Bangkok

taas kertaalleen käyty, katteltu ja varsinki kävelty. Mutta eretähän eres jonkimmooses järiestykses, vaikka häjyski. Pyhänä, ehtoopäivällä lähärettihin Tipin oikian serkun ja hänen perheensä mukana kohti Bangkokkia ja väliltä hakaastihin yks saman firman tyäntekiä kyytihin ja herrat kävi yhyren ovimoottorinki fiksaamas siinä ohikulukiessamma. Perille kumminki päästihin ku kuski on ikäsä tuas kyläs ajellu ja osaa poika ajaa autoa ja varsinki osaa lukia liikennettä. Osaa olla justihin oikialla kaistalla oikiahan aikahan ja ajo on varmaa, jottei sen pualesta ollu mitää jännitettävää. Liikennettähän oli mukava seuraalla, ruuhkat ei aiva maharottomia ollu, tuas kyläs siton aina ja kaikenaikaa jottei sitä piäniä eroja juuri havaattekkaa. No, perille päästihin ja alettihin asettautua ns. talooksi ja käväästihin naisten kans torilla ruakahankinnoolla sillä oli aikomus viettää jonkisorttinen juhulaillallinen. Lähärettihin mun (paksuhkon) lompsan kans torille tosi erullisille ostoksille. Kassiihin tarttuu kalaa, kanaa, kasviksia ja simpukkasalaattia ja jos vaikka mitä. Tais siinä lihakauppias lohonaasta pikkuusia siivuja häräästä (tahtoo sanoa jotta lehemästä…) ja smoon teki toinen kauppias sikavainaan paloolle. Sitte vain kotoa kohori ja naiset juamaostoksille läheeselle seiskalle (7-eleven), mä ku kannatan näitä lähikauppoja vaikka seiska kuinka suuri ketju onki. No, onneksi ostoaika oli kohillaan ja naiset tuli mopolla kassit (noli mopon sarvis tai takana istuvan käsis ne) iloosesti kilisten erilaasten juamien ansiosta. Sitte pöytää kasaan ja paksuhkon lompsan miehelle riittävän tukeva istuun. En juurikaa enää istuskele muavitualiilla kuoon parihinki kertahan löytäny itteni maasta/lattialta. Lapparikki joskus lauloo jotta "kun tuoli kaatuu alta, löytyy ihminen lattialta"… Sitte alakoo ruokaa tulla ku hihinalta ja sitä koitettihin sitte siitä vähentää ja koskaa lasi ei päässy eres lähelle tyhyjää ku siihen tehtihin täyrennystä. Ovelasti valittin pienimmän lasin, jottei kävisi niinku oon joskus joillekki käyneen. Jotta löytää äkkiä ittensä ns. laulukuarosta tai nukkuvien pualueesta. Jotta valinta oli oikia ja osoottautuu illan aikana tosi hyväksiki. Ja illasta tuliki aikalailla pitkä ja usiampahanki kertahan pöytäseurueen nuarimmat kävi lisähankinnoolla. Ja ruaka ei tuntunu osoottavan eres loppumisen merkkiä. Tip meni jo välillä suihkuhunki ja käskin sen tulla sitte mua hakemahan, muttei mua mihinkää päästetty. Eikä sen kummemmin vaimoakaa. Jotta siinä sitte istuttihin ja havaattihin jotta molemminpualinen ymmärrys vain lisääntyy illan aikana. Tirehtööri uhkaski palaka mut virmahansa kiälenopettajaksi, kuulemma puhun niin jotta tyhymempiki ymmärtää. Enkä mosaakkaa muutoon eres puhuakkaa. Mutta kumminki siitä päästihin vintille nukuksimahanki ja kävi niinku entisellä miehellä, jotta hyvä ku sai jalaat patjalle ku jo vietihin. mutta aamulla ei juusi härän (tai hädän) päivää, kaffia koneeseen ja samalta seiskalta pikkuusta purtavaa. Täälä ku ei juurikaa sen kummempia aamupaloja ruukata syärä, mutta musta tuntuu jotta mä tarttin jotaki suuhuni. Ja sainki mitä halusin, pizzapiirakan tai ainaki sitä muistuttavaa ja osuu oikiahan kohtahan. Ja sitte siitä kaupungin laitamilta tkasilla kohti Pratunamia ja hankintoja. Saiki taksis istua toisenki tovin, mutta ei aikaakaa ku jo korkia tupa oli kohorillansa. Ja siitä sitte niille hankinnoolle. Piti hankkia pikkuusta koriampaa paitaa yhyrelle evp-taksarille (?) ja joillekki muillekki ja lisäksi vaimolla oli yhtäsuntoista hankittavaa yhyrellesuntoiselle. Lähes viis kilometriä siinä rannekkeen mukahan pisteltihin ja päätteeksi palakittin itteni raikkaalla mansikalla maustetulla juamalla. Sen kylie luki jotta 5%, mitähän se meinas? No, siitä sitte pian taas taksilla lähelle KhaoSanRoadia josta lähtöö nämä mainiot minivanit. Mutta ennen sitä saatihin taas ihimetellä ku ei kaikki taksit suostukkaa moiseen keikkaan. Saimma vasta kolomannen taksin tajuamahn jotta maksamma mittarin erellyttämän summan. Ne aiemmat vissihin epääli paksun äijän maksukykyä tai jotaki muuta. Meeja tiärä nuasta kaikista. Mutta minivanihin päästihin ja sitte ku kuskina oli A.Vatasen ajotyyliä omaava kuski niin matkahan rupes taittumahan. Parisen tuntia se tänne vie ku muutaman kerran jättää kyyristä tai ottaa siihen. Kerkes siinä maisemia kattella ja ihimetellä keskenerääsiä tiehankkeita ja SKY-trainin jatkumista aina vain piremmälle. Muinaanen pm Taksim alootti joitaki tiehankkeita muttaku herra lähti valtion kassan kera pakohon niin luonnollisesti jäi nämä hankkeet kesken ja niistä muistuttaa pitkät betonipaalut ajokaistojen keskellä. Niille oli kuulemma tarkootus teherä jonkitasoonen kevyemmän moottoriliikenteen kaista. mutta saattaa vaihtua vaikka mainituks skytrainiksiki. Tiärä ny tuastakaa sitte. Täälähän kaikki (vissihinki) taksit ja minivanit on kaasukäyttöösiä ja joka kerta molempihin suuntihin kulukies on pysährytty tankkaamahan. Niin tälläki kertaa ja kohoralle sattuuki isoompi liikennemyymälä, muttei viittitty eres autosta nousta. En mainakaa kuei kukaa muukaa mä tuumasin. Tip nukkuu toki koko aijan. No, Samchuk tuli niinku on aina ruukannu tulla ja mieä oltihin jo vastaski. Siitä sitte pikavauhtia kotio, suihkuhun ja parranajohon. Teköö muutoon aian yhtä eetvarttia ku lyhkääsenki poisolon jäläkehen pääsöö omahan kylppärihin askarehillensa. Parranki moon oppinu ajelemahan jo niin jottei veri vuara ollenkaa. Siieh tarvitahan naamanpeuhun tarkootettua ainesta, hyvää vaahtoa ja mukanatuatu peräsverettävä. Tua mikä mullon taiaa olla viisteräänen ja jättää niin siloosen jälien jotta aiva hirvittää. onneksi tuota puuhaa ei välttämättä tartte joka päivä teherä, muutoonku käskystä. Tai esityski siihen jo piisaa. No, täs sitte istun ja ihimettelen pihamökis. Tip auttelee kälyänsä (meniköhän tuany oikeen) ruakapisnekses ja kerkisin kumminki käyrä pari Popijaa pistelemäs suurimpahan näläkähän. Joutaa sitte syämähän kuha saavat tuon myyntinsä päätöksehen. Jokohan täs tuli kaikki ihmeteltyä mitä tuos matkan aikana tuumasin? Siinä sitä kerkiää tuumata kaikemmoosta, muttei millää taharo kaikkia muistaa. Ei ainakaa niin kuinka ne ensimmääsellä kerralla tuumas tai ajatteli kirioottavansa. Palaan toki asiahan jos joku merkittävä juttu miäleen tuloo. Tai palaan muutoonki kumminki vaikkei mitää miälehen tulisikkaa.