eilinen

oliki sitte varsinaanen matkustuspaiva. Ensiksi Cha-Amista minivanilla Bangkokkiin ja sielta sitte cockpit-tyyppisella bussilla Suphanburiin. Tip teki pienen virheen bussivalinnassa ja huomasimme olevamme melkoisella Bangkokin kiertoajelulla. Normaalin bussimatkan kestoon tuli lahes tunti lisaa, mutta minkas sille enaa siinavaihees teit. Onneksi bussiin hyppas valilla myyjia joilta sai vetta ja tuoremehua, ei olutta. Ja sitaki tuli ostettua yks vaivaanen purkki Bangkokista lahdettaes, mutta bussihan ei varsinaasia pysahdyksia tehnyt vaikka kauan matkaa tekiki. No, siinapa tuli sitte katteltua suurta maalikylaa toiselta ennennakemattomalta kantilta. Isoohan se on, seon selevaa.
No, ei aiva ollu paikat turruksis ku saavuumma Suphanburiin jossa meita oltiin jo vastassa ja mulle erityisesti mieluusa vastaanottaja oli hienoosta kylymanhikia pukkaava Leo. Siita sitte torin kautta kotio ja illanviettoon terassilla. Siis niinku aiemminki. Ja taas me papit naurettihin, kirkkoherra ja ma.
Mutta olihan siina ohojelmaaki silla oli valamistunu cd munkkijuhulista ja oliki melekoonen tuotos. Kolmisen tuntia sita siina katteltiin ja sattuu se meikalaanenki vailahtelemaan otokses. Ja olihan meita juhulis perati kolome fallea. Tipin serkun tuleva puoliso Frank, kylalla lomailemassa oleva sakemanni ja ma. Sakemannin kans tuli siina ehtoon aikana jokunen sana vaihdettuaki ja valitettavasti olivat jo poislahdossa, mutta seuraavalla kerralla sovittiin pidettavaksi Suomi-Saksa maaottelu, ei kuitenkaa paini silla kaveri painii kevyemmas sarias.
No, cd siina tuli kumminki katteltua mutta sitte oliki asettauduttava vaateriin ja jatettava porukka pelaamaan korttia. Sita nuo jaksaa hakata aamutunniille asti. Jotain Rommin tyyppista pe;lia lienee, enoo sen kummemmin jaksanu asiaan perehtya. Pelaamma Tipin kans toisemmoosta pelia. Kotimaasta seiskaa. Siitas saitta.
Ja nyt piti ruveta kokeilemaan yhteyden toimimattomuutta ja aika huono se onki.
Tuolla maalikylilla mokkula toimii ku ajatus, mutta taala sama ku joskus muinoon Laihialla. Melekeen joutuusampi olis savumerkkien laittelu...
Mutta jotenki tama kumminki toimii, ainaki tovin.
Ja taalahan ei mitaa ohojelmaa ookkaa, Tip siivoaa hurrikaanin tavoin oltuaan talouresta toista viikko pois ja pesee samalla pyykkia. Ja ma yritan pysytella jaloosta pois. Nyt tas loistavas pihamokis fanin alla. Siis tuulettimen, ei mulla taala faneja oo. Eioo ainakaa kukaa ilimoottautunu.
Mutta ny tasta tuohon ja varsinaaseen toimintaan elikkas olemaan tekematta mitaa. Se tekoo luille hyvaa.