sunnuntai 14. tammikuuta 2018

eileen

ehtoommalla tuli sellaanen olo, jotta piti mennä aikaasin peitonalle. Johtuu vissihin niistä kaharesta jäläkimmääsestä päivästä ku läskiä rannalla tiristelin. Nousi kuumetta ja palelsi niin saatanasti. No, lääkkehet on hallus ja ne auttoo ja sain kohtuullisesti nukuttuaki yön. Aamupäiväki meni huilailles, mutta nyt kaffit juatua olo varsin kohtuullinen. Aamiaaseksi meni vain lautasellinen aiva loistavaa riisikeittoa ja taas tuli miälehen, jotta sitte ju suamalaaset ymmärtää tuan keiton hyvyyren saarahan keittää sitä isoolla kattilalla... Tosi hyvää ja terveellistäki, joko roileria tai sikajauhelihaa lisukkeena, tai voi teherä aiva iliman lihaaki. Pyhäpäivä on muutoonki omialtaanen kunnon kohentamisehen, ja sanomattaki on selevää jotta juamina menöö vain vesi ja mehut. Tipi kävääsi eileen tuaretorilla ja toi taivaallisen hyviä viinirypälehiä ja niitä meniki jo melekoonen setti. Jotta mahan näyttääs olevan kunnos, ruaka kerran pysyy sisällä ja ei muutenkaa mitää moittimista. Nyt ei torilla ollu niitä Samboo-herelmiä, mutta oli varsin hyviä mandariinin tapaasia ja sitte niitä rypälehiä. Jotta niillä mennähän. Tipi lupas teherä iltapäivällä PadThaita HuaHinistä hankituusta nuureliista. Jotta sitä orotelles sitte. parasta aikaa kuuntelen SUPLAsta sinne tallennetuista kirioosta: Mies joka kuoli. Suamalaanen dekkari ja aiva oivallinen. Ja ku kerran sain langattomat kuulokkeet toimimahan niin miäs on kuunnelles. Mutta siinä tahtoo vain olla se ropleema, jotta ku siihen torkahtaa niin heleposti ja sitte pitää palata taakseppäin siihen kohtahan mihinä nukahti... Aamupäivällä meni joku lukuki sivu suun, mutta nyt ollahan taas oikialla kohoralla. Keli varsin kohtuullinen, nyt näyttääs olevan 29 varios ja tarkenoo. Lankomiäs veliensä kans (elikkä lankomiähet) aloottivat viikolla vakituusen tyänsä tuos Samchukin lähistöllä ja tekevät nyt kuuspäiväästä viikkoa, jotta loppuu se vetelehtiminen. Kuukauren koeaika tonnia matalammalla palakalla joka sitte nousoo ainaki sillä tonnilla. Toivottavasti hoitavat hommansa niin jotta jatkuu ja siitä ura urkenoo. Kysees joku vakuutusvirma jolla tosi isoo tontti toimitilojensa ympärillä ja siihen nämä on palakattu puutarhaa ja muutoon kiinteistöä hoitamahan. Ja täytyy sanoa, jotta täälä vastaavat tilat on aina toinen toistansa paremmin hoirettuja ja varsinki puskat ja pensaat millintarkasti leikattuja, jokku joittenki eläämien muatohon. Son täälä kova sana tua vakituusen tyän saaminen, varsinki isoosta virmasta. Vakituunen tili aina tarpeen ja näis kummaski tapaukses. Erityysesti täs nuaremmas. Jotta miälenkiintoosta seurata, jotta kuinka asia etenöö ja kuinka asiansa hoitaa. Näin pyhäpäivänä sukua viaraaloo normaalia enemmän tontilla, osasyynä lähestyvä lottoarvontaki jota Tipi laillansa pyärittää. Nyt ovat lähärös temppeliin joittenki asiootten tiimoolta, mullei oo mitää asiaa sinne. Joten jään terassille seuraamahan tilannetta ja kuuntelemahan kiriaa. Supla siitä mukava, jotta sieltä kuuntelu ei maksa mitää ja siälä aika mukavasti tallenteita ja voi kuunnella rario-ohojelmia monemmoosia. Jotta leppoosta pyhäpäivää sinnekki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti