vielä

tuosta tulomatkasta ja muusta. Kerranki ku sattu tosiaan jotta pääsi helepolla sekä passintarkastuksesta jotta laukuusta niin ottipahan hiatahan tuon taksijutun kans. En ikinä koskaa käytä AGODA-palveluita. Enoo ennenkää käyttäny, mutta ny en sen vertaakaa. Ammattilaaset kentällä sanoovat, etten oo ensimmäänen joka turhaan orottaa tilattua ja maksettua taksia. No, alootampa sitte joutessani pienen emaili-rumpan ko. huttulan virman kans ja kattotahan mihinkä se johtaa. Tuskin juuri mihinkää, mutta saampahan jotaki tekemistä… Nojoo, antaa sen jo olla. Ja kenenkää ei pirä kuvitella jottenko pikkuusia kakaroota siätääsi, mutta pohoja son munki säkisnäni… Ja piisaa siitäki aiheesta. Son hyvä ku saa itte aloottaa ja lopettaa, ei renkää keltäkää kysellä yhtää mitää. Tuas riamukkahan jälleen-näkemisen jäläkehen käytihin läheesellä Pratunamin ostosalueella anuttimas varsin maukas Papaija-salaatti lisukkeineen, jotta renkää täs orotella sitä myähääsempää einettä joka nautitahan tämän rakennuksen yläkerroksis olevas pikkuusen hintavammas ravintelis. Kysees kumminki hääpäivän juhula, jottei silloon piräkkää nuukaalla. Ja minen näin reissuskaa nuukaale sen vertaakaa. Mutta tulikohan ny päällimmääset sanottua? No, jos joltaki muulta tuntuu niin palajan asiahan ja toimitan samat uurestansa...