eileen

ehtoopualesta matkattihin DonChediin ku Jounin vaimo ei ollu vielä siälä päässy käymähän. Tälläkertaa oltihin paremmin aijoos ja saatihin autolle kelevollinen paikka likeltä porttia. Oli sama paikka johona meki ollahan ruukattu autoa pitää tilanteen sallies. Jaku oltihin aijoos liikkeellä oli alueella liikkuminenki palio helepompaa. Mitää sen kummempaa ei siältä löytyny, mutta tulipahan taas mukava iltalenkki tehtyä ku jonkimmoonen siivu sitä aluetta patsasteltihin. Siinei menny oikeen tuntiakaa ku oltihin takaasin autolla ja pualestunnis takaasin täälä. Pari tuntia koko reissuhun, soli siinä. Täälä sitte Eni pisti rillin tuleelle ja pian oliki oivallinen keitto valamiina ja se jo kelepaski siinävaihees. Ja kauaa ei siinä sitte istuttukaa ku vetäyryttihin kammariihimme. Pikkuusen juutuupista jotaki kattottavaa ja sitte jo unilukkari kopajutteliki. Ja nyt taas kattelen valakenevaa järvimaisemaa. Sumua tai usvaa ei nytoo samallalailla ku eileen, mutta ku tuas kolomen kantturoos vessas kävääsin niin lasit veti heti huuruhun ku kammarista tuohon käytävälle astahrin. Tiätysti tulin ilimastoorusta huaneesta ja sen takia huuruhun vetääsiki. Linnut piukuttaa lujaa ja etäältä kuuluu kukkojenki kuittaalua, nämon mukavia aamuääniä. Sitte pian kattomahan, jotta onko Jouni jo jalakeella... Kaffia osaan toki ittekki keitellä, ettei sen pualehen.