lauantai 31. tammikuuta 2015

paikallinen

hierontayrittäjä sai justihin muokkauksensa tehtyä ja tuli jokseenki rento fiilis. Son sama jokon aiemminki käyny, jalakainvaliidi joka ajeloo täs kylällä käsillä poliettavalla kolomipyärällä. Son erilaasta hierontaa, enemmänki painelua ja taitaa olla lähempänä sitä klassista thaihierontaa ku moni muu. Muokkaus tapahtu tuos olkkarin lattialla ja yleesöä olis saanu olla pikkuusen vähemmän osaa ottamas. mutten kumminkaa ajanu porukkaa pihalle, annoon olla ja ihimetellä ku lihavaa muakatahan. Ja hinta toiminnasta oli huimaavat 200bht jokon itteasias varsin kohtuullinen likas parin tunnin hommasta. Moni ei tienaa summaa koko päivänäkää. Esim. rakennuksilla tienaa 200-300bht päiväs. Tyytyvääsenä hiaroja lähti vemppaamahan vehkehellänsä toiseen päähän kylää. Ja ens viikolla taas uusiksi. Tipin pikkuvelii haki jostaki rottia joita ny tuas perkaa ja meinaa rillata ehtoolla. Oon toki niitäki maistanu, muttei kuulu mun mieliruakiin. Maku muistuttaa kanaa, mutta siinon niin palio pieniä luita jotton pikkuusen hankala syärä. Nämä rotat elää riisipellos ja on pikkuusen kahtaallinen asia niiren kans. Jos niiton kovaa palio, son häjy riisille mutta sitte jos eioo yhtää niin son taas sitte paha ihimisille jokka niistä tykkää. Anoppivainaa oli melekoosen perso niille ja halus itte hoitaa koko homman perkaamisineen ja rillaamisineen. Ja sitte veteli melekeen kasin käsin… Makunsa kullaki. Tälläkertaa eioo viä ainakaa näkyny niitä pikkuusia sammakoota jokkon oikiasti hyviä ja maku muistuttaa tönkkösualattua muikkua… Son sopivia sellaasehen pikkusyämisehen vaikka ku otetaan kuppoosta… oikeen käy sääliksi nua pikkulinnut ku ne ei millää ymmärrä jottei pesää voi tuahon ikkunalle rakentaa. Kantavat jatkuvasti heiniä ja oksia siihen, muttei onnistu niin sitte millää. ja ympärillä olis puita ja puskia vaikka kuinka pesää rakentaa. Eioo viä tullu minkääsuunnan eherootusta mihinkää menosta ja en mä ainakaa meinaa mitää eheroottaakkaa, joutuusin pian kuskiksiki… Jotta paree vain olla suijaa ja kuunnella Nostalkiaa. Seuraavaksi kuulemma tariotahan kanan koipia. Niitä nuijia muistuttavia jokka maustetahan sopivasti, pyäritellään sitte melekeen niinku korppujauhoos ja paistetahan. Lupasin muutaman purotella, sopuusa aviomiäs ku yritän olla. Ei passaa kovin montaa kertaa kiältäytyä, lopetetahan pian eherottelu kokonaansa. Ja mitä mä sitte teen? Kysyn kumminki vaan. Yks kaveri tuas ihimetteli kotomaan poliittista toimintaa ja sen järiettömyyttä, muttei se näy juuri kummempaa tääläkää olevan. melekeen joka ehtoo tämä pääministeri (siis ollahan sotilasvallas ja pm on joku kenraali tai vastaava) pitää samaa selevitystä maan makaamisesta ja suunnitelmista sen kohentamiseksi. Ja ihime kyllä käännös englanniksi mukana, muttei kerkiä kattoa ku pintapualisesti ennenku vaihtuu. Mutta sen siitä seleville saa, jotta kovaa yrittävät tasapainottaa maan tilaa ja pyytävät ihimisiä ottamaan osansa touhuun. Joka eioo ollenkaa huonosti sanottu, muttei sitä oikeen täälä taharota ymmärtää. Jaa, siinoli taas päivän politiikka. Eipäs täs ny justihin kummepaa, johan tänään onki tullu nakutettua piisalle ja kiusaksiki asti. Viikonloppuna jollaki voi olla aikaa vaikka lukiakki. Näkyypähän.

puolisen tuntia

sateesta ja ei mitää havaattavis enää. Tie kuiva, muutamia pieniä lammikoota pihas. Kattotaan tuonnempana, jotta pitääkö ehtoopualesta kumminki kastella… Mutta lämpötila ei muuttunu miksikää, yhtä lämmin on taas ja ei tuulen virettäkää. Kaffikki juatuna ja menos keittimen etikalla puhuristaminen. Jotta sinne sitte.

Mitäs

sitä näin löörtaakkina tekis jotta mainittaas? Sen voin mainita, jottoli taas hyvä aamupala ku itte tein. kaurapuuro voisilimällä ja paahtoleivän päällä cheddaria ja sitä chili-löörtaakkimakkaraa. Tuolla päriää jo vaikka kuinka pitkälle. Lämpö noussee taas korkiammalle ku aiemmin, jotta luut tarkenoo kohtuuttaki paremmin. Paikallisen hierojan tilasin, että jotaki ohojelmaaki on orotettavis. Samchukin kaupungis pitääs vissihin johonaki välis pistäytyä kattomas kultatariontaa ja etenki sitä antaako ne kuvata valikoimaansa. Tescon kultakaupas se ei käyny, jotta orastavat kaupat jäi siihen. En tiä jotta kuinka siälon, saako kultakaupas kuvata haluamiaan tuotteita? Emmoo ainakaa kuullu jottei saisi. Kaveri haluaas ostaa sormuksen vaimolleen ja vaikiahan son sikaakaa säkis ostaa. Kullan hinta kuulemma taas pikkuusen laskus, mutta kattotaan mikon tilanne ja toimitahan sen vaatimalla tavalla. Eileen taksari sai paitansa ja poka näytti prökkevältä paita päällänsä. kunhan lähettää paremman kuvan kysyn luvan käyttää kuvaa markkinoontihin… Pääsöö taksari mallipoijaksi tai ainaki joksiki. Jännää, ku sumua viä ilimas vaikka kello jo yli yhyreksän ja lämpö senku nousoo. Oikeen täs terassilla teetä juares hiki ripajaa… Yks naamatuttu eherootti eileen käyntiä pohojooses, GhiangMais ja rupesin hetimmite siinä valavoes sitä tuumaamahan. Pikkuusen meinaa (vaihteeksi) olla unirytmi sekaasin ja valavottaa joskus pitkiäki aikoja ja silloonhan on aikaa tuumata monemmoosia asioota. Vaikkei niistä kaikista hereellä kiinni saakkaa niin kovaa ovat muka tärkeetä. Pohojooses en ookkaa käyny ja siksiki siä olis mukava käyrä, vaimo ku on joskus flikkana ollu siä jokusen vuaren töiski johonaki kiinteestövirmas ja näin tuntoo jonkivverran paikkoja. Tai ainaki niin epäälöö. No, matkatuumingiista tuonnempana. Mutta eileen ratkottihin sohojolahan paluuta ja sinne asettumista. En ollu muistanukkaa jotta huhtikuun lopus on vaimon äiteen (eli mun anopin) kuolinpäivä ja son täälä tärkeen päivä tuo ensimmäänen vuosipäivä. Ja tehtihinki sellaanen suunnitelma jotta mä palaan suunnitellusti 13.3. ja vaimo sitte heti huhtikuun lopuus ku saa asian asianmukaasesti hoirettua. maassa maan tavalla kumminki. Ja emmainakaa ota sellaasta tunnolleni jotta jotenki manipuloosin häntä jättämään hänelle kuuluvat velevollisuuret hoitamatta. Emmäkää moisehen suastuusi eikä varmahan hänkää. Ja pyritään kumminki sovus elämähän. Jotta sillälailla homma taas kumminki etenee. Ja tosin kattoon niin siihen Vaasan koneeseen ei olisi enää paikkoja ollukkaa ja olisin siinä menettäny melekeen 150 ja seki on rahaa kumminki. Vaimo tuloo yhyrensuuntaasella lipulla ja hinta siinä 600€:n kieppeillä, etton reilusti yli puolet koko tiketin hinnasta. Mutta kauas matka maksaa aina enemmän ku lähemmäksi. Tuosta unirytmistä, että enoo siitä ollenkaa huolissani ja en sen suhteen mitää sen kummempaa tee. En esimerkiksi hae pilleriä joita täälä sais vaikka kuinka, enkä eres harkitte yömyssyjen ottamista. Pyrin ny justihin välttämähän kaikkien myssyjen ottamista. Kyllä son aina siältä löytyny ja uni tuloo sitte ku väsy on riittävä. Näin mulle on joskus joku lääkäri sanonu ja oon havaannu sen ollehen oikias oleva sanonta. Onneksi piisaa tuota kiriallisuutta ja taskulampus uuret patterit niin voi lukia vaikka kuinka kauan. Pian taas asiaa kaverin kiriastohon kuha tuon opuksen saan finaalihin, mutta kestänee jokusia päiviä. Varsinki ku näin päivisin touhaa jotaki muuta ku makaa kiria käres. Nyt näyttääs tulevan tuttuja tontille, vaimon serkku perheineen tuli taas ehtoolla isoolta kylältä. Jotta voi hyvinki olla jotta lähäretähän johonki ns. kakarootten paikkahan käymähän. Täs aikalailla lähellä on sekä delfinaario jotta krokotiilipuisto ja eioo kaukana elääntarhakaa. uimapaikkojaki toki löytyy, mutta tämän paikan kakarat on vähä niinku jurvalaaset, eli eioo tottunu vetehen juurikaa. Eivät oikeen jalakojaan uskalla mereskää kastella puhumattakaa jotta kastautuusivat. Jotta uimahan tuskin ketää pitää kuskata. Mutta kattotahan mitä tapahtuu kunhan päivä tästä etenöö. Siitä sitte joskus jos sattuu tulemahan mielehen. Tämä nakuttelu ku on muutoonki siältä tänneppäin ja poloveeloo ku vanha kylätie. Nyt muutoon tuli raikastava sarekuuro ja se friskaa päätä ja niskaa ja viää pölyjä eres pikkuusen pois. Ja sitte ku täälä sataa niin täälä sataa eikä piskoottele.Siälä tätä jo sanottaas kaatosateeksi, mutton vasta alakua… Sitte ku täälä tuloo oikeen reiruhun niin son niinku korvehen reunasta kaarettaas. kerran olin mopolla liikentees ku rupes oikeen kunnolla satamahan niin piti pysähtyä ku oli niinku seinä vastas.Ja kuivaa paikkaa ei luannollisesti löytyny mistää, onneksi ei ollu puhelinta mukana eikä eres iPhone olisi (ehkäpä kumminki olis) sitä kestäny. Rario piti panna pois, ei kuule eres rokkia ku katto niin ropajaa. Meillon tuas autokatoksen päällä sellaanen pellinen lippa ja se pitää sen taivaallista ropinaa jottei omaa ääntänsä kuule. Sataas ny eres tunnin niin ei tarttisi kastella tänään ollenkaa, ku on melekeen lepopäiväki. Nämon aika harvinaasia näihin aikoohin varsinki täälä, muttei mitenkää tavattomia. Tervetulleita kumminki ovat kaikkien mielestä. Eikä mullakaa mitää tätä vastahan oo. Luannollisestikkaa. No, nyt jo hilieni ja enää ripsotteloo. Orotellahan josko viä yltyys ja kastelis kunnolla. No, saavat eres jotaki nämä puutarhan puut ja kasvit. Meillon täs puutarhas melekeen kaikkia sorttia mitä täälä ruukaa kasvaa. Löytyy banaania, mangoa, papaijaa ja muitaki herelmäpuita joiren nimiä en eres tiärä tai en tiärä niille suamalaasta nimiä. mutta puita ja puskia piisaa, mutta jatkuvasti niitä pitää kastella jos meinaa ne hyvänä pitää. Ja sen homman vaimoni tunnetusti osaa ja hallittoo. Suomes meillon aina ruukkukasvit kesäkuusta pitkälle syksyhyn ja hän saa ne hyvällä hoirolla ja huolenpirolla kukkimahan jatkuvasti. Sama tyyli tääläki. Kukkivia pesahia ja puskia piisaa, mutta silti aina joskus joku kasvi vain nyykähtää tai siihen huomaamatta ilimestyy sellaasia syäpälääsiä joille ei enää siinä vaihees pysty mitää tekemähän. Ja silloon kasvi juurineen pois ja uus uutehen paikkahan. kasvithan saa täälä ostaa monen kokoosena, aikoonan me ostettihin isoommat puskat sellaasina toistametrisinä ja silloon oli auton lava ku puutarha ku tuolta pienestä matkasta kotio ajeltihin. Ny alakoo toinen saresetti, muttei niinkää kova. Tuota oon tosissani tuumannu, jotta pitääs kehittää jonkimmoonen sareveden talteenottosysteemi jotta sais tuon valtavan vesimäärän hyäryllisehen käyttöhön. kasteluvesi meille nostetahan tontin takana virtaaavasta jokipahasesta ja sen vesi eioo puhtainta mitä vois olla ja jo hajuki sen sanoo. olis paree jos sais tuon taivahalta tulevan veten taltehen, mutta sitä pitänee viä tuumata. Ja täälä pitääs olla itte kaikenaikaa sitä hommaa valavomas ja hoitamas, vaikia olis saara siihen pätevää pehtooria. ku niitä työmiähiäkää ei oikeen taharo saara vaikka niitä muutoon täs notkuu. Nojaa, eiköhän jo piisaa tälle aamulle tämä turhuus? Kello lähentelee kymmentä ja lienee ap-kaffien aika? Ensimmäänen paketti finaalis, mutteioo viä viimeenen. Jotta nyssitte kaffinkeittoon. Niin, huomenta pian teillekki sinne.

perjantai 30. tammikuuta 2015

Suphanin

pääkaupunki Suphanburi käytynä ja asiat hoirettuna. Son täälä siksiki veikiää, jotta pankis pitää käyrä henkilökohtaasesti ja ku kerran on periantai oli joku muuki saanu päähänsä asioora. No, aikaa piisaa. Sitte käynti puhelinoperaattorilla ja laitettiin mun yhteyret kuntoon toistaaseksi. Toimin niin, jotta on iHones yhteys jota sitte jaan muille laittehille. Vaimolla toki omansa, jottei liniat aiva ruuhkauru. Katteltiin tuos justiin lentoja vaimolle samaa matkaa, mutta Helsingistä ei saisi samalle lennolle ja mun lentoa ei saa muutettua… Siinon onkelmaa ratkaastavaksi, tulooko myähemmin vai otetaanko kokonaansa toinen lento Helsingistä. Onhan täs tuota aikaa tuumata. Täälä ku vaimolla eioo juuri mitää ansioota, mutta siä piisaas vaikka mitä. Jonsei muuta niin teherä näläkääsille ruakaa, syämistä ihimiset ei kumminkaa lopeta ja onhan ne popijat (non niitä kevätkääryleeksiki sanottuja) saanu jurvaski aikamoisen suasion. Viime kesän aikana niitä tehtihin aika tuhottomasti. Lukuja ei renkää mainitakkaa… Ja jo marioja poimimallaki tianaa varsin kohtuullisesti näihin tienestiihin verrattuna. Ku jos täälä meinaas jotaki ansaata, pitääs mennä pääkaupunkihin ja sinne on kumminki matkaa senverran jottei sitä päivittäin kulieta. Ja vaikka kulukiski niin ansiot menis matkoohin tai sitte ne menis kalliisiin vuokriin. Jotta paree ratkaasu tuo sinne asettuminen enemmänki pysyvästi, pääsööhän tänne käymähän kunhan ensiksi tianaa matkaliput… Son kaikilla aina sama ongelma jos jonnekki meinaa mennä. Ilimaasia matkoja minen ainakaa oo havaannu olemaskaa, onko joku muka? Nyt mittari näyttää 35 ja vaimo rupes pihaa siivoamahan, mutta mulle on pikkuusen liika lämmin. Paree istuskella vain täs terassilla tuulettimen alla ja kuunnella rariota. Son tuo vaimo muutoonki sellaanen, jottei se oikeen osaa olla tekemättä mitää. Nykki sai justihin silitykset hoirettua niin hetimmite piti ruveta pihaa kliinaamahan. No, nuarena jaksaa. Helemi- ja maaliskuu tahtooki olla täälä aika kuumia ja joskus mittari menöö yli neliänkymmenenki, joskus jopa reilustikki ja silloon jos pistävät alueelta sähköt poikki niin tuloo pikkuusen tukalaki olo. Joskus on meinaan näinki päässy käymään ja silloonhan ei vettäkää pysty käyttämähän. Sen takia meillonki suihkun nurkas korveellinen vettä jotta saa eres huuhreltua jos vesi yhtäkkiä katkee. Ja joskus paine on niin olematon niinku eileen ku olin reissun jäläkeen suihkuun menos. Sellaasen lirun alla piti kyyhöttää, mutta saipa heittää napolla lisää. Mun ikääset on tottunu pesemähän ittiänsä nappovesillä ja siksikää ei asia juuri ongelmaa tääläkää tuata. Vanahas taloos täälä oliki vain sellaanen isoo betoniallas josta sitte napolla suihku otettihin. Vesi ku eioo täälä koskaa kuumaa, ei varsinkaa jos se lasketahan johonki astiahan. Toki mä vaihran tuota suihkun varavettä välillä ja käytän vanhan kasvien kasteluhun. Vaimo jsutihin valitti, ettei suomesta tuarut tulppaanisipulit oikeen taharo lähtiä kasvamahan. oliskohan laatu jotenki toisemmoosihin oloohin tarkootettu. Eikä vissihin muukkaa siemenet oo lähteny kasvamahan mitä mukanaan tänne toi. Ja monestihan nua kukkasipulit pistetähän maahan jo syksyllä ja sitte sieltä keväällä tulla tupsahtavat, jotta josko tuosta syy asiaan löytyys. Minen tiärä kun enoo mikää hortonoomi enkä muutoonkaa asioosta juuri mitää tiärä. Tarkootan kasvia, muista asioosta sentään viä jotaki tiärän tai muistan. Oliskohan ny ip-kaffien aika? Vois vaikka ollakki. Jotta sitte sitä.

Aamua

Suphanista, pikkuusen näyttääs olevan sumua viä ilimas vaikka kello pian jo puali yhyreksän. Mittari näyttää silti 25 ja plussaa oletettavasti… Soli tuo Pattijoen reissu siksiki rasittava kaikkine tapaamisineen ja paaritteluuneen, jotta mennee viikonloppu aiva palautumisehen ja taatusti mehulinialla! Ny mua ei saa houkuteltua millää, tuli kuka tahansa tontille mopon sarvet vaikka kuinka kilisten… Vai olisko paree olla vannomatta? Aiva sama, teen kumminki justihin niinku tykkään. Ja ny tykkään näin. Aamun vihiriät teet piakkoon juatuna, sitte vuoros itte mikros valamistettu kaurapuuro Liiterin suames valamistetuusta hiutaleista. Siihen ku panoo sopivan sualan ja viä voisilimän niin johan puhutteloo näläkäästä kummasti. Yö oli aika tukala johtuen enemmänki lämpötilasta, huonetta ku ei viitti liika viiliäski laittaa. Ei vain vaimon takia, mutta senki takia jotta saa aikaan helevetillisen nuhan ittellensä. Ja vaimo justihin toipumas kovahkosta flunssasta. Tuo onki jämerä juttu, meinaan näitten paikallisten lääkevastaasuus. Vaimoki jo miälellään jättääs kuurin kesken, mutten suastu siihen. Lääkkeet otetahan loppuhun asti ja justihin suunnitelman mukaan. Piste. Täälon paikallinen tapa, jotta lääkäri tuloo kotio ja pukkaa sellaasen yhyristelmäpiikin jotta taurit katuaa niinku se ykski tauti muistaakseni Töölööstä… Eileenki vaimo "muisti" iltalääkkeensä vasta aikalailla myähään ja mun muistutuksesta. Minen tuallaasia unohra. Ja täälon nuo lääkkeet saatavis suhteellisen heleposti apteekista ja yleensä siälon aika hyvin asioosta perilläoleva myyjäki, mutta aika hyvin ittekki osaan jo ostaa tarvittavaa hotusiinia monehen kremppahan. Löytyy aika voimakkahiaki särkylääkkeitä niin parasetamolia ku ibuprofeiinia, niistä sitte valita mitä kulloonki on paree ottaa. Jämerä tästä kattella ku pikkulinnut yrittää ittepäisesti rakentaa pesää tuahon ikkunan etehen vaikka se niin monta kertaa siitä pois putsatahan, aina ne vain kantaa siihen ruahoa ja muuta materiaalia. Menisivät läheeseen puuhun niin saisivat olla rauhas. Jotta täälon täys kuhina päällä moneski mieles, kakarotta kuskaallahan kouluuhin ja päiväkerhohon ja mopoja viuhkaa tiellä. Ja radio Nostalgia soittaa hyvää musiikkia, ettei siinäkäämieles mitää valittamista. Ei toki muutoonkaa. Tänään tarkootus asioora Suphanburis ja se meinaa oikeen isoompaa kaupunkia, paremmin sanottuna maakunnan pääkaupunkia johona jo sitte asukkahiaki aiva piisalle asti. Kuulemma joitaki pankkijuttuja pitää hoirella, tääläku viä pitää asioora itte pankis, netis ei juuri mitää hoirellakkaa. Toisin on meillä, minen oo vuasiin pankis käynykkää. Mutta kattellaan kuinka päivä etenöö. Pian vaativaan puuronkeittoon ja josko vaikka perehtyys kiriallisuutehen. Jompparilta hotellista evakuoon pari kiriaa, mutta jätin vastaavan määrän tilalle. Näin niinku alakuhun.

torstai 29. tammikuuta 2015

kotona

pienen matkustuksen jäläkehen. Aamupäivästä 1030 lähti minivani Jompparilta ja siitä kohtuullisen riuskaa vauhtia Bangkokkiin jossa sitte tunnin orottelu. Siinoli hyvää aikaa hakia pikkuusen herelmää ja muuta syätävää. Lämpötila pääkaupungis oli varsin kohtuullinen ja ilima normaali, elikkä tunkkaanen. Tuosta liikenteestä pikkuusen. Vaikkon osan matkaa käytös neliäki kaistaa niin ohittelut tapahtuu vaikka mistä. Peraatehan on jotta hitaampien pitääs ajella vasemmalla ja nopiampien sitte kohautella oikialta ohi, muttei tosiaankaa mee niin. Minivaniki ohitteli vaikka mistä, välillä koukkas jo pientareen puoleltaki. Ja vauhtia ku on reilusti toistasataa, niin ainaki siinä kuskin takana istues tuli jo mieleen vaikka mitä. Mutta nämä kuskit ajaa tuota matkaa jatkuvasti ja osaavat kyllä lukia liikennettä niinku pitääki. Bangkok onki sitte aiva oma lukunsa, siellä mennään silloon ku pääsöö ja vaikka miltä kaistalta. Jos kaista on kääntymiseen, ajellaan siitäki suaraan vauhtia vähentämättä. Ja sieltä suoraan ajavien kaistalta joku saattaa saara päähänsä kääntyäkki ja niin vain livauttaa siitä. Jotta pientä jännistystä oli, mutta vain pientä. Tänneppäin tultiinki jo rauhallisemmin, liikenne ku eioo aiva yhtä vilikasta ku tuala maalikylillä. Mutta kylloli mukava päästä omahan kylyppärihin! Ja ny istun terassilla ja kuppi täynnä pikkasta parempaa resitenttiä! Matkan aikana en juanu vissihin kaffia ollenkaa, minen oikeen tuosta murukaffista piittaa ja ei sattunu kohoralle pikkasta parempaa kaffitaloa. Teeke kelepaa aiva hyvin, varsinki jos sattuu olemahan vattan kans ropleemaa niinku mulla meinas olla. Mutta soli nopiasti hallinnas ja oikiastaan mitää kummempaa ei keriinnykkää tapahtua. Mutta tulipahan taas Pattijoki katteltua usiammaltaki kulumalta. Käytihin alueen suurimmas elämyspuistos vai mikähän soliskaa. NongNooch oli puiston nimi jos joku haluaa kuuklettaa. Siitä vain. Ihimistä siäloli aiva liikaaki, varsinki kiinalaasia. Ja ottivat esityksiin aiva liikaa väkiä ja kaikki ei mahtunu istumahankaa. mutta sieltäki vain selevittihin kunniallaki. Aika lämmin on täs terassillaki, oikeen pitää laittaa tuuletintaki päälle. Ja kello lähentelee vasta kuutta. Taitaa tulla lämpöönen yö, makkaris oli ainaki jokseenki seisahtanu ilima ja panin siäläki ilimastoonninki tuulettimen lisäksi päälle. Minkäämmoosta tuulenviriä ei ny justihin tuu mistää ja teköö jokseenki seisahtavan iliman. Ny rupes ropell tuottamahan pikkuusen tuulta jottei hiki aiva noroona valu. Kaffiaki ku vetääsin sellaasen isohkon mukin. Bangkokista tuli mieleen, että ehkä sotilaita näky katukuvas enemmän ku aiemmin. Ainaki mun mielstä. Ei niitä palioa ollu, mutta miälestäni enemmän ku aiemmin. Teillä ei sotilasliikennettä juurikaa näkyny, mutta sanoovat niitten olevan aika lähellä kaupungin keskustaa. Ja tuosta tuli mieleen, että tämä erootettu pm Yinlag (Taksimin pikkusiskoo) sai tuamioksi viiren vuaren karanteenin poliittisehen toimintahan. Eli soli siinä se oikeurenkäynti ja mitäs siitä sen enempää. Ku enoo juuri muutonkaa politikoonut niin en nykkää tuon enempää. Ny ollahan sitte täälä kotona joku aika kunnes sitte suunnatahan Cha-amiin jokon oikiasti mun lempparipaikka ja sinne sitte ainaki viikoksi. Mutta sen aika on sitte tuonnempana. Nyt näitä kotoosia askarehia, puutarhan kastelua ja paikkojen fiksausta pikkuusenkaa. Sitä kuei juuri kukaa mu tee. Jos en mä teetätä tai tee itte. Kylän hanslankari on johonaki vakitöis, se mulle aina on ruukannu pihan putsata ja haravoora. Ny joutuu itte hommiin. Mutta siirryn niihin muihin askareisiin.

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

tänään

vaihrettiin kortteeria, muttei kauaskaa. Olisko satsen metriä rannasta poispäin ja ei vaihrettu huonompaan. Hintaki aikalailla sama, mutta laatu nousi jokusen pykälän. Päivä onki menny huilaalles johtuen eilisestä paarittelusta… Hierojalla tuos kävääsin ja se friskaski aika mukavasti ku satuun löytämähän oikian hiarojan. Mutta ny piremmittä puheitta eineelle, onki kysees päivän ainoa aamupalan jäläkehen. Jotenki eioo ollu ruaka maullaan… Mutta tästä se taas tokenee.

tiistai 27. tammikuuta 2015

pelekästään

jotta eileen oli muka 70 katteliaa sivuulla. Aika mahtavaa tälläoikeenkiriootuksella. Ja siksiki päivällinen raportti jäänee lyhyeen. Eli minimanttiliiseen. Ja justihin niin.

oikeen

piti käyrä sormet ja huulekki huuhtelemas tuan sokerimysrkyn jäläkehen. Käytihin meinaan hakemas niitä kuuluukisa munkkia samalla ku paarista palatihin- Ja ennen sitä jo kävääsin siältä hakaasemas lihapiirakan niinku alakupalaksi. Alakupalaksi osoottaautuu hyvinkui tuhuriksi, mutta erittäänki maukkahaksi. Jany ne havaattihin erinommaen maukkahiksi., Varsinki ku sen ainoan mansikkamunkin jouruun uhurautuvasti vetääsemähän aiv asoolona. Elikkäs aiva ittekseni- Seki meni hyvin, ei siinä mitää ropleemaa oo ennenkää ollu. Mutta nuon kello jo siinä vaihees jotta olis aika siirtyä lähemmäs yöpuuta… Yritetähän kumminki-

maanantai 26. tammikuuta 2015

olipahan

Jompparin ilta- tai yötori aikamoonen. Myyjiä ku lipinpiruja ja tavaraa sen mukahan. Ja merkillepantavaa oli, jotta venäjää kuuli selevästi enite… Istahrimma aikamoisen kiertelyn jäläkeen virvokkeille siihen reunamalle ja mukava siinoli istuskella ja kattella ohikulukevia. Torilta tarttuu yhtäsuntoista kotio viemistä, muttei niistä ny sen enempää jotta pysyy yllätyksinä. Eikä me jaksettu eres koko toria kiärtääkkää, mitäku samoja tavaroota oli jokaasella kujalla ja hinnakki aikalailla samat. Mutta halavemmat ku päivällä ostoshelevitis, mutta tori on aina tori. Ja suamalaasia munkkia oli tariolla tualaki, taitaa olla sama valamistaja joka myy täs lähempänäki. Mutta taas vain jätin ostamatta vaikka kuinka olis mieli teheny. Mutta valakosipuli-paahtoleipää en pystyny vastustamahan, mutta sitäki vain kohtuurella. Tokiki. Je ei pysährytty paarihin tulles, mitäku siä saimma tarpeheksi siitäki lajista. Täksi illaksi. Ja ny hotellis ja kaikes rauhas. Tairan ottaa ja kattoa jonku elokuvan. Aikani kuluksi ja jouruttaakseni aamupalalle pääsemistä. Huomenna uus päivä ja uuret konhotukset.

Eilen

tuliki syätyä taas kaikkien aikojen kala-ateria, tai oikiammin merenelävä-ateria sillä pöytähän tuatihin isoja simpukoota ja pienempääki laatua varillinen. Lisäksi loistavaa grillikalaa ja tietenki riisiä. meinasin aiva unohtaa todella amistuvat kalakakut jokka tehty jauhetusta kaloosta ja kasviksista. Eineseurana oli Tipin serkku miehineen ja aterian jäläkehen siirryttihinki Tanskalaasten paarihin muutamille… Siäloli juuttien lisäksi pari oikeen hauskaa miestä vuonojen maasta. Ja oikeen meinas naurattaa ku kummankaa maalasiten mielestä ruattalaaset eioo mistää kotoosin… Norskiista molemmat oli käyny suomeski, rekkaa olivat ajelleet vuosikymmeniä. Nyt asuneet jo vuosia täälä ja kehuuvat kovaa olojansa. Asuuvat tästä parikymmentä kilometriä etelähän, oikeenki rauhallisilla paikoolla. Kuulemma. Tänään käytiinki oikeen Pattayalla ja kävääsin Silom-saunas, mutta ei saunominen yksin oo mistää kotoosin. Pati kipakat löylyt sain ottaa aiva ittekseni kunnes löylyyhin tuli vanhempi taikkumies ja rupes rahtaamaan sinne syämisiä ja juamisia. Meinasin kariaasta jotta syä pöyrän ääres, mutta riplomaatti kuoon niin poistuun tilasta virkistävään altaaseen ja pesuulle. Oikeen friskas päätä ja niskaa. Toki saunaolut vastapäätä kuppias ja sitte siitä tien toiselle puolelle ostoshelevettiin johona vaimo oli seannu senaikaa. Ei siältä mitää kannata ostaa, hinnat taivahis. Nyt ollaan tästä pikapuoliin (tahtoo sanoa, jotta sitteku rouva on saanu ittensä tällättyä) tuohon kohtuulähelle iltatorille, jotta josko siälolis hinnat lähempänä maata ku taivaita. No, toki passitin vaimon tullessamme jalakahoitohon ja kovaa tykkäs ku sieltä hotellille palaji. Ja hinta oli ollu kokonaaset 200bht. Jotta sellaasta tasaasta täälä. Tänäehtoona ei paariihin juuri mennä, eikä näitä lähipaikkoja lasketa jos siihen sattuu pirättämähän. Nehän on matkan varrella, jottei varsinaasesti mennä mihinkää… No, mutta kumminki tästä tuonne.

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

ei aiva

pysty sanomahan jottoli aamujen aamu ku meinas vattaa murrella oikeen huolella. Tais ehtoolla tuolta paarista palates otetuus naposteltavis ollu jotaki sopimatonta joka moisen sai aikahan. No, ei siinä mitää, apteekki auttaa aina ja homma hallus alta aikayksikön. Mutta tämä hotlan netti alakaa tympiä oikeen huolella ku on suurimman osan ajasta toimimatta ja jos toimii niin ei kauaa. Ja ollahan vain toises kerrokses ja kävin kokeeleas tuos aulas niin ei se siinäkää toiminu. Ja respan poijat vain hymylöö. Justihin tulin pikkuuselta kävelyltä ja siivooja oli huoneen kyllä kliinannu, muttei ollu tuanu uusia hantuukia elikkäs pyyhkehiä. Jotta täs sitä sitte joutuu orottelemahan jotta koska pääsöö suihkuhun. Tai voishan sinne nykki mennä, mutta se kuivaaleminen viää palio enemmän aikaa josseioo minkäämoosta rättiä siihen tarkootuksehen. Olipas turhaa tekstiä taas, muttei taatusti ollu ensimmäänenkää kerta. Eikä liioon viimeenen. Suamalaasiaki näyttää (ja kuuluu) alueella jonkivverran olevan, enoo juurikaa ollu juttusis. Oon vain sivusta kuunnellu. Amaupalalla tehtihin sellaanen huamio, jotta tämä näyttääs oelvan varttuneemman väestön suosios enemmänki, nuaret vissihin tarttoo majootukselta enemmän ku mitä tämä ittessään tarioaa. Täälä ku eioo ravintolaa sen kummemmin ja uima-allaski on sellaanen pikkuunen ja son aikalailla varioski. Olishan tuas lähellä näitä parempien altahia johona vois aikaansa kuluttaa pientä maksua vastahan, muttei soo oikeen mun hommaa. Rannalle vois mennä insinöörin antamilla ohjeilla, mutta se tullee tehtäväksi sitte Cha-amin suunnalla. 20 minuuttia/puoli ja vaihto. Illalla oli puhe mennä tuonne pikku matkahan eineelle sellaasehen kala- ja merenelävä paikkahan jottei paremmasta väliä. Ollhan siä käyty joka kerta ja aina on ollu aiva loistavat tarioolut ja hintakaa ei päätä huimaa. Tipin serkku miehineen ja lisäksi vielä Freddyn kaveri Tanskanmaalta. Eileen samalla porukalla iltaa istuttihinki ja aiva tuli maha kipiäksi nauramisesta. Eikä se tarkoottanu sitä jotta tämä mun aamuunen vatta-asia siitä johtuu, ei sinne päinkää. Torilla oli muutoon suomalaasyritys myymäs munkkeja ja oli sitte hyvän näköösiä ja tais olla oikeeta lihiksiäki myynnis. Ja ku sitte myähemmin siitä ohi kuliettihin niin havaattihin jotta oli käyny hyvin kaupaksi, hyllyt oli melekeen tyhyjiä. Sitä en päässy kysymähän, jotta onko leipuri suamalaanen ku siinei ollu ku paikallisia myymäs. Jos sattuu niin ehtoolla kävääsen kattomas ja haastattelemas. Amaupäivällä siinä torin tietämillä käytiin vähä hius-asioolla, mä parranajos ja hiusten leikkuus ja tuo kauniimpi osapuali pesus tai mitä seny sitte olikaa. Mun kohoralla hinta jäi 160bht:in ja ei tosiaan päätä huimaa. Vaasan parturikki häviää kilipaalun, hinnas ainaki. Vaikka hyvin tämäki hommansa oli. Oli sellaanen mies jotta näytti hommansa hallittevan ja parran ajamisen kohoralla sonki paree kattella miespuolinen ajelija niin jäläki on yleensä palio paree. Enkä milläämuatoa naisia mollaa, mutta näin tämä vain menee. Ja pitihän sitte vaimon jo saara ruakaa, oli kumminki jo lounaan aika ja mä kuittasin ruakaalun elektorolyytiillä ja appelsiinimehulla. Ja yhtää ei näliätä. Mutta kattellaan ehtoopäivemmällä kuinka homma etenee. Nyt taitaaki olla päikkärien aika. Kunhan sais vain sen hantuukin ja pääsis tuanne raanan alle seisoksimahan. Täälonki käytävä suihkus usiammanki kerran päiväs, ainaki näillä keliillä ja jos pikkuusenkaa liikkuu. Tuos nurkalla näyttää olevan kohtuullinen kuntoslaiki ja vois vaikka käväästä kattomas kuinka rauta täälä painaa. Jos sattuu… Mutta ny kumminki jotaki muuta.

lauantai 24. tammikuuta 2015

patsastelu

lähimaastos suoritettu ja edelleen hyväksi havaattu. Turistia täälon tiätysti valtavasti, mutta tämonki justihin sellaanen paikka johona niitä pitääki olla. Ja tuo paarihomma on entisenlaisen rentoa, oluen hinta vain noussu taas vitosella… Muttei sekää jaksa harmittaa ku en sitä juurikaa jua. Tuosta tuli mieleen, että tääläku on tuo alkohoolikulttuuri muutenki aiva toisemmoosta ku mitä son siä sohojolas niin nauratti äsköön tuas lähipaasis ku siihen tuli kovalla tohinalla sellaanen pikkuusen kokeneempi suamalaasukkeli isoon lihapiirakan kans ja kariaasi vain siitä rappusilta jotta:"isoo kaffi!" Pikapikaa faarille kiikutettihin isoo kupillinen kaffetta ja tyytyvääsenä rupes tukkimahan sitä isoa lihapiirakkaa kitusihinsa. Mä tein niinku useenki ruukaan teherä, jotten rupiakaa juttusille kaikkien kans. kattelin sivusta ja naureskelin olemattomahan partaani. Ja ku täälähän saat mennä kapakkahanki vaikka oman pullon kans ja ku sen annat tarioolialle niin se teköö siitä kupposia ja ei maksa sen enempää. Jonsei kuppilas vaikkoo viiniä ollenkaa niin voit aiva hyvin mennä pullo tai pariki kainalos ja siitä se homma alakaa. Tai jos ravintolas valikooma ei muutoon miällytä niin voi laittaa tarioolialikan läheeselle seiskalle ostoksille niin likka kipaasoo vaikka mitä votkaa tai muuta maharollsita. Kaikki onnistuu. Ja sitte ku vaikka ravintolas ostat pikkuusen pullon rommia ja et sitä kaikkia siinä hotalehri niin sen voit ottaa siitä joukkohos ja jatkaa sen klottaamista vaikka seuraavas pysähryspaikas. Ja kukaa eioo moinansakkaa asiasta. Näin täälä eletähän. Ei niinku pellos, mutta aiva toisehen mallihin ku siälä johona ei saa eres koppiautojen kylies olla kaliapurkin kuvaa. Voi annamunkaikki kestää. Mitähän tämä rupiaa ny kenkkuulemahan tuan tallentamisen kans? No, näkkyypähän. mutta ny koitan saara tuota vaimoa liikkeelle ja sitte vaikka pikkuusen ulukoolemahan vaikkei tua ilta viä pimenekkää. Tämä huane ku on ikkunatoon niin ei tiärä ulukomaailmasta yhtää mitää. Mutta pian tiätää ku menöö ovesta pihalle.

Täällä Pattaya

tai paremmin sanottuna Jomptien jokon tuota pääkylää huomattavastikki rauhallisempi. Mutta mennähän taas eres jonkimmooses järiestykses, vaikka huonoski. Aamulla startti oli pihasta 0538 ja perillä oltihin kutakuinki siitä nelisen tunnin päästä. Välillä piti toviksi pirättää motarin kupeeseen ku sumu meni niin sakiaksi jottei nähäny yhtää mitää ja ennakaikkia piti varoa niitä täysin valottomia moottoripyärääliöötä. Pikkuusen meinas olla jännäkki paikat, mutta siitä kumminki selevittihin ja ei aikaakaa ku sumu alakoo selevetä auringon noustua. Bangkok ohitettihin aikalailla läheltä lentokenttääki ja lähes koko matka tulla humpsutettihin nelikaistaasta moottoritiätä. Tietullia oli nelisen kappaletta matkan varrella ja yhteishinnaksi tuli 195bh. Jokahinen saa ottaa kurssin seleville ja laskia, minen teille rupiakkaa kaikkia valamihiksi tekemähän. Ja tiätysti takaasinmennes samat tullit jotta kokonaashinnaksi tuloo nelisensataa paikallista bathia. Ja niillä sitte osaksi ainaki rahootetahan teitten kunnospitoa ja joittenki tekoaki. No, ku tänne päästihin niin ajettihin tästä viä etiäppäin ja käytihin yhyristetyllä aamupalalla ja lounaalla oikeen mukavas rantapaikas. Paikallisekki oli tullu jo löörtaakkia viättämään ruakaalun merkiis. Ruaka oli hyvää niinku aina ja juamana raikas vesi joka maistuuki autos istumisen jäläkehen. Siitä sitte hotellille johona orotti pikkuunen ylläri. LEK-Jomptienis (jota mollahan jo vuasia käytetty) ei ollu meille ikkunallista ja parvekkeellista huonetta vaan jouruttihin tyytymähän ikkunattomahan huoneeseen. Mutta hinta sen mukaanen, 850bht/vrka ja sisältää aiva kelevollisen aamupalan, ettei pääse moittimahan tätäkää. Huone siisti, kylppäri ihan ok ja varsinki peti oikeenki passeli. Lisäksi ku telekkari toimii vielä, että saapi vaimo saippuansa kunnollisesti kattottua. Ja oli vuodes tullu palaveluuhin ilimaanen wifiki, jottei tartte enää mennä alakertahan nakuttelemahan. Saa täs peilin eres istua suihkunraikkaana ja kattella välillä ittiänsä… Ja niinku aina, tälläki kertaa alotin homman menemällä tuttuun paikkaan jalakahoitoon ja -hierontaan. Ja sitte alakoo homma kynsien leikkuulla ja muulla siihen liittyvällä. Ravattihin kovettumia ja hiottihin monemmoosilla kivillä ja höylillä. Taisin välillä purota kartaltaki ku rupes niin raukaasemahan. Sitte siihen päälle huolellinen jalakahiaronta ja viä kaupanpäälle aukaasi pikkuusen hartiootaki ja päätä hiaroo kans. Soli puolisentoista tuntia ja summaksi tuli kuutisensataa samaa aiemmin mainittua valuuttaa. Ja niin tuli kepiät jalaat. Sitte kaupan kautta hotellille. Tuo marketti onki sellaanen, jottei tartte kellohon kattoakaa jotta mitä kulloonki saa ostaa. Sai kaikki mitä tarvittihinki ja välipalaksi otettihin kiinalaasta keitettyä kananmunaa. Son sellaasta mustaa jokon jollaki opilla väriätty ja maustettu oikeen sopivilla yrtiillä. Kananmuna piisas välipalaksi. Vaimo rupeski päikkäriille ja mä katteles sivusilimällä mäkihyppyä eurosportilta joka täälä näkyy aika hyvinki. Ja varustuksesta viä, jotta jääkaappiki on ja varustettuna joillaki tavaroolla, mutta ryättähän kalliilla… Jotta senki takia piti itte käyrä hakemas juomiset ja vaimolle pikkuusta syämistä. minen lihavana juurikaa mitää välipaloja tartte. Satsaan taas iltaruakaan. Kello lähentelöö vasta neliää ja voiski olla paikallaa pikkuunen kävely täs lähistöllä, otetaan niinsanotusti maasto haltuun… Tai kuinka siton ruukattu sanoakkaa? Mutta kumminki ny jotaki muutaku mäkihyppyä.

perjantai 23. tammikuuta 2015

Periantaita!

täältä raikkaasta aamusta! Son täälä alakanu ja ei ollenkaa tahamiasti niinku joku kateellinen saattaa kuvitella… Sentähän meillä yhtehensä laskettuna ikää jo riittävästi, jotta osattihin sopivas vaihees lopettaa ja päästihin viä kunnialla tänne yläkertahan majootustiloohin. Voisin sanoaomaavani pikkasta paremmat majootusolosuhtehet täs. Ku tätä nakutelles klasista kattelen niin näen tekemällä teheryn järven. Son vuosien aikana siihen laajentunu maansiirron toimesta ja on jo järviä muistuttava hyvinki ja reilusti isoompi ku Sälääsjärvi… Kukot huuteloo kilipaa ja samoon muukki linnut, tuos lasinalaases panaanipuuski näyttää joku tirpuunen joko rakentavan tai ainaki suunnittelevan pesää. Jotta soaa on täs kattella aamun etenemistä ja orotella isäntäväen valapastumista… Eipä täs ny justihin kummallisempaaa, koittakaa päriätä siä sohojolas niimmä yritän tääläki. Vaikkei ookkaa yhtää vaikiaa.

torstai 22. tammikuuta 2015

seminaaarin

julkinauseusema on iakalailla olematonki. Siäny käytihin taas kaikki maharolliset poliittiset asiat läpi niinku kotimaan ku tämänki maan osala. Ja emmä meinaakkaa ny täs pöhönäpäissäni mitääsen kummempaa kertoakkaa… Muutaku kuulumisihin,

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

tänään pidetäänki sitte

sellaasta huilipäivää, ettei osallistuta mihinkään menoon eikä vastaavaankaa. Kaupungilla käytiin yhyrelle taksarille paita postittamas ja olihan vaimollaki joitaki pankkiasioota toimitettavana. Sitte vain Tescosta tuoremehuja, jokkon muuten täälä aiva omaa luakkaansa niinku oon varmahan aiemminki trossannu. Täysmehupitoisuus 35-70% ja parhaana tuotteena mainostamani Tipcon granaattiomena-tuote joka 100% sitä ittiään ja onki saanu oikian superfood-merkin. Se myyrähän pienis tetroos, mutta sellaanen joka päivä niin ei pitääsi terveyren ainakaa sen takia sivuaskelehia ottavan. Jotta sellaasta mehupäivää täälä vietetähän. Toki resitentit jo terassilla ryystetty ja nyt kuuntelus Nostalkia-rario ja parhaillaan Jonesin Tomppa vetelee niinjotta… Ja eileen tosiaan keikkaaltihin DonChedissä ja kysees mittavammat temppelijuhulat, mutta mun mielestä muistuttaa enemmänki tosi mittavia markkinoota. Toki tapahtuu suurimmaksi osaksi temppelin alueella ja näistä vastaavista juhuliista temppeli saaki toimeentulonsa. Ei täälä valtio kirkkoa rahoota milläämuatoa. Ja merkillepantavaa on, että temppelin alueella ei alkohoolia myydä, ei ainakaa näkyvästi vaikka kaikkia muuta onki sitte kaupan. Eläämistä lähtien. No, väkiä oli paikoon niinki palio jotta otin J.Lahden taktiikan. Ja sen taktiikan mukaan ei väistetä, saatetahan tampata jalakoja ja huutaa jotten väistä en väistä… Mutta oli siä porukkaa ja parisen tuntia siä aikaa kumminki kulahti ja hariakaasiksi syätihin nuudelit parkkipaikan kupeeseen laitetus hyväksi havaatus ravintelis. Ollahan käyty siä joka vuasi ja joskus usiampaanki kertahan. Ny mittavammaksi hankinnaksi osoottautuu vanhimmille poikuliille (lapsenlapsille) kauko-ohojattavat helikopterit jokka oli siä kuulemma huimas tarioukses ja pitääs kuulemma kestää. Epäälin kyllä jotta esittelys pikkuusen apinaa koijattiin… No, mutta sellaaset kumminki poikuliille tuli hankittua, vielä pitää vastaavan tasoonen tuaminen olla sille kolomivuatiaalle. Tasa-arvo joka mieles. Tietysti vaimo hankki sieltä joitaki ruokia joita ei joka paikasta saa, vaatteet oli kalliimpia kuin esim. Pratunamissa. Kauppiaat hakeeki sieltä myytävänsä. Samoin hankkivat Bangkokin yö/aamutorilta jossa hinnat alempana ja myyntierät suurempia. Mutta pisnes on pisnestä joka paikas ja siinon monen ihimisen leipä. Ja kaikki ei toki voi itte lähtiä kauempaa hakemahan ja eihän siinä järkiä olisikkaa jotta kaikki tuonne isoolle kylälle ryykääs… Siinä riittävästi talouspolitiikkaaki. Mitähän sitte? Huomenna järistetään ties kuinka mones seminaari Samkon suunnalla ja sinne on ilimoottautuminen jo päättyny. Epäselevää vain on seminaarin tarioolun hankinnat. Täytynee ottaa oikeen puhelinyhteys seminaaripaikalle ja kysellä järiestelyytten tilaa. Sonki sellaanen kattavampi seminaari ja käsittelöö kaikki asiat maan ja taivaan välillä. Seminaari ei vain julukaase mitää eikä valokuvaajia päästetä alueelle. Oliskohan joku muka tulos? Eiköhän täs oo jo tullu tarvittavasti nakutettuaki ja vois siirtyä vaikka kattomaan loppuun loistava elokuva ARN-temppeliritarista. Ruattalaaset osaa tuonki aika hyvin. Osaavat kirioottaa ja teherä elokuvia. Mutta mähän lupasin jo lopettaa tämän tältäpäivää. Sommoro.

tiistai 20. tammikuuta 2015

iltapäivää

jo mennään ja monenlaasta askaresta on keriitty toimittaa. Aamupuolesta kuskasin vaimoa ja naapuria ostoksille sekä tukkuun, että paikalliseen Tescoon. Tukusta saa toki ostaa kuka tahansa, mutta ostoerät on pikkuusen suurempia, mutta hinta pikkuusen halapee. Nämä nurkkakauppiaat sieltä enemmäkseen tavaransa hakee ja tämä leidän lähinurkkis myy aiva kilipaalukykyyseen hintaan. Siksikää en sieltä mitää ostoksia teheny, ostampa tuosta sen minkä tartten ja kaikki oon saanu siitä jota oon tarvinnu. Ja tämä lähikauppias laajentaa valikoomaa sitämukaa ku tarttoo, muttei maharottomia varastoja tietysti pysy pitämähän. Jotta varmahan olis valikoomis vaikka mitä olutta jos haluaas, muttaku muutenkaan en tuota suosikki-Leoa juurikaa nautiskele. Se meinaan tarttuu runkoon aika tehokkaasti, etton paree pysytellä kohtuullises välimatkas. Se siitä. Tänäänkin vaimolla normihommat, kälynsä kans ruokia tuos kaupan eres kauppaavat ja värkkäävät. Mä hinasin tämän koneeni tähän terassille ja samalla ku nakuttelen niin kuuntelen Suomi-popin aamulypsyä. Minnekkähän Jaajo on menny ku sitei oo kuulunu hetkeenaikaan? Aamulypsy nesiksi ja sitte siirryn Nostalgiaa kuunteleen, sieltä tuloo passelia musiikkia ja ei liikaa höpinää. Illalla olis tarkootus mennä DonChediin jossa pikkuusen mittavammat temppelijuhulat ja ostosalue sen mukaanen. Nyt kuitenkin ne ppk:t ja sitte vaikka jotaki muuta. Koittakaa tarieta, mä ainaki.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Bangkok

taas kertaalleen käyty, katteltu ja varsinki kävelty. Mutta eretähän eres jonkimmooses järiestykses, vaikka häjyski. Pyhänä, ehtoopäivällä lähärettihin Tipin oikian serkun ja hänen perheensä mukana kohti Bangkokkia ja väliltä hakaastihin yks saman firman tyäntekiä kyytihin ja herrat kävi yhyren ovimoottorinki fiksaamas siinä ohikulukiessamma. Perille kumminki päästihin ku kuski on ikäsä tuas kyläs ajellu ja osaa poika ajaa autoa ja varsinki osaa lukia liikennettä. Osaa olla justihin oikialla kaistalla oikiahan aikahan ja ajo on varmaa, jottei sen pualesta ollu mitää jännitettävää. Liikennettähän oli mukava seuraalla, ruuhkat ei aiva maharottomia ollu, tuas kyläs siton aina ja kaikenaikaa jottei sitä piäniä eroja juuri havaattekkaa. No, perille päästihin ja alettihin asettautua ns. talooksi ja käväästihin naisten kans torilla ruakahankinnoolla sillä oli aikomus viettää jonkisorttinen juhulaillallinen. Lähärettihin mun (paksuhkon) lompsan kans torille tosi erullisille ostoksille. Kassiihin tarttuu kalaa, kanaa, kasviksia ja simpukkasalaattia ja jos vaikka mitä. Tais siinä lihakauppias lohonaasta pikkuusia siivuja häräästä (tahtoo sanoa jotta lehemästä…) ja smoon teki toinen kauppias sikavainaan paloolle. Sitte vain kotoa kohori ja naiset juamaostoksille läheeselle seiskalle (7-eleven), mä ku kannatan näitä lähikauppoja vaikka seiska kuinka suuri ketju onki. No, onneksi ostoaika oli kohillaan ja naiset tuli mopolla kassit (noli mopon sarvis tai takana istuvan käsis ne) iloosesti kilisten erilaasten juamien ansiosta. Sitte pöytää kasaan ja paksuhkon lompsan miehelle riittävän tukeva istuun. En juurikaa enää istuskele muavitualiilla kuoon parihinki kertahan löytäny itteni maasta/lattialta. Lapparikki joskus lauloo jotta "kun tuoli kaatuu alta, löytyy ihminen lattialta"… Sitte alakoo ruokaa tulla ku hihinalta ja sitä koitettihin sitte siitä vähentää ja koskaa lasi ei päässy eres lähelle tyhyjää ku siihen tehtihin täyrennystä. Ovelasti valittin pienimmän lasin, jottei kävisi niinku oon joskus joillekki käyneen. Jotta löytää äkkiä ittensä ns. laulukuarosta tai nukkuvien pualueesta. Jotta valinta oli oikia ja osoottautuu illan aikana tosi hyväksiki. Ja illasta tuliki aikalailla pitkä ja usiampahanki kertahan pöytäseurueen nuarimmat kävi lisähankinnoolla. Ja ruaka ei tuntunu osoottavan eres loppumisen merkkiä. Tip meni jo välillä suihkuhunki ja käskin sen tulla sitte mua hakemahan, muttei mua mihinkää päästetty. Eikä sen kummemmin vaimoakaa. Jotta siinä sitte istuttihin ja havaattihin jotta molemminpualinen ymmärrys vain lisääntyy illan aikana. Tirehtööri uhkaski palaka mut virmahansa kiälenopettajaksi, kuulemma puhun niin jotta tyhymempiki ymmärtää. Enkä mosaakkaa muutoon eres puhuakkaa. Mutta kumminki siitä päästihin vintille nukuksimahanki ja kävi niinku entisellä miehellä, jotta hyvä ku sai jalaat patjalle ku jo vietihin. mutta aamulla ei juusi härän (tai hädän) päivää, kaffia koneeseen ja samalta seiskalta pikkuusta purtavaa. Täälä ku ei juurikaa sen kummempia aamupaloja ruukata syärä, mutta musta tuntuu jotta mä tarttin jotaki suuhuni. Ja sainki mitä halusin, pizzapiirakan tai ainaki sitä muistuttavaa ja osuu oikiahan kohtahan. Ja sitte siitä kaupungin laitamilta tkasilla kohti Pratunamia ja hankintoja. Saiki taksis istua toisenki tovin, mutta ei aikaakaa ku jo korkia tupa oli kohorillansa. Ja siitä sitte niille hankinnoolle. Piti hankkia pikkuusta koriampaa paitaa yhyrelle evp-taksarille (?) ja joillekki muillekki ja lisäksi vaimolla oli yhtäsuntoista hankittavaa yhyrellesuntoiselle. Lähes viis kilometriä siinä rannekkeen mukahan pisteltihin ja päätteeksi palakittin itteni raikkaalla mansikalla maustetulla juamalla. Sen kylie luki jotta 5%, mitähän se meinas? No, siitä sitte pian taas taksilla lähelle KhaoSanRoadia josta lähtöö nämä mainiot minivanit. Mutta ennen sitä saatihin taas ihimetellä ku ei kaikki taksit suostukkaa moiseen keikkaan. Saimma vasta kolomannen taksin tajuamahn jotta maksamma mittarin erellyttämän summan. Ne aiemmat vissihin epääli paksun äijän maksukykyä tai jotaki muuta. Meeja tiärä nuasta kaikista. Mutta minivanihin päästihin ja sitte ku kuskina oli A.Vatasen ajotyyliä omaava kuski niin matkahan rupes taittumahan. Parisen tuntia se tänne vie ku muutaman kerran jättää kyyristä tai ottaa siihen. Kerkes siinä maisemia kattella ja ihimetellä keskenerääsiä tiehankkeita ja SKY-trainin jatkumista aina vain piremmälle. Muinaanen pm Taksim alootti joitaki tiehankkeita muttaku herra lähti valtion kassan kera pakohon niin luonnollisesti jäi nämä hankkeet kesken ja niistä muistuttaa pitkät betonipaalut ajokaistojen keskellä. Niille oli kuulemma tarkootus teherä jonkitasoonen kevyemmän moottoriliikenteen kaista. mutta saattaa vaihtua vaikka mainituks skytrainiksiki. Tiärä ny tuastakaa sitte. Täälähän kaikki (vissihinki) taksit ja minivanit on kaasukäyttöösiä ja joka kerta molempihin suuntihin kulukies on pysährytty tankkaamahan. Niin tälläki kertaa ja kohoralle sattuuki isoompi liikennemyymälä, muttei viittitty eres autosta nousta. En mainakaa kuei kukaa muukaa mä tuumasin. Tip nukkuu toki koko aijan. No, Samchuk tuli niinku on aina ruukannu tulla ja mieä oltihin jo vastaski. Siitä sitte pikavauhtia kotio, suihkuhun ja parranajohon. Teköö muutoon aian yhtä eetvarttia ku lyhkääsenki poisolon jäläkehen pääsöö omahan kylppärihin askarehillensa. Parranki moon oppinu ajelemahan jo niin jottei veri vuara ollenkaa. Siieh tarvitahan naamanpeuhun tarkootettua ainesta, hyvää vaahtoa ja mukanatuatu peräsverettävä. Tua mikä mullon taiaa olla viisteräänen ja jättää niin siloosen jälien jotta aiva hirvittää. onneksi tuota puuhaa ei välttämättä tartte joka päivä teherä, muutoonku käskystä. Tai esityski siihen jo piisaa. No, täs sitte istun ja ihimettelen pihamökis. Tip auttelee kälyänsä (meniköhän tuany oikeen) ruakapisnekses ja kerkisin kumminki käyrä pari Popijaa pistelemäs suurimpahan näläkähän. Joutaa sitte syämähän kuha saavat tuon myyntinsä päätöksehen. Jokohan täs tuli kaikki ihmeteltyä mitä tuos matkan aikana tuumasin? Siinä sitä kerkiää tuumata kaikemmoosta, muttei millää taharo kaikkia muistaa. Ei ainakaa niin kuinka ne ensimmääsellä kerralla tuumas tai ajatteli kirioottavansa. Palaan toki asiahan jos joku merkittävä juttu miäleen tuloo. Tai palaan muutoonki kumminki vaikkei mitää miälehen tulisikkaa.

lauantai 17. tammikuuta 2015

niin vain

päivät tuntuu menevän tyhjääki värkätes… Vaikka tänään käyty pariinki kertaan kylillä, jäläkimmäänen varsinaaselle torille Samchukin kaupungin liepeille. Ja siäloli porukkaa ku helluntaiepistoolas, jos tuallaanen vertaus sallitahan. Enkähän mä sitä eres kyselekkää. Tuos kaupalla istues vaimon kans suunniteltihin ohojelmaa senverran jotta tuan Bangkokin reissun jäläkeen viikoksi Cha-amiin ja sitte yksien temppelijuhulien jäläkehen muutamaksi päiväksi pattayalle serkkua ja sen tanskalaasmiestä reffaamahan. Eivät asu varsinaasella Pattiksella, Jompitenilla siinä kylies ja son jokseenki rauhallisempi paikka. Ja onsitte hyviä ruakapaikkoja josita saa vaikkasen mitä meren elävää. oikeen rupiaa jo kuala valumahan ku ajattelooki niitä simpukoota ja hummeria joita siä pistellähän. Ja ei tuu länkkärieineet miälehen. Cha-amis ollahan tosin ruukattu käyrä pitsaa syämäs norialaasen omistukses olevas pitseerias. Mutta siihen se sitte jääki. Hapankorpukki loppuu pian… Mutta kaffia piisaa ja veikkaasin Jounilla olevan kohtuulliset varastot jos uupelo sattuus kohtaamahan. Mutta ny ilat-askarehille ja pikkuhiliaa levollekki. Päivä son huamennaki kumminki.

Löörtaakkia!

Nuan vain lauantakiki nytkähti käyntihin. Eileen tuli Tipin aiva oikia serkku Bangkokista ja tulivat siksiki myähään jotta meni myähähän ennenku nukkumahan päästihin. Jäivät viä pelaamahan korttia ja en eres kuullu koska vaimo vierehen siirtyy. Ja tänään poikkeuksellisesti nukuttihinki melekeen kahareksahan, mäki jopa. Vaikka välillä siinä lopettelin Päätalon Kallen Iijoki-sarian viimeestä kiriaa. Sainki se aamupäivällä luettua ja niin meni reilut puali vuatta 26:n paksun möllärin lukemises. Mutta ny kaffia terassilla sopivas lämmös ja muutenki mukavas viilikses. Samchukis käytihin kaupalla ja samalla maksettihin sähkölasku tavarataloon kassalle. Täälä ku lasku toimitetahan kotio, mutta maksamas pitää käyrä joko toimistolla tai sitte Tescon kassalla. Jonkivverran on takamatkaa siinä mieles. Täs likellä järistetähän ny viikonlopun aikana juhulia ja tuo naapuri järiestää niihin musiikkisysteemit, Tipin pikkuvelii hommis siä. Minen viittiny sinne lähtiä, joutuus pian jotaki kuarmaa purkimahan… Ja moon kumminki lomalla, tai ainaki melekeen… Saunaahan näillä seuruulla ei taira ollakaa, enoo ainakaa kuullu kenenkää sellaasta alittaneen, mutta jos matka Pattijoelle suuntautuu niin siä pitää saunahan mennä. Silonki pikkasta paree sauna ja tarkootettu vain miähille. Muistaakseni tuplakiuaski siinä normisaunas ja varsin kelevolliset löylyt. Vai mitä Kimmo? Mutta kattotahanny suuntaako matka msinne vaiko mihinkä? Kerkiää täs vielä. Olipas hyvät sufeet ja ny joutaaki keskittyä Matti Röngän rekkarihin. Sommoro.

perjantai 16. tammikuuta 2015

mukataan lyhyt oppimäärä

tuos reunuksella valamistuu keitto kasviksista ja muista asiaankuuluvista tarvikkehista ja keskiosas rillatahan sitte mitä milloonki. Eileen lihaa, maksaa ja kanaa ainaki. Keittoon katkarapuja ja mustekalaa ja vaikka sen mitä… Keiton liemi kanasta tai lihaliemestä ja näis bufee-paikoos hintahan kuuluu tietysti tarvittava määrä rilliä, riittävät tulet ja tietysti kaikki rekvisiitta. Itte saa sitte siinä rillaalla ja vesi kiälellä orotella keiton kypsymistä… Toki asiaan kuuluu viiliät juamakki, mutta niistä maksetahan erikseensä.

jokohan sain kuvan liitettyä?

Mukataa

oli oikeen maistuvaa ja seuraskaa ei ollu valittamista ja kaikki tuli rillattua ja syätyä jota pöytähän kannettihin. Ja sitä tavaraahan piisas, siinoli lihat, kalat ja kasvikset sekaasinsa. Ja olikohan meitä viis aikuusta ja pari kakaraa ja koko systeemin hinta juaminensa oli vajaat 20€ Jottei mikää kallis ehtoo. Ja ruaka kohtuullisen hyvin sulavaa ja ei pääse ähkyä tulemahankaa. Ja justihin pääsin hiarojan käsittelystä ja istun täs terassilla nakuttelemas ja samalla nautiskelen ne pikkasta paremmat päiväkaffit. Linnut laulaa nuas puskis ja keli muutoonki kohorallansa. 28 näyttää mittari ja saattaa vaikka pari pykälää siitä noustakki… Eileen annoon itteni ymmärtää, jotta vaimon oikia serkku tuloo tänään Bangkokista tänne ja me mennähän vissihin pyhänä muutamaksi päiväksi isoolle kirkolle. Tai eihän se täälä mikää isoo kirkko oo ku eioo kunnon kirkkoa koko kylsä… Temppeliä sensijaan piisaa usiammaski kohoras. On kait kaupungis ev-lut kirkkojaki, samoon ku muittenki uskontokuntien pyhättöjä. Muttei mulla moista kyläälyä vastahan mitää oo, tavataan muitaki tuttuja ja saatetaan siinä muutama kupponenki joutua ottamahan. Joitaki ei olla tavattu vissihin parihinkaa vuotehen. Jotta josko ny keskittyys vaikka kaffinjuantihin ja koittaas paremmin kattella kuvien liittämistä. Palaallahan, että te musta vain niin pääsekkää.

eilinen Mukataa

torstai 15. tammikuuta 2015

Ja ny

syätynä valtava Mukataa, ettei järkikää luista senvertaa miton joskus muka teheny…

tänään

oltihinki Suphanburin kaupunkilla huollattamas autoa ja samalla isoommas marketis ostoksilla. Illaksi ajattelimma menevämme syämähän Mukataata oikeen ravintelihin, ei renkää kenenkää ruakaa laitella… Nyt istun täs puutarhamajas nakuttelemas ja syän välipalaksi oikeen hyvää papaijaa. Son soppelisti pehemoosta ja amistuu aiva taivaalliselta. Eileen Jounin kans tuliki pikkuusen sivutta tämän maan politiikkaa, son jokseenki turvallista ku kuaa ei ymmärrä mitä puhutahan. Sotilasvallashan tää eletähän ja on vissihin rauhallisinta aikoohin. Armeijaa ei juurikaa kaupunkiis näy, mutta ovat kuulemma vartin matkan pääs ja tarvittaes paikalla. Eihän tuallaasesta resuamisesta mitää tuu ku aiva sama kumpiko pualue on vallas niin toinen yrittää kaikin keinoon kampittaa sitä. Ei se mitää remokratiaa oo, ei sinne päinkää. Paree ollakki sotilasvallas, varsinki ku kuninkaan tilanne viä epäseleäv. Ensinnäki vallas oleva on jo kauan aikaa oleskellu enemmänki sairaalas ja alakaa olla iälläki jo. Muistaakseni 85 tia peräti 86… Ja vallanperimyskää eioo ollenkaa selevä ja joillaki on haluja tasavaltahanki. Ainaki punapairoolla vissihin. Kai Taksim haluaas resitentiksi ja keräämähän lisää rahaa valtion kassasta. Se siältä jo aikamoosen saalihin ottiki enneku se ajettihin maasta pois. Ja sen siskoo pääministerinä ollesnansa yritti muuttaa lakiaki jotta velii olis saanu tulla takaasin rohomuamahan. Mutta ny on kuulemma siskooki vaikeuksis ja joutunee tekosistaan vastaamahan jonkimmoosen leivättömän pöyrän ääres. Jokohan piisaas tuosta aiheesta? ku enoo minkääsorttinen poliitikko siä kotonakaa niin en sevvertaa tääläkää. Ja jos/kun joku paikallinen miälipirettäni kysyy niin ei mulloo sellaasta olemaskaa. En ainakaa snao sitä kellekkää. Täälä maalla oli muutoon yks ulukolaanen (Farang, elikkäs faranki) ryästettyki ku soli ollu mopoolemas johonaki, jottei renkää kovinkaa kaukana ainakaa itteksensä mopollakaa ajella. Autohon ei kukaa näe ketä siä istuu ku täälon kaikki lasit tummennettu. Tarkempaa tiatoa ryästöstä mullei oo, mutta rahat oli vissihinki viäty, mutta henki jätetty. Jotta tarkkana saa tääläki olla. Ja pitääki. Tämä WangLuekin kylä on aikalailla rauhallinen ja suurin osa vaimon sukua, molemmat vanhemmat ku kylältä ja varsin lapsirikkahista perhehistä. Olisko anopillaki ollu 12-14 sisarusta joilla sitte kohtuullien määrä jäläkikasvua. No, anoppi meni maanalaasihin viime keväänä ja appia minen oo koskaa nähänykkää, on kuallu vaimon olles pikkulikka. Mutta sukua piisaa kylällä. Ja jännää näillon se, jotta melekeen kaikki on "family" vaikkei oikiasti olisi eres vääränkää palamun kautta sukua. Piisaa ku on hyvä tuttu. Mutta voi herranu mun reiteni varielkohot, kello on jo vaikka mitä ja mää istun täs kuivn suin… Pakko mennä tekemähän ittelle jonkimmoonen virkistävä iltapäivä-juama… Oliskohan jo aika SSS:n? Elikkäs SangSomi soodalla… vois maistuakki ku teköö isohon lasihin ja pirusti jäitä… Moon pian takaasin. Niinku Arnoltti olis sanonu jos olis ollu vaikka Kauhavalta… Ristus, ei ollu jäitä ollenkaa en en jaksanu hakia tuosta portinpielestä… Jotta piti karaasta ittensä ja ottaa raakana ja juara vettä päälle. Onnistuu seki. Eileen mulla kävi hiarojaki ja oliki oikeen ammattilaanen. Son sellaanen jalaka-invaliiri joka on käyny jonkimmoosen kurssin tai koulun tuahon hommahan. pualitoista tuntia se mua muakkas ja hinta oli vissihin viitisen juuroa. Tuloo huamenis uurestansa ja tuota vois käyttää vaikka pari kolomeki kertaa viikos. Jos yhtälailla eetvarttia teköö ku eileen. Soli sitä klassista thai-hiarontaa jokon enemmänki painelua ja venyttämistä. Eikä mitää hipsuttelua, ei sinne päinkää. Riski misähän tua on ja seuraavalla kerralla saa otta viä pikkuusen rouvimmin. Mitähän viä? kello lähentelöö puali neliää ja lämpöä piisaa, ny mennähän jo yli 30 astees reilustikki, mutta aamut eminaa olla pikkusen vilakoota ku laskoo alle kaharenkymmenen. Jottei ollu reiskat ollenkaa turhat mukahanotettavat. Niiton aamusta soma pirellä jaloosnansa, muutoon oon päriänny sortsiis ja piänemmäs pairas. Mutta paikalliset kovaa katteloo lämpöösempää päällensä, varsinki ehtoopualesta. Ja saa varoa ittekki. Viime reissulla hankiin keuhkoputken tulehruksen ja olimma yhyren yänki Pattayalla oikeen sairaalas. Soliki oikeen luksus-sairaala, huaneki suuree ku siä kotona kaksio… Ja toki yksityyshuane ja ruaan sai tilata listalta… Pikkuusen meinas hoitajia naurattaa ku vaimo sanoo, jotten oikeen länkkäri-einehistä piittaa ja tilattihinki vain paikallista ruakaa. Mutta se siitä sairaalasta. Ja josko mäki rupiaasin tekemähän jotaki yleeshyäryllistä, vaikka laskemahan ohitte ajavia autoja...

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

olipahan

taas hauska ilpa puhure. Tai ainaki vastaava. Ensiksiki Jouni pyörähti kylälle ja siinä meni jokunenki tovi asioota selevitelles ja kaffia juares. Mutta niihin palatahan tuannempana. Sitte kello oliki jo niin palio jotta pit kastella puutarhaa ja sitte siitä pikaassen suihkun jäläkehen siirtyä yleesihin tiloohin… Ja kuinka ollakkaa, taas löytyy muka "uusia" tuttuja niin palio… Mutta ny kumminki omas kammios ja kaikes rauyhas. Hyvää yätä ja jeesus myätä.

Ja taas

koitti aamutäälä Aasian suunnalla ja ollaan jo vankasti menos kohti puolista. Aamulla pikkuusen tuuleskeli ja pisti laittamaan leesehousut jalakaan ja reiskat kans. Nämä kivilattiat vetäytyy jokseenki kolakooksi yön aikana ja senki takia suunnattomasti ihimettelen noita jokka nukkuu tuos olohuoneen lattialla melekeen olemattomilla patjoolla. Sänkyjäki talos olis tarjolla, mutta vissiinki tykkäävät makoolla lattialla. En asiaan oo puuttunu enkä meinaakkaa puuttua. Rario Suomipoppia justihin rupesin kuuntelemahan, Aamulypsy aloottaa juuriki ny. Tip pikkuveliensä vaimon kans aloottaa taas jokapäiväästä myyntiään ja tänään Tip tekee popijoita jokkon täälä melekoonen harvinaasuus. Eli ei ollenkaa paikallinen ruaka, tullu kait aikoinaan kiinan suunnalta ja kait lähinnä turisteille tarjottuina. Monenlaista pikkusyätävää naiset laittaa ja aika hyvin tekevät kauppansaki ja lopettavat vasta joskus seiskan aijoos ehtoolla. Toki välillä on hetkiä, ettei kukaa käy ostamas mitää ja on aikaa vaikka huilata riippumatos. Eileen illalla oli jo jokseenki rauhallisempaa ja saatiin vetäytyä kutakuinki kasin aikoohin omaan makkariin lueskelemaan. Tip tykkää yli kaiken näistä saippuaoopperoosta joita piisaa pitkin iltaa ja tais olla aikalailla lähellä puoliyätä ennenku televisio sulkeutuu. Mulla menos Kalle Päätalon Iijoki-sarjasta viimeinen kirja Pölhökanto iijoen törmässä. Jotta aika hyvin ku koko setti luettuna reiluun puoleenvuoteen… Sitte mentävä kaverin kirjahyllylle kattomaan, että onko siellä lukemattomia kirjoja? Padissa muutamia kirjoja vielä ja samoin Sinuhen äänikirjasta lähes puolet kuuntelematta, ettei tässä lukemiset oo aiva anhittomissakaa. K.Päätalon sanontaa käyttääkseni. Tuota veden juomista pitää oikeen itteleen muistutella ja siksiki otin tähän terassille ison pullon muistuttamaan asiasta ja sen tärkeydestä.2-3 litraa päivässä riittänee? Parin tunnin päästä on tulossa hieroja joka eilen varattiin ja sitä virkaa tällä kylällä hoitaa jalka-invalidi joka kuulemma käyny oikeen jonku erikooskoulun asian tiimoilta. Vahva mies, että jaksaa tällääsenki äijänröpin muokata. Auto piti käydä huollattamassa, mutta lienekö tuo vaimo muistanu soittaa ja kysyä aikaa? Ei taideta nyt keriitäkkää ku on tuo popijasysteemi menossa. Aikaahan on kyllä ja ei liene päivänpäälle, varsinki ku eilen vaihdettiin akku uuteen. Aamupalaksi laittelin tänään ihan itte mikrossa kaurapuuron itteni mukana tuomista kaurahiutaleista ja täytyy sanoa maistuvan ihan hyvältä vaikkei ollu edes voisilmää puuroon laittaa. Sopivasti vain suolaa niin meni annos ku onttoon puujalakaan. Päälle vihiriää teetä ja kotvan päästä sufeeta niin aamu oli alootettu. Nyt sitte istun tässätätä joutavuutta nakuttelemas ja pian saapiki valamistautua hierojan saapumiseen. Menee se aika näinki, enkä moiti yhtää. Loppuviikosta voidaanki ruveta suunnittelemaan siirtymistä jonnekkin. Olisko tuttu Cha-am turvallisin vaihtoehto? Ainaki ollaan siellä aina se viikko viihdytty hyvinkin, paikka juuri sopivan rauhallinen ja silti kaikki löytyy mitä tarvitaan tai halutaan. Ei liikaa hulinaa ja kortteeri rauhallinen. Pattaya toinen vaihtoehto, muttei kauhiasta kiinnosta vaikka Tipin serkku asuuki siellä tanskalaisen miehensä kans ja siellä aika mukavasti muutaman päivä meniski. Mutta kattellaan ja kuulostellaan. Kotilan Jounillekki jossaki vaihees kylään ja seminaaria pitämään. Saattaa mennä apriki päivää ku tähärellisemmät asiat saarahan päivitettyä… Ja ne Jounin vaimon pojan munkkijuhulakki pitää johonaki kaavas uusata… Voi olla jotta menee siinä muitten päivityksien kans. Jotta sellaasta. Nyt lisää K.Päätaloa ja josko vaikka puoliskaffit keittelis vielä… On muuten pikkasta parempaa se mustaleimaanen resitentti! Siitä ku keittelee pikkasta vahvemmat sufeet niin johan on! No, mutta ny päästän harvat lukijat pahasta ja siirryn muihin puuhiin niinku jo taisin luvatakki.

tiistai 13. tammikuuta 2015

Torilla

tutunomaanen vilinä vaikka kaikki myyntipaikat ei vielä täynnäkää ja tarjontaa torellaki lairasta laitahan. Alakuhun meinas ihimetyttää ku kaikki myyvät tavarootansa sekaasin, liha ja kala vieretysten ja välis vaikka jotaki makeesia tai pullaa… Herelmiä vähä siäläsun täälä, mutta kaikkia löyrettihin mitä haluttihin. Kalat elävinä altahis tai sellaasis reunallisis astioos josta sitte myyjä perkaa sun valitteman kalan justihin niinku haluat. Ja son hyvin peraattu, ei tartte ku huuhtaasta ja pistää rillihin eli pannulle. Herelmiä tuli hankittua; ananasta, papaijaa, mangoa, mandariinia ja sitte niitä somphoita vai mitä nolikaa. Muistuttaa vähä omenaa tai päärynää, muttei lähellekkää… Ja on sitte hyvää! Pikkuusen mä viäki viarastan tuata lihijen ja muittenki tuotteitten sorkkimista myyntipöyrillä. Tokihan ne kypsennetähän, muttei vain istu mun ajatukseheni jotta niitä pitää siinä pökkiä. No, meillä kotomaas saattaa olla jokseenki hykieeniahysteriaaki, mutta täälei sitä oo havaattavis. Ja (kop-kop) kertaakaa enoo saanu vakavampaa jallaa (ripulia), siis sellaasta jotta olisin joutunu hoitohon hakeutumahan. Ja nykyysin syön melekeen kaikki mitä etehen tuarahan. Sammakot ja rotat oon jättäny vähemmälle… paitti ne pienet smmakot jokka maistuu aiva sualamuikuulle… Niiton mukava juamisen kans pistellä. Torilla sorruun osatmahan niitä pallomakkaroota, mutta vain yhyren annoksen ja kuittasin sillä lounaan. Non hyviä ku pistelee kohtuullisesti chiliä niiren kans. Non vähä niinku ryynimakkaroota ja maistuuki vähä sinneppäin. Oon tuolle armastukselleni antanu sellaaset ohojeet jottei kantaasi mulle turhia välipaloja, jottei mee kaikki ravintoasiat aiva persiillensä. Naapuri ku laittoo sellaasen pikkukaupan tuohon portinpieleen ja Tipin pikkuvelien vaimo tekee ja myy siinä sivus ruokiansa ja non paliolta niinku välipala-tyyppisiä. Eileen istuttihinki kohtuullisen tovin tuos kaupan erustalla ja siihen ilimestyy jos jonkimmoosta kulukiaa ja niitten mukana ruakia. Kalaaki rillattuna ja vaikkasen mitä. Jotta josko tänäehtoona olis jo pikkuusen rauhallisempaa ja ei tarttisi kovin myähälle "erustaa". Huomenna auton huollatuksehen Suphanburiin ja samalla sitte vaikka alueen suurimpaan tavarataloohin. Tesco Lotus vastaa kai Prismaa nuan niinku ketjuna ja toisaalta tarjonnaltansakki. Toki täälä saa kaikki maksaa samalle kassalle, niin viinat ku ruaakki. Ja sitte Suphanis on Macro jokon sitte jonkiasteenen tukkuliike jonne saa kumminki kortin vaivatta. Kaikki myytävät on isoommis eris, mutta hinnakki pikkuusen huakiammat. Ja sitte siälon viinatukkuki, mutta tuskin siä tuloo käytyä ku tuo lähikauppias lupas laajentaa tuotevalikoomaansa. Ja mielelläni ostan tuosta naapurista. Moon aina suasinu lähialueen tarjontaa, ainaki kaupoos. Jotta sellaasta tänäppänä. Ny muille askareille.

kuvia torilta

oliskohan sitte

vaikka pikkasta parempien päiväkaffien aika? Resintenttiä vain omiksi tarpeiksi, muu väki juakohot murukaffiansa ku eivät osaa (onnekseni) arvostaa kunnon juomaa. Torilla käyty ja samalla toimitettu monemmoosia asioota ja kuinka ollakkaa niin autosta simahti akkuki. Onneksi oltihin torilla ja ei muutaku hakemahan uutta virtalähärettä. Hinnaksi tuli 2900bht ja akku toimii ku junan vessa. Tairanki siirtyä tuanne terassille nakuttelemahan, vaikka täälä huonees viiliämpi onki. Oikeen taas meinas aamulla naurattaa ku väki veteli pitkähihaasia päällensä ja molin erelleen hihattomas ja sortsiis. Tais olla 22-24 astetta tuos kahareksammais. Vaimon pikkuveliiki katteli nahkatakkia päällensä...

maanantai 12. tammikuuta 2015

Jasitte

turvallisesti kotona. Taksimatka meni niin joutussan siinä torkkues, jotta oikeen peliästyyn ku oltiin jo kotona. Toki väliin piti pirättää jotaki haukkaamas ku se aamupala oli kumminki siksiki keppoonen. 7-Eleven on sellaane paikka johona pääsöö näliästä melekoosen nopiaa irti. Juamiahan niis ei myyräkkää, alkohoolia meinaan. Ku ovat liikenneasemia… Vissihin pelekäävät jotta kuskit ottaas liika hapinesta kuppia. Ja ensimmääseksi piti täälä ottaa ja käyrä ostoksilla, ensinnäki hankkimas riittävä yhteys. Ja sehän löytyy ja ei ollu hinnankirooskaa ja nopiaki tuntuu olevan. Jotta kelepaa täsny sitte nakutella. Kaffinkeitinki on jo kertaalleen tuottanu pikkasta parempaa resitenttiä, jottei oo valittamista siitäkää. Kaffikermaksi ku viäloli mainiota SangSomia niin miäs täs on olles. Tuohon aiva meirän portin vierehen alittoovat viä sellaasen pikkuusen kaupan josta saa tarvittavt juamakki haettua nopiaa. Taitaa piisata jos tästä kariaasoo niin toimitus tuloo aikalailla pian… Mutta kunhan täs ny ensiksi asetutahan ja saarahan ensimmääset viaraaliat kestittyä. Palaallahan tuannempana.

Aamujen aamua

tai ainaki sinneppäin täältä korkialta. Tänä aamuna ei mennäkkää näihin notkuvihin aamiaaspöytihin vaan kattellaan jotaki erimoosta aamueinettä tuosta karulta. Samalla käyrähän toimittamas joitaki asioota ja sitte vain orotellahan kyytiä jonka pitääs tulla siinä puali yhyrentoista mais. Täälon enemmänki sääntö ku poikkeus jotta sovittu aika ei pirä… Mutta ei meilläkää kiirusta oo, kuhan päivän aikana kotio selevitähän. Kuinka saanen yhteyret taas pelaamahan jää nähtäväksi, täytynee hankkia aiva oma ja pikkasta nopiampi yhteys jotta saa aikansa jotenki kulutettua. Ja sillälailla häiriinnytettyä joitaki naamatuttuja… Kuulemma väki jo orottaa meitä tulevaksi, jotta tiaros joitaki kohtuullisen kosteita ehtoopuhteita, mutta jsoko niistäki jollakilailla seleviän. Aina moon niistäki selevinny. Tapana vain on tulla kylähän kassit kilisten ja saattaa olla jopa loukkaus jättää trjonnat käyttämättä. Joskus on jopa ärsyttäny ku ollahan tultu silloon ku oon jo ollu ns. yäpuulla ja sitte on siitä joutunu moisihin puuhiin… No, aina homma on hoitunu sopivalla tavalla ja paikallista kulttuuria kunnioottaen. Niin aina. Mutta ny näyttää siltä jotta lähäretähän pian liikkeelle...

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

nyt

tuli koettua sellaanenki himeellisyys ku maanalaanen. Tip on tähän asti jokseenki kammoksunu sekä maan alle jotta yläpualella liikkuvi systeemiä. Mutta ny tultihin yhyres hujahruksesa tänne palio lähemmäksi. Emmosaa matkkosta juurikaa sanoa, mutta aijas säästettihin kohtuullisesti. Ja seki on jo jonkuvverran… Ny näyttyä nuata virheitä tulohon jotton paree lopettaa kiroottelu…

Hotellista

vielä, että mielestäni tämän hintaluakan kortteeris olis syytä olla tai kuulua tuo ilimaanen wifi huaneen hintahan. Ny pitää erikseen maksaa ja pirulaanen kumminki 10€/pvä. Aulas kyllä ilimaanen, mutton palio somempaa kiriootella täälä huanehes ku notkua tua aulas. Huamioki menöö aiva muihin asioohin ku pitää ihimisiä seurata niin lujaa. Tai kattella ikkunoosta amisemia… Tottahan täältäki maisemaa näköö, mutton paliolta karteekit eres… Ja huane on muutoon senverras suuri jotta täski sitä kävelyä kertyy… On meinaan pienen kaksion kokoonen ja kylyppäriski mahtuus vaikka tanssaamahan… Jaa, pitääskö yrittää? Päivällä ku menin alaha asti niin viimeesellä hissimatkalla juttelin kiinalaasen nuarenparin kans jokka kertoovat olleensa aiva hukas ensimmääsillä kerroolla nuatten hissien kans. Ku määrätyt hissit menöö ylähä ja määrätyt alaha. Ja sitte taas tosilla pääsöö huanesihin ja vaikkapa uima-altahalle… Uimas tuskin kerkiääkää käymähän, mutten pirä sitä tappiona ollenkaa. kuntosalilla olis voinu käyrä, mutta riittänöö tua kävely näin reissun alakuhun kuntooluksi. Ja sitte alietahanki huomisen kotimatkan suunnittelu, soitellaan tutuulle taksariille jotta olisko jollaki kiinnostusta lähtiä keikalle. Viimmeesenä vaihtoehtona on matkustaa minivanilla Samchukiin ja siitä sitte vaimon velii hakasoo. Nuatten laukkujen kans vain on pikkuusen häjy matkata vanis ja ne ruukaa olemahan aina niin täynnäki, mutta mennään sillä jos ei muuta vaihtoehtoa ilimi tuu. Vaimo tuas justihin rupeski soittelemahan, aiva ku solis kuullu mitä kiriootin… Jotta sitte pian mettästämähän sitä einettä. Vaikkei mikää suuri näläkäkää oo… Saattaa seki viä tulla ku sinne asti keriitähän. Näkkyypähän.

onnistuuhan

kuvien laittaminenki! Ja melekeen oikeenki. Mähän opin täs viä vaikka mitä… No, josko sentähän jotaki kumminki.

Pratunam

kierretty ja pikkuusen erempänäki käyty. Chinatownista piti hakia jollekki naapurille kultaa ja siinä ohes otin ittelleni teetä, löysinki hyvän paikan ja niin tuli ainaki vuoren teet hankittua. Saattaa jopa myyntiinki joutaa aiva erinomaasta kiinalaasta vihiriää. Fitbitin (son sellaanen aktiivisuusranneke) mukaan tänään on tullu käveltyä melekeen seittemän kilometriä… Jottei aiva turhille oo menny. Ja viä mennään tuonne rautatieaseman tienoille treffaamaan yhteistä tuttua, tuloo siihen maanalaasella ja mennähän yhtehen ravintolahan josta saa aiva taivaallista ruakaa. No, mones paikashan täälä saa taivaallista ruakaa, mutta tuos ollahan käyty jo vuasia ja siälon aiva omia erityysherkkuja. Kuvia yritin laittaa, mutta miten onnistuu jää viä epäseleväksi… Mutta tästä etiäppäin ja josko vaikka pienet päikkärit nykääsis...

1st aamu

Ja torella valtavan aamiaasen jäläkehen jaksaaki kävellä ympäri Pratunamia… Kysees muutaman hehtaaria ala erimoosia myymälöötä tai vastaavia. Lupasin, etten keskeytä kierrosta ensinkää, jotta nähtäväksi jää kuinka ukko hommasta seleviää… Lenkkarit ainaki meinaan jalakoohin laittaa, sanraaliis vois pian käyräkki väärin. Täs hotellis tämä näyttää oevan paliolti hissien kans pelaalua, millä hissillä mihinki kerroksehen pääsöö vaatii pikkuusen opettelua ja funteeraamistaki. Mutta nuan vain taas selevittihin tualta aamupalalta tänne huaneesehen ja pian matkahan!

lauantai 10. tammikuuta 2015

sitäpä

täs taas väkisinki joutuu tuumaamahan jotta kuka ihimees kiinas joutaa mun plokia luikkimahan… ja muka johonaki Alaskaski olis joku… minen usko ennenku joku ilimoottautuu jommastakummasta ja mulle. Ny muutoon kävi niin jotta saatihin laillamma ovirokkaa tämän korkian tuvan ravintolasta. Eli oli täyteheh puukattu ja emmä sitte sinne mahtunehet, mutta vaimo tästä viisastuneena tyyräs palio erullisimmille ruakapaikoolle. Ja söimmä oikeenki maistuvan päivälliseineen aj hinta juamineen oli alle 10€! Ja joo, otin isoon oluen. Turha kyselläkkää. Ja seki on mun aiva oma asia, ettäs siitä viisasteliatki saivat. Sitte siitä tuhannen ostoskujien kautta hotellille ja toki alakerran myymälästä tarttuu mukahan tarvittavat ilta-juamisekki. Mutta aamulla aikaasehen (ennen sen kuuluusan sian piäremistäki)aamutorille tekemähän niitä aina unohtumattomia ostoksia… Aina moon ne ennenki unohtanu, niin varmahan nykki. Mutta ny täältä tähän ja yätä. Ja Jeesus myätä.

vielä

tuosta tulomatkasta ja muusta. Kerranki ku sattu tosiaan jotta pääsi helepolla sekä passintarkastuksesta jotta laukuusta niin ottipahan hiatahan tuon taksijutun kans. En ikinä koskaa käytä AGODA-palveluita. Enoo ennenkää käyttäny, mutta ny en sen vertaakaa. Ammattilaaset kentällä sanoovat, etten oo ensimmäänen joka turhaan orottaa tilattua ja maksettua taksia. No, alootampa sitte joutessani pienen emaili-rumpan ko. huttulan virman kans ja kattotahan mihinkä se johtaa. Tuskin juuri mihinkää, mutta saampahan jotaki tekemistä… Nojoo, antaa sen jo olla. Ja kenenkää ei pirä kuvitella jottenko pikkuusia kakaroota siätääsi, mutta pohoja son munki säkisnäni… Ja piisaa siitäki aiheesta. Son hyvä ku saa itte aloottaa ja lopettaa, ei renkää keltäkää kysellä yhtää mitää. Tuas riamukkahan jälleen-näkemisen jäläkehen käytihin läheesellä Pratunamin ostosalueella anuttimas varsin maukas Papaija-salaatti lisukkeineen, jotta renkää täs orotella sitä myähääsempää einettä joka nautitahan tämän rakennuksen yläkerroksis olevas pikkuusen hintavammas ravintelis. Kysees kumminki hääpäivän juhula, jottei silloon piräkkää nuukaalla. Ja minen näin reissuskaa nuukaale sen vertaakaa. Mutta tulikohan ny päällimmääset sanottua? No, jos joltaki muulta tuntuu niin palajan asiahan ja toimitan samat uurestansa...

jovain

Rakkaaniki osas sitte tänne kaikkien mutkien jäläkehen. Ja ny sitte mennähän eineelle… Ohojelmaa tuntuus piisaavan, mutta kattotahan ny ensiksi...

ja täällä BKK

Nuan vain tömährettihin Suvan kenttään ja melekeen aijooski. Olipahan taas matka. Emmä halua milläämuatoa moittia niitä jokka viittii nuata pikkuusempia lapsosia viärä turistimatkalle tai vastaavalle, mutta alakaa se pikkuusen käyrä huumorintajulle ku huuretahan eres ja takana. Satuun tekemähän selaasen hiutalemaisen virheen jotta valittin istumapaikkani sellaasen takaa johona on jalakatilaa…. Tottapahan siihen töyttää lapsiperhe ja voi sitä huutoa ku korvihin ottaa ja pikkuusen vissihin muutoonki häjys lais… Lääkitystäki siinä annettihin monemmoosta ja huutoa vain piisas. Ja aina justihin se alakoo ku meinasin saara nukuttua tai torkuttua. Eikä ristus auttanu vaikka hain pari viskiäki. No, mutten moiti kumminkaa tämän enenmpää. Ja se eres istuva oli Anssi Kela. Meinasin jo johonaki vaihees ottaa siitä hippitukasta kiinni ja sanoa pari valittua lauserypäelmää, mutta maltoon kumminki jättää sanomatta ja tekemättäki. Siksiki kalapoonen ja heiveröönen kaveri. No, kumminki sitte vinskin kummipyärät otti tuntumaa Tahimaan asvalttihin ja päästihin aika kivuttomastikki passitarkistuksista läpitte. Ja laukkuki löytyy kohtuullisen mukavasti, mutta sitä buukattua taksia hotellille ei sitte koskaa löytynykkää vaan piti ottaa pikkasta paree kyyti hotellille. Mutta täälä ny ollahan 24th flooris ja on huikeeta… Huikiammaksi muuttuu ku pian meen vaimoa tuanne alaha vastalle… Mutta täältä tähän ja pian palatahan.

torstai 8. tammikuuta 2015

Jasitte

On tullu taas aika pakata laukku ja siirtyä tuonne Aasian suuntaan… Ja samoon on tarkootus yrittää tätäki eres jollakitapaa riipustaa, mikäli isommilta kiiruilta vain suinki joutaa… Huomenna lento Vaasasta Helsinkiin 1430 ja sieltä 1830 Bangkok. Että palannen asiaan sieltä, tarkemmin sanottuna BayokeTower-hotellista jossa meinatahan viettää parisen yön ajan. Palaamisihin ja koittakaa kestää.