viime yö

oli siksiki lämpöönen, jotta piti ottaa lisätuuletin peliin ku ilima kävi niin lämpööseksi vaikka ikkunakki oli aukaastu. Meinaan se ilimastoonti on ollu jo kauan pois seinästäki, jotta siinä syy moisehen. Ja vahavisti mun eileen Jounin kans sovittua evakkoonmenoa varsin oivallisesti. Nukuttua saatihin kumminki, mutta melekeen nauratti ku piti vetää pikkuusen peittoaki päälle ja se meinas nouseskella ku puhalsi jalakoopäästä niin reippaasti... Mutta niinvain kello tuli seittemän ja suaritettihin ylösnousemus taas meirän kammaris, muu talous oliki jo jalakehilla ja likkojen kouluhunmenon valamistelut käynnis. Sitte ei muutaku kaffinkeittoon ja puuro mikroon, sen keitinki eileen ostamaani täysmaitoon ja tulipahan taivaallisen hyvä sualaanen puuro. Ja justihin sopivan kankiaki ku siihen tinttas palan voita. Ja kyytipoijiksi kaks paahtoleipää cheddarilla ja tutuksi tulleella chililöörtaakilla. Siihen viä isoo mukillinen kaffia ja isoo lasillinen tuaremehua niin joha kelepaa olla tyrniää. Tuaremehut täälon muuten aiva loistavia, enemmän herelmää ku shames ja jotenki maistuuki erimooselta, eioo niin palio vettä. Ja sorttia löytyy, nyt mulla jääkaapis appelsiinia, granaattiomenaa ja sitte sekootus mustikkaa ja granaattiomenaa. Niillä mennähän toinenki tovi. Ja tuasta appelsiinimehusta tuloo aiva loistava ruuvvimeisseli ( ja son votka-tuaremehurinkki) ku pan palio jäitä jokka sitte sopivasti laimentaa juamaa. Mutta tottahan täälon kaikki lähellä, omas maas tuatettuja kaikki tarpeet ja valamistettuki toki täälä. Täälä on tosi monipualinen tua elintarviketeollisuuski, tekevät joko itte omista tai sitte lisenssillä. Kaurahiutaleet oli Austraaliasta josta tuloo kans palio esim. maitotuatteita. Ainaki voi ja juustoki oli siältä. Toinen maa on Uusi-Seelanti josta tuarahan kans joitaki elintarvikkehia. Juustot on tiätysti paikallisen hintatason mukahan arvokkahiaki, mutta jos syän niitä muutaman siivun päiväs ei viene perikatohon? Levitettäki leivälle toki löytyys, oikeen Flooraaki on ainaki Jounilla ollu aamupalalla pöyräs. Samoon löytyy levitejuustojaki isommista teskoosta, ettei tartte olla vajaukses minkää suhtehen. Jotta moon ainaki saanu kovaa palio syäryksi enkä oo mitää kovaa kaipaallu, ens sen kummemmin ruisleipää ku muutakaa. No, maksalaatikkoa pikkuusen kaipaalin joulunaikana, mutta siton mulle pakkases ja son äiteemuarin tekemää. Siis sitä oikiaa maksakoteloa! Kaffiki tuas tuli torettua varsin kelevolliseksi, valamistusmaata en havaannu kattoa, muttei ollu maharottoman kallistakaa ja maku aiva loistava vaikka sen ripaukseen tummaa pressaa sekootinki. Nyt on jo pelekkää ittiään, pressa lienee jo haihtunu kokonaan. Mutta oikeen passeli tumma paahto ja maku tosiaan jopa loistavaki. Jounillahan onki suamikaffia, jottei pääse senkää maku unohruksihin. Rakennusväki eioo vielä saapunu, mutta ruukaavakki vissihin aloottaa yhyreksältä hommansa. Mä kyllä aloottaasin aiemmin tällääsinä päivinä ku näyttää tulevan varsin lämmintäki... mutta ei kait senoo väliä tunnilla niinkää siinäkää asias. Jos ovat näin hommansa tuumanneen, sitte niin ja se siitä. Eileen tosiaan Tipillekki ihimettelin rakennusväen ikärakennetta ja nuarison poisoloa ja oli vaimon myännettävä, jotta nuaret miähet makooloo kotona niinku pikkuveliensäkki poika teköö. Ei niitä kiinnosta sen kummemmpin koulut ku tyäkkää, valtaosa orottaa niitä 20-vuatiaana pirettäviä munkkijuhulia joita jokku pitää rahasamponaan. Juhulat tosiaan piretähän sinä vuanna ku poika täyttää 20 ja jokku pitää maharottoman suuriaki juhulia joihin kutsutahan jopa 200-400 ihimistä ja paikalla elävä orkesteri ja usiampi ryhymä siäviä tanssilikkoja. Sellaasten juhulien järiestäminen maksaa ja viää aikaa suvulta. Tai vaikka koko kylä niihin valamisteluuhin osallistuuki niin silti siihen menöö aikaa ja rahaa. juhulat kustannetahan viaraitten tuamilla rahoolla ja loput sitte saa juhulakalu joka ei välttämättä temppeliin sen kummemmin meekkää. Saattaa näön vuaksi olla muutaman päivän tai viikonki, mutta sitte pois. Mutta tälle klopille ei isoja juhulia piretä, me osallistumme pienellä järietelyyhin, mutta juhulat piretähän pienenä ja ei täs meillä vaan temppelillä johona ei tartte viinoja tariota. Sanoonki, että eioo mitää järkiä moiselle laiskalle kutaleelle isoja juhulia järiestää, varsinki ku tietää jottei soo siälä temppelis varmahan yhtäkää yätä. Ne tosiaan jollakitapaa vihitään näin temppeliin ja homma pitää sisällään option temppeliin jäämisestä ja sitäkautta koulutuksenki saamista. Temppeli kouluttaa joko omis yliopistoos tai saattaa lähettää jopa ulukomaillekki etevimpiä opiskeliootansa. Mutta se vaatii itteltäki jo pikkuusen enemmän ku pelekän läsnäolon ja muuhun tämä poika ei taira pystyä. Tai en ainakaa usko niin, toivottavasti olisin vääräs. Mutta en usko olevani. Tipin serkun juhulat oli joitaki vuasia sitte ja kaveri oli vissihin viikon temppelis ja nyt on johonaki eteläs hommis. Käyy kyllä täs aina ku paikkakunnalla kävääsöö ja tevehtiiki niinku asiaan kuuluu. Kaikki tollikat ei niin tee ja siinä näkyy tapojen muuttuminen, enää vissihin ei kasvatus puraase niinku ennen tai joiski perheis. Esim. Tipin serkun lapset molemmat tervehtii aisaankuuluvasti ja Mikki heittää päälle yläfemman! Mutta se tavoosta ja niitten turmelluksesta. Tänään olis tarkootus mennä hakemahan kattovärkkiä Samchukista ku alakaa olla pian niitten tarvis ja Jouni tuloo samoolle nurkille asioollensa. Jotta olis tarkootus, jotta Jouni hakaasis mut sitte evakkohon omien asioottensa jäläkehen. Jotta täs saa pian ruveta kattelemahan jotta kuinka sinne kaupoolle mennähän, ookaanko itte vai tulooko joku naapuriista puikkoohin... ku sitä lisenssiä eioo ja täälon kovaa tiukennettu nuata sakkojuttuja ja kortitta ajosta saattaa saara usiamman tonnin sakon. Mutta tästä sitte hommiin ja liikkeelle!