkeita. Reissus kokeelin syärä muroja mairon kans piiitkästä aikaa ja maistuu oikeenki hyvältä. Täälä saa maitoa kätevis pikkupurkiis jokka piisaa hyvin lautasellisehen muroja. Vaihteeksi menöö sellaanenki. Siihen jos lisääs viä mansikka hillon niin tulis armeija-aijan sunnuntain aamupala mieleen... tosin armeijas oli näkkäriä ja jusutoaki... Ja näkkäriä ei tullu otettua mukahan, juustoa täältä kylläs aa vaikka son kuinka muka kallistaki. No, kaikki täälon kallsita joka on tuantitavaraa ja juustot on niitä. Austraalia ja Uusi-Seelanti taitaa olla lähimpiä paikkoja joista maitotuatteita tuloo. Voi ainaki Aussiilta ja oikeen hyvää puuron kans ku on kunnolla sualattua. Nyt mulle tuatihin isoo kupillinen kuumaa riisikeittoa ja oikeen on oivallista. Tipi lisänny justihin sopivan ripauksen chiliäki... Jotta kelepaa näin viikko aloottaa. Keskityn nyt keittoon ja tuumaan viikon alootusta. Piremmälle ei kannatakkaa tuumata, teherähän kuinka tilanne vaatii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti