iltapäivää

jo mennään ja järiestelyt senku kovenoo. Ruaat keittiös ja taas niiton vaikka kuinka, muttoon siitä jo aiemmin maininnukki. Pihaki alakaa olemaan kunnos, puronneet leheret kasoos ja orottaa iltaa ja polttamista. Kylältä kuuluu monemmoosta kalakatusta, kelloja soitellaan ja vissihinki virittäyrytähän jo tunnelmahan. Samoon pihatemppelit putsatahan ja puunatahan viimesenpäälle, jotta sitte aamulla anivarahin niihin voi viärä tarvittavat eineet ja muut asiaan kuuluvat vermehet. Jotta tohinaa on ku vissypullos ja mä tästä terassilta sitä seuraan. Ruakaa en ookkaa vailla ku kaffin kans tekaasin paahtoleivän, jotta hyvin jaksaa ehtoopualta orotella, josko vaikka jollaki olis aikaa ruakaaki teherä. Tääläku tua omintakeenen ruaanlaitto eioo aina niin heleppoa ja ittestäänselevää, käyy vaimon kunnian päälle jos miäs joutuu itte ruakansa tekemähän. Tottahan vaimo sen tiätää, jotta osaan teherä monemmoostaki ruakaa, mutta täälä se ei niin vain onnistu. Kaasuvehkehiä osaan toki käyttää ja keittiö on tuala perällä, mutta jos joku sattuu tulemahan ja näköö… Jotta melekeen tyhyjänpanttina täs joutuu olemahan, mutta seki alakaa jo sujumahan vuasien kokemuksella. Kaupalta kuuluu sellaasia ääniä, jotta siälon kylän äijät jo aloottaneet nauttimahan muutaki ku kansalaasluattamusta. Aikaasin ne aloottaa, mutta lopettaaki kyllä sitte aikaasin. Ja harvoon täälä tosiaan näköö sellaasis kännitiloos olevia ku siä sohojolas ruukaa olemahan moneski paikoos. Jos meillekki tähän pihamökkihin väkiä ehtoopualesta tuloo niin väki lähtöö jo ennen kymmentä poiski, kuka enemmän tai vähemmän vakaalla liikunnalla. mutta lähes poikkeuksetta mopoolla lähtevät, jotta ehtoosin täälon paree kattoa pariki kertaa jos raitilla kävelöö. Ja ny alakaa sitte ruakien laittaminenki, mutta ensiksi huamiseta varte ja sitte jos aikaa sattuu jäämähän niin tällepäivää. Tänään ei taatusti mennä mihinkää muualle syämähän, keitän vaikka itte toisen puuron jonsei ala ruakaa tulemahan. Tai valtaan köökistä yhyren keittimen ja teen munakkaan, sanoo kuka mitä tahtoo. Jos niikseen tuloo, mutta tuo aina niin huomaavaanen vaimo jo tiätää koska mun pitää viimestään ruakaa saara. Ja ei täs tosiaan mitää tarvetta sen suuntahan ookkaa, vesikiintiöki jo yli pualesvälis. Tuoremehuja kaapis riittävästi ja samoon muitaki juamia jos niitä rupiaa miäli tekemähän. Mitähän sitte? tuata granaattiomenamehuahan moon aiemminki ylistäny ja en turhaan. Samoon muukki tuaremehut on hyviä ja oonki löytäny sen merkin johona täysmehurosentit korkeimmillaan. Malee on merkki ja ostanki vain sitä, mutta se Supermehu on Tipco ja se teköö poikkeuksen. Vettä minen enää kaupasta osta, vaimo hankki jo parisen vuotta sitte sellaasen suaratinlaitteen joka suarattaa jo kertaalleen suaratetun veden ja sitte son aiva yhtä hyvää ku kaupoos oleva pullovesi. Jos ei jopa parempaaki. Siihen ku ripauttaa pikkuusen sualaa niin johan pysyy krampit pois. Eileen ehtoolla jotenki unohrin ottaa jokaehtoosen magnesiumin ja niin vain aamupuolesta heräsin suanenvetohon. Ja soli seuraus unohruksesta. sitä ei passaa unohtaa, sen saa taatusti tuntia nahoossansa. Toki syän sitä siäläki, samoon ku omeka kolomosta. siitä enoo havaannu ainakaa haittaa olevan ja siksikää enoo sitä mihinää vaihees ajatellu lopettaa. Gerimax kuuluu kans päivittääsihin vitamiiniihin ja sehän sisältää sitä gingseniä jokon kaikenkattava vitamiini ja varsinki kokeneemmille ihimiseille tärkiäki. Ja sitte tiätysti ne lääkärin määräämät, muttei niistä sen enempää. Jotaki meinaan muutoonki jättää ilimineeraamatta. Kello piakkoon yks ja kaikki tontilla hyvin. Lehtikasakki palaa ja vaimo touhaa ku haraaspytyllä. Ei juuri kerkiä istahtamahankaa ku on jo menos johonkippäin. Äsköön pualiksi pakotin kaffit juamahan, mutta neki joi melekeen seisaaltaan. Kunnes komensin istumahan ja juamahan vettä eres lasillisen. paikallisekki unohtaa nesteen merkityksen ja varsinki vaimoni. Tahtoo iltapäivästä tulla pää kipiäksi ja jotenki tuloo ärtyysäksiki, silloon on pakko pirättää ja panna puali litraa vettä etehen ja ei mihinkää ennenku son juatu. Ja syättää pikku pussillinen sipsiä. Jokkon muuten täälä siitä mukavia, jotta non pikkuusia pussillisia ja niistä riittää muutama suullinen joka taas toisaalta piisaa sualaksi varsin hyvin. Vaimo meniki kaupalta hakemahan juamista, lupas mulle tuara Gingsen-juaman jonka ruukaan näin iltapäivästä sipaasta. Son se enerkiajuaman tyyppinen, kovaa palio siinon kofeiinia ja muutaki, mutta piäni on pullo ja miäs aika isoo. Jotta toimii hyvin kumminki ja piristääki. Suamalaasis vastaavis ei ookkaa kofeiinia ku korkeintaan kaffikupillisen verran, mutta näis kaikis on ainaki kolominkertaanen määrä. Ja siksiki nämä oikiast toimii. M-150 on ehkäs e yleesin jota suamestaki joistaki taikkukaupoosta tai vastaavista saa ostaa parilla eurolla. Täälä nämä maksaa 10bht, jotta laskekaa siitä hinta. Ja taas friskas. Ja kolajuamaki täälon pikkuusemmis pulloos, sellaasia oli siäki joskus ainaki ravintoloos. Lasipullo ja pualet siitä normikokoosesta. Niitä vaimo tykkää juara, mutta ny hain lasillisen raikasta vettä. Tua meirän vesimasiina ku tuattaa halutun asteesta vettä. Joko tosi kuumaa tai melekeen jäistä. Eri hanoosta toki lämmin ja kylymä. Mutta joku penteles sen panoo yäksi kiinni ja useen aamulla jourun ensimmääsen teeveteni mikrottamaan tai sitte kaffinkeittimellä valuttamahan. muka säästävät sähköä varmaanki vaikka aina maksan sähköt ku täälä oon ja viime kuun sähköt oliki 1450bht, mutta ilimastoonti onki melekeen jatkuvasti päällä. Ja saaki olla. Ja pitääki olla. Josko menis valavomahan tuata keittohommaa, antaasin ainaki jotenki osaa-ottavan kuvan… tai eres jotaki. Johan täs tät turhuutta on tullukki, mutta meinaan viäki palata jos vain piänintäki aihetta miäleheni tuloo. Son lukian valinnas, lukooko vaiko ei. Aika mukavasti on ollu käviöötä viime päivinä. Kiitos ja anteeksi.